TURUN HOVIOIKEUS Muutoksenhaku Turun käräjäoikeuden tuomioon riita-asiassa L03/6433, 24.2.2004 takaisinsaanti konkurssipesään, vireille 9.10.2003 Kantaja Vastaaja Taka-Hattelmalan Hoitotarvike Oy:n konkurssipesä c/o VT Markku Raimi Raatihuoneenkatu 8 13100 HÄMEENLINNA puh. 03-626210 fax 03-6262111 Yli-Kovero Emmi Eliisa 101183-062R c/o Tapio Yli-Kovero Torikatu 27 13130 Hämeenlinna puh 050-61331 fax 019-754433 Tapio.Yli-Kovero@saunasite.com Asia Takaisinsaanti konkurssipesään, vireille 9.10.2003 Vaatimukset: Vaadimme koko tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä sekä jäljempänä eritellyn korvauksen oikeudenkäyntikuluista laillisine korkoineen. 1
Perustelut: 1. Takaisinsaantilain 5 :n 2 momentti, tietoisuus velallisen taloudellisesta asemasta ja oikeustoimen vaikutuksesta siihen. Lain takaisinsaannista konkurssipesään 5 :n 2. momentissa velallisen läheisen katsotaan tienneen tai hänen olisi pitänyt tietää 1 momentissa mainitusta velallisen maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton, jollei saateta todennäköiseksi, ettei hän tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää niistä. Käräjäoikeuden mukaan Emmi Yli-Kovero oli jo valmistelussa kiistänyt tietäneensä silloisen Suomen Kylmäpussi Oy:n ylivelkaisuudesta ja maksukyvyttömyydestä. Käräjäoikeuden tuomion perusteluissa s. 9 sanotaan: "Emmi Yli-Kovero on ollut suoritusten alkaessa 16-vuotias koululainen. On ilmeistä, että järjestelystä on käytännössä päättänyt hänen isänsä Tapio Yli- Kovero. On myös ilmeistä, että Emmi Yli-Kovero ei ole ollut selvillä yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja takaisiin mahdollisuudesta. Tämän puolesta puhuu sekin, että suoritukset ovat alkaneet yli 2,5 vuotta ennen Hoitotarvike Oy:n konkurssia...kuten edellä on mainittu, on pidettävä todennäköisenä, että, Emmi Yli-Kovero on vastineeksi suorituksista tehnyt ainakin jonkin verran töitä Hoitotarvike Oy:ssä vaikkakin sen tarkempi määrä on jäänyt selvittämättä." Käräjäoikeus myöntää, että on ilmeistä, että Emmi Yli-Kovero ei ole tiennyt 5 :n 1 momentissa mainituista seikoista eli Emmi Yli-Kovero on saattanut todennäköiseksi, ettei hän ole tiennyt eikä hänen olisi tullutkaan tietää 1 :ssä mainituista seikoista. Sen lisäksi, että käräjäoikeus on pitänyt ilmeisenä, ettei Emmi Yli-Kovero ole tiennyt, saa oikeuden päätöksen sanamuodoista implisiittisesti sen käsityksen, ettei hänen olisi pitänyt tietääkään, mitä seikkaa käräjäoikeus ei eksplisiittisesti ilmaise. Kantaja eikä myöskään käräjäoikeus ole tuonut esille yhtään perustetta sille, että Emmi Yli-Koveron olisi pitänyt tietää 5 :n 1 momentissa mainituissa seikoista. Vastaavassa asemassa ei kenenkään, läheisen tai kaukaisen olisi pitänyt olla tietoinen kyseisistä seikoista. Kyseessä oli yrityksen jokapäiväiseen toimintaan kuuluvien välttämättömien työtehtävien suorittaminen, mikä on edellytyksenä yrityksen toiminnan jatkumiselle. Sopiminen tällaisten tehtävien hoitamisesta pientä, yritysten mittakaavassa mitätöntä, korvausta vastaan, ei ole millään yhdistettävissä yli kolme vuotta myöhemmin tapahtuvan konkurssin vaikutusten välttämiseen. 2
