Suomen 4H-liitto VuoSikertomuS 2008

Suomen 4H-liitto Vuosikertomus 2008

Puheenjohtajan kynästä Vuosi 2008 siirtyi historiaan dramaattisia ja traagisia tapahtumia sisältäneenä ajanjaksona. Meitä nuorisotyön parissa toimivia järkytti syyskuussa Kauhajoella tapahtuneet koulusurmat, jossa henkensä menetti yksitoista ihmistä. Vain hieman alle vuotta aikaisemmin Tuusulan Jokelan koulun ampumavälikohtauksessa kuoli yhdeksän henkilöä. Koulusurmien syitä on puntaroitu laajasti ja joitakin toimenpiteitä on käynnistetty lasten ja nuorten hyväksi. Suomen suurin nuorisojärjestö 4H tekee pitkäjänteistä, lasten ja nuorten elämänhallinnan kehitystä edistävää työtä. Vilpitön toiveemme on, ettei Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien opetukset hautautuisi uusien uutisotsikoiden alle. Lapsista, nuorista, perheistä ja yhteisöllisyydestä on kerta kaikkiaan kannettava vahventuvaa vastuuta. Maailmantalous taittui finanssikriisin kautta vakavaan taantumaan, jonka kestoa ja syvyyttä emme vielä tiedä. Yrityksillä ja julkisvallalla on edessään mittavia taloudellisia haasteita. Kuntataloudessa pahin on ilmeisesti vielä edessä. Toivomme, että lasten ja nuorten tarpeet pidettäisiin mielessä taloustaantumankin aikana. Kunta on keskeinen 4H-toiminnan yhteistyökumppani. Useimmiten 4H-yhdistyksen toimialue vastaa kunnan aluetta. Kuntakentässä tapahtui vuodenvaihteessa ennen kokematon kehitys, joka tulee vielä jatkumaan. Vuoden 2009 alkaessa maassamme oli 67 kuntaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuntaliitosten myötä 4H-yhdistysten määrä väheni noin 30:llä. Kuntakehitys on 4H:lle sekä haaste että mahdollisuus. Muutokseen liittyy usein vahvoja tunteita, joita ei pidä väheksyä. Tärkeintä on kuitenkin paikallisen 4H-nuorisotyön turvaaminen ja kehittäminen. Kuntakoon kasvu voi tarjota mahdollisuuksia pureutua toiminnassamme myös kaupunkikeskuksiin. Yhdistyskoon kasvu myös vapauttaa voimavaroja varsinaiseen nuorisotyöhön. Vuosi 2008 oli 4H-liiton 80. toimintavuosi ja samalla uuden strategian ensimmäinen toteutusvuosi. Toimintateeman mukaisesti luotiin pohjaa tuotekehitystyölle ja yhtenäiselle toiminnalle. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön nuoren oma 4H-Yritys yrityskasvatuksen välineenä. Järjestömme vahvuus tulee erinomaisesti esille kaikkialle maahan ulottuvana monipuolisena toimintana, jossa tuetaan lapsen ja nuoren kasvua kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Kontaktimme perheisiin, lapsiin ja nuoriin ovat vahvat ja toiminnan tulokset erinomaiset. Hallituksen puolesta haluan kohdistaa parhaat kiitokset jäsenperheille, 4H-nuorille, vapaaehtoisohjaajille, luottamushenkilöille samoin kuin sitoutuneille toimihenkilöille hyvän tulevaisuuden rakentamisesta. Sydämellinen kiitos kuuluu myös valtiovallalle, kunnille sekä monille yhteisöille ja yksityisille henkilöille nuorisotyön tukemisesta. Raimo Luoma Hallituksen puheenjohtaja Päämäärä 4H-järjestö on valtakunnallisesti toimiva nykyaikainen lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö sekä johtava nuorisopalvelujen tuottaja. Toiminta-ajatus 4H on kansalaisjärjestö, jonka ydintehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja kasvamista vastuuseen edistämällä nuorten omatoimisuutta ja arjen taitoja yrittäjyyttä ja työelämävalmiuksia yhteistyötaitoja kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. Toimintaperiaatteet lasten ja nuorten tarpeista lähteminen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja tehokkuus avoin keskustelu ja yhteistyö toiminnan sisällön ja muotojen jatkuva kehittäminen henkilöstön ja vapaaehtoisten tukeminen ja kehittäminen sitoutumattomuus ja tasapuolisuus asten ja nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Arvot rehellisyys ja oikeudenmukaisuus yritteliäisyys ja ahkeruus yhteistyö välittäminen ja suvaitsevaisuus

