9.9.2011 1 Liikuntatunti on osa isoa kuvaa s. 6-7 5/2011 www.tul.fi Ikäluokkansa aituriykkönen Nooralotta Neziri voitti kesällä nuorten Euroopan mestaruuden ja Suomen mestaruuden sekä teki ennätyksensä kahdella matkalla. Porilaisen urheilulkesä ei kuitenkaan ollut ihan kympin arvoinen. s.5 Vaasan Toverit painottaa työtä Suomen parhaimpiin painiseuroihin lukeutuvassa Vaasan Tovereissa on omaksuttu tapa, joka toimii: menestys tulee ennen työtä vain sanakirjassa. Työn määrä on verrannollinen menestykseen. s.9 Arkeen saatava lisää askeleita Vehmaisten Urheilijoiden tanssillisen liikunnan jumpassa käyvät naiset saattavat liikkua riittävästi. Monien muiden sen sijaan pitäisi aloittaa liikunta, jonka ei aina tarvitse kuitenkaan olla suorittamista. Siivoaminen, sienestäminen, kaupassa käynti pyörällä ovat hyviä tapoja päästä alkuun. s. 16 Liikkeelle! s. 2-3
2 Nälkähän siinä tuli, kun kiersi Halisko-radan ja haki rasteja Särkänniemen Elämyspuistossa. Haliskon kohtaaminen jännitti. Liikkeelle!-kuntokampanja on käynnistynyt ja liikkeelle lähdettiin vauhdilla heti startista. TUL:n uusi kuntotuote käynnistyi piirien omilla avauksilla 1.9. ja koko syyskuu on Liikkeelle!- kuukausi. Liikkeelle! -kampanjan tavoitteena on saada liikkeelle 15 000 ihmistä. Moni-ilmeisiä tapahtumia on ympäri Suomea seurojen järjestäminä. Kuntokuukausi tarjoaa jokaisen piirin alueella myös erityistä perheliikuntaa Halisko-puistossa. Puistossa on muun muassa temppurata, luontopolku, askartelu- ja kasvomaalauspisteet sekä mahdollisuus jumpata. Halisko on TUL:n lasten ja nuorten liikunnan iloinen maskotti, matolisko, joka olemassaolollaan ilahduttaa myös puistotapahtumissa osallistujia. Halisko ilahdutti lapsia myös Tampereella. TUL:n Tampereen piirin startti tapahtui Särkänniemen Elä- myspuistossa ja Halisko oli vieraita vastassa jo portilla. Tampereen piirin startissa oli perheliikuntaa Halisko-puistossa, luontopolku Elämyspuiston siimeksessä, askartelu- ja kasvomaalauspisteet sekä jumppaa. Päivitettyä tietoa Liikkeelle!-kuntokampanjan tapahtumista ja tilaisuuksista saat oman piirisi www-sivuilta ja TUL:n sivuilta www.tul.fi Kun äiti hiukan auttaa, niin puomilla on turvallista kävellä. Ympäristö siistiksi Lieksan avauksessa Panu Kärkkäinen Liikkeelle!-kuntoliikuntakampanja starttasi Karjalan piirin osalta Lieksassa hieman tavallisuudesta poikkeavalla tavalla. Kampanjaavauksessa kerättiin roskia. Pirjo käytti vähän luovaa ajattelua ja kokeilemme kampanjan käynnistämistä tällä tavoin. Meillä Pohjois- Karjalan alueella on kuukauden aikana tusinan verran tapahtumia, avoimia ovia seurojen harjoituksiin, kuntosuunnistustapahtumaa ja yhdet tanssitkin Outokummussa. Samaan teemaan liittyy myös meidän perinteinen patikkaretki Rukan takana, piirin toiminnanjohtaja Veijo Saarelainen kertoo kuntokuukauden muun ohjelman. Roskat pois. TUL:n Karjalan piirin kampanjastartti piti sisällään kaksi erillistä tapahtumaa. Puolen päivän aikaan ihmisiä houkuteltiin todellisen hyötyliikunnan pariin, kun viitisenkymmentä innokasta liikkujaa pääasiassa lähialueen kouluilta keräsi roskia Mähkön ja Rantalan alueilta. Olen itse jo hyvin pitkään harrastanut roskien keruuta. Minusta roskien kerääminen on mitä mainion tapa saada hyötyliikuntaa. Se on erittäin halpa harrastus ja sillä tavoin saa oman elinympäristönsä siistimmäksi sekä kaupan päälle vielä hyvän mielen, Pankakosken Valppaan puheenjohtaja Pirjo Julkunen Julkunen kiittelee lieksalaisten yhteistyökumppaneiden ottaneen idean hyvin vastaan. Rantalan koulu lähti heti mukaan, sillä tämä tapahtuma sopii hyvin heidän Kuva: Panu Kärkkäinen Rantalan koulun oppilaat Annika Porkka ja Ronja Saastamoinen kantoivat kortensa kekoon siistimmän ympäristön puolesta. opetukseensa. Myös maahanmuuttajaluokka on tapahtumassa mukana ja paikallinen K-kauppias tarjosi meille muovipussit roskien keruuta varten ja vielä urakan päätteeksi mehut kaikille, Julkunen Liikkeelle!-kampanja jatkui Lieksan osalta vielä torstai-illan patikoinnilla. Pankakosken välittömässä läheisyydessä kiertävän Ketunlenkin patikoi yhteensä 17 liikkujaa. Reposuolla on valittavana joko 12 kilometrin lenkki tai sitten loivemmalle porukalle kahdeksan kilometrin lenkki, jonka jälkeen menemme nuotiolle kahville, Julkunen ennakoi illan tapahtumaa. Roskien keräystalkoot näyttivät kiinnostavan ainakin lieksalaiskoululaisia, sen verran vikkelään osa Rantalan koulun oppilaista levittäytyi Kerantien laidoille opettajansa Maire Vitrin johdolla. Tällainen kampanja on erittäin kannatettava. Tämä on ympäristötietoa parhaimmillaan ja hyvää jatkumoa meidän edellisiin tempauksiin. Lapset lähtivät heti innolla mukaan, Vitri miettii. Opettajansa ajatukset jakoivat myös Annika Porkka ja Ronja Saastamoinen. Kivaa touhuahan tämä on. Roskapussiin on kertynyt sen verran jäätelöpapereita ja tikkuja, että varmasti ensi kerran, kun meilläkin on sellaiset käsissä, niin viemme ne roskiin, kaksikko lupaa.
