Tiibetinspanielilla todettuja sairauksia Tiibetinspanielin PEVISA ohjelma SKL:n hallitus on kokouksessaan 3/2005 hyväksynyt Tiibetinspanielit ry:n esittämän ja vuosikokouksen 20.02.2005 hyväksymän PEVISA ohjelman jatkamisen seuraavalla tavalla: Hallitus hyväksyi tiibetinspanielille PEVISA ohjelman, jonka mukaan pentueen rekisteröinnin ehtona on, että kummallakin vanhemmalla on rekisteröintihetkellä virallinen polvitarkastuslausunto sekä silmätarkastuslausunto, joka ei saa olla 24 kk vanhempi. Tutkimustulokset eivät vaikuta rekisteröintiin. Ohjelma on voimassa 01.01.2006 31.12.2010. PRA (progressiivinen retinan atrofia) etenevä verkkokalvon surkastuma PRA on resessiivisesti periytyvä vika, josta on eri muotoja, mm. generalisoitunut eli yleistynyt PRA (perifeerinen PRA), joka aiheutuu valoja aistivien solujen vajaakehityksestä ja/tai rappeutumisesta, ja sentraalinen PRA, joka aiheutuu valoa aistivien solujen alaisen pigmenttiepiteelin ravitsemushäiriöistä. PRA johtaa aina sokeutumiseen, sillä verkkokalvo ja sen näkösolut kuihtuvat vähitellen. PRAsairauden tyyppi ja sen ilmenemisikä on rotukohtaista. Joillakin roduilla oireilu alkaa vasta keski ikäisillä koirilla tavallisesti hämäränäön heikkenemisenä, mutta joillakin roduilla oirehtiminen voi alkaa jo muutaman kuukauden iässä. Sairauden kantajat ovat kliinisesti täysin terveitä. Tiibetinspanielilla todettu PRA on tyypiltään generalisoitunutta. Patellaluksaatio polvilumpion sijoiltaanmeno Polvilumpion sijoiltaanmeno on perinnöllinen vika, jossa polvilumpio siirtyy normaalilta paikaltaan reisiluun nivelnastojen välisestä urasta polven etupuolelta jommallekummalle puolelle, joko raajan ulko tai sisäpuolelle. Luksaatio voidaan todeta jo nuorella iällä. Se ilmenee ontumisena tai siten, että koira vetää jalkansa kokonaan ylös joksikin aikaa. Polvilumpiota paikallaan pitävä ura voi olla synnynnäisesti epämuodostunut ja liian matala, reisiluu ja sääriluu voivat olla toisiinsa nähden virheasentoiset tai joillakin koirilla polvilumpio voi olla myös synnynnäisesti väärin sijoittunut. Patellaluksaatiota voidaan hoitaa kirurgisesti. Mediaalisessa luksaatiossa polvilumpio siirtyy uran sisäpuolelle ja sitä esiintyy lähinnä kääpiökoirilla. Lateraalisessa luksaatiossa polvilumpio siirtyy uran ulkopuolelle ja sitä esiintyy lähinnä suuremmilla roduilla. Tutkimustulos annetaan lausuntona Putnamin asteikon mukaan. Kliinisen tutkimuksen perusteella polvilumpion sijoiltaanmeno voidaan jakaa neljään asteeseen, 1, 2, 3 ja 4. Mitä suurempi aste, sitä luksoituneempi polvilumpio on. Kliinisesti terve polvi saa 1
lausunnon 0. Koiran molemmat polvet voivat olla kliinisesti terveet tai molemmat polvet voivat luksoitua eriasteisesti. Tiibetinspanielit ry:n jalostusohjesäännön mukaan jalostusyhdistelmän yhteenlaskettu polvitulos ei saa ylittää kahta. Tällöin koiran polvitulos on yhtä kuin huonomman polven tulos. Cherry eye kirsikkasilmä Kirsikkasilmä kehittyy tavallisesti nuorelle koiralle, jonka silmät ovat voineet olla jonkin aikaa ärtyneet. Kolmannen silmäluomen (vilkkuluomen) sisäpinnan tulehtunut ja suurentunut kyynelrauhanen kasvaa niin suureksi, että se pullistuu esiin silmän sisänurkasta. Tämä voidaan korjata kirurgisesti, jolloin