Kyseessä oli työsopimuksen solmiminen, jossa työtehtävänä oli yritysryhmään kuuluvien kolmen yrityksen tietojenkäsittelytoimintojen ylläpito, joka sovittiin korvattavaksi maksamalla Emmi Yli-Koveron asumismenot Helsingissä. Lisäksi lisätyöt sovittiin maksettavaksi erikseen. Työsopimusta solmittaessa korvaus oli 1.500 mk kuussa. Palkanmaksuun ei koko aikana liittynyt omaisuuden myyntiä, velkaantumista tai epätavallisia maksutapoja eli palkanmaksu rahoitettiin tulorahoituksella, jonka hankkimista edesauttoi myös Emmi Yli-Koveron tekemä työ. Korvaus käytettiin asumismenojen kattamiseen eikä kyse siten ollut omaisuuden siirtämisestä velkojien piiloon. Palkan ja työmäärän suhteessa ei ollut mitään ilmeisen sopimatonta ristiriitaa. Jos tietojärjestelmien ylläpitotyön olisi tehnyt kuka tahansa muu, oli Suomen Kylmäpussi Oy:tä kiitetty nuorten opiskelun tukemisesta ja työharjoittelumahdollisuuksien tarjoamisesta nuorille. Takaisinsaantilaissa läheisyys ei ole langettava tekijä. Läheisyys pidentää takaisinsaantiaikaa ja lisää todistustaakkaa, mutta ei tee läheisen menettelyä sopimattomaksi, ellei menettely ole sopimaton myös muiden tekemänä. Kyseinen järjestely tehtiin Emmi Yli-Koveron aloitteesta hänen päästyään opiskelemaan Kallion ilmaisutaidon lukion multimedialinjalle. Työsopimuksella ja ei ollut mitään tekemistä tulevan konkurssin kanssa vaan sen syntyminen oli pelkästään kiinni Emmi Yli-Koveron opiskelusta. Emmi Yli-Kovero oli avioerotuomiossa, vastaajan kirjallinen todiste, keväällä 1999 määrätty äitinsä holhoukseen ja asumaan äitinsä luona. Tämänkään perusteella ei voida pitää todennäköisenä, että isän ja tyttären harvoissa tapaamisissa keskusteltiin yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja yli kolmen vuoden päästä odotettavissa olevasta konkurssista ja sen lisäksi suunniteltiin pesän, jossa ei ollut varoja, tyhjentämistä maksamalla Emmi Yli-Koveron opiskelija-asunnon vuokra. Emmi Yli-Koverolle maksetulla palkalla ei ollut minkäänlaista syy-yhteyttä tulevaan konkurssiin eikä tämä syy-yhteys mitenkään voi olla ilmenen, jota takaisinsaantilaki edellyttää. Käräjäoikeuden tuomiosta henkii se, että käräjäoikeus haluaa Emmi Yli- Koveron välityksellä rankaista Tapio Yli-Koveroa, mikä näkyy siinä, että se ei ota huomioon vilpitöntä mieltä, vaikka tunnustaa sen olemassaolon. Edellä esitettyyn viitaten kanne on hylättävä. 2. Takaisinsaantilain 6, 7 ja 8 kyseessä oli palkka Käräjäoikeuden tuomion mukaan maksettu palkka oli kokonaisuudessaan lahja. Käräjäoikeuden päätös ei perustu lakiin. Käräjäoikeus lausuu palautusvelvollisuutta sovitellessaan: 3