9.9.2011 3 Voimistelu siivitti vauhtiin Turussa Juhamatti Nieminen Turkulaisten uudeksi ulkoolohuoneeksi kutsuttu Vähätori muuntautui syyskuun ensimmäinen päivä voimistelujuhlan näyttämöksi, kun TUL:n Varsinais-Suomen piirin kuntojaosto tempaisi Liikkeelle!-kampanjan aloituksen kunniaksi. Starttitapahtumassa yleisö sai ihailla kolmen turkulaisseuran, Turun Jyryn, Turun Pyrkivän ja Turun Weikkojen sekä Liedon Lujan, tyttöjen voimisteluesityksistä. Vauhdikkaimmasta esityksestä vastasi Turun Jyryn 14 16-vuotiaiden mestaruussarjan edustusjoukkue, NeOn Team, jonka huumoripainotteinen Heja Suami tanssi sai paikalla olijoiden suupielet nousemaan ylös. Esitysten vastapainoksi lapset pääsivät testaamaan onneaan ketjuheitossa ja onnenpyörässä, sykettä nostettiin Teija Eisasen vetämän katutsumpan kiemuroissa. Paikalla vieraili Suomen Karva-Kavereiden koiria halattavina ja rapsutettavina. Lasten ja nuorten iloksi tapahtumaa kunnioitti läs- Kuvat Juhamatti Nieminen Turun Jyryn NeOnTeamin Heja Suami esitys oli yleisön mieleen. Voimistelijoiden jalat nousivat kohti taivasta Turun Jyryn Mosquito-joukkueen Elämääesityksessä Turun kirjaston kupeessa Vähätorilla. näolollaan liikunnan iloinen maskotti, Halisko-matolisko, jonka taakse oli piiloutunut TUL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Kimmo Kamppila. Halusimme tuoda tapahtuman ihmisten keskelle, ohikulkijoiden ja uteliaiden silmien eteen. Aiemmin olemme järjestäneet vastaavia tapahtumia Kupittaan urheilupuistossa, mutta se on liian kaukana kes- kustasta, Kamppila sanoi. Tapahtumaan oli määrä saada myös Halisko-temppurata. Temppurata ei kuitenkaan ehtinyt rantautua Aurajoen rannoille starttitapahtumaan mennessä, mutta seurat voivat myöhemmin lainata sitä vapaasti omia tapahtumiaan varten. Syksyn Kuntoviikkojen jääminen historiaan ja sen korvaaminen uudella, syyskuun ajan pyörivällä Liikkeelle!-kuntokampanjalla on turkulaisten mukaan tervetullutta. Raikkautta ja virkeyttä tuli uuden lehtimies-logon kautta, mutta tunnettavuutta tarvitaan totta kai lisää. Seurojen pitäisi hyödyntää Liikkeelle!-kuukautta enemmän ilmoittamalla syyskuussa itsenäisesti järjestämänsä kuntoliikuntatapahtumat ja harjoitukset mukaan kampanjaan, Kamppila patisti. Kahvakuulaa Espoossa Hannu Hurme - Muksut katsoo olohuoneessa Pikku Kakkosta ja ja minä kuntoilen kahvakuulan kanssa makuuhuoneessa. Tällaisia välähdyksiä perheensä illanviettotavoista kertoneen Kaisa Vuorisen mukaan kahvakuula on hankittu muidenkin Espoon Akilleksen korisjengiläisten kuntoiluvälineeksi. Kahvakuulalla kuntoilun ohjaus kuului yhtenä Suur- Helsingin piirin Liikkeelle!- kuukauden avaustapahtuman lajivalikoimaan. Tapahtumapaikaksi oli valittu Akilleksen maja. Varsinkin olkapäät saattavat helposti mennä rikki, jos käsittelee kahvakuulaa väärin. Kahvakuula-aukean vieressä oli tapahtuman muuta toimintaa. Tikanheittokisaan osallistuivat niin lapset kuin aikuisetkin. Korson Kaiun konkarijaoston vastasi Saappaanheittokisasta, jossa ratkottiin TUL-piirin ja Espoon mestaruudet. Piirin puheenjohtaja Kari Uotila kunnostautui heittämällä ensikertalaisena pronssisijalle oikeuttaneen tuloksen ennen kuin kiirehti tapaamaan seuraavana iltana Suomen jalkapallomaajoukkuetta vastaan otelleen Moldovian joukkueen johtoa. Nuorimpien iloksi oli Akilleksen Jenni Heinonen rakentanut improvisoidun Halisko-radan. Ja olihan paikalle saapunut myös itse Halisko-maskottikin. Saappaanheitto ja kahvakuula olivat sille outoja lajeja, joten se osallistui vain tikanheittoon. Kuvat Hannu Hurme Kari Uotila osallistui ensimmäistä kertaa saappaanheittokisaa ja voitti heti pronssia. Akilleksen naiset ohjasivat halukkaita lajin saloihin. Opastuksen ottajien määrää vähensi vähän tapahtuman alkuun ikävästi osunut sadekuuro. Kolmatta vuotta kahvakuulaa harrastaneen Vuorisen mukaan kahvakuula on mitä mainioin apuväline kuntoiluun. -Se vaikuttaa kroppaan kokonaisvaltaisesti eikä sitä tarvitse heilutella pitkiä aikoja, Vuorinen Vuorisen ohjauksessa ollut vantaalainen Jari Varvikko kertoi olevansa kestävyyslajin miehiä. Hän sai Vuoriselta tietää, että kahvakuula sopii kestävyyslajinkin harrastajalle hyvin.oma kokemus kertaa, että kahvakuulaharjoittelulla pääsee vaikka maratonkuntoon. Yhdestä asiasta Vuorinen ohjattaviaan varoitti. -Kahvakuulaharjoittelusta on tainnut tullut muotivillitys. Jo siksi on syytä muistuttaa, miten tärkeätä on opetella tekemään liikkeet oikein. Kaisa Vuorinen näytti Jari Vuoriselle oikeat kahvakuulaliikkeet.
4 Pääkirjoitus Liikuntaa lisää koulun päivään Hallitusohjelmaan saatiin kirjatuksi liikuntatuntien määrän lisääminen. On syytä toivoa, että hallitusohjelma tältäkin osin pysyy voimissaan hallituskauden loppuun asti. Liikuntatuntien määrän lisäämistä on yritetty ennenkin, mutta edellisen hallituksen kokoomuslainen opetusministeri Hanna Virkkunen tyrmäsi ajatuksen. Nyt on kaikki syyt uskoa liikunnan ja taideaineiden aseman vahvistumiseen, koska opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) ovat molemmat vahvasti argumentoineet tuntimäärien nostamisen puolesta. Tässä lehdessä Arhinmäki muistuttaa koulujen liikuntatuntien olevan yksi osa kokonaisuutta. Vuonna 2016 tapahtuva tuntijaon uudistaminen vahvistaa kaiken kaikkiaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista kasvatusta, arvokasvatusta sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaa kieliohjelmia. Jos opetus- ja kulttuuriministeriön kumpikin ministeri on loppuun asti hallitusohjelman tämän kohdan takana, on kaikki syyt luottaa asian etenemiseen. Useamman vuoden kestänyt keskustelu liikuntatuntien määrästä on tuonut selkeästi esille opettajien väliset näkemyserot. Kukaan opettaja ei halua luonnollisestikaan luopua omasta aineestaan ja koska koulun kokonaistuntimääriä ei kaiketi voida nostaa, ovat muutokset jääneet vain vellovaksi keskusteluksi. Liikunta ja liikunnanopettajat on tähän asti laitettu keskustelun ulkokehälle. Samalla on tullut todistetuksi, että aineiden välillä on edelleen korkea muuri. Antti Kalliomäki (sd.) nosti takavuosina esille ajatuksen koulupäivään sisältyvän liikunnan lisäämisestä. Käsite on laajempi kuin pelkkä liikuntatunti ja sillä tarkoitetaan muun muasa liikuntakerhoja ja liikuntapainotteisiä aamusekä iltapäivätoimintaa. Tämän ajatuksen soisi myös etenevän