osa rauhasesta poistetaan. Kirsikkasilmän kirurginen hoitaminen voi harvoin johtaa ns. kuivaan silmään, jossa kyynelnesteen eritys häiriintyy. Kirsikkasilmä liittyy löysiin luomiin ja yleiseen kallon ja silmän rakenteeseen. ENTROPIUM/EKTROPIUM/MAKROBLEPHARON: Silmäluomien rakennevirhe. Entropiumissa luomi kiertyy silmän sarveiskalvoa vasten, ektropiumissa luomi on löysä ja roikkuva tai liian suuri (makroblepharon) myös näiden yhdistelmiä esiintyy (ns. diamond eye). Entropium/ektropium/makroblepharon potilaiden silmäluomiin joudutaan usein tekemään korjaavaa kirurgiaa, monessa tapauksessa virheasennon korjaaminen voi vaatia useamman leikkauksen. PHTVL/PHPV PHTVL/PHPV on sikiöaikaisen verisuonijäänteen aiheuttama silmän kehityshäiriö. PHTVL/PHPV:tä saattaa esiintyä nuorilla tiibetinspanieleilla, mutta se häviää yleensä itsestään eikä haittaa näkökykyä. PPM: Sikiöaikaisen silmäteräkalvon jäänne silmässä, merkitys koiran terveydelle riippuu jäänteen sijainnista ja määrästä. TRICHIASIS: Silmäluomen (normaalien) karvojen/ripsien käntyminen silmäänpäin. DISTICHIASIS/ECTOPIC CILIA (koodistossa Cilia aberranta): Luomen reunaan liian lähelle silmää/luomen sisäpuolelle (ectop. ciliat) kasvavia ylimääräisiä ripsiä, jotka hankaavat silmän sarveiskalvon pintaa ja aiheuttavat pahimmillaan silmän sarveiskalvon haavautumisen. Ylimääräisiä ripsiä joudutaan usein poistamaan polttamalla, toimenpide vaatii nukutuksen, ja usein se tehdään potilaalle säännöllisin väliajoin uudelleen. HC perinnöllinen harmaakaihi Perinnöllinen kaihi voi olla synnynnäinen, varhaisnuoruudessa esiintyvä tai myöhemmällä iällä kehittyvä. Jotta kaihia voisi pitää perinnöllisenä, sen tulee esiintyä molemmissa silmissä, rodulle ominaisessa paikassa linssiä ja useimmiten lisääntyä tai tiivistyä iän myötä. Useimmiten perinnöllinen kaihi periytyy resessiivisesti. HC ei ole tiibetinspanielilla yleinen, mutta rotujärjestö ei suosittele sairaan koiran eikä tunnetun kantajan käyttämistä jalostukseen. Harmaakaihi voi aiheutua myös sairaudesta, lääkkeestä, tapaturmasta tai vanhuudesta nämä muodot eivät ole periytyviä. 2
RD: Verkkokalvon vajaakehitys, joka pystytään toteamaan jo pennulta. MRDmultifokaali RD (aste1), GRD geograafinen RD (aste2), TRD totaali RD (aste3) Kitalakihalkio Kitalakihalkiolla tarkoitetaan suuontelon kattoon jäävää avannetta, jonka kautta ruokaa ja nestettä pääsee pusertumaan suuontelosta nenäonteloon. Halkiota esiintyy kaikilla roduilla, eniten kuitenkin lyhytkuonoisilla roduilla. Kitalakihalkion syitä ovat mm. sikiön kärsimä hapenpuute, muu trauma, lääke tai myrkkyvaikutus sikiöaikana tai perinnöllinen geenivirhe, jonka yksilö on perinyt molempien vanhempiensa puolelta. Halkion pituudesta, leveydestä ja sijainnista riippuu miten paljon yksilön elämä vaikeutuu. Ainakin teoriassa osa kitalakihalkioista on kirurgisesti korjattavissa. Lonkkaniveldysplasia lonkkanivelen kasvuhäiriö Lonkkanivel muodostuu kolmen lantioluun muodostamasta nivelkuopasta ja siihen sopivasta reisiluun päästä. Ongelmatapauksissa reisiluun pallopää ei moitteettomasti sovi lantioluiden muodostamaan lonkkamaljaan. Myöhemmin nivelrusto voi pahiten rasittuneista kohdista kulua kokonaan pois. Lonkkanivel muotoutuu kasvun aikana, syntyessään pentu on tervelonkkainen geneettisestä taipumuksesta riippumatta, vika tulee kasvuhäiriönä. Lonkkaniveldysplasian ainoa diagnosointi tehdään röntgenkuvista. Koiran tulee olla kuvattaessa vähintään 1 vuotias. Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva luokittelu perustuu FCI:n kriteereihin. Legg perthes Legg perthes on verenkiertohäiriön aiheuttama kuolio reisiluun päässä. Se ilmenee asteittain pahenevana ontumisena kasvun keskivaiheilla n. 3 5 kk:n iässä. Reisiluun pää tuhoutuu muuttuen vähitellen epämuotoiseksi sienimäiseksi muodostumaksi, jonka seurauksena on nivelrikko. Hoitona on leikkaus, jolloin reisiluun pää poistetaan. Tiibetinspanieleilla on esiintynyt joitakin legg perthes tapauksia. Kyynärnivelhäiriöt Kolme luuta; olkavarsi, kyynärluu ja värttinäluu muodostavat yhdessä kyynärnivelen nivelpinnan. Kyynärnivelen kasvuhäiriössä kyynärluun tai varsiluun ulokkeessa voi olla luutumishäiriö ja nivelen eri osat voivat olla yhteen sopimattomat. Näistä seurauksena voi olla luupiikkien muodostuminen. Kyynärnivelhäiriötä esiintyy erityisesti suurilla, nopeakasvuisilla koirilla, mutta myös tiibetinspanielilla on tavattu kyynärnivelongelmia. Litteä rintakehä litistynyt rintakehä lattarinta (flattened rib cage) Litistyneellä rintakehällä tarkoitetaan pennun ensimmäisten vuorokausien ( 18 vrk) aikana esiin tulevaa rintakehän muutosta. Sairastuneiden pentujen painokehitys hidastuu ja hengitys saattaa vaikeutua. Tiibetinspanielilla esiintyy satunnaisesti tätä vikaa. Vika saattaa esiintyä suvuittain, mutta periytymismekanismi ei ole tiedossa. Tila on yleensä pahin noin 5 7 viikon ikäisellä pennulla. Ennuste on hyvä, 75% sairastuneista selviää. Vaikka vika ilmenee luusto ongelmana, taustalla saattaa olla alkujaan lihaksistoa koskeva muutos. Tutkimuksissa on osoitettu, että ruokinnalla ei 3
ole osuutta tilan syntyyn eikä paranemiseen, mutta pennun liikalihavuus saattaa altistaa ongelmalle. Napatyrä Jos napa aukon sulkeutuminen pentuaikana hankaloituu, syntyy napatyrä eli vatsaontelon kalvoon jää reikä. Aukon sulkeutuminen voi estyä, jos napanuora joutuu epätavallisen kovaan venytykseen syntymähetkellä. Emo voi myös purra napanuoran poikki liian läheltä ja aiheuttaa tyrän syntymisen. Myös napatulehdus voi häiritä sulkeutumista. Useimmissa tapauksissa navan aukko on perintötekijöiden vaikutuksesta liian suuri ja sulkeutuminen epätäydellistä. Napatyrät voivat olla hyvin eri kokoisia. Suuret napatyrät hoidetaan pienellä kirurgisella toimenpiteellä. Vuonna 2002 tehdyn tiibetinspanieleiden omistajakyselyn perusteella noin viidesosalla tiibetinspanielin pennuista oli jonkinasteinen napatyrä. Nivustyrä Nivustyrä on lähes aina synnynnäinen. Tyrä muodostuu ns. nivuskanavan aukkoon, jos se on liian suuri. Aukkoon pääsee vatsaontelon rasvakudosta, joskus myös suolta. Yleensä synnynnäinen nivustyrä havaitaan nuorella koiralla siinä vaiheessa kun koira alkaa liikkua enemmän. Se kannattaa yleensä leikata, jos se aiheuttaa kipua nivustaipeessa. Leikkaus tehdään useimmiten noin puolen vuoden iässä. PNP progressiivinen nefropatia (munuaisen kuorikerroksen rappeuma) Munuaissairaus pennulla tai nuorella koiralla on todennäköisesti synnynnäinen. Tiibetinspanielilla