4H-työtä viedään eteenpäin TAHDOLLA JA TAIDOLLA Vuosien 2008-2010 toimintateema Tahdolla ja taidolla on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään lähes kaikki 4H-nuorisotyön ulottuvuudet. Teemakauden aikana toimintaa arvioidaan eri kohderyhmien näkökulmista, kehitetään keskeisiä toimintoja tuotteistamisen keinoin sekä tehdään työtä nykyistä yhdenmukaisemman toimintakulttuurin vahvistamiseksi koko järjestössä. Teemakauden työskentely jakautuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat toimintojen tuotteistaminen, viestintä, yhdenmukaisten toimintamallien edistäminen sekä koulutus. Työtä johtaa ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki organisaatiotasot. Tuotteistamisen kohteena ovat 4H-yhdistyksille määritellyt neljä avaintuotealuetta: ryhmätoiminta, nuorten yritykset, nuorten työllistäminen ja koulutukset. Näihin avaintuotealueisiin rakennetaan palvelukokonaisuudet, jotka mahdollistavat nykyistä yhdenmukaisemman ja ammattimaisemman toiminnan paikallistasolla. Uudistetut välineet otetaan yhdistyksissä käyttöön vaiheittain kolmen vuoden aikana. Vuonna 2008 tuotteistuksen painopiste oli nuorten yritykset avaintuotealueessa. Syksyllä 2008 otettiin valtakunnallisesti käyttöön 4H-Yritys, työväline nuorten yritystoiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Se tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti henkilökohtaisen yritysohjaajan opastuksella. Koulutukset käynnistyivät ja useita kymmeniä 4Hyrityksiä on aloittanut toimintansa eri puolilla Suomea. Viestinnässä painopistealueena on ollut järjestön sisäisen viestinnän kehittäminen. Teemakauden viestinnässä on sähköisten välineiden lisäksi hyödynnetty piirien toimihenkilöpäiviä ja muita tilaisuuksia. Piirien ja yhdistysten apuvälineeksi teemakauden tiedotukseen tuotettiin kaksi laajaa aineistopakettia, Teemainfoa. Yhdenmukaiseen toimintaan kannustettiin pienimuotoisilla valtakunnallisilla kampanjoilla. Lisäksi käynnistettiin selvityksiä yhdenmukaisen toiminnan edistämiseksi mm. hallinnollisissa käytännöissä. Koulutustoiminnalla vahvistetaan tuotteistettujen avaintuotteiden käyttöönottoa 4H-yhdistyksissä. Toimintaympäristön muutos asettaa 4H-nuorisotyölle täysin uudenlaisia vaatimuksia. Kilpailu nuorten ja vapaaehtoisten ajasta kiristyy. Kunta- ja palvelurakenteet uudistuvat. Toiminnalta edellytetään ammattimaisuutta, laatua ja tehokkuutta. Toimintateeman avulla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin. 3

Juhlavuosi TÄYNNÄ HUIPPUHETKIÄ Suomen 4H-liitto juhlisti 80 vuoden taivaltaan vuonna 2008 lukuisilla erilaisilla valtakunnallisilla tapahtumilla, jotka keräsivät yhteen laajan joukon 4H:n ystäviä. Juhlavuoden suojelijana toimi Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Juhlavuoden päätapahtuma oli Kuopion Rauhalahdessa 24. 27.6 järjestetty Poiju-leiri. Se kokosi 12 vuotta täyttäneitä 4H-nuoria yhteen neljäksi päiväksi monenlaisen mukavan toiminnan äärelle. Ohjelmassa oli erilaisia taitoa ja luovuutta vaatineita toimintapajoja sekä risteily Kallaveden upeassa saaristossa. Leiri tarjosi nuorille hienon mahdollisuuden tutustua eri puolilta Suomea kotoisin oleviin toisiin 4H:laisiin. Kansainvälisiä vieraita leirille tuli Virosta ja Venäjältä. Poiju-leirin järjestelyistä vastasi Pohjois-Savon 4H-piiri. Sille osallistui reilut 400 leiriläistä. Toinen kesän kohokohta oli nuorten itse järjestämä koko perheen piknikfestarit Kalajoen Hiekkasärkillä lauantaina 9.8. Festareilla oli ohjelmassa 4H:n järjestämiä toiminnallisia työpajoja, hiekkalinnan rakennuskilpailu, yhteinen piknik ja illan huipensivat kotimaiset eturivin artistit kuten Anna Abreu, Katri Ylander, Kristiina Brask ja Beats&Styles. Syyskuussa monisatapäinen 4H-väki kerääntyi Silja Serenadelle juhlaseminaariin, jossa käsiteltiin ja keskusteltiin yhteiskunnan ja 4H-nuorisotyön keskeisistä tulevaisuuden haasteista. Seminaarin pääesiintyjä oli konsernijohtaja Björn Wahlroos. Tapahtuman yhteydessä toteutettiin järjestön nuorille ja vapaaehtoisille suunnattu yrittäjyysaiheinen seminaari, jonka keskiössä oli juuri valmistunut 4H- Yritys-tuote. Juhlavuoden muita merkkihetkiä koettiin mm. 4H-viikolla loka-marraskuun taitteessa. Viikon teemana oli kansainvälisyys ja se huipentui Topin päivään 2.11., jolloin useat kerhot pitivät omat juhlansa. 