63((&+ (UNNL/LLNDQHQ Euroopan komission jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 7LHWRWHNQLLNDQ WDUMRDPDW PDKGROOLVXXGHWPDDVHXGXQ\ULWWlMLOOH TAMMI 2002-maaseutuseminaari +HOVLQNLWDPPLNXXWD
Euroon siirtyminen on suuri eurooppalainen menestystarina. Neljä viikkoa euroseteleiden ja kolikoiden saapumisen jälkeen kansalliset valuutat ovat historiaa 12 jäsenmaassa. Miljoonat pankkivirkailijat ja kauppojen myyjät osoittautuivat suuriksi euron asiantuntijoiksi. He hoitivat prosessin suurella ammattitaidolla ja kärsivällisyydellä. Kansalaiset ovat olleen melkein innostuneita muutoksesta. Suomessa kuten muuallakin Euroopassa euron suosio on nopeasti noussut, kun siitä tuli konkreettinen asia seteleiden ja kolikoiden myötä. Rahaliittoon kulminoituu Euroopan viisikymmenvuotinen yhdentymiskehitys. Samalla se on uusi alku. Vaikutukset ovat sekä käytännöllisiä että psykologisia, sisäisiä ja ulkoisia. Euron tulo on lisännyt markkinoiden läpinäkyvyyttä. Hintoja vertaillaan entistä enemmän. Suurille hintaeroille vaaditaan selitystä. Siinä on uutta haastetta kaupalle, teollisuudelle ja myös julkiselle vallalle. Euro tasapainottaa maaseutuyrittäjän tulotasoa. Taakse ovat jääneet ajat, jolloin EU:n tuet nousivat ja laskivat valuuttojen kurssivaihtelujen myötä. Eroon on päästy myös vihreistä kursseista ja hankalista kansallisista hyvitysjärjestelmistä. Lähitulevaisuudessa EU:n maatalouspolitiikka on merkittävien haasteiden edessä. Yhteisen maatalouspolitiikan tarkastelu alkaa tänä vuonna. Agenda 2000:ssa määritellyt tavoitteet liittyivät viljelijöiden kohtuulliseen tulotasoon, kilpailukykyyn ja ympäristön suojeluun. Ne ovat edelleen ajankohtaisia. Maatalousbudjetin kehykset on vahvistettu vuoteen 2006 asti enkä usko, että siihen tehdään muutoksia. Toinen merkittävä haaste on Maailman kauppajärjestön, WTO:n piirissä käynnistyvä uusi neuvottelukierros. Kierroksen avauksen yhteydessä viime vuoden lopulla saavutetut tulokset antavat hyvän lähtökohdan neuvotteluille. Yhteiskunnan muuttuneiden odotusten myötä maatalous- ja maaseutupolitiikan jatkokehittämisessä kaksi asiaa korostuu. Ensinnäkin ruokaturvallisuuskriisien seurauksena laatu-, terveys- ja turvallisuusasiat ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. Kuluttajalähtöisyys on noussut avainasemaan. Toiseksi, yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin eli maaseudun kehittämisen rooli on kasvanut. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen on tullut tarpeelliseksi. Suomessa on tehty merkittävä työ linjattaessa maatalouden strategia vuoteen 2010. Se lähtee kilpailukykyisestä tuotannosta, elinvoimaisesta maaseudusta ja laadukkaista tuotteista. Seuraava suuri haaste on vuonna 2003, jolloin 141 artiklaan liittyvät järjestelyt tulevat ajankohtaisiksi. Suurin lähiajan haaste EU :n maatalouspolitiikalle on laajentuminen. Ensimmäisten uusien jäsenmaiden tulisi voida liittyä EU:hun vuonna 2004. Laajentuminen avaa 100 miljoonan kuluttajan uudet markkinat. Tässä tulee nähdä myös mahdollisuuksia. Vaikka kyse on osittain vaikeasta neuvotteluprosessista, ongelmat ovat ratkaistavissa. Samaan aikaan, kun maatalous- ja maaseutupolitiikkaa kehitetään, on meneillään todellinen murros: tietoyhteiskunta muokkaa talouden rakenteita ja ihmisten käyttäytymistä. Vaikutukset maaseudun yrittäjille ovat merkittäviä. 2