synnynnäisestä munuaissairaudesta käytetään nimitystä progressiivinen nefropatia eli PNP. Sairaus johtaa lopulta kuolemaan. Progressiivinen nefropatia tai renaalinen (munuaisiin liittyvä, munuais ) dysplasia, on vika, jossa munuaiset ovat synnynnäisesti alikehittyneet. Osa nefroneista, jotka ovat pienimmät toimivat yksiköt munuaisissa, eivät jostain tuntemattomasta syystä saavuta täyttä kypsyyttä. Munuaiset eivät saavuta täyttä toimintakapasiteettia ja kuona aineiden poistuminen kehosta estyy tai esimerkiksi veren punasolutuotannossa tärkeä erytropoetiini hormonin tuotanto alenee. Oireet ja koiran elinikä riippuvat siitä, kuinka alikehittyneet munuaiset ovat. Tämä taas vaihtelee suuresti eri yksilöiden välillä. Virtsakokeella voidaan todeta munuaisten suodattamiskyvyn alentuneen ja mahdollisesti lievä proteiinin esiintyminen. Verikokeessa näkyy tavallisesti alhainen hemoglobiini (anemia) ja ns. munuaisarvot (urea, kreatiniini) ovat kohollaan. Munuaisten poikkeava koko ja muoto havaitaan ultraäänitutkimuksella tai röntgenillä. Lopulliseen diagnoosiin tarvitaan mikroskooppinen tutkimus munuaiskudoksesta eli munuaisbiopsia. Suomessa on diagnosoitu yksi varma PNP tapaus. Ruotsissa tapauksien lukumäärä vuosien 1982 2003 välillä on 36. Tiibetinspanielit ry:n internet sivuilla osoitteessa www.tiibetinspanielit.fi on listattuna ruotsalaiset PNP sairaat tiibetinspanielit ja suomalaisen PNP sairaan tiibetinspanielin sukutaulu. 4
Vesipää Vesipää syntyy, kun kallon sisällä erittyvä neste ei pääse normaalisti poistumaan. Tällöin päähän kertyy nestettä, joka painaa aivojen kuorikerrosta. Vesipään perinnöllisyydestä ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta lyhyt kuono ja pallomainen kallo on todettu riskitekijöiksi. Myös tiibetinspanielilla on todettu joitakin vesipäätapauksia. Vaikeimmissa tapauksissa oireet tulevat esiin jo parin viikon ikäisellä pennulla, mutta pentu voi myös vaikuttaa useita kuukausia terveeltä. Vesipää johtaa yleensä koiran lopetukse Selkäviat Matalaraajaisilla roduilla, myös tiibetinspanielilla, rakenne on kondrodystrofinen, jalostuksella aikaan saatu virheellinen rustorakenne. Kondrodystofisilla roduilla selkänikamien välilevyt voivat rappeutua hyvin nuorena ja rappeutuneista välilevyistä suurin osa myös kalkkeutua. Kondrodystrofia altistaa selkärangan välilevyt vaurioille ja välilevyn paikoiltaan menosta seuraa ns. mäyräkoirahalvaus. Välilevytyrän oireet vaihtelevat vaurion sijainnin ja asteen mukaan lievistä kipuoireista täydelliseen takaraajojen halvaantumiseen. Vaurion vakavuudesta ja hoidosta riippuu kuinka koira toipuu. 5
SILMÄELÄINLÄÄKÄRI JUHA PÄRNÄSEN ARVIOT/MIELIPITEET SILMÄSAIRAUKSISTA Nämä ovat silmäeläinlääkäri Juha Pärnäsen arviot/mielipiteet sairauksista ja joillakin muilla voi olla erilainen näkemys. KATARAKTA KORTIKAALINEN JA POSTERIOR POLAARINEN: Ovat yleisin perinnöllinen linssisairaus jossa voi olla vakavia muotoja. Ei jalostukseen! KATARAKTA PUNKTAATTI: Punktaatit ovat pistemäisiä samentumia eivätkä yleensä aiheuta sokeutta. Jos on vain joitain pisteitä, voi käyttää jalostukseen! KATARAKTA NUKLEAARINEN: Muutokset ovat linssin keskiosassa ja ovat usein minimaalisia samentumapisteitä tai säikeitä. Yleensä