4H-Pilke-lehden numero 4/2008 oli 64-sivuinen juhlanumero. Keväällä toteutettiin 4H:n mainoskampanja, jonka teeman Mitäs me uraohjukset avulla haluttiin kertoa 4H:n nuorille tarjoamista mahdollisuuksista, jotka voivat tukea jopa ammatinvalintaa. 4

4H-liitolla yli 100-vuotiaat juuret Aivan 1900-luvun alussa eri puolilla Yhdysvaltoja, erityisesti keskilännessä, syntyi maaseudulle koulujen ulkopuolella toimivia kerhoja tytöille ja pojille. Näissä kerhoissa toiminta liittyi maanviljelyyn, kotieläimiin, luontoon, kotitaloustaitoihin jne. Toiminnan tavoitteena oli tuolloin tarjota nuorille sellaisia käytännön yrittämisen, työnteon ja arkielämän taitoja, että nämä voisivat pärjätä yhteiskunnassa ja erityisesti maaseudulla omalla työllään. Samalla tavoitteena oli levittää maaseudun nuorille tietoa maatilatalouden nykyaikaisista työmenetelmistä. Ohiolaisen opettajan A.B. Grahamin vuonna 1902 organisoimia kerhoja pidetään ensimmäisinä 4Hkerhoina. Samana vuonna syntyi Iowassa myös nykyisen neliapilatunnuksen esiaste kolmiapilatunnus, jossa mukana oli 3 H:ta eli Head, Hands ja Heart. Health tuli mukaan vähän myöhemmin. Usealla eri alueella syntynyt 4H-liike sai järjestyneempiä muotoja ja vuoteen 1922 mennessä liike oli järjestäytynyt kansallisesti ja toimintamuodoista sekä kasvatuksellisista tavoitteista oli syntynyt yhteneväisiä malleja. Eurooppaan ja myös Suomeen tietoa 4H:sta rantautui 1920-luvun alussa. Professori Arthur Rindell julkaisi vuonna 1922 Yhdysvaltojen 4H-toimintaa esittelevän pienen vihkon nimeltä Maatalouskerhot. Asia herätti heti suurta mielenkiintoa ja se kiinnosti varsinkin Mannerheimin Lastensuojeluliittoa ja Marttajärjestöä. MLL:ään perustettiin maatalouskerhovaliokunta vuonna 1925 kenraali Mannerheimin johdolla pohtimaan toimintamallia Suomessa. Sittemmin valtiollisen komitean työn seurauksena perustettiin syksyllä 1928 Maatalouskerholiitto, joka vuonna 1969 otti nimekseen Suomen 4H-liitto. Toiminta oli kuitenkin käynnistynyt jo aikaisemmin. Vuonna 1926 useita kerhoja ja kerhopalstoja käynnistettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton piirissä eri puolilla Suomea mm. Ilmajoella, Paimiossa ja Tuusulassa. Marttajärjestön piirissä kerhoja syntyi erityisesti Etelä-Karjalaan, mutta myös muualle Itä-Suomeen. Yksi 4H-liikkeen alkuvuosien voimahahmoista oli kunnallisneuvos Eeno Pusa, joka toimi liiton puheenjohtajistossa 40 vuotta. Pusa vaikutti merkittävästi Paimion Maatalouskerho-opiston syntyyn ja hän lahjoitti peruspääoman vuonna 1956 perustetulle 4H-säätiölle. Maatalouskerholiiton perustamisen jälkeen toiminta levisi laajasti eri puolille Suomea ja myös piirejä, silloin piiriliittoja, alkoi syntyä. Kerholaisten ja kerhojen määrä kasvoi nopeasti. Vuonna 1929 kerholaisia oli 9 400, vuonna 1934 34 500 ja vuonna 1939 jo 41 000. Korkeimmillaan kerholaisten määrä on ollut vuonna 1942, jolloin peräti 99 900 lasta ja nuorta oli mukana kerhoissa. Sotien jälkeen 1950-luvun alussa nuorisojäsenten määrä putosi 50 000 pintaan, josta se alkoi jälleen tasaisesti nousta kohti nykyistä 72 000 nuorisojäsentä. Kerhotoiminnan rinnalla yritystoiminta on aina ollut vahvassa roolissa. Vuonna 1951 ensimmäiset suomalaisnuoret lähtivät Yhdysvaltoihin nuorisovaihtoon maatalousharjoittelijoiksi. Nuorisovaihtotoiminta on laajentunut koskemaan 14 eri maata. Suomen 4H-liitto on ollut vahvasti auttamassa ja tukemassa 4Htoiminnan käynnistymistä Tansaniassa ja Namibiassa. Tansaniassa yhteistoiminta käynnistyi jo vuonna 1986. Koko historiansa ajan 4H-järjestö on uudistanut toimintaansa vastaamaan sen hetken tarpeita. Nykyisistä keskeisistä toimintamuodoista yrittäjyyskasvatukseen ja kerhotoimintaan liittyvää ohjelmaa uudistettiin 2003 luomalla uusi TOP-järjestelmä. Nykyisenkaltainen nuorten työllistämistoiminta käynnistyi 1993. Toiminta on alkuaikojen maaseutupainotteisuudesta laajentunut sekä taajamissa että suurimmissa kaupungeissa tehtäväksi nuorisotyöksi. 5