hallitusohjelman viitoittamalla ladulla. Koulupäivään sisältyvän liikunnan lisäämisen keinovalikoima on laaja. Yhtenä keinona on vuonna 2010 käynnistetty Liikkuva koulu -hanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa koululaisten fyysistä aktiivisuutta ja vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Koska pilottihankkeet käynnistyivät vasta vuosi sitten, ei edes alustavia tuloksia ole vielä saatavilla. Kovin nopealla aikataululla tuskin mitään tapahtuukaan, sillä sen verran hitaasti koululaitoksen iso laiva kääntyy. Opetusministeriön ja Nuoren Suomen yhteisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7-18 -vuotiaiden tulisi liikkua vähintäänkin tunti tai kaksi päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Tässä suosituksessa on se siemen, josta Liikkuva koulu -hanke lähti kasvamaan. Tosin viimeaikoina on noussut esiin ääniä, joiden mielestä suositukset ovat liian kovat. Ja kyllähän siinä ihmettelemistä onkin, kun edes useamman kerran viikossa urheilua harrastavat nuoret eivät yllä suosituksiin, joissa puhutaan jopa 18 viikkotunnin liikuntamäärästä. Ajatus hankkeessa on kaunis ja sen toivoisi vakiintuvan osaksi kaikkien koulujen arkipäivää. Liikkuva koulu on hankkeena niitä, joiden toteutuminen ei ole kiinni vain rahasta, vaan myös ja ehkäpä ennenkaikkea asenteista. Lasten ja nuorten liikunnan määrän lisäämisessä koulukin on tärkeässä roolissa. Koulupäivään sisältyvän liikunnan lisäämiseen on olemassa monenlaisia mahdollisuuksia, jos tahtoa riittää. Veteraanien kulttuurikilpailu on suosiossa Ismo Alhoniemi TUL:n Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jarkko Tenkula hymyilee joka solullaan. Kyse ei ole palkankorotuksesta, vaan marraskuun alussa järjestettävän veteraanien kulttuurikilpailun saamasta suuresta suosiosta. - Voiko toiminnanjohtajan aamu parempi alkaa, kuin saamalla puhelinsoiton Oulusta, josta ilmoitettiin 69 kilpailijaa seitsemään sarjaan, Tenkula Seinäjoella järjestetään 1.-2.marraskuuta Eläkeläiset ry:n, Eläkkeensaajien keskusliiton ja TUL:n ensimmäinen yhteinen veteraanien kulttuurikilpailu. Tapahtuman saamaa innostunutta vastaanottoa kuvaa hyvin se, että keväällä järjestelyihin halusivat myös Työväen Musiikkiliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto, joiden tarjoama apu luonnollisesti otettiin vastaan. - Tuorein kumppanimme on Seinäjoen kaupunginteatteri, josta otettiin yhteyttä ja ilmoitettiin halusta tulla mukaan tapahtumaan, Tenkula Veteraanien kulttuurikilpailussa lajeina ovat tanssi, laulu, musiikki, lausunta ja ohjelmaryhmät. Lisäksi lajit jakautuvat pienempiin yksityiskohtaisiin suoritusmuotoihin. Esiintymisoikeus on järjestävien järjestöjen viisikymmentä vuotta täyttäneillä jäsenillä. Tanssissa lajeina ovat ryhmätanssit, kansantanssit, senioritanssit, kantritanssit, rivitanssit ja paritanssit (valssi ja tango). Kuva Ismo Alhoniemi Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jarkko Tenkula ja tila, jossa järjestetään kulttuurikilpailun massalajit. Neliöitä riittää Seinäjoen urheilutalolla. Toinen kilpailupaikka on entinen kaupunginteatteri. Aprilliristeily on 23.-24.3. 2012 Varaa kalenteriisi valmiiksi ensi vuoden ajankohta 23.- 24.3. ja valmistaudu ilmoittautumaan suositulle Aprilliristeilylle. Risteily on tuttuun tapaan 23 tunnin miniristeily ja reittikin on tuttu: Turusta Tukholmaan ja takaisin. Lähtö on perjantaina klo 20.55 ja paluu Turkuun tapahtuu lauantaina klo 19.50. Lisätietoja ilmoittautumisesta, hyttivarauksista ja ohjel- masta päivitetään TUL:n internetsivuille www-tul-fi ja seuraavaan TUL-lehteen. Aprilliristeily järjestetään ensi vuonna jo 18. kertaa ja se on TUL:n suurin vuosittainen järjestötapahtuma. Nytkin on paikkoja varattu 800 risteilijälle. Lisätietoja saat Maj-Lis Forsblom-Piskoselta, (09) 2513 2303, 050 364 9412 tai maj-lis.forsblompiskonen@tul.fi. TUL:n Seurapäivillä vuoden kulttuuripääkaupunki Turussa 26.-27.11.on pääteemana TUL:n arvoperusta, jota lähestytään niin liikunnan kuin työväenliikkeenkin näkökulmasta. Lisäksi päivien aikana perehdytään TUL-strategian ytimeen kuuluvien seuratoiminnan tukitoimien etenemiseen ja saadaan katsauksia suomalaisen liikuntatoiminnan ajankohtaisiin asioihin. Seurapäivät järjestetään hotelli Marinan yhteydessä sijaitsevassa Submarinajuhlahuoneistossa. Majoitukset on järjestetty korttelin päässä sijaitsevaan Cumulus-hotelliin. Osanottomaksut: 125 euroa/henkilö kahden hengen huoneessa (ohjelma, majoitus, ruokailut), 150 euroa/henkilö yhden hengen huoneessa (ohjelma, majoitus, ruokailut) ja 80 eu- Laulussa yksinlaulu, lauluryhmät ja kuorot. Musiikissa solistit, yhtyeet ja orkesterit. Lausunnassa yksin- tai ryhmälausunta, puheet Ohjelmaryhmissä sketsit, ohjelmakokonaisuudet, pienoisnäytelmät jne. Osallistujatavoitteeksi on asetettu tuhat, mitä lukua Tenkula pitää realistisena. - Tässä on vielä ilmoittautumisaikaa jäljellä syyskuun loppuun ja meillä on jo nyt huomattavan paljon ilmoittautumisia. Meillä on majoitusvaraukset kahdessa hotellissa ja niistä alkavat huonekiintiöt loppua, Tenkula Monia tapahtumia järjestämässä ollut Tenkula ilahtui ensimmäisen kerran jo varhaisessa vaiheessa havaitsessaan, kuinka suurella innolla eläkeläisjärjestöt lähtivät kulttuurikilpailua toteuttamaan. Innostus ja halu tehdä parasta mahdollista työtä ovat Tenkulan mukaan havaittavissa kaikissa työryhmän jäsenissä. - Me olemme tekemässä uutta ja luomassa työväen kulttuuritapahtuma Eläkeläisjärjestöt kokevat tämän tapahtuman tärkeäksi, Tenkula =Mies tunnustaakin eläkeläisten suuren innostuksen tarttuneen hyvin nopeasti häneenkin. Seurapäivät on Turussa 26.-27.11. roa/henkilö ilman majoitusta (ohjelma, ruokailut). Seurapäivien tarkka ohjelma julkistetaan syyskuun aikana. Seurapäivien päätyttyä sunnuntaina kokoontuu TUL:n valtuusto sääntömääräiseen syyskokoukseensa. Valtuuston jäsenet kutsutaan osallistumaan myös Seurapäiville. Ilmoittautumiset TUL:n Seurapäiville 10.11. mennessä TUL:oon Pia Reutsalolle, sähköposti pia-reutsalo@tul.fi tai puh. 044 906 2140. Ilmoita myös mahdolliset majoitustoiveet ja erikoisruokavaliot. Päivitettyä lisätietoa TUL:n Seurapäivistä TUL:n nettisivuilla www.tul.fi sekä koulutus- ja kehittämispäällikkö Veli-Tapio Kangasluoma, sp. veli-tapio.kangasluoma@tul. fi, puh. 050 520 1386.