eivät pahene ja ovat kauneusvirheiden luokkaa, jolloin voi käyttää jalostukseen! HUOM! SILMÄTARKASTUSKAAVAKKEESSA ON KOHTA JOHON MERKITÄÄN SAIRAUDEN VAKAVUUSASTE. KAIKKI KOIRAT, JOIDEN KATARAKTAT SIINÄ TODETAAN LAAJOIKSI MUUTOKSIKSI, ON SYYTÄ POISTAA JALOSTUKSESTA! RD (MULTIFOKAALI) MRD: Vain yksittäisiä poimuja. Voi käyttää jalostukseen, mutta ei kahta MRD koiraa keskenään! RD (GEOGRAFINEN ja TOTAALINEN) GRD ja TRD: Jos GRD on pieni ja epätyypillinen niin ei aina voida olla varmoja, onko muutos perinnöllinen sairaus vai jonkin muun häiriön aiheuttama muutos. Ei jalostukseen! HUOM! RD MUUTOKSET NÄKYVÄT JO PENNULLA JA JOS HALUTAAN VARMISTAA PENTUJEN TILANNE, NE VOIDAAN TUTKIA ENNEN LUOVUTUSTA RD:N SUHTEEN! DISTICHIASIS: Ylimääräiset luomikarvat. Jos karvoja runsaasti, ei jalostukseen! TRICHIASIS: Meillä on suurta hajontaa silmäeläinlääkäreiden kesken teidän rodussanne. Jos ollaan tarkkoja niin kaikilla tipsuilla alaluomen sisäkulmassa karvat osuvat sarveiskalvoon. Osa silmäeläinlääkäreistä merkitsee nämä sairaiksi, minä merkitsen vain epänormaalin voimakkaat muutokset. Lievät ovat teidän rodussanne normaali rakenne! 6
KERATIITTI: Perinnöllinen keratiitti on sairautena vain joissakin roduissa (mäyräkoirat, spk/pannus). Väärä luomien yhteensopivuus/trichiasis ongelmat aiheuttavat sekundaarista keratiittia, esim. tiibetinspanieli ja varsinkin mopsit. EKTOOPPINEN CILIA: Ylimääräinen luomikarva limakalvon puolella, hankaa sarveiskalvoa ja vaatii leikkaushoidon. Ei jalostukseen! PPM: Värikalvon verisuonijäänteitä. Lievät ovat kauneusvirheitä. Jos rihmoja on runsaasti, ei jalostukseen! IRIS COLOBOME: Värikalvossa reikä, kehityshäiriö. Ongelma joissakin roduissa, teillä ei merkitystä! MAKROBLEPHARON: Luomet liian suuret suhteessa silmämunan kokoon, aiheuttaa entropiaa. Jos entropium, ei jalostukseen! Jos luomet ovat epänormaalin löysät ja roikkuvat =ektopium, ei jalostukseen! PHTVL/PHPV: Linssin ympärillä kehityksessä sikiökaudella ollut verisuoniverkko ja muuta tukikudosta. Normaalisti häviää pois mutta joillekin jää joitain arpia ja jäänteitä. Eriasteisia häiriöitä, vain laajoilla muutoksilla merkitystä. Dobermannien sairaus, mutta muutoksia yksittäin kaikissa roduissa. Jos laajoja muutoksia, ei jalostukseen! GLAUKOOMA: Silmäpainesairaus. Hankala ongelma joissakin roduissa. Gonioskopia lisätutkimus tässä sairaudessa. Ei jalostukseen! SARVEISKALVON DYSTROFIA: Aineenvaihduntahäiriö sarveiskalvolla. Kolestrolikiteitä kiteytyy sarveiskalvon sisään läiskäksi. Perinnöllinen herkkyys, joissakin roduissa enemmän. Kauneusvirhetason sairaus. Voi käyttää jalostukseen, mutta ei kahta dystrofia koiraa keskenään! 7
PEVISA terveystutkimuksia Viralliset niveltutkimukset: Lonkkakuvauslausunto eli tutkimus lonkkanivelen rakenteesta HD = Hip Dysplasia eli lonkkanivelen kehityshäiriö. Röntgenkuvassa näkyy, miten reisiluun pää asettuu lonkkamaljaan eli miten reisiluun pää ja lonkkamalja sopivat toisiinsa. Lausunto annetaan vasemmasta ja oikeasta lonkkanivelestä erikseen, lisäksi mainitaan jos lonkkanivelessä esiintyy nivelrikkoa. A Terve Ei muutoksia B Lähes normaali C Lonkkanivelessä lieviä muutoksia tai löysyyttä D Lonkkanivelessä keskivaikeita muutoksia E Lonkkanivelessä vaikeita muutoksia A ja B tulokset lasketaan terveiksi. Yleisesti A ja B lonkkaisten koirien ennustetaan elävän ilman, että lonkat tulisivat vaivaamaan aikuisella/vanhemmallakaan iällä, eikä lonkkiin synny helposti nivelrikkoa. Kyynärnivellausunto eli tutkimus kyynärnivelen rakenteesta ED = Elbow Dysplasia eli kyynärnivelen kehityshäiriö. Lausunto annetaan vasemmasta ja oikeasta kyynärnivelestä erikseen. 