Tavoitteena on ulottaa tietoyhteiskunta kaikille. Ne alueet, jotka jäävät verkostojen ulkopuolelle, putoavat auttamatta kelkasta. Markkinoiden vapauttaminen on laskenut tietoyhteiskunnan palvelujen hintoja. Tämä on mahdollistanut internetin ja matkaviestimien suosion kasvun. Parantuneet tietoliikenneyhteydet lisäävät verkottumista ja ihmisten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Etäisyydet lyhenevät, aikaa jää olennaiselle ja resursseja säästyy. Tämä parantaa maaseudulla elämisen ja elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuksia. Samanaikaisesti uusi teknologia tuo haasteita: ajan tasalla on pysyttävä. Koulutuksen ja taitojen rooli korostuu. Internetin ja digitaaliteknologian tuomat konkreettiset hyödyt maaseudun yrittäjille ovat monenlaisia: - maatalousyrityksen hallinto ja tilanpito helpottuu, kun tuotantotekniikka paranee, nopeasti päästään ajantasaisiin tietopalveluihin ja talouden seuranta helpottuu kirjanpito-ohjelmistojen avulla. - sähköinen kaupankäynti tuo uusia mahdollisuuksia markkinointiin ja tehokkuudesta tulee säästöjä - kehittyvä sähköinen asiointi helpottaa hallinnon rasituksia Kuten Suomen maatalouden strategiaprojektissa todetaan, informaatiotekniikan kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan riittävästi pohdittu maa- ja elintarviketalouden piirissä. Itse strategiaprojektikin on kovin varovainen. Suomi ei ole tässä asiassa yksin, ongelma on yleinen EU:ssa. Joissain jäsenvaltioissa on toki toteutettu kiinnostavia projekteja. Esimerkkinä voidaan mainita Iso-Britannian Maatalousministeriön rooli verkkokaupassa. Kokonaiskuva on silti hajanainen. Marraskuussa 2001 kahdella viidestä EU :n maatilatalouksista oli internetkotiliittymä (Eurobarometri). Tämä vastaa keskimääräistä EU:n tasoa kotien internet-liittymissä. Noin 15 % maatilatalouksista on laajakaistayhteys. Tämäkin vastaa kotitalouksien keskimääräistä tasoa. Ei ole yllättävää, että kaapeliyhteydet ovat maaseudulla harvinaisia, 3 % verrattuna EU:n 9 % keskiarvoon. Kaapeli on kaupunkiyhteisöjen väline. Mutta välimatka kuroutuu umpeen, sillä ADSL - ja ISDN liittymät ovat tavanomaista yleisempiä maatilatalouksissa (ASDL 11 % ja EU keskiarvo 6 %, ISDN 28 % ja EU keskiarvo 16 %). Laaja-kaista yhteyksien ulottaminen myös kaikille syrjäisille alueille on kuitenkin jatkossa suuri haaste. Langattomien ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet tulee käyttää hyväksi. Myös Digi-TV:n palvelut voivat kehittyessään tuoda uusia mahdollisuuksia maaseudun yrittäjien ulottuville. Verrattaessa internetin käyttökohteita, maatalousväestö hakee muita enemmän uutisia ja tietoja netistä. Maaseudun käyttäjät ovat keskimääräistä ahkerampia verkkokoulutuksen ja sähkökaupan käyttäjiä. 3
Maatalouslaskenta 2000:n mukaan noin 50 % Suomen maatilayrityksistä omistaa tietokoneen. Yli 40 % oli käytössään Internet-yhteys. Tämä on hiukan yli EU:n keskiarvon. MTK:n (Datalaari) tietojen pohjalta maatiloilla tietokonetta käytetään maatilanhoitoon 80 % tiloista, joilla oli tietokone. Yhteyksien hoitoon ja pelaamiseen sitä käyttää 70 % tiloista, opiskeluun 60 %, harrastuksiin yli 50 % ja kodin kirjanpitoon 36 % tiloista. 