9.9.2011 5 EM-kullan jälkeen itku poisti stressin Ismo Alhoniemi Nuorten Euroopan mestaruus, nuorten Suomen mestaruus ja ennätykset rikki kahdella matkalla. 18-vuotias Nooralotta Neziri on noussut yleisurheilumme harvojen toivojen ryhmään, mutta silti kaudesta on jäämässä hampaankoloonkin. - Yksi kilpailu harmittaa. Kalevan kisoissa tavoittelin selkeästi Suomen mestaruutta lempilajissani 100 metrin aidoissa, mutta hävisin. Pettymys ja harmitus olivat sitä suuremmat, koska hävisin kullan huonolla ajalla, Neziri Neziri ei laisinkaan kuullosta leuhkalta, kun ulkopuolisen silmissä nappikesä on tuottanut pettymyksen yhdessä kilpailussa. Neziri osoittaa näkemyksellään tinkimättömän suhtautumisensa harjoitteluun, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen. Kovin pettynyt ei porilainen loppujen lopuksi kauteensa ole. - No, kyllä tämä kesä tietysti menee kiitettävän puolelle, mutta ei ihan kymppiin. Kesän kruununa on Tallinnassa voitettu nuorten Euroopan mestaruus 100 metrin aidoissa. Tavoite asetettiin kesällä 2010 ja onnistumisen uskoa vahvisti muun muassa nuorten MM-kilpailujen viides tila viime vuodelta. Euroopan tilastokärkenä viihtynyt Neziri oli kuitenkin kaukana rauhallisuudesta valmistautuessaan loppukilpailuun. - Meitä oli kolme tasavahvaa juoksijaa, joten en pitänyt itseäni varmana Euroopan mestarina. Kun sitten maalissa tiesin olevani voittaja, menin ensin nojaamaan seinään ja mietin, että mitä oikein tapahtui. - Kun valmentajani Jussi Ihamäki tuli halaamaan ja onnittelemaan minua, purkautui stressi itkuna ja suunnattomana väsymyksenä. Finaalin voittaminen oli todella tyhjentävä kokemus, Neziri Neziri juoksi viimeisen juniorien arvokilpailunsa; saldona kaksi viidettä sijaa MM-kilpailuista, Nuorten olympiafestavaalien 100 metrin aitojen voitto vuonna 2009 Tampereella ja yksi Euroopan mestaruus. Tosin alle 22-vuotiaiden arvokilpailuja on vielä edessä, mutta tätä ikäluokkaa äänioikeuden ja ajokorttioikeuden omaava Nezir ei oikein pidä enää nuorten sarjana. - Nuorten Euroopan mestaruus viimeisessä mahdollisessa kilpailussa oli tärkeä myös siksi, että voisin kuvitella voiton helpottavan pääsyäni koviin kansainvälisiin kilpailuihin, Neziri Kotikilpailut ensi vuonna. Siinä seuraava porilaisen tavoite eli valinta Helsingissä järjestettäviin EM-kilpailuihin. Nezirillä on yksi valtti valintansa puolesta. - Olen jo alittanut A-rajan ainoana suomalaisena naisaiturina. Ensimmäiset valinnat kisajoukkueeseen tehdään joulukuussa ja tietysti toivon nimeni löytyvän tuolta ensimmäiseltä listalta. Jos valinta tapahtuu jo joulukuussa, ei Nezirin urheilullinen elämä muutu nimeksikään. Parivaljakolla ei aiempinakaan syksyinä ole ollut tapana miuuttaa radikaalisti harjoitusohjelmaa, eikä näin käyne nytkään. Huomiota vaativat asiat ovat peruskunnon ja voiman lisääminen. Tekniikka toimii Nezirin mielestä parhaimmillaan hyvin, mutta varmuutta on saatava lisää, jotta kilpailut olisivat jatkuvasti tasaisen hyviä. - Sen verran uutta lienee tulossa, että kahden-kolmen viikon leirin jälkeen jäisin kilpailemaan. Paikka olisi todennäköisesti Yhdysvallat, jossa on jo keväällä hyviä aitakilpailuja. Valkolakki odottaa porilaista ensi keväänä. Harjoitusleiri ulkomailla olisi huhtikuussa viimeisten kirjoitusten jälkeen; viimeisten sikäli, että Neziri kirjoitti viime keväänä kaksi ainetta ja kaksi ainetta ovat vuorossa syksyllä. - Keväälle jäisi vielä kaksi ainetta. Koska kurssejakaan ei ole kovin monta jäljellä, niin minulla on EM-kilpailujakin ajatellen hyvät harjoittelumahdollisuudet, Neziri Kevään yo-kirjoituksissa hän sai toiseksi parhaimmat arvosanat eli E:n, mikä vastaa kouluarvosanaa 9. Neziri sanoo menestyneensä aina koulussa ja kuunnelleensa tarkasti tunneilla. Viime lukiovuosi ei siis pitäisi tuottaa ongelmia harjoitteluun eikä myöskään päinvastoin. Kuvat Ismo Alhoniemi Porin Yleisurheilua edustava Nooralotta Neziri odottaa jännityksellä, valitaanko hänet jo joulukuussa ensi vuoden Euroopan mestaruuskilpailuihin. Tulosraja on alitettu. Valkolakki odottaa ensi keväänä. Takana ovat kahden aineen yo-kirjoituket ja edessä syksyn kaksi kirjoitusta sekä keväällä kaksi viimeistä ainetta.
6 Ismo Alhoniemi Kolumni Parhaat voimat oltava junnuilla Huippu-urheilun muutosryhmä synnytettiin pelastamaan suomalainen urheilumaine ja tekemään uusia huippuja. Kuten tiedämme, töitä riittää. Toivoa sopii, etteivät urheilun organisaatiohuipulle nousseet unohda sitä, missä urheilijat loppujen lopuksi tehdään. Rakkaasta lapsikolmikosta jääkiekko-hiihtoyleisurheilu vain ensimmäisellä menee hyvin. Ja silläkin pitkälti siksi, että maajoukkuemiljonäärit pelaavat SM-liigaa kovemmissa sarjoissa. Yleisurheilun menestymiseen ensi vuoden kaksissa arvokilpailuissa työryhmä ei ehdi puuttua. Jotain kuitenkin on tehtävä. Koska SUL:lla ei riitä rahaa lisätä ammattivalmentajien palkkaamista liittoon (ja miksi heitä sinne pitäisi palkatakaan?), voisiko harkita, että jollain konstilla satsauksia tehtäisiin seuroihin ja urheilijoiden omiin valmentajiin? Ihan vaan tässä uteliaisuuttani kyselen. Koska urheilijalahjakkuus kasvaa huippu-urheilijaksi tai hänet pilataan seurassa, on nimenomaan juniorivalmentajien osaamista kasvatettava. Yleisurheilun MM-kilpailut osoitti, ettei suomalaisessa valmennusjärjestelmässä ole kaikki kunnossa. Olen aina ollut sitä mieltä, että urheilumaailman parhain valmentajavoima on ohjattava junioriikäisten valmentamiseen. Nuorten kanssa tehtyjä virheitä on äärettömän vaikea kitkeä pois. Jalkapallo antaa hyvän esimerkin: liigassa on kosolti pelaajia, joiden tekniikka on suunnilleen Kolmosen tasoa. Ei siis ihme, että vain harva suomalainen on ulkomaisissa huippujoukkueissa, puhumattakaan että pääsisivät pelaamaan. Toivottavasti Humuryhmä ottaa kantaa myös lajiliittojen valmentajien rooliin ja merkitykseen seuravalmentajiin nähden. Voimavaroja ei auta tuhlata, joten valmentajien on oltava oikeilla paikoilla ja urheilijoiden kehittymistä auttavissa tehtävissä. Vaasan Toverien painivalmentaja Harri Vallin muistuttaa osuvasti menestyksen tulevan ennen työtä vain sanakirjassa. Tästä vanhasta totuudesta jalostettu versio kuuluu: Menestys tulee Urheilun oikeusturvalautakunnan kautta. Jos on tullakseen. Keihäsvalinnat menivät jälleen kerran piirileikiksi, mutta yhtään helpommin ei suostu kohtaalonsa myöskään jalkapalloseura Tampere United. Siis tämä ry, oy. Se kun on uhannut viedä Palloliiton tuoreimman päätöksen Urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CAS:iin. Palloliitto ja United ovat luonnollisesti eri mieltä siitä, voiko seura valittaa CAS:iin. Jalkapalloseura ei ole ensimmäinen suomalainen, joka vie asiansa näin pitkälle. Kokemusta on myös muun muassa hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisella. Antti Ruuskasen pakkovalinta MM-kilpailuihin oli luonnollisesti Suomen Urheiluliiton valitsijoille kova paikka. Pakkohan päätökseen oli suostua, koska SUL on monien muiden liittojen tapaan suostunut noudattamaan urheilun oman tuomioistuimen päätöstä. Arhinmäki nos koulupäivän liik Ismo Alhoniemi Suositusten mukaan alakoululainen tarvitse vähintään kaksi tuntia liikuntaa joka päivä. Siksi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) pitää ensiarvoisen tärkeänä koulupäivän laajempaa liikunnallistamista. Ministerin ja monen muunkin mielestä on hyvä, että