0 Terve Ei muutoksia 1 Lieväasteinen muutos 2 Kohtalainen muutos 3 Voimakas muutos Eturaajojen nivelten kehityshäiriöt aiheuttavat helposti koiralle oireita, sillä koira kantaa painostaan noin kaksi kolmasosaa eturaajojensa päällä jo ykkösen kyynärpäät saattavat oireilla nivelrikkomuutoksien vuoksi. Polvilausunto eli tutkimus polvinivelen rakenteesta PL = Patella Luksaatio eli reisiluun pään telojen kehityshäiriö ja polvilumpion sijoiltaan meno, polven löysyys. Lausunto annetaan vasemmasta ja oikeasta polvesta erikseen. 0 Terve Ei muutoksia 1 Lieväasteinen muutos (polvilumpio menee ajoittain paikaltaan, mutta palaa itse paikoilleen) 2 Kohtalainen muutos (polvilumpio menee paikaltaan jalkaa koukistettaessa tai kierrettäessä eikä palaa auttamatta) 3 Vaikea muutos (polvilumpio suurimman osan ajasta poissa paikoiltaan, saadaan paikalleen jalkaa oikaisemalla ja kädellä painamalla) 4 Erittäin vaikea muutos (polvilumpio pysyvästi pois telaurastaan, korjaus vain leikkauksella) 8
Silmäsairaudet: Virallinen silmätutkimus Koiran silmätutkimuslausunto kertoo koiran silmän senhetkisen tilan. Osa silmäsairauksista puhkeaa vasta myöhemmällä iällä, joten jalostukseen käytettävällä koiralla on oltava voimassa oleva silmäpeilaustulos. Silmäpeilauksen voimassa olo vaihtelee roduittain puolesta vuodesta kolmeen vuoteen, eikä sitä vaadita kaikilta roduilta. Osaan silmäsairauksista on joillakin roduilla jo olemassa geenitesti (mm. CEA), millä pystytään selvittämään onko kyseinen koira tämän sairauden kantaja, vaikka koira itse ei olisi sairas. Testaus helpottaa sairauksien leviämisen vastustamista. Geenitestillä pystytään joissakin tapauksissa myös testaamaan sairastuuko koira myöhemmin kyseiseen sairauteen, vaikka varsinainen silmäpeilauksen mukaan se olisikin terve. Tietyissä roduissa (mm. colliesukuiset rodut sekä suursnautseri) on syytä myös suorittaa ns. pentupeilaus eli silmätutkimus ennen pennun luovutusta. Kaikki silmäsairaudet eivät ole perinnöllisiä tai haittaa koiran normaalielämää, ja osaa niistäkin esiintyy eriasteisina; silti silmäsairasta koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen, vaikka lievästä sairauden muodosta ei olisi koiralle haittaa, sillä koira voi periyttää mitä tahansa sairauden astetta. Koirien silmäsairauslyhenteet: PRA: Verkkokalvon asteittainen surkastuma. Sokeuttaa koiran ennen sen vanhuutta. Joillakin roduilla PRA geenin kantajat pystytään löytämään DNA testillä. RD: Verkkokalvon vajaakehitys, joka pystytään toteamaan jo pennulta. MRD multifokaali RD (aste1), GRD geograafinen RD (aste2), TRD totaali RD (aste3) CEA: Collieiden silmän kehityshäiriö. Vakavimmillaan aiheuttaa verkkokalvon irtoamisen ja koiran sokeutumisen, lievimmät muodot eivät taas häiritse koiran normaalielämää. Lievimmän CEA:n muodon voi varmuudella todeta vain 6 8 viikon