"Kuten edellä on mainittu, on pidettävä todennäköisenä, että Emmi Yli-Kovero on vastineeksi suorituksista tehnyt ainakin jonkin verran töitä Hoitotarvike Oy:ssä vaikkakin sen tarkempi määrä on jäänyt selvittämättä." Lain esitöiden mukaan vastaajina olevilta läheisiltä ei voida pidentyvien takaisinsaantiaikojen takia edellyttää pitävää näyttöä, joka jälkeenpäin usein on mahdotonta, vaan riittää, että vastaaja saattaa todennäköiseksi tapahtuneen. HE:n sivulla 53 todetaan: "Vastaaja voisi kumota pykälässä ( 8 ) olevan olettaman saattamalla todennäköiseksi, ettei oikeustoimi ole ollut vastikkeeton tai ettei sitä ole osaksikaan pidettävä lahjana. Se, kuinka vahvaa näyttöä vastaajan on kulloinkin esitettävä, vaihtelee tietysti tapauksittain. Joissakin tapauksissa hyvin vähäinen voi riittää kumoamaan olettaman ja siirtämään todistustaakan konkurssipesälle." Kun käräjäoikeuskin on todennut, että työtä on tehty ja toisaalta kun työsopimus on ollut yritykselle liiketaloudellisesti perusteltu, edellyttää lahjaolettaman soveltaminen kantajalta lisänäyttöä vaatimuksensa tueksi. Kun työtä on tehty ja palkkaa on maksettu ei koko palkkaa voida tuomita lahjaksi, vaan lahjaksi olisi pitänyt tuomita osa palkasta. Lain esitöissä HE s. 51 sopimus peräytyisi, että sopijapuolten suoritusten välinen epäsuhde on siinä määrin ilmeinen, että sopimusta on pidettävä osaksi lahjana. Käyvän hinnan alittaminen ei sinänsä riittäisi peräytymiseen, vaan epäsuhteen olisi oltava ilmeinen. Lahjan suuruudella on vaikutusta ilmeisyyteen: "Mitä suurempi velallisen luovuttaman omaisuuden arvo on, sitä vähäisempää epäsuhdetta omaisuuden ja siitä annetun vastikkeen välillä voidaan pitää ilmeisenä." Vastaavasti tämä tarkoittaa sitä, että mitä vähäisemmästä omaisuudesta on kyse, sitä suuremman epäsuhteen tulee olla, jotta sitä voidaan pitää ilmeisenä. Käräjäoikeus sekoittaa keskenään lahjan takaisinsaantikelpoisuudessa lahjan täyttymisen ja sopijapuolten välisten suoritusten epäsuhteen arvioinnin. Lahjan täyttymistä koskevat säädökset määrittävät vain ajallisesti sen, mitkä suoritukset voivat tulla peräytyviksi. Hallituksen esityksen sivulla 51 sanotaan: "Momentista (3) käy nimenomaisesti nimenomaisesti ilmi, että ratkaiseva ajankohta sopijapuolten suoritusten välisen suhteen arvioinnille olisi sopimuksen tekohetki, eikä se ajankohta, jona sopimuksen käsittämä lahjoitus olisi lahjaa koskevien säännösten mukaan katsottava täytetyksi. Takaisinsaantiajankohdan alkamisen suhteen olisi sitä vastoin viimeksi mainitulla ajankohdalla ratkaiseva merkitys." Edellä olevan perusteella on kiistatonta, että Emmi Yli-Koveron ja Suomen Kylmäpussi Oy:n velvoitteiden suhdetta on tarkasteltava yksinomaan vuoden 1999 olosuhteiden perusteella. 4
Sopimus kattoi Suomen Kylmäpussi Oy:n, Saunasampo Oy:n ja Saunasite Oy:n tietojenkäsittelytoiminnot. Se, että palkan maksoi Suomen Kylmäpussi Oy oli puhdas järjestelykysymys. Ei ollut järkevää maksaa palkkaa kolmesta eri yhtiöstä. Kun Suomen Kylmäpussi Oy:llä oli useita tilapäisiä työtekijöitä ja oli järkevää maksaa Emmi Yli-Koveron palkka Suomen Kylmäpussi Oy:stä ja ottaa palkanmaksu huomioon yritysten välisissä maksuissa. Tämä on aivan normaalia operatiivista toimintaa. Sitoumusten välisen epäsuhteen arvioinnin