4H-kerhojen suosio kasvaa Kerhot ovat merkittävin osa 4Htoimintaa ja niiden suosio kasvaa edelleen. Haja-asutusalueilla 4Hkerhot ovat usein ainoa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuus. Vuonna 2008 kerhoja ja muita ryhmiä toimi 2 903 ja kokoontumiskertojen osallistujamäärä oli ennätyksellinen 689 086 osallistujaa. 4H-kerhoissa opitaan leikkimällä, liikkumalla ja yhdessä tekemällä vastuullisuutta, oman elämän hallintaa ja yritteliäisyyttä. Teemakerhoissa keskitytään yhteen aiheeseen ja se voi olla ajallisesti rajattu. Teemakerhoja ovat esimerkiksi eräkerho, heppakerho, mopokerho ja kokkikerho. Vuonna 2008 aloitettiin teemakerhojen tuotteistaminen ja valmiiksi on saatu teemakerhot: Eräkerho, Lumoudu luonnosta ja Metsis. Koululaisten iltapäivätoiminta on vakiintunut monien 4Hyhdistysten paikallistoiminnaksi. Vuonna 2008 toimi yhteensä 130 iltapäiväkerhoa, joissa vietti iltapäiväänsä lähes 3 000 lasta. Koulutan kerhonohjaajia -koulutusten avulla parannetaan erityisesti 4H-yhdistysten toiminnanjohtajien valmiuksia tukea ja ohjata kerhonohjaajia. Vuonna 2008 koulutettiin yhteensä 44 henkilöä. Vapaaehtoisia nuoria kerhonohjaajia oli 2 208 ja aikuisohjaajia 1 536. Kerhonohjaajille suunnattu koulutus uudistettiin vuosina 2007 ja 2008. Osaava kerhonohjaaja -koulutuksen on käynyt vuoden 2008 loppuun 844 nuorta. Kerhomeili on 4H-kerhonohjaajien oma sähköpostilista. Listalla olevat kerhonohjaajat saavat kerran kuussa uutiskirjeen, jossa on ideoita kerhon ohjaamiseen ja tietoa ajankohtaisista 4H-asioista. Tiedottamista Kerhomeilistä on tehostettu ja vuoden 2008 loppuun mennessä sillä tavoitettiin jo 1 100 kerhonohjaajaa. Kaikissa 4H-kerhoissa lasten ja ohjaajien yhteisenä työvälineenä toimii 4H-TOP-tehtäväpankki. 4H-kerhojen aihealueet: Puutarha ja viherympäristö Metsä ja luonto Eläimet Koti ja keittiö Taitavat kädet Teknologia Kansainvälisyys Viestintä ja vuorovaikutus Työtä ja omaa rahaa Luova toiminta ja liikunta 6

TOP-tehtävät kannustavat yritteliäisyyteen TOP on yrittäjyyskasvatuksen käytännön väline 4H-kerhoissa. TOP tulee sanoista Tekemällä Oppii Parhaiten. TOP-tehtäväpankki on ollut verkossa yli kuusi vuotta ja sen kehittämisen painopiste oli vuonna 2008 nykyisten noin 1 200 tehtävän laadun parantamisessa. Uutta aineistoa tuotetaan eri aihepiireihin valikoidusti ja harkitusti. Vuonna 2008 lapset ja nuoret tekivät TOP-tehtäviä yhteensä yli 200 000 kappaletta. Koti ja keittiö -aihepiirin TOP-tehtäviä tehtiin ennätysmäärä, lähes 70 000 kappaletta. Suosittu aihealue oli myös taitavat kädet; käsityötehtäviä tehtiin lähes 50 000 kappaletta. Viestintä- ja vuorovaikutusaiheisten tehtävien suosio jatkoi kasvuaan. TOP-tehtäväpankkia täydentää erinomaisesti vuonna 2008 käyttöönotettu uusi tuote, 4H- Yritys. Se tarjoaa nuorelle mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti henkilökohtaisen yritysohjaajan opastuksella. 4H-TOP on kaikille avoin yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen kannustava väline lapsi- ja nuorisotyöhön. Materiaalit löytyvät verkosta osoitteesta www.4h.fi. 4H-Yritys on toimintamalli, jossa nuoret voivat opetella yritystoimintaa ohjatusti. Pienimuotoisen 4H-yrityksen voi perustaa yrityskurssin käytyään tai oma-aloitteisesti. Jokaisella 4H-yrittäjällä on aikuinen ohjaaja. Ajokortilla työelämään 4H on Suomen suurin nuoria työllistävä järjestö. 