ikäiselle pennulle tehdyssä silmäpeilauksessa. CRD chorioretinaalinen dysplasia (aste1) eli CH choroidean hypoplasia, Coloboma (aste2), Ablatio retinae (aste3) = verkkokalvon irtoaminen HC: Harmaakaihi. Silmän linssiin muodostuu tiivistymiä, samentumia, jotka voivat olla eriasteisia ja kokoisia ja voivat haitata koiran näköä sekä aiheuttaa toissijaisia silmäsairauksia. Kaihimuutokset voivat pahentua koiran vanhentuessa ja vaikea asteisena sokeuttaa koiran. Tarvittaessa HC voidaan leikata ja asentaa keinolinssi samentuneen linssin tilalle. Asteikko 1 3 PHTVL/PHPV: Jäänne silmän sikiöaikaisesta verisuonesta, jonka tulisi hävitä syntymän jälkeen. Pystytään havaitsemaan pennulla ennen luovutusikää tehdyssä silmäpeilauksessa. Lievä muutos ei häiritse koiran normaalielämää, vakavin aste aiheuttaa näön menetyksen sairaassa silmässä sekä toissijaisia silmäsairauksia kuten kaihia. Asteikko 1 6 PPM: Sikiöaikaisen silmäteräkalvon jäänne silmässä, merkitys koiran terveydelle riippuu jäänteen sijainnista ja määrästä. ENTROPIUM/EKTROPIUM/MAKROBLEPHARON: Silmäluomien rakennevirhe. Entropiumissa luomi kiertyy silmän sarveiskalvoa vasten, ektropiumissa luomi on löysä ja roikkuva tai liian suuri (makroblepharon) myös näiden yhdistelmiä esiintyy (ns. diamond eye). Entropium/ektropium/makroblepharon potilaiden silmäluomiin joudutaan usein tekemään korjaavaa kirurgiaa, monessa tapauksessa virheasennon korjaaminen voi vaatia useamman leikkauksen. TRICHIASIS: Silmäluomen (normaalien) karvojen/ripsien käntyminen silmäänpäin. 9
DISTICHIASIS/ECTOPIC CILIA (koodistossa Cilia aberranta): Luomen reunaan liian lähelle silmää/luomen sisäpuolelle (ectop. ciliat) kasvavia ylimääräisiä ripsiä, jotka hankaavat silmän sarveiskalvon pintaa ja aiheuttavat pahimmillaan silmän sarveiskalvon haavautumisen. Ylimääräisiä ripsiä joudutaan usein poistamaan polttamalla, toimenpide vaatii nukutuksen, ja usein se tehdään potilaalle säännöllisin väliajoin uudelleen. GLAUKOOMA: Silmänpainetauti (vanha nimitys viherkaihi ) Silmän sisäinen nestekierto häiriintyy ja silmän sisälle kehittyy painetta. Paineen nousu aiheuttaa koiralle erittäin kovaa kipua, sekä vaurioittaa nopeasti silmän rakenteita. Glaukooma potilaat menettävät yleensä näkökykynsä sairaasta silmästä, pahimmillaan koiralta joudutaan poistamaan silmä hätäleikkauksella. Glaukoomaa esiintyy sekä primääri (perinnöllinen kammiokulman rakenneviasta johtuva silmänpaineen nousu) että sekundäärimuodoissa (esim. linssiluksaation aiheuttamana). EPÄNORMAALI LIGAMENTUM PECTINATUM: kammiokulman rakenteiden epänormaalisuus (PPG goniodysgenesis), joka altistaa primääriin glaukoomaan (kts. yllä). LINSSILUKSAATIO: Silmän linssi irtoaa ripustimistaan ja liikkuu joko silmän etu tai takaosaan. Linssin irtoaminen ja kulkeutuminen silmän etuosaan aiheuttaa silmän sisäisen nestekierron häiriintymisen ja silmään kehittyy voimakas ylipaine, glaukooma (kts. yllä). Linssiluksaation hoito vaatii yleensä kirurgiaa, hoidosta huolimatta sairas silmä menetetään osassa tapauksissa. Tyypillisesti sairaus vaurioittaa koiran molempia silmiä. MORBI CORPORIS VITREI: luokittelemattomia lasiasmuutoksia MORBI ORGANORUM LACRIMALIUM: kyynelrauhasen ja/tai kanavan sairaus/vika PAPILLAN