kannalta on toisarvoista miten työ ja palkka ovat vastanneet toisiaan, sillä kyse on sopimushetkestä eli siitä, oliko vuonna 1999 sovittu palkka 1.500 mk suhteessa työsitoumukseen eli yritysten tietojärjestelmien ylläpitoon. Käräjäoikeuden esittämistä perusteluista Emmi Yli-Kovero aloitti opiskelun Kallion ilmaisutaidon lukiossa multimedialinjalla, jonne on erittäin vaikea päästä opiskelemaan. Tämä on paljon enemmän kuin käräjäoikeuden maininta, että yhtenä oppiaineena oli ollut multimedia. Emmi Yli-Koverolla oli ikäisiinsä verrattuna poikkeuksellisen hyvät tiedot Internettiin ja tietojenkäsittelyyn liittyvistä asioista, joten Emmi Yli-Koverolla oli pätevyys suoriutua tehtävistä. Emmi Yli-Koverolle oli maksettu palkkaa säännöllisesti työsopimuksen solmimisesta kesästä 1999 alkaen. Palkat oli kirjanpidossa kirjattu palkoiksi ja ilmoitettu verottajalle. Käräjäoikeus sanoo vähättelevästi palkkojen tulleen ilmeisesti ilmoitetun verottajalle, vaikka kantajan todistaja tilintarkastaja Ari Pakarilla oli oikeudenkäynnissä mukanaan jäljennös verottajalle tehdystä vuosiilmoituksesta. Käräjäoikeus toteaa, että Emmi Yli-Koveron mahdollisuudet tehdä työtä olivat rajoitetut, koska hän asui vieraalla paikkakunnalla. Tämä käräjäoikeuden itse keksimä veruke, jota kantaja ei tuonut esille oikeudessa ei pidä paikkaansa. Koska asia ei ollut esillä valmistelussa eikä pääkäsittelyssä, ei vastaaja voinut oikaista asiaa. Emmi Yli-Koveron ensimmäisessä asunnossa hänellä oli käytössään modemilla varustettu tietokone ja toisessa asunnossa laajakaistalla varustettu tietokoneyhteys. Emmi Yli-Koverolle kyse oli normaalista etätyöstä, jolle vieraalla paikkakunnalla asumisesta ei hänelle ollut mitään haittaa työn suorittamisen kannalta. Käräjäoikeus on oma-aloitteisesti ilman kantaja esittämää väitettä perustellut maksetun korvauksen vaihdelleen huomattavasti ja että vaihtelu näyttää riippuneen lähinnä Emmi Yli-Koveron kulloisestakin tarpeesta. Emmi Yli-Koveron vastauksessa haastehakemukseen todetaan korvauksen olleen välillä isompi, kun töitä oli enemmin. Kantaja ei ole kiistänyt etteikö näin olisi ollut. Oikeudenkäyntiaineistossa eikä pääkäsittelyssä ole tullut ilmi mitään sellaista, jonka perusteella käräjäoikeus olisi voinut päätyä siihen, että korvaus olisi ollut 5
Kuka teki ylläpitotyöt? riippuvainen Emmi Yli-Koveron kulloisestakin tarpeesta. Käräjäoikeus ei ole mitenkään perustellut sitä, millä tavoin se on voinut päätellä, että korvaus olisi riippunut kulloisestakin tarpeesta. Käräjäoikeus toteaa ettei mitään selvitystä Emmi Yli-Koveron työtunneista tai tuntipalkasta ei ole esitetty. Kantaja ei ole vedonnut siihen, että työtunneista tai tuntipalkasta ei ole selvitystä. On yleinen käytäntö ulkoistaa tietojenkäsittelytoiminnot. Ulkoistamisessa normaali menettely on sopia kiinteästä korvauksesta, joka kattaa rutiiniluonteisen ylläpidon ja sopia erilliskorvaus töistä, jotka tehdään rutiinien lisäksi. Tämä käytäntö vastaa helpommin ymmärrettävää talonmiehen työn