hallitusohjelmaan saatiin kirjatuksi liikuntatuntien määrän lisääminen. Arhinmäki huomauttaa koulujen liikuntatuntien olevan yksi osa kokonaisuutta. - Vuonna 2016 tapahtuva tuntijaon uudistaminen vahvistaa kaiken kaikkiaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista kasvatusta, arvokasvatusta sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaa kieliohjelmia, Arhinmki Eikä lista liikuntamahdollisuuksien lisäämisen osalta lopu tähän. Liikkuva Koulu -hanketta on päätetty jatkaa, koulujen kerhotoiminta vakiinnutetaan, aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa lisätään ja koulujen liikuntatiloja sekä muita tiloja hyödynnetään vapaa-ajan toiminnassa. - Koululiikunnan tavoitteena pitää olla löytää jokaiselle mieluisa lajinsa, jonka parissa voi harrastaa liikuntaa, Arhinmäki Liikkumattomuuden lisääntymisen, ylipainon ja lihavuuden trendi koskettaa yleisesti vauraita teollisuusmaita. Ongelmana on pitkälti arkiliikunnan vähäisyys ja fyysisesti passiivinen elämäntyyli. Arhinmäen mielestä liikkumattomuuden torjuntaan tarvitaan uusia ja vaikuttavuudeltaan riittäviä ratkaisuja. On myös selvitettävä tutkimuksen avulla, mistä liikunnasta syrjäytyminen johtuu ja millä toimenpiteillä siihen pystytään vaikuttamaan. - Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti liikuntaa tulee edistää koko elämänkaaren aikana. Liikuntapoliittisesti tärkeää on turvata liikuntapalveluiden ja -olosuhteiden saavutettavuus koko maassa. Tärkeää on myös taata kansalaistoiminnan elinvoimaisuus ja toiminnan laatu niin, että kaikilla väestöryhmillä olisi mahdollisuudet osallistua, Arhinmäki Lapsuusvaiheen liikuntainnostuksen löytäminen on Arhinmäen mukaan tärkeää, sillä tutkimukset osoittavat, että lapsena aktiiviset liikunnan harrastajat liikkuvat todennäköisemmin myös aikuisina. Lapsuudessa kehittyvät myös kyvyt, taidot ja asenteet liikunnallista elämäntapaa tukeviksi. - Suhtaudunkin huolestuneesti olemassa oleviin tutkimustietoihin siitä, että noin puolet lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Siirryttäessä alakoulusta yläkouluun suomalaislasten liikkumisen määrässä tapahtuu, jopa kansainvälisestikin tarkas-
9.9.2011 7 taa keskusteluun unnallistamisen teltuna, mittava romahdus, Arhinmäki Asian selvittämiseksi tarvitaan Arhinmäen mukaan nuorisokulttuurista tarkastelua lasten elämään kokonaisuudessaan. Tärkeää on taata kaikkien lasten mahdollisuudet liikkua. - Keinoja liikunnan lisäämiseksi ja liikkumattomien tavoittamiseksi ovat muun muassa matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittäminen, Liikkuva koulu -hankkeen jatkaminen ja arkiympäristöjen kehittäminen liikuntaa suosiviksi, Arhinmäki Puhuttaessa nimenomaan terveyttä edistävästä liikunnasta on Arhinmäen mielestä olennaista se, että liikunta huomioidaan osana muiden hallinnonalojen toimintaa. Ministeri peräänkuuluttaa yhteistyön lisäämistä. - Tarkasteltaessa esimerkiksi arkiliikunnan vähäisyyttä, työelämän kehittämistä liikuntaa suosivaksi tai perheiden liikunta-aktiivisuuden lisäämistä tarvitaan Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki pitää ensiarvoisen tärkeänä koulupäivän laajempaa liikunnallistamista. Tuntijaon uudistaminen vahvistaa liikunnan asemaa ja lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu muun muassa koulujen kerhotoiminnan vakiinnuttaminen ja liikuntatilojen hyödyntäminen vapaa-ajan käytössä. ennen kaikkea eri ministeriöiden välistä konkreettista yhteistyötä ja uusia avauksia ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. - Näihin talkoisiin kutsunkin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön muitakaan tahoja unohtamatta. Myös kuntien ja kansalaisjärjestöjen tehokkaampaa yhteistyötä tarvitaan, Arhinmäki Liikuntajärjestöt katsovat suurella uteliaisuudella opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan. Hallitusohjelman äkkiseltään rutiininomainen lauseke liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta kun pitää sisällään pohdinnan valtionavustusten suuruudesta. - Uskon, että tulemme tarkastelemaan lainvalmistelun yhteydessä myös valtakunnallisten liikuntajärjestöjen valtionavustusten myöntämisperiaatteita, Arhinmäki Paavo Arhinmäki Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain yli 40 miljoonaa euroa yli 130 valtakunnalliselle liikuntajärjestölle. Valtionavustuksilla on pitkä historia, sillä niitä on liikuntajärjestöille myönnetty 1920-luvulta alkaen. - Valtionavustuskelpoisuuden kriteerit eri aikoina ovat olleet erilaisia. Meidän on tarve jo yksinomaan tästä syystä arvioida tilanne ja tarvittaessa muuttaa avustusten myöntämisperusteita, Arhinmäki Syntynyt 13.12.1976 Helsingissä Vasemmistoliiton kansanedustaja 2007 - Helsingin kaupunginvaltuutettu 2001 - Vasemmistoliiton puheenjohtaja 2009 - Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja 2007-2009 Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2001-2005 Keskustelu huippu-urheilun muutosryhmän työstä ja Arhinmäki odotuksista käy vilkkaana - Valmistelua varten vaaditaan ja ryhmään kohdistuu suuria konkreettinen koko- odotuksia. Arhinmäkeä naisuus ja sen me toivottavasti kiinnostaa erityisesti se, miten aikanaan saamme. ryhmä näkee urheilun Huipputuloksia ei pidä eikä muutoksen ja miten tämä voi hakea lyhytjänteisesti, muutos vaikuttaa huippuurheilun vaan ainoa tapa menestyä painotuksiin. pidemmällä tähtäimellä on - Muutosryhmä on olympiakomitean panostaa laadukkaaseen asettama ja ruohonjuuritason seuratyö- näin ollen se tekee esityksensä hön. ensisijaisesti sinne. Me -Tarvitsemme koulutettuhön. teemme ministeriössä oman ja ja osaavia lasten ja nuorten arviomme. Sen voi kuitenkin valmentajia, Arhinmäki todeta, että automaattisesti mitään suuria lisäresursseja huippu-urheiluun ei valtion puolelta ole odotettavissa, Kuvat Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy - Huipputuloksia ei pidä eikä voi hakea lyhytjänteisesti, vaan ainoa tapa menestyä pidemmällä tähtäimellä on panostaa laadukkaaseen ruohonjuuritason seuratyöhön. Tarvitsemme koulutettuja ja osaavia lasten ja nuorten valmentajia, ministeri Paavo Arhinmäki
8 sport Viking on fair play ihan jokaiselle www.vikingline.fi/sporttilaivat
9 9.9.2011 Kahden täysimittaisen painimaton sali tarjoaa ihanteelliset olosuhteet harjoittelemiseen. Vaasan kaupunki ei peri maksuja alle 18-vuotiaiden harjoituksista. Ismo Alhoniemi iitos, hyvää kuuluu, vastaa Vaasan Toverien painivalmentaja Harri Vallin. - Uutta kilpailu- ja harjoituskautta olemme aloittamassa, eivätkä tavoitteet ole edelliskautta pienemmät. Syksyn vapaapainin SMkilpailujen jälkeen olemme viiden parhaan joukossa ja haluamme olla tässä porukassa jatkossakin, Vallin Seura on nyt vielä mitalisijoilla, mutta putoaa sijan tai kaksi. - Meillä ei ole tyttöpainijoita, joten emme saa tältä osin SM-pisteitä. Täytyy tunnustaa, ettei meillä ole ollut aktiivista otetta hakea tytöille omaa valmentajaa, mutta sellainen otetaan heti kun hän ilmaantuu, Vallin Lisää vettä kiukaalle: kreikkalaisroomalaisen painin miesten SM-kilpailuissa VaaTo oli toiseksi paras seura. Yhtä paljon tai mahdollisesti enemmän lämmitti se, että seura oli Pohjanmaan paras. - Voitimme Ilmajoen Kisailijat ja se tekee aina hyvää, Vallin Otsikko Menestys tulee ennen työtä vain sanakirjassa pätee Vallinin mielestä täydellisesti painiin. - Murrosiän kynnyksellä painiharjoitukset