4H-yhdistykset valmentavat nuoret työtehtäviin, etsivät nuorille työtilaisuuksia ja toimivat nuorten työnantajana huolehtien samalla työnantajan velvoitteista. Vuonna 2008 4H-yhdistysten kautta työllistettiin 7 753 nuorta ja nuoret tekivät yhteensä yli 535 000 työtuntia. Nuorille maksettiin palkkoja yhteensä lähes 3,2 miljoonaa euroa. Eniten nuoria työllisti kerhojen ohjaaminen, kotitalousalan palvelutehtävät sekä pihan ja puutarhan hoitotehtävät. Vuoden 2008 aikana kehitettiin 4H-Ajokortti työelämään -koulutus täydentämään ja jäntevöittämään järjestön työelämävalmiuksiin liittyvää kokonaisuutta. Yksipäiväisen koulutuksen tarkoitus on selkeyttää nuorille työelämän pelisääntöjä, työnhakua ja asiakaspalvelua sekä antaa välineitä selviytyä erilaisista haasteellisistakin palvelutilanteista. Alkuvuodesta 2009 koulutetaan järjestöön kouluttajia, jotka aloittavat nuorten kouluttamisen keväällä 2009. 4H-Ajokortti työelämään -koulutuksen sisältö työnhaku ja työelämän pelisäännöt työnantajan näkökulma asiakaspalvelu erilaiset asiakkaat ja asiakaspalvelijat haasteelliset asiakaspalvelutilanteet ajokortti työelämään Tämän kortin haltija on suorittanut Ajokortti työelämään -koulutuksen ja saanut perusperehdytyksen työelämään. 7

4H-järjestö vuonna 2008 4H-JÄSENMÄÄRÄ 90 000 80 000 10 857 11 929 12 120 11 889 70 000 8 591 60 000 50 000 AIKUISET NUORET 40 000 30 000 60 725 68 566 71 183 71 890 70 622 20 000 10 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 4H-järjestön jäsenmäärän kasvu taittui ja kokonaisjäsenmäärä oli 82 511. 4H-KERHOJEN MÄÄRÄ 3 500 3 000 213 167 154 139 130 2 500 2 000 IP-KERHOT 4H-KERHOT 1 500 2 815 2 874 2 802 2 773 2 773 1 000 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 4H-kerhojen määrä säilyi ennallaan. Niitä oli 2 903. 4H-KERHOKÄYNTIEN MÄÄRÄ 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 635 224 644 689 656 400 669 840 689 086 200 000 100 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 Vaikka kerhojen määrä ei kasvanut, kerhoihin osallistuttiin aiempaa innokkaammin. Kerhokäyntejä oli lähes 690 000. 8

TEHTYJEN TOP-TEHTÄVIEN MÄÄRÄ (207 614 KPL) Puutarha ja viherympäristö Metsä ja luonto Eläimet Koti ja keittiö Taitavat kädet Teknologia A-TASO B-TASO C-TASO Kansainvälisyys Viestintä ja vuorovaikutus Työtä ja omaa rahaa Ympäristö ja kierrätys 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 Koti ja keittiö sekä Taitavat kädet olivat joka toisen TOP-tehtävän aiheena. 4H-VAPAAEHTOISOHJAAJIEN MÄÄRÄ 4 000 3 500 3 000 1 375 1 471 1 494 1 536 2 500 2 000 1 062 AIKUISOHJAAJAT KERHONOHJAAJAT 1 500 1 000 1 872 2 169 2 175 2 219 2 208 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 Vapaaehtoisten ohjaajien määrä kasvoi edelleen hieman. 4H-NUORTEN TYÖPALKAT, MILJ. EUROA 3,500 3,000 2,500 2,000 1,500 2,768 2,819 3,007 3,177 3,184 1,000 0,500 0,000 2004 2005 2006 2007 2008 Nuorten ansiot 4H-työpalvelussa pysyivät ennallaan 3,2 miljoonan euron tuntumassa. 9

Lapasia, kurpitsoita ja metsän elämää kilpailut kiinnostivat 4H-mestaruuskisoissa Haapajärvellä elokuun alussa mestaruuksia ratkottiin traktoricupissa, metsätaito- ja luontopolkukilpailussa sekä ensimmäistä kertaa Mönkijäcupissa. Kilpailuihin osallistui lähes 300 nuorta, tapahtumaa seurasi runsaslukuinen yleisö. Suomen 4H-liitto järjesti yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Finlands svenska 4H:n kanssa yläkouluille suunnatun piirustuskilpailun otsikolla Art - elämää metsässä. Töitä saapui määräpäivään mennessä yli 3 800 kappaletta. Vuoden 2008 puutarhakilpailussa kasvatettiin jälleen suuria kurpitsoja. Kilpailuun osallistui satoja lapsia ja nuoria ympäri Suomea. Kivaa kerhossa! -kilpailun voitto meni vuonna 2008 Kannuksen 4H-yhdistyksen Neliveto-kerholle. Kilpailun muut kärkisijat menivät Ouluun ja Alahärmään. Hands-lapaskisa haastoi mukaan kaikki käden taitajat. Kaikille lapsille ja nuorille avoimessa kilpailussa oli tehtävänä valmistaa lapaset neuloen, virkaten tai huovuttaen. Kaikki kilpailuun osallistuneet 250 lapasparia olivat näytteillä Suomen Kädentaidot -messuilla Tampereella. Kilpailu toteutettiin yhteistyössä Novitan kanssa. 10