korvaamista. Talonmies vastaa kiinteistön ylläpidosta ja saa työstä kiinteän palkan. Välillä töitä on vähän ja lumisateella tai putkirikon aikana paljon. Näin ollen tuntikirjanpidon puuttuminen on enemmän normaali kuin epänormaali ilmiö ja sen puuttuminen ei millään tavalla osoita, että työtä ei olisi tehty. Käräjäoikeus toteaa edellä kerrottujen seikkojen osoittavan, että työn määrä on ollut vähäinen. Mikään käräjäoikeuden esiintuoma seikka ei tue sitä, että työn määrä olisi ollut vähäinen. Käräjäoikeus toteaa, ettei Hoitotarvike Oy:n kirjanpitoon ollut selvitetty sisältyneen tämän alan töitä. Tämän alan töitä ei ollut selvitetty myöskään Saunasampo Oy:n maksaneen: Saunasampo Oy:tä koskeva erityistilintarkastuskertomus oli kantajana todisteena esillä oikeudessa. Todistaja Pakari ei asiasta kysyttynä muistanut nähneensä Saunasampo Oy:n maksaneen tämän alan töistä palkkaa tai korvausta kenellekään. Kantaja ei tuonut esille mitään vaihtoehtoista selitystä sille, miten kyseiset työt olivat tulleet suoritetuiksi. Kantaja ei ole myöskään tuonut esille, millä vaihtoehtoisella tavalla kyseiset työt olisi tullut suorittaa, kun niitä ei olisi saanut teettää Emmi Yli-Koverolla Työn määrän vähäisyys sinänsä ei tee palkkaa lahjaksi, koska myös palkka on ollut vähäinen. Jos palkka on ollut vähäinen ja työtä on ollut vähän niin silloinhan ne ovat vastanneet toisiaan eikä mitään epäsuhdetta ole ollut. Näin ollen on pidettävä selvitettynä, ettei alan töistä ole maksettu kenellekään muulle kuin Emmi Yli-Koverolle. Palkan suuruutta pitää arvioida yrityksen kannalta liiketaloudellisista lähtökohdista. Työstä maksettavaa korvausta voi olla lahja vain, jos yritys maksaa siitä enemmän kuin se joutuisi muille maksamaan saman työn suorittamisesta. 6
Ei ole yleisesti tiedossa eikä kantaja ole tuonut esille, miten kyseisen tietojenkäsittelyn ylläpidon voisi saada halvemmalla teetetyksi. Kantaja ei myöskään ole tuonut esille sitä, millä tavalla yrityksen on mahdollista tulla toimeen ilman minkäänlaista tietojenkäsittelyhenkilöstöä. 3. Takaisinsaantilaki 6 4 momentti, lahja ei ollut epäsuhteessa taloudelliseen asemaan Vaikka kyse olisi ollut lahjasta, minkä vastaaja jyrkästi kiistää, niin maksettu palkka ei olisi takaisinsaantikelpoinen senkään takia, ettei se ei ollut epäsuhteessa Suomen Kylmäpussi Oy:n taloudelliseen asemaan. Vastaajan todisteena olevassa Merita Oyj:n laatimassa tilinpäätösanalyysissä vuosilta 1996-1999 oli Suomen Kylmäpussi Oy:n rahoitusjäämä 1999 korkokulujen maksamisen jälkeen 298.000 mk. Työstä maksettu 1.500 markkaa ei ollut mitenkään epäsuhteessa tähän 298.000 markan suuruiseen rahoitusjäämään. Sopimuksen voimassaoloaikana Suomen Kylmäpussi Oy ei ole myynyt omaisuuttaan tai ottanut velkaa, vaan on maksanut palkan tulorahoituksestaan. 