7LHWRWHNQLLNNDPDDVHXWX\ULWWlMlQDSXYlOLQHHQl Tietotekniikka tarjoaa maaseudun yrittäjille työkaluja, joiden avulla yrityksen johtaminen ja kehittäminen merkittävästi helpottuvat. Yrittäjä saa ja pystyy analysoimaan tietoa kasvien viljelystä, kotieläimistä ja kirjanpidosta. Pitkän tähtäyksen suunnittelu ja optimointi yrityksen hoidossa mahdollistuu. Samalla kestävän kehityksen edellyttämät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöseikat on mahdollista huomioida. Helppokäyttöisyys on usein yksin toimivalle maaseudun yrittäjälle ehdoton vaatimus. Muuten apuvälineitä ei käytetä. Tuotantotekniikan osalta automaatio- ja tietotekniikan yhdistäminen antaa suuria mahdollisuuksia. Jo nyt monia teknisiä sovellutuksia on olemassa, mutta kehitys tuo niitä lisää. Yhtenä haasteena on teknisten laitteiden ja ohjelmistojen yhteensopivuus. Pari kiintoisaa esimerkkiä: Viljan viljelyn puolella viljavuusanalyysejä viedään digitaalikarttoihin. Samoihin karttoihin viedään sadon määrä GSP:llä varustetusta leikkuupuimurista. Näin voidaan saada digitaalisia viljelysuunnitelmia, joissa voidaan ohjata esimerkiksi lannoitusta ja kasvinsuojelua. Edellytyksenä on luonnollisesti digitaalinen kartoitustyö. Tämä on Suomessa hyvällä mallilla. Maidontuotannossa puolestaan tiedot lehmien maidontuotannosta viedään keskitettyyn tietokantaan. Tätä hyväksi käyttäen tehdään ruokintasuunnitelmat tietokoneella. Ruokintaohjelmalla pystytään ohjaamaan ruokintarobotit. Automaattinen lypsy lypsyrobottien avulla on myös mahdollista. Toinen merkittävä apuväline on sähköiset tietopalvelut. Näitä on suuri joukko tarjolla internetissä. Parhaimmat ovat kahdensuuntaisia eli kysymyksiin saa täsmällistä palautetta. Olennaisia tietopalveluita maaseudun yrittäjille ovat sää- ja hintatiedot, samoin kuin viranomaistiedot voimassa olevista määräyksistä. Mielenkiintoista on myös parhaiden käytäntöjen hakeminen, vertaamalla omalta tilalta kertyneitä tietoja muiden tuloksiin. Tieto voidaan myös viedä tietopankkeihin analysoitavaksi. Vielä yksi sovellutus ovat kirjanpito-ohjelmat, jotka mahdollistavat taloudellisen tuloksen ajantasaisen seurannan, sekä toimii tukena taloudellisten ratkaisujen teossa. Sähkökauppaa voidaan käyttää markkinoinnin apuna. On arvioitu, että vuonna 2001 olisi ollut noin 1000-1500 maatalous- ja ruokasektoria varten luotua toimivaa sähköisen kaupan nettisivustoa (Agra Europe 2000). 4
Sähkökauppa tuo mukanaan mahdollisuuden merkittäviin organisatorisiin muutoksiin. Selvästi suurin osa sähkökauppaa tapahtuu yritysten välillä (B2B). Oma roolinsa yritysten välisessä kaupassa on sähköisillä kauppapaikoilla, jotka palvelevat myyjiä ja ostajia. Yrittäjiltä kuluttajille tapahtuvan sähkökaupan rooli on vähäisempi. Maatilojen sähkökaupan luokittelu näillä termeillä on vaikeaa. Ne eivät yleensä ole aivan tasapuolisessa tilanteessa toisena kaupan osapuolena olevaan yritykseen. Yksi tapa on jakaa maatilojen sähkökauppa niin, että puhutaan maatilakaupasta, jossa toisena osapuolena on suoraan kuluttaja. Toinen ryhmä on ylä- ja alavirtaan tapahtuva eli kauppa, jossa osapuolina ovat maatila ja jalostusteollisuus tai kauppa. Maatilakauppaa on vain rajoitetusti verkossa. Sen sijaan ylä- ja alavirtaan kauppaa on runsaasti. Tämä on luonnollista, koska tällaisilla yrityksillä on sekä tarvetta, että kykyä pystyttää ja pitää yllä tarvittavaa kauppapaikkaa. Kysymys siitä, kuka hallitsee koko ruokaketjua tilalta pöytään on tärkeä. Jäljitettävyys on olennainen tekijä maataloustuotteiden kaupassa. Sen suhteen sähköinen kaupankäynti tarjoaa oleellisen etulyöntiaseman perinteiseen kauppaan verrattuna. Rakenteiden uusjaossa myös kilpailu rajapinnasta