muuttuvat kovemmiksi ja totisimmiksi, mikä saa monet lopetta- maan. Kampailulajeille tyypillisesti painikin on sparttalainen laji, jossa työmäärä on suoraan verrannollinen menestykseen. - Lahjoilla selviää johonkin 16-vuotiaaseen asti, mutta sen jälkeen on ryhdyttävä tekemään töitä, Vallin Vallinin mukaan painijan on oltava myös lahjakas harjoittelemaan ja tämä totuus on opittava, jos mielii nauttia kansainvälisestä menestyksestä. - Kasvatamme poikia niin, että he vähitellen tiedostavat harjoittelun merkityksen, Vallin Vaasan Toverit on tunnettu myös pitkäaikaisesta maahanmuuttajatoiminnasta. Kaikki alkoi, kun kolme isoa kurdiperhettä muutti Vaasaan ja kaikki pojat halusivat aloittaa painin. Vallinin mukaan seura on halunnut panostaa maahanmuuttajatoimintaan, sillä liikunnan merkitys kotouttamisessa on isossa roolissa. - Painimatolla kaikki ovat samanarvoisia ja tämän lajin avulla maahanmuuttajat ovat saaneet kavereita ja me menestyneitä painijoita, Vallin Kuva Justyna Furmanczyk K lä on aika paljon viikonloppuleirejä, Vallin Yhteistyön yksi syy on kampailulajeille tyypillinen sopivien harjoitusvastustajien vähyys. Murrosiän jälkeen kato on painissakin kova, joten vastustajia haetaan lähialueen seurojen painijoista. Vaasan Toverit oli viime keväänä kreikkalaisroomalaisen painimuodon SM-kilpailuissa toiseksi paras seura. Ykköstila oli vain pisteen päässä. Sadan harrastajan joukossa on viisikymmentä lisenssin omaavaa painijaa, joista noin kaksikymmentä kilpailee. Suurin osa on poikapainijoita, mutta joukossa on Vallin sanoin myös muutama todella hyvä juniori ja mies. Vaasan Toverien hyvästä painivalmennuksesta kertoo myös se, että kymmenen painijan ykkösryhmästä kuusi on ollut SM-kilpailuissa mitaleilla. - Tämä ryhmä on harjoitellut koko kesän ja olemme olleet TUL:n leirillä Kisakeskuksessa ja Painiliiton leireillä. Merkittävää painijoidemme kehittymisen kannalta on myös yhteistyö Vaasa Voima-Miesten ja Seinäjoen painiseurojen kanssa. Seinäjokilaisten kanssa meilkuvat Ismo Alhoniemi Nuori tarvitsee huomiotasi. Hän haluaa tietää olevansa sinulle tärkeä. Kerro se hänelle olemalla läsnä. Anna aikaa nuorelle: www.annamulleaikaa.fi. Olemme myös Facebookissa Valmentaja Harri Vallin kasvattaa painijansa tiedostamaan harjoittelun merkityksen. Vallinin mukaan painijan on oltava lahjakas myös harjoittelemaan. Kirkkohallitus / Kasvatus ja nuorisotyö, Koululiikuntaliitto, Luonto-Liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuori Suomi, Suomen 4H-liitto, Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry, Suomen Punainen Risti Finlands Röda Kors, Suomen Työväen Urheiluliitto, Svenska studieförbundet ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
10 Uutta kutsua ensi kesäksi odotetaan Saammeko kutsun myös ensi vuonna, kysyy Apatiitin ryhmävastaava Iraida Epifanovskaya tulkin välityksellä. - Täällä on ollut tosi kivaa, säät ovat suosineet, lapset ovat saaneet uusia ystäviä ja oppineet uusia pelejä sekä leikkejä. Onpahan jokunen kansainvälinen romanssikin syttynyt, Epifanovskaya Epifanovskayan mukaan lapset jännittivät leiriä. - Lähes kaikille meidän lapsille metsässä oleminen oli uusi kokemus, kuten myös teltassa nukkuminen. Kaikki alkoi oikeastaan yhdestä kahvipöytäkeskustelusta, jossa puhuttiin TUL:n Lapin piirin LETE-leiristä ja mahdollisuudesta saada ulkomaisia osallistujia. Kysyin Suomi-Venäjä -Seuran Kemin osaston puheenjohtaja Arto Laaksolta, olisiko mahdollista saada Kuolan niemimaan alueelta leiriläisiä kesäleirille Ajokseen. - Aluksi tuli heti pienoinen haaste kun huomasimme, että Venäjältä tulijoilla ei ol- lutkaan tulkkeja siinä määrin kuin olimme sopineet. Asia hoidettiin kuntoon paikallisin voimin, kiitos Kemissä asuvien venäläisten ja Venäjän kieltä taitavien suomalaisen avustuksella. Erilainen leiri kuin aikaisemmat ja todella haasteellinen jo tulkkaustenkin vuoksi, sanoo leiripäällikkö Emilia Pietiläinen. Hän monivuotinen leiriläinen ja ohjaaja. - Oli todella haasteellista ottaa vastaan Venäjältä leiriläisiä ja saada ohjelma sellaiseksi, että se sujuu jouhevasti kielieroista huolimatta. Ei ole mielekästä, jos ohjelmat pysähtyvät jokaisen kääntämisen aikana. Hyvä kun sain Henri Lousteen tulkikseni, Emilia Emilian mukaan Henri kulki perässä kuin pikkubuudeli ja käänsi kaiken aikaa ohjeita ja neuvoja leikkien lomassa. - Kirjoitin keväällä ylioppilaaksi ja siinä tuli kirjoitettua pitkä venäjä. Onhan tuosta näköjään hyötyä ollut, Henri Mauri Blomster toiminnanjohtaja TUL:n Lapin piiri Kuva Mauri Blomster Ajoksen soramontun kentällä pelattiin ja opeteltiin erilaisia pelejä. Suomalaiset opettivat venäläisille omia pelejä ja venäläiset suomalaisille omiaan. Elämysriipus hopeaketjulla 115 Kalevala Korun on suunnitellut kultaseppä Päivi Harjuhaahto. Elämysriipus taftinauhalla 75 Tärkeitä asioita puuttuu ministeriön esityksestä Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesitys on paikoin erilainen kuin tuore hallitusohjelma. TUL:n pääsihteeri Janne Ollikaisen mukaan ensi vuoden budjettiesityksestä puuttuu sellaisia tekstikohtia, jotka siellä olisi ollut hyvä olla. - Hallitusohjelma on tietysti laadittu neljäksi vuodeksi, mutta silti muutama tärkeä osa olisi pitänyt olla mukana jo ensi vuoden esityksessä, Ollikainen Huippu-urheilu saa Ollikaisen mielestä palstamilleissä budjetissa ison lohko, mutta suoranaista mainintaa seuratoiminnan eli ruohonjuurutason työn tärkeydestä ei tekstissä ole. - Toki liikuntajärjestöjen yhteinen avustuspotti nousee neljällä miljoonalla eurolla, mutta eri asia on, ketkä tuosta korotuksesta pääse- vät osalliseksi. Ministeriön pitäisi selkeäsanaisesti ottaa kantaa seuratoiminnan kehittämisen puolesta, sillä huippu-urheilijat tehdään seuroissa hyvän valmennustyö turvin, Ollikainen Kun hallitusohjelmaan on kirjattu, että harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon erityisesti lasten ja nuorten osalta kiinnitetään erityistä huomiota, ei budjettiesityksessä ole tästä mitään mainintaa. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen ei tekstissä ylipäätään oteta laisinkaan kantaa, toisin kuin hallitusohjelmassa. Ollikainen jää kaipaamaan ensi vuoden budjettiesitykseen selvempää mainintaa liikunnasta elämäntapana ja elinikäisenä harrastuksena. - Hyvää on muun muassa siinä, että liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaita ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattua rakentamista ja peruskorjaamista, Ollikainen Ministeriö haluaa myös tukea tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi. Ollikaisen mielestä Helsingin olympiastadionin peruskorjauksen pitäisi olla budjetissa mukana. - Jos hallituskauden aikana nimittäin aiotaan stadionille tehdä jotain, Ollikainen Ollikainen toivoo momenttikohtaisissa perusteluissa painotusten näkyvän hallitusohjelman suuntaan. Tilaukset yhteystietoineen ja laskutusosoitteineen: TUL, tul@tul.fi tai puh. (09) 251 320. Hintoihin lisätään toimituskulut. Halisko-riipus (pronssia) punaisella puuvillanauhalla 35 Myllymäen Kuljetus Oy TILAUSAJOON * taksit * tilataksit * pikkubussit * linja-autot NOPEASTI JA EDULLISESTI Tilaukset 09-106 444, VANTAA Toimisto 09-694 6498, fax 09-694 6455 toimisto@myllymaenkuljetus.fi www.myllymaenkuljetus.fi
9.9.2011 11 Onko elämäsi ja työelämäsi tasapainossa? Vinkkejä työssä jaksamiseen: Hyvää työtä.