4. Takaisinsaantilaki 5, maksu ei ollut sopimaton Vaikka maksettu palkka olisikin ollut lahja, minkä vastaaja jyrkästi kiistää, ei ole takaisinsaantikelpoinen, koska se on käytetty asumiseen eli välttämättömään kulutukseen. HE s. 49: "Huomattavaa on, että sopimattomana ei voitaisi pitää välttämättömien kulutushyödykkeiden hankkimista luotolla tavanomaisin lainaehdoin. sopimattomana ei myöskään voitaisi pitää omaisuuden myymistä tällaisen hyödykkeen hankkimiseksi ellei omaisuutta ole ilman hyväksyttävää syytä myyty alihintaan. 5. Takaisinsaantilaki 10 Pykälän toisen virkkeen mukaan maksu ei peräydy, jos sitä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisina. HE:n mukaan s. 56: "Tavanomaisina voitaisiin yleensä pitää sellaisia maksuja, joiden ei objektiivisesti arvioiden voida olettaa olevan yhteydessä velallisen tulevaan maksukyvyttömyyteen ja tulevaan konkurssiin...pesän varoihin nähden huomattavalla määrä tapahtunut velan maksu voisi olla tavanomainen, jos maksu on koskenut juoksevia toistuvia kuluja, esimerkiksi vuokria palkkoja tai veroja." Kun kyse on ollut palkasta, ei sitä voida peräyttää, vaikka palkkojen yhteissumma onkin ollut onkin pesän varoihin nähden suuri. Käsite pesän varat on tässä yhteydessä moniselitteinen. Käräjäoikeus toteaa pesän varat olemattomiksi ja kantaja sanoo vastauksessaan sovitteluvaatimukseen Tapio Yli-Koveron tyhjänneen täysin konkurssipesän ja käyttänyt siinä hyväkseen alaikäistä tytärtään. 7
Asiaan perehtymätön voi saada asiasta sen kuvan, että Tapio Yli-Kovero on tyhjännyt pesän itselleen. On totta, että Tapio Yli-Koveron on tyhjännyt pesän. Tämä ei kuitenkaan ole tapahtunut oman edun tavoittelemiseksi vaan pesänhoitajan pelosta. Vastaavissa pienyritysten konkursseissa ei jää mitään jaettavaa velkojille, koska mahdolliset realisointitulot hukkaantuvat pesänhoitajan palkkioon. Tietoisena tästä Täpio Yli-Kovero lopetti Suomen Kylmäpussi Oy:n hallitusti myymällä toimintaan liittyvän käyttöomaisuuden (muuta omaisuutta ei ollut) ja liiketoiminnot reilusti käypää hintaa korkeammin hinnoin lupautumalla auttamaan liiketoiminnan vaihtumisessa. Lopettamista edeltävinä kuukausina omaisuus myytiin yhteensä 20.100 euron kauppahinnalla. Kauppahinnat maksettiin yhtiön tilille ja niillä maksettiin erääntyneitä velkoja. Yhteensä erääntyneitä velkoja maksettiin 28.851 euroa, minkä lisäksi kaikki juoksevat menot, tavantoimittajien laskut, palkat ja lopputilit maksettiin niin, ettei palkkaturvalle jäänyt ollenkaan maksettavaa. Konkurssipesä ei ole vaatinut takaisinsaantia mistään näistä velanmaksuista. Näin ollen vertailukelpoinen pesän koko on yli 30.000 euroja, johon maksujen tavanomaisuutta on verrattava. 6. Lain soveltamisala ja tuomion yhteiskunnalliset vaikutukset Jarmo Tuomisto määrittelee teoksensa TAKAISINSAANNISTA, Helsinki 2002, johdannossa s. 1 konkurssitakaisinsaannin välittömänä reparatiivisena tavoitteena olevan: "(a) hankkia täytäntöönpanon piiristä velkojia loukkaavalla tavalla siirtynyt varallisuus takaisin pesään tai (b) palauttaa velkojien tasa-arvoa loukaten yksittäisille velkojille tehdyt suoritukset taikka (c) estää muita velkojia loukkaavien saamis- ja muiden vaateiden toteuttaminen