Kierrätystä ympäristön hyväksi Luonto- ja ympäristöasiat ovat tärkeä osa 4H-toimintaa. Ympäristönäkökulman huomioonottamista kaikessa toiminnassa on edistänyt 4H-järjestön oma ympäristöohjelma. Nuorten ympäristökasvatukselle ja ympäristöaiheiselle toiminnalle tunnusomaista ovat käytännön ympäristöteot. 4H-nuorten toteuttama käytettyjen lannoite- ja siemensäkkien keräys onnistui vuonna 2008 jälleen hyvin. Kesän aikana toteutetussa keräyksessä saatiin talteen yli 560 000 kiloa muovisia lannoite- ja siemensäkkejä. Noin 40 prosenttia lannoite- ja siemensäkeistä palautuu tämän keräyksen kautta kiertoon. Keräyksen toteuttivat yhteistyössä Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H ja Yara Suomi sekä paikalliset 4H-yhdistykset. Nuoret ahkeroivat keräämällä lisäksi metalliromua. Keräyksen tulokseen on syytä olla tyytyväinen: talteen saatiin lähes kolme miljoonaa kiloa romua. Lapset oppivat ottamaan keräyksen myötä vastuuta lähiympäristöstään ja metalli saadaan talteen uudelleenkäyttöä varten. Keräyksestä koituva hyöty jää suoraan keräyspaikkakunnalle, sillä metalliromun myynnistä saadut varat ohjataan paikallisten 4Hnuorten hyväksi muun muassa kerho- ja leiritoimintaan. Keräys toteutettiin yhteistyössä Stena Metalli Oy:n kanssa. Care4nature on Suomen 4H-liiton ja Fujitsu Siemens Computers Oy:n yhteinen käytettyjen tietokoneiden keräyspalvelu, joka koskee kaikenmerkkisiä tietokoneita, näyttöjä, kannettavia ja tulostimia. Care4nature-palvelu on suunnattu kotitalouksille ja pienille yrityksille. Care4nature-palvelussa nuoret oppivat asiakaspalvelua, yrittämistä ja kierrätysliiketoiminnan alkeita. Vahvasti maaseudulla Maaseudulla asuvien lasten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeä osa 4H-järjestön toimintaa. Merkittävä osa lähes 3 000 kerhosta toimii juuri haja-asutusalueilla. Monille maaseudun lapsille ja nuorille 4H voi olla ainoa harrastusmahdollisuus. 4H:ssa lapset ja nuoret oppivat maaseudun ammateissa tarvittavia tietoja ja taitoja, kuten esimerkiksi metsään ja luontoon, ruokakulttuuriin, käden taitoihin ja viljelyyn liittyviä perusvalmiuksia. 4H-Yritys tarjoaa uuden välineen maaseudulla toteutettavaan nuorten yritystoimintaan. Huomattava osa 4H-järjestön vuosittain työllistämistä nuorista työllistyy juuri maaseudella. Tällä on oma vaikutuksensa maaseudun palvelutuotantoon. On tärkeää, että maaseudun kehittämisessä kuullaan myös nuor- ten mielipiteitä. Tähän käyttökelpoisen apuvälineen tarjoavat 4Hjärjestön maa- ja metsätalousministeriön tuella kehittämät Omalla kylällä -tuotteet. Vuonna 2008 valmistunut Omalla kylällä -niminen 4H-kurssi sai eri puolilla Suomea innostuneen vastaanoton. 11 Monenlaisia vapaaehtoisia Yhdistys-, piiri- ja liittotasolla toimivat vapaaehtoiset luottamushenkilöt johtavat 4H-järjestöä. Lasten ja nuorten vanhemmat, sidosryhmien edustajat sekä luottamushenkilöinä toimivat nuoret varmistavat, että 4H-työ vastaa paikallisen nuorisotyön tarpeita. Luottamushenkilöitä on yhteensä lähes 3 000. Vapaaehtoisille on tarjolla monia muitakin tehtäviä. Yleisin tapa toimia 4H:ssa vapaaehtoisena on kerhojen ohjaaminen. Vapaaehtoiset toimivat myös leirien ohjaajina ja apuohjaajina sekä isäntäperheinä ulkomailta vaihtoon tuleville 4H-nuorille. Vuonna 2008 käynnistyneissä nuorten 4H-Yrityksissä jokaisella nuorella on tukenaan vapaaehtoinen yritysohjaaja. 4H-järjestössä toimi vapaaehtoisia ohjaajia 3 744 henkilöä. Vapaaehtoistoiminnan periaatteet on koottu vapaaehtoistoiminnan ohjelmaan, jonka avulla pyritään varmistamaan toiminnan suunnitelmallisuus, riittävä koulutus ja tuki vapaaehtoisille sekä vapaaehtoisten kannustaminen ja palkitseminen. Ilman vapaaehtoisten valtavaa panosta 4H-toimintaa ei nykymuodossa kyettäisi toteuttamaan.