kuluttajaan on kova. Tarpeettomat väliportaat putoavat pois. Vain voittajat jäävät jäljelle. Tämä pudotuspeli on käynnissä. Millaisia hyötyjä maaseudun yrittäjille on sähkökaupasta? Mitä voidaan ja mitä ei voida tehdä netissä? Paul Wilson on tutkimuksessaan Euroopan komissiolle luetellut joukon hyötyjä. Sähkökauppa tuo ratkaisuja hajallaan oleville markkinoille. Maaseudun yrittäjiä on paljon ja välimatkat pitkiä. Sähkökaupan avulla toimijat voivat lähestyä toisiaan ja parantaa toiminnan rakenteita. Markkinoiden laajentamiseen tarvittavat investoinnit ovat kohtuullisen pienet. Internetin avulla voidaan ruokaketjun yksittäisiä toimijoita yhdistää toisiinsa maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Markkinoillepääsy helpottuu, riippuvaisuus ajasta ja paikasta poistuu. Fyysiset esteet tietyille tuotteille säilyvät. Logistiikka on yksi suurimpia haasteita. Monien maataloustuotteiden osalta tämä korostuu tuotteiden pilaantumisvaaran takia. Kehittyessään sähkökauppa rohkaisee parantamaan liikenne- ja logistisia järjestelyjä. Kustannuksista ei välttämättä tule ongelmia. Rationalisointi ja päällekkäisyyksien poistaminen jakeluketjussa pitävät tästä huolen. Kuljetuskustannuksissa kuitenkin kaukaiset alueet ovat aina epäedullisessa asemassa. Markkinoiden yhdentyminen voi tulevaisuudessa vähentää niin sanottujen huutokauppapaikkojen määrää: 5
Myyjinä toimivien tuottajien on mahdollista lähettää tiedot esimerkiksi tuotteidensa laatutekijöistä suoraan ostajan tietopankkiin. Tästä puolestaan kuluttajat näkevät, mitä on tarjolla ja saavat haluamansa laatutiedot. Tuottaja saa turvallisen markkinakanavan ja ostaja varmuuden tarjonnasta. Tuotteiden markkinointi internetin kautta on helppoa. Aika- ja matkarajoituksia ei ole. Syntyy säästöjä niin matka- kuin työvoimakustannuksissakin. Hintojen vertaaminen on internetissä perinteisiä kanavia helpompaa. Lisääntyvän kilpailun kautta hintaerot pienenevät. Internet tuo mahdollisuuksia uudenlaiselle osuustoiminnalle. Pienet yritykset voivat kasvattaa kriittistä massaa ryhmittymien kautta. Näin esimerkiksi ostoissa ja kuljetuksissa voidaan päästä isoihin säästöihin. Voimavarojen ohjaaminen oikein paranee. Tuotantopanosten myyjät voivat suunnitella myyntinsä aina maatilalle saakka. Näin vältytään varastointikustannuksilta. Toisaalta ylimääräisistä varastoista pääsee eroon esimerkiksi huutokauppaamalla ne netissä. Jotta internet-teknologiaa käytettäisiin hyväksi, sen on paitsi tarjottava selkeitä etuja oltava myöskin käyttäjäystävällistä. Maatalousyrittäjien etuna on tapahtumien säännöllinen toistuvuus. Tämä takaa hyvän lähtökohdan nopeaan järjestelmien oppimiseen. 0LOODLVLDVlKN LVLlSDOYHOXMDRQWDUMROOD" Maaseudun yrittäjille on tarjolla suuri joukko erilaisia sähkökaupan palveluja. Suomessa tarjolla tunnetuimmat ovat: - www.agronet.fi (osaksi yhteisörahoitettu) - www.finfood.fi Näiltä sivustoilta löytyy mm viljakaupan sähköisiä markkinapaikkoja, vaihtokoneiden markkinapaikkoja, lähiruokatori, tieto- ja yhteyspalveluja. Tietotekniikka toimii myös maatalouspolitiikan apuvälineenä hallinnon verkkopalveluja kehittämällä. Sähköinen hallinto lisää merkittävästi tietotekniikan käyttömahdollisuuksia. Maaseutu- ja haja-asutusalueilla edut ovat suuria etäisyyksien katoamisen vuoksi. EU:n HEurooppa aloitteen tavoitteena on ollut tiettyjen peruspalveluiden saaminen verkkoon vuoden 2002 loppuun