konkurssimenettelyssä." Liiketaloudelliselta kannalta katsottuna takaisinsaantilaki koskee yhtiön taseessa tapahtuvia muutoksia. Pääsääntöisesti kyse on siitä, että oikeustoimella on muutettu velkoja tai omaisuutta velkojien vahingoksi, mikä halutaan estää. Yleensä vielä edellytetään, että oikeustoimi on ollut silmiinpistävän sopimaton, jolle tunnusomaisia piirteitä ovat maksun suuruus, ajallinen läheisyys konkurssiin ja epätavallinen maksukäyttäytyminen mm. velan ennenaikaisen maksamisen tai epätavallisen maksuvälineen muodossa. Takaisinsaantilaissa eikä missään sen esitöissä mainita siitä, että takaisinsaantilain tarkoituksena tai tavoitteena olisi puuttua yrityksen päivittäiseen ja sen tulorahoituksen puitteissa tapahtuvaan operatiiviseen toimintaan. Päin vastoin. Laissa on erityisesti määrätty, että yrityksen toimintaan liittyvät tavanomaiset maksut eivät ole takaisinsaantikelpoisia. Lakiehdotuksen perusteluissa useaan otteeseen korostetaan, ettei laki saa häiritä oikeusvarmuutta ja vaihdantaa eli laki ei saa vaikeuttaa normaalia yritystoimintaa. 8
Tässä jutussa on kyse siitä, yrittäjä teki yli kolme vuotta ennen konkurssia alaikäisen tyttärensä kanssa työsopimuksen, jossa yrittäjä maksoi tyttären Kallion ilmaisutaidon lukion multimedialinjan opiskelun alkamisesta johtuneen Helsingissä asumisen kustannukset, aluksi 1500 mk kuukaudessa ja vastineeksi tytär hoiti yrittäjän erittäin laajojen internetsivustojen ylläpidon ja muiden tietokoneiden käyttöön liittyvän työn. Yritys ei myynyt mitään omaisuutta tai ottanut lisää velkaa tämän sopimuksen takia, vaan maksoi kulut tulorahoituksestaan. Käräjäoikeus pitää päätöksessään palkkaa lahjana mm. siitä syystä, ettei työn määrästä ollut tuntikirjanpitoa. Päätöksellään käräjäoikeus otti kantaa tarkoituksenmukaisuusharkinnan piiriin kuuluvaan asiaan. Käräjäoikeus otti kannan, jonka mukaan nykyaikaisella yrityksellä ei saa olla tietojenkäsittelytarpeita eikä tietojenkäsittelymenoja. Käräjäoikeus langetti tuomionsa tosiasiallisesti sillä perusteella, että kyse oli läheisen suorittamasta työstä. Jos yritys olisi palkannut läheisen sijasta naapurin pojan hoitamaan kyseisiä tehtäviä, ei kukaan olisi edes väittänyt, että maksettu palkka olisi ollut epäsuhteessa tehtyyn työhön. Takaisinsaantilaissa ei läheisyys sinänsä ole langettava tai syyllistävä tekijä. Läheisyys merkitsee vain pidempiä takaisinsaantiaikoja, mutta ei oikeuta tuomitsemaan läheisten välisiä oikeustoimia eri kriteerein kuin muiden tekemiä oikeustoimia. Käräjäoikeuden tulkinnan menestyminen tekisi kaikenlaisen yritystoiminnan jos ei nyt mahdottomaksi niin ainakin erittäin riskialttiiksi. Yrityksen aloittamiseen kuuluu lähes aina se, että alussa menot ovat tuloja suuremmat ja yrityksen ylivelkaisuuden arviointi on riippuvainen perustamis- ja tuotekehityskulujen arvostuksessa. Näin ollen erityisesti konkurssiin menevien yritysten osalta kaikki yrittäjän, kauppiaan, kioskinpitäjän tai maanviljelijän perheenjäsenilleen maksamat palkat olisivat käräjäoikeuden