12 Matti Ronkainen Lieksalaisesta kyläseurasta Matovaaran Mahdista on tehty oikea historiateos. Yleensä seurojen historiikit kirjaavat tapahtumia, saavutuksia ja niiden tekijöitä pelkästään seuratoiminnan omasta näkökulmasta. Mahtia on tutkittu yleisemmin ja heinäkuussa julkaistiin Katja Hellmanin opinnäytetyöhön perustuva lähes 170 -sivuinen kuvitettu kovakantinen teos, jonka toinen kirjoittaja on liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen. Historia kytkee seuran taipaleen yleiseen pohjoiskarjalaisen metsätyö-pienviljelykylän kehitykseen: kukoistukseen ja kuihtumiseen. Seurahistoria on näin osa kylä- ja aluetutkimusta. Se tekee seuran historiasta arvokkaan. Kansalaistoiminnan näkökulma talkoilla raivatut suorituspaikat, itse veistetyt kilpasukset, nahkan paloista ommeltu potkupallo, lammen jäälle tehty lentopallokenttä, oman talon pystyttäminen ja muut riennot avartaa ja elävöittää tarinaa kylästä. Hyvin säilyneiden seuran papereiden ohella kirjoittajat ovat haastatelleet seuran aktiiveja. Mahdin historiaprojekti kesti lähes kolme vuotta. Sen aikana kerättiin aineistoa, kuvia ja yhteyksiä kirjoitta- Matovaaran Mahdin seurahistoria on osa kylätutkimusta Kuvat Matti Ronkainen Historiateoksen toinen kirjoittaja Hannu Itkonen (vas.), seuran puheenjohtaja Lauri Turpeinen, sihteeri Olavi Karttunen ja rahastonhoitaja Tarja Teppo julkistivat kesällä kirjan Mahtia Matovaarassa liikkumista Lieksassa. Kisapirtti, Matovaaran Mahdin oma talo pystytettiin kylälle vuonna 1959. Mittava urakka ja valtava voiman ponnistus pieneltä seuralta. Jo 1960 siellä järjestettiin 62 tilaisuutta, joissa kävi yhteensä 3 200 osanottajaa. Luvut kertovat paitsi toimitilan tarpeesta myös siitä, että tuolloin kylillä oli vilkasta elämää. Tilaisuuksista suurin osa oli erilaista nuoriso- ja raittiuskerhojen toimintaa, mikä sävytti ulkosalla tapahtuneen yleisurheilu- ja hiihtotoiminnan ohella seuran alkuvuosia. jien tueksi. Samalla perehdyttiin seuran taipaleeseen ja varmistettiin kirjahankkeen talous. - Toivon että teos on kiinnostava ja muistoja virittävä julkaisu seuran ja sen puurtajien vaiheista. Mahdin vaiheet ovat selviytymistarina, joka on seuran päättäjien työn ansiota, sanoi Itkonen kirjaa julkistettaessa. Matovaaran Mahti on vireästi toimiva seura. Sille ei käynyt, kuten kymmenille muille kyläseuroille. Mahti ei kuihtunut kylän myötä, vaan kehittyi lähinnä Lieksan keskustassa toimivaksi yleisseuraksi. Matovaaran kylällä on jäljellä Kisapirtti, jossa Mahti kesällä järjestää iltamia; tänä vuonna iltamista sai painotuoreen historian. Seura tunnettiin aiemmin vahvana yleisurheilun sekä hiihdon nuoriso- ja kasvattajaseurana. Varsinkin 1980-luvulla se oli usein TUL:n Karjalan piirin pistekilpailujen kärkiseuroja, mitä pidettiin pienenä ihmeenä, kun toisia samoista pinnoista kisailleita voi luonnehtia suurseuroiksi. Nykyisin Mahti keskittyy monipuolisesti perhe-, kunto- ja terveysliikuntaan. Varsinkin sen luontoon kohdistuvat retket ovat suosittuja. Mahti on ollut myös Lieksan uimahallin kuntosalin ahkerin käyttäjä. Arvokasta ja palkittuakin työtä seura on tehnyt maahanmuuttajien liikuntaharrastuksen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisen parissa. Kilpaurheilusta seura vetäytyi 1990-luvun lopulla taloudellisesti raskaaksi käyneiden matka-, kilpailu-, vakuutus- ja lisenssimaksujen vuoksi. - Lasten vanhemmat eivät halunneet maksaa erikseen joka lajiin kalliita lisenssimaksuja. Liikuntaa ja urheilua voi harrastaa virallisten kilpailujärjestelmien ulkopuolellakin, sanoo alusta lähtien Mahdissa ollut ja 1970-luvulta lähtien sen keskeisenä puurtajana toiminut Olavi Karttunen. OLVIN JUOMILLA VAROJA SEURALLE Myymällä Olvin juomia on seuroilla huippumahdollisuus hankkia lisää varoja. Sopimus on seuroille erittäin edullinen ja kysymys on tuntuvasta alennuksesta. Olvin kulloinkin voimassa olevasta perushinnastosta virvoitusjuomien ja kivennäisvesien osalta seurat saavat alennusta 18 senttiä/pullon sisältö. Nettohinta on rahanarvoista etua seuroille. Olvin juomia voi hankkia pienempiin seuran tilaisuuksiin, kisatapahtumiin tai säännölliseen kioskimyyntiin. Eikä ay-kilpailuja kannata missään tapauksessa unohtaa. Alkoholijuomia voi tilata vain, jos tilaajalla on alkoholinmyyntilupa. Pienin myyntierä on 10 koria (á 24 pulloa/kori). Tällöin toimitus on rahtivapaa. Olvin Kevyt Olo -logoja saa käyttää vapaasti seuran materiaaleissa. Kuvissa on paljon vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Logot saa ladattua osoitteesta www. olvi.fi. Ota yhteyttä alueesi asiakaspäällikköön, niin homma lähtee pyörimään! Helsinki ja Itä-Uusimaa: Toni Hämäläinen 050-501 6515 Helsinki, Keski- ja Länsi-Uusimaa: Kimmo Sinivuori 050-336 1020 Lahti, Kymenlaakso, Kanta-Häme: Timo Takanen 050-598 6056 Tampere, Turku, Satakunta: Pasi Suoniemi 044-781 4872 Jyväskylä, Mikkeli, Kokkola: Mika Taponen 0500-62 7434 Joensuu, Kuopio: Jarmo Ruokolainen 0500-27 9594 Oulu, Kajaani, Rovaniemi, Iisalmi: Antti Alamäki 0500-502851