mennessä. Palvelujen sähköisen tarjonnan tasot vaihtelevat: helpointa on pelkän tiedon tarjoaminen. Toisella tasolla voidaan mm lomakkeita poimia ja lähettää takaisin. Vielä edistyneenpää on, jos lomakkeet voidaan täysin käsitellä verkossa ja tunnistettavuus toimii. Vaativammalla tasolla voidaan toteuttaa turvallisia sähköisiä toimenpiteitä. Sähköisen hallinnon kehittämisen puolesta puhuvat monet seikat : - julkisten palvelujen tehokkuus ja laatu paranevat - digitaaliteknologia antaa mahdollisuuden käyttäjäystävälliseen palveluun - palvelut voidaan kohdentaa entistä tarkemmin vastaamaan asiakkaan tarpeita 6
Olennaista on saavuttaa kahteen suuntaan toimiva interaktiivisuus sähköisessä hallinnossa. Toistaiseksi monet palvelut toimivat vasta yhteen suuntaan. Mutta kentällä tapahtuu paljon. Tämän saatoimme todeta EU:ssa viime marraskuussa pidetyn e-hallintokonferenssin monista esimerkeistä. Virkamieskoneistolta sähköinen hallinto edellyttää uudelleen järjestelyjä. Pelkkä digitaaliteknologia verkkosivuilla ei ole ratkaisu. Myös itse hallinnon toimintaa pitää uudistaa. On panostettava henkilökunnan koulutukseen. Maataloushallinnolle sähköisen asioinnin kehittäminen on merkittävä haaste. Etuina asiakkaan kannalta on ensinnäkin virastoajasta ja viraston paikasta riippumaton mahdollisuus asiointiin. Sähköisen asioinnin etuna on mahdollisuus virheiden välttämiseen. Sähköisissä lomakkeissa voidaan kontrolloida syötettävää tietoa. Hakemusten käsittely voi myös nopeutua, jos hallinnon työtavat uudistetaan. Hallinto osaltaan hyötyy saadessaan laadukkaampaa tietoa ja säästämällä esim. lomakkeiden arkistoinnissa. Etuna on myös asian käsittelyn helppo seuraaminen, joka mahdollistaa paremmin lopputuloksen ennakoinnin. Lisäksi tiedottaminen voidaan kohdentaa paremmin kuin perinteisin keinoin. Ryhdyttäessä kehittämään palveluja on ensin kartoitettava huolellisesti, millaisia sähköisiä asiointipalveluja asiakkaat tarvitsevat. Tällainen kartoitusvaihe on nyt menossa. Yleisesti on odotettavissa, että jäljitettävyyteen ja ruokaturvallisuuteen liittyvät seikat ovat vahvoja sovellutusalueita sähköisessä hallinnossa kuten sähkökaupassakin. Luvut maaseudun internet-yhteyksistä osoittavat että valmiudet sähköisten asiointipalvelujen käyttämiseen ovat varsin hyvät. Silti uusien toimintatapojen omaksuminen edellyttää koulutukseen panostamista. Palvelujen kehittäminen on haaste. Eräitä hankkeita on Suomessa jo käynnistetty. Vuoden 2002 lopulla pitäisi olla mahdollista viljelijöiden omien tietojen tarkistaminen viranomaisten tiedostoista. EU:n lainsäädäntö ei aseta esteitä tukihakemusten sähköiselle käsittelylle. Joitain teknisiä kysymyksiä on vielä ratkaistava, näin mahdollisesti tunnistus- ja salausmenetelmien osalta. Suunnitelmia tukihakemusten sähköiselle jättämiselle on EU:n jäsenmaissa. Suomessa tarkoitus on kokeilla asiaa jo ensi vuonna. Tietoyhteiskunnan tavoitteet ovat näkyvästi esillä myös EU:n maaseudun kehittämispolitiikassa. Leader+ yhteisöaloitteessa yksi neljästä pääteemasta on uusien teknologioiden nopea leviäminen ja käyttö. Tähän liittyviä hankkeita on paljon. Espanjan puheenjohtajakaudella tietoyhteiskunta on taas vahvasti esillä. Myös aihepiiri «Tietoyhteiskunta maaseudun kehittämisen mahdollistajana». Paljon on jo tapahtunut, mutta sitten olemme vasta alussa. Tietotekniikan ja internetin tarjoamat mahdollisuudet ovat mittavat. 7