tulkinnan mukaan takaisinsaantikelpoisia riippumatta siitä on ne maksettu tulorahoituksesta vai onko niiden maksamiseksi otettu velkaa tai myyty omaisuutta. Perheyrityksessä työt tehdään ja niistä maksetaan ilman tuntikirjanpitoa, jolle ei olisi muuta tarvetta kuin suojautuminen mahdollisen vuosien päästä tapahtuvan konkurssin takaisinsaanteja vastaan. Hallituksen esityksessä tällaista ei ole tarkoitettu. Esityksen yleisperusteluissa s. 14 sanotaan lahjaluontoisista sopimuksista: "Uudistuksella pyritään kaventamaan velallisen mahdollisuuksia vähentää varallisuuttaan ennen konkurssia." Tässäkin tavoitteena on konkurssiin kuuluvan omaisuuden suojeleminen, ei yrityksen operatiivisen toiminnan järkyttäminen. Esityksen yleisperustelujen sivulla 28 sanotaan: "Usein voi olla vaikeaa arvioida, kuinka hyvin työpanos ja siitä annettu vastike vastaavat toisiaan. Työpanoksen suuruuteen voi vaikuttaa moni eri tekijä... 9
Tarkoitus on, että ehdotettua säännöstä sovellettaisiin vain silloin, kun työpanoksen ja siitä annetun vastineen välinen epäsuhta on ilmeinen. Säännöksellä ei siis pyritä siihen, että pesänhoitajat järjestelmällisesti selvittäisivät kunkin palkanmaksun asianmukaisuuden, vaan että sitä sovellettaisiin lähinnä vain silmiinpistävissä tapauksissa." Voidaan kysyä, onko Emmi Yli-Koveron tammikuussa vuonna 2000 saama palkka 1500 mk silmiinpistävästi epäsuhteessa hänen tammikuussa 2000 tekemäänsä työhön. Sitä ei kukaan voi osoittaa todeksi puoleen eikä toiseen. Hallituksen esityksessä todetaan todistetaakasta, että pidentyvien takaisinsaantiaikojen takia läheisille tulee vaikeuksia näyttää pitävästi toteen vuosien takaisia tapahtumia, mistä johtuen riittää, että läheinen saattaa todennäköiseksi, että näin on voinut tapahtua. Tässä asiassa Emmi Yli-Kovero on osoittanut, että yrityksillä oli suuret Internet-sivustot ja yritys käytti automaattista tietojenkäsittelyä jokapäiväisessä toiminnassaan ja että Emmi Yli-Koverolla oli pätevyys tehdä mainitut työt ja että mainittujen töiden tekemisestä ei maksettu palkkaa tai muuta korvausta kenellekään muulle henkilölle Sovittu korvaus tietojärjestelmien ylläpidosta, joka kaikkien liiketaloudellisten arviointikriteerien mukaan on yrityksen kannalta hyvin edullinen ei voi mitenkään olla ilmeisessä epäsuhteessa tehtyyn työhön. Vaatimukset: Vaadimme tuomion kumoamista kokonaisuudessaan ja kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Siinä tapauksessa, että hovioikeus tuomitsee kantajan eduksi, pyydämme tuomion sovittelemista käräjäoikeudelle antamassamme lausumassa sanotuin perustein. Vaadimme kantajaa korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 :n 3 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua päätöspäivästä. Korvattavaksi vaadittujen oikeudenkäyntikulujen määrä on käräjäoikeudessa esitetyn laskelman mukainen 5.390,00 euroa lisättynä tämän muutoksenhakukirjelmän laatimiskuluilla 18 h a' 100 euroa yhteensä 7.190,00 euroa. Hämeenlinnassa 25.3.2004 Tapio Yli-Kovero 10