9.9.2011 Koulutuksessa ei haluta haukata isoa palaa kerralla Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Anu Rajajärvi iloitsee siitä suuresta määrästä kouluttajia, joka haluaa kehittää TUL:n koulutusta. Ismo Alhoniemi Vanhaa määritelmää mukaillen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Anu Rajajärven kasvoista loistaa tyytyväisyys valiokunnan syksyllä käynnistyneeseen työhön. Viime vuoden liittokokouksen jälkeen luottamushenkilöistä koostuvien valiokuntien tueksi perustettiin henkilökunnan muodostamat johtoryhmät ja Rajajärven mukaan kummatkin koulutuksen toimielimet ovat äärettömän motivoituneita. - On ollut ilo nähdä, kuinka tarmokkaasti ihmiset ovat alusta lähtien paneutuneet kehittämään TUL.n koulutusta. Kyse on isoista asioista, sillä koulutus, sen järjestäminen ja sen saaminen ovat tärkeitä seuroille ja liitolle, Rajajärvi Koulutuksen merkitystä Rajajärvi perustelee tuomalla esille seurojen toiminnan tehostamisen ja laadun parantamisen, koulutustapahtumissa syntyvän yhteisöllisyyden tärkeyden sekä TUL:n arvojen esille nousemisen. Rajajärvi pitää tärkeänä saada koulutuspaketteihin mukaan TUL:n arvomaailma. Koulutusvaliokunta ei lähtenyt aivan tyhjästä liikkeelle, kuten uusi palvelutoiminnan valiokunta, mutta pöydällä toki oli tyhjääkin tilaa. - TUL:n koulutuksessa oli ollut hiukan tyhjäkäyntiä ennen valiokunnan työn alkamista, joten lähdimme kartoittamaan seurojen koulutuksellisia tarpeita. Lisäksi kävimme läpi kouluttajatilanteen ja tiedustelimme kouluttajien näkemyksiä liiton koulutuksen tilasta ja tarpeista, Rajajärvi Valiokunta ja kouluttajat yhdessä lähtevät syksyn aikana rakentamaan kurssisisältöjä. Rajajärven mukaan työtä tehdään maltilla ja tietoisena siitä, ettei liian suurta palaa auta haukata kerralla. - Menemme rakentamisessa porras portaalta ylöspäin. Kysymys on niin koulutusmateriaalista kuin siitä, mitä koulutusta liitto jatkossa tarjoaa. Valiokunnassa on ensimmäisestä kokouksesta alkaen keskusteltu siitä, mitä koulutusta TUL tarjoaa ja mitä ei. Rajajärven mukaan liitto ei edelleenkään tarjoa koulutusta, joka on selkeästi ollut SLU:n perustamisen jälkeen lajiliittojen tehtävänä. Tällä linjauksella Rajajärvi tarkoittaa suoranaisesti lajivalmennukseen liittyvää koulutusta. - Sen sijaan me koulutamme lapsiliikunnan ohjaajia, työikäisten ja ikäihmisten Kuva Ismo Alhoniemi liikunnan ohjaajia sekä annamme järjestökoulutusta. Luonnollisesti jatkossakin piirit saavat järjestää omaa täsmäkoulutusta, Rajajärvi Viime vuoden lopulla koulutus- ja kehittämispäällikkö Veli-Tapio Kangasluoma teki yhteistyössä valiokunnan kanssa Työprosessien aikatauluksen. Aikataulussa on pysytty. - Vain pari asiaa on enää laittamatta työnalle, mutta nekin siis ovat odottamassa aikataulun mukaista vuoroaan. Pidempiä prosesseja ovat eri toimialojen kouluttajien asiantuntemuksen hyödyntäminen kurssisisältöjen päivittämisessä, uusittavien kurssisältöjen materiaalin tuottaminen ja seuratoimijoiden, -valmentajien ja -ohjaajien kartoittaminen, Rajajärvi Elämyksellistä iloliikunnasta ja persoonallisesta toiminnastaan tunnettu Korson Kaiun konkaritoiminta sai syksyn alkajaisiksi Suomen Veteraaniurheiluliitolta Kunnon Seura -sinettikunniakirjan ja kirjekuorellisen koulutusrahaa. SVU:n puheenjohtaja Pia Kemppainen-Kajola korosti palkitsemisperusteissa konkareiden järjestämää elämyksellistä iloliikuntaa ja persoonallista tunnusta "Pipo hiessä - mutta ei liian tiukalla!". Sinetin juhlallinen luovutus oli Vantaan Sauvis-tapahtuman yhteydessä. Tapahtumassa Kaiun konkarit järjestivät sauvaskippauksen SM-kisat. Edellisvuonna kisaisäntänä oli Leppävirran Urheilijat. SM-sauvaskippauksessa miesten sarjan voitti KU- 58:n puheenjohtaja ja maratoonari Harri Mannermaa, Ennakkoilmoitus valtuuston kokouksesta SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N VALTUUSTON Työväen Urheiluliitto TUL ry verkossa: www.tul.fi 13 Korson Kaiun konkarit saivat veteraanikiitosta tehden 200 metrin matkalla ajan 52,18. Naisissa puolestaan Suomen Veteraaniurheiluliiton puheenjohtaja ja pikajuoksija Pia Kemppainen-Kajola (HKV), otti voiton ajalla 57,73. Suosituin sarja oli sankarinaiset, jossa mestariksi tuli vantaalainen Vappu Kannonmaa, Vantaa, 1.07,11. Vauhdikkainta meno oli kuitenkin konkarimiehissä, jossa 50-vuotisuuttaan juhlivan isäntäseura Korson Kaiun konkarijaoston vetäjä Antti Honkonen alitti kisan ainoana 50-sekunnin "haamurajan", aikana 49,17. Sauvaskippaus on vauhdikasta vuoroloikkaa - kaksoisaskelin hypähdellen - sauvoilla skipaten. Mainittakoon, että palkittu seura juhlii tänä vuonna työn ja toiminnan merkeissä 50-vuotisuuttaan ja ko. palkitsijaliitto 40-vuotisuuttaan. TUL Joy Games tulee Kouvolaan Kouvola on 29.-30.10. seuraavan TUL Joy Games -tapahtuman järjestäjäkaupunki. Tyttöjen lentopalloturnaus pelataan erillisenä tapahtumana jo 24.-25.9. Kausalassa. TUL Joy Gamesin lajeina ovat tyttöjen lentopalloturnauksen ohella maastojuoksu, paini, painonnosto, pesäpallo, taidetapahtuma ja uinti, joka kilpaillaan Kotkassa. Taidetapahtuma on perinteisesti ollut syksyisen viikonlopun suuri ja näyttävä kilpailu. Kokonaisuuden alla kilpaillaan disko- ja showtanssissa, kuvallisessa ilmaisussa, äänellisessä ilmaisussa ja liikkeellisessä ilmaisussa. Kuusankoski-taloon järjes- täjät odottavat vähintään 50 joukkuetta, mikä tarkoittaa 600-700 tanssijaa. Painissa kilpaillaan vapaapainin TUL.n mestaruuksista naisissa, miehissä, junioreissa ja kadeteissa. Mestaruudet ratkotaan myös maastojuoksussa TUL Joy Games-tapahtumissa ei aiemmin ole nähty pesäpallo-otteluita, mutta pesäpallokaupunki Kouvolassa tämä tapahtuu. Kuusankosken Puhti vie tyttöjuniorit Sami Hyypiä -halliin, jonne saa mahtumaan kaksi minikenttää. TUL Joy Games -tapahtumalla on omat www-sivunsa www.joygames.fi, josta voi lukea jatkuvasti päivittyvää tarkempaa tietoa sekä ilmoittautua kilpailuihin. sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 27.11.2011 klo 13 alkaen Submarinan kokoustiloissa osoitteessa Linnankatu 32, 20100 Turku. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 :n mukaiset asiat sekä valtuuston kokoukselle tehdyt esitykset, jotka on jätettävä kirjallisena liiton hallitukselle viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta. Esityksiä valtuuston kokoukselle voivat tehdä jäsenseurat, piirijärjestöt ja yhteisöjäsenet sekä valtuuston jäsenet ja liiton hallitus. Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry Sirpa Paatero Janne Ollikainen puheenjohtaja pääsihteeri