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyy laajasti 4H-toiminnan rahoitus Suomen 4H-liiton kansainvälistä toimintaa ovat kulttuurien välinen koulutus, nuorisovaihto ja vierailut, erilaiset koulutusohjelmat ja tapahtumat sekä kehitysyhteistyö ja lähialueyhteistyö. Vaihtoihin lähti Suomesta vuonna 2008 yhteensä 47 ja Suomeen saapui 26 osanottajaa. Isäntäperheinä toimi lähes viisikymmentä kotia. Taiwan ja Japani olivat uusia IFYE-vaihtomaita. Suomeen saapui ensimmäistä kertaa nuori Taiwanista ja Suomesta lähti Japaniin yksi ryhmä. Raha-automaattiyhdistyksen kolmivuotinen monikulttuurisuus voimavarana -hanke päättyi. Hankkeen aikana koulutettiin 304 4H-toimihenkilöä ja MOD-koulutuksiin osallistui 61 henkilöä. MOD-ohjaajiksi on 4H:n kautta kouluttautunut seitsemän henkilöä. 4H-kerhojen ohjelmassa on yhä enemmän kansainvälisyyttä, kirjeenvaihtoa ulkomaisten 4H-kerhojen kanssa, kansainvälistä kokkausta, käsitöitä ja erilaisia harjoituksia ja pelejä, jotka lisäävät nuorten valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kansainvälinen toiminta tarjoaa myös yli 14-vuotiaille jäsenille haasteellista toimintaa. 4H-liitto järjesti vuosina 2005-2008 Venäjän Karjalassa kerhonjohtajakouluttajakoulutusten sarjan, jonka 11 koulutustapahtumassa koulutettiin 370 nuorta kerhonohjaajaksi. Pienprojektihankkeissa on ollut mukana peräti 669 toimijaa. Hankkeen mahdollisti Suomen Lasten ja Nuorten säätiön Suomen 4H-liitolle myöntämä rahoitus. Vuonna 2008 aloitettiin Namibian 4H:n yrittäjyyskasvatuksen kehittämishanke ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestötuella. Hankkeen tavoitteena on paikallisen 4Hjärjestön hallinnon ja talouden vahvistaminen. 4H-toiminnassa on mukana 5 000 nuorta yli 200 4H-kerhossa. Namibian 4H:n toimintateemana vuosille 2008-2010 on Learn, Earn and Go Green. 4H-järjestön kokonaisrahoitus vuonna 2008 oli 25,8 milj. euroa. Paikallisten 4H-yhdistysten osuus tästä summasta oli 82 %, piirien osuus 11 % ja liiton osuus 7 %. Rahoitus koostuu useista eri lähteistä, joiden osuus organisaation eri tasoilla vaihtelee. Varsinaisen toiminnan eli nuorisotyön ja koulutuksen tuotot olivat vuonna 2008 lähes 6,8 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 10 %. Näihin tuottoihin luetaan osallistumismaksut, toimintaan saadut kohdeavustukset ja kuntien korvaukset nuorisopalveluista, palkkatuet sekä OKopintokeskuksen koulutustuet. Kuntien harkinnanvaraiset avustukset 4H-yhdistysten nuorisotyöhön olivat yhteensä 3 milj. euroa. Tuen määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Maa- ja metsätalousministeriön 4H-toimintaan myöntämän valtionavustuksen määrä oli vuonna 2008 yhteensä 4,56 milj. euroa. Valtionavustuksen käyttöä ohjaavat valtionavustuksia koskevat säädökset sekä ministeriön vuosittainen valtionavustuspäätös. Lisäksi ministeriön kanssa solmitaan vuosittain tulossopimus, jossa määritellään 4H-järjestön valtionavustustoiminnan keskeiset tavoitteet. Valtionavustus jaetaan Suomen 4H-liitosta 4Hpiireille ja näistä edelleen 4Hyhdistyksille yhteisesti sovittujen toiminnallisten tulosten perusteella. Varojen jaossa tavoitteina ovat tulosohjaus eli toiminnan vaikuttavuuden korostaminen sekä jakoperusteiden avoimuus ja läpinäkyvyys. 4H-järjestön harjoittama nuorten työllistämistoiminta ja myös sen rahavirrat olivat edelleen mittavat (4,4 milj. euroa). Asiakkaiden maksuosuuksilla katetaan työllistettyjen nuorten palkat, palkkojen sivukulut ja toiminnan organisointi. Hankerahoituksen (1,5 milj. euroa) avulla kyettiin kokeilemaan ja käynnistämään uusia toimintamuotoja. Vuoden 2008 aikana toiminnan kehittämiseen saadun hankerahoituksen määrä oli selvästi tavanomaista vähäisempi, koska erityisesti maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen rahoitusten osalta elettiin ohjelmakausien vaihtumisen välivuotta. Varsinaisen toiminnan tuotot ja saadut avustukset eivät riitä toiminnan kulujen kattamiseen, vaan järjestön on vuosittain kyettävä lisäksi mittavaan varainhankintaan. Varainhankinnan määrä oli vuonna 2008 lähes 2 milj. euroa. Yksittäisenä varainhankinnan muotona erityisesti metalliromun keräys tuki merkittävällä tavalla monen 4H-yhdistyksen taloutta, vaikka metallista maksettu hinta vuoden 2008 aikana laskikin huomattavasti. 12