HYPOPLASIA/MIKROPAPILLA, vajaakehitteinen näköhermo Kivuliaita/ärsyttäviä silmäsairauksia ovat entropium, distichiasis/ektooppiset ciliat, trichiasis, ektropium/makroblepharon, glaukooma, linssiluksaatio, kuivasilmäisyys ja keratitis. SKL FKK tallentaa todetut löydökset eri koodeilla tietokantaan. Silmäsairauskoodi alkaa J kirjaimella. Seuraavat kaksi numeroa ilmoittavat, mikä silmän osa on kyseessä. Kolmas numero on nolla, kun kyseessä ovat sellaiset ko. silmänosassa olevat muutokset, joita ei pidetä perinnöllisinä. Jos sen sijaan kolmas numero on suurempi, kuin nolla, on lausunto annettu perinnöllisestä silmäsairaudesta. Tämän lisäksi koodiin voidaan merkitä joko T (terve) / S (sairas) tai numero kertomaan sairauden vaikeusaste (1 3 tai 1 6), myös 0 koodia käytetään, jos diagnoosi on tulkinnanvarainen. Mikäli tutkittavalla koiralla ei esiinny silmäsairauksien oireita, saa se J1 merkinnän. J1 Terve, ei rodulla perinnölliseksi luokiteltuja silmäsairauksia J10 Terve, muita silmämuutoksia tarkemmin määrittelemättä J11 luomet, vilkkuluomi J110 Muut luomisairaudet J111 Entropion, silmäluomen sisäänpäinkiertyminen J112 Ektropion, silmäluomen ulospäinkiertyminen (ei koodia) Makroblepharon, liian suuri luomiaukko J113 Eversio pal. III, vilkkuluomen reunan kääntyminen ulospäin J114 Cilia aberranta, silmäluomen sisäpinnalla kasvava ripsi, tähän asti käytetty yleiskoodina kaikille ylimääräisille karvoille ja ripsille, (ei koodia) (Caruncular) trichiasis, silmäluomen karvojen kääntyminen sisäänpäin 10
J12 sidekalvo, konjuktiiva J120 Muut morbi organorum lacrimalium, kyynelrauhasen ja/tai kanavan vika J121 Keratoconjuctivis sicca, kuiva silmä J13 sarveiskalvo J130 Muut sarveiskalvomuutokset J131 Perinnöllinen keratitis, krooninen sarveiskalvotulehdus, eräiden rotujen keratitis muodosta käytetään nimitystä pannus J132 Kornean kristalloidi dystrofia, kiteinen sarveiskalvon surkastuma J14 iiris, värikalvo J140 Muut morbi iiridis, uveae, muut väri tai suonikalvon sairaudet J141 Membrana pupillaris persistens, sikiöaikaisen silmäteräkalvon jäänne J15 linssi J150 Muut mykiömuutokset, ei perinnölliset J1500 Täysin samentunut mykiö, ei perinnöllinen J1511 Posterior polaarinen kaihi aste1 lievä pistemäinen aste2 selvä kolmiomainen aste3 laaja alainen J1512 Mykiön muiden osien kaihi aste1 lievä aste2 huomattava aste3 laaja J1513 Totaalisesti samentunut mykiö J152 Luxatio lentis, linssiluksaatio J16 lasiainen J160 muut morbi corporis vitrei, luokittelematon lasiaismuutos J161 PHTVL/PHPV vanha asteikko aste1 sairas, lievä aste2 sairas, huomattava aste3 sairas, laaja J162 PHTVL/PHPV 0 koodi tulkinnanvarainen asteet 1 6 S, sairas J17 verkkokalvo J170 verkkokalvolöydökset tarkemmin määrittelemättömät J171 PRA, perifeerinen T oireeton, 0 koodi tulkinnanvarainen, S sairas J172 CPRA, sentraali T oireeton, 0 koodi tulkinnanvarainen, S sairas J173 RD T terve MRD aste1 GRD aste2 TRD (verkkokalvon irtauma) aste3 11
J174 CEA T terve 0 koodi tulkinnanvarainen CRD/CH aste1 Cloboma aste 2 Ablatio retinae (verkkokalvon irtauma)aste 3 J18 glaukooma, silmäpainetauti J180 muut morbi bulbi oculi, muut silmämunan muutokset J181 Glaucoma T oireeton 0 kulma epänormaali 1 kohonnut paine S sairas 12