Suomen 4H-liiton tuloslaskelma Tuloslaskelma 2008 Tuloslaskelma 2007 VARSINAINEN TOIMINTA Nuorisotyö ja koulutus Tuotot ja avustukset EUR 116 416 EUR 85 465 Henkilöstökulut 247 540 218 322 Muut kulut 184 113-431 653 169 412-387 734 Kulujäämä -315 237-302 269 Hankkeet Hankeavustukset 127 532 254 117 Henkilöstökulut 96 824 108 461 Muut hankekulut 58 265-155 089 145 656-254 117 Kulu-/tuottojäämä -27 557 0 Kansainvälinen toiminta Kv-toiminnan tuotot ja avustukset 77 763 376 919 Henkilöstökulut 45 060 38 446 Muut kulut 80 485-125 545 379 601-418 047 Avustukset kehitysyhteistyöhön 51 360 82 748 Kehitysyhteistyökulut -60 517-79 117 Kulujäämä -56 939-37 497 Viestintä Tuotot 249 503 230 945 Henkilöstökulut 177 207 167 016 Muut kulut,poistot 177 848-355 055 150 324-317 340 Kulujäämä -105 552-86 395 Välitystoiminta Tuotot ja varaston arvon muutos 148 152 153 472 Kulut -115 259-112 265 Tuottojäämä 32 893 41 207 Hallinto Henkilöstökulut 361 940 356 210 Muut hallintokulut, poistot 196 853-558 793 200 074-556 284 Kulujäämä -558 793-556 284 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -1 031 185-941 238 VARAINHANKINTA Tuotot 107 677 111 867 Kulut -88 930-87 829 Tuottojäämä 18 747 24 038 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 57 082 55 086 Kulut -10 877-7 382 Tuottojäämä 46 205 47 704 YLEISAVUSTUKSET Valtionavustus 4H-toimintaan 4 560 000 4 514 000./. Valtionavustus 4H-piireille ja -yhdistyksille -3 631 655 928 345-3 603 467 910 533 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -37 888 41 037 TASEEN LOPPUSUMMA EUR 983 953 1 078 674 4H-järjestön toiminnan tuotot 2008 4H-järjestön toiminnan tuotot 2008 4H-liitto 4H-piirit 4H-yhdistykset Yhteensä Valtionavustus 4H-toimintaan 928 345 1 200 245 2 431 410 4 560 000 Kuntien avustukset 3 047 863 3 047 863 Nuorisotoiminta ja koulutus 116 416 502 763 6 175 929 6 795 108 Tuotevälitys, palvelutoiminta 146 292 143 949 1 128 193 1 418 433 Kansainvälinen toiminta, viestintä 378 626 378 626 Työllistämistoiminta 44 338 4 394 702 4 439 040 Hankkeet 127 532 360 382 1 000 451 1 488 365 Varainhankinta, muut tuotot 164 759 106 802 1 707 190 1 978 751 Elinkeinotoiminta 480 767 1 260 153 1 740 919 YHTEENSÄ 2008 1 861 970 2 839 246 21 145 890 25 847 106 YHTEENSÄ 2007 2 261 151 3 933 539 21 518 947 27 713 637 13

4H-SÄÄTIÖ 4H-säätiön tarkoituksena on 4H-toiminnan tukeminen, kehittäminen ja edistäminen. Säätiön toiminta perustuu elinkeinoelämän ja sidosryhmien tukeen sekä oman sijoitustoiminnan tuottoihin. Kertomusvuonna säätiö jakoi 19 valtakunnallista ja 21 maakunnallista stipendiä. Valtakunnalliset stipendit jaettiin 4.3.2009 juhlallisesti valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Stipendien jaon suorittivat maaja metsätalousministeri Sirkka- Liisa Anttila ja 4H-säätiön hallituksen puheenjohtaja, metsäneuvos Martin Lillandt. Vuonna 2008 säätiö jakoi stipendejä ja avustuksia yhteensä 98 550 euroa. 4H-säätiön hallintoneuvosto 2006 2008 Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, pj. Toiminnanjohtaja Lea Lastikka, vpj. Maaherra Pirjo Ala-Kapee Hallintojohtaja Heikki Halkilahti Kanslianeuvos Maunu Ihalainen Toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen Kaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Maanviljelysneuvos Esko Lindstedt Johtaja Martti Pallari Päätoimittaja Tapani Ruokanen Toimitusjohtaja Heikki Sirviö Maanviljelysneuvos Raimo Tammilehto Maakuntajohtaja Matti Viialainen 4H-säätiön hallitus 2006 2008 Metsäneuvos Martin Lillandt, pj. Valtiosihteeri Raimo Sailas, vpj. Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Kehitysjohtaja Liisa Rosi Toimitusjohtaja Seppo Hassinen (säätiön asiamies) 4H-säätiö edistää 4H-toimintaa myöntämällä stipendejä ansioituneille nuorille sekä tukemalla toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten koulutusta ja järjestön kansainvälistä toimintaa. 14