TULEVAISUUDEN LOGISTIIKKA-ALUE TYÖOSIO 4 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT keskus pvm Jyrki Luukonlahti
Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 VISIO LOGISTIIKKA-ALUEEN SISÄISESTÄ TOIMINNASTA... 4 2.1 Alueen sisäinen toiminta... 4 2.1.1 Turvallisuus... 4 2.1.2 Alueen rahoitus- ja businessmalli... 6 2.1.3 Alueen sisäinen liikennöinti... 7 2.1.4 Alueen energiatuotanto... 9 2.1.5 Alueen jätteen hyötykäyttö... 15 2.2 Alueen taloudellinen tehokkuus ja liittyminen infraan... 16 2.3 Alueen ylivoimainen ekologisuus... 18 2.4 Alueen kilpailukyky... 21 3 ELLON OSAPROJEKTIEN ANTI LOGISTIIKKA-ALUEEN SUUNNITTELUUN 22 3.1 WP1: Logistiikka-alan taloudellinen suorituskyky ja suhdannenäkymät... 22 3.2 WP2: Pullonkaula tutkimus ennen kaikkea Venäjän liikenteessä... 22 3.3 WP3: Kuljetuskäytävän tulevaisuus skenaariot... 22 3.4 WP5: Logistiikka-alueen turvallisuus... 22 3.5 WP6 Kansainvälinen markkinointi... 22 3.6 Logistiikka-alueen työllistävä vaikutus... 22 3.6.1 Logistiikka-alueen koulutus merkitys... 23 3.6.2 Logistiikka-alueen merkitys Suomelle... 23 3.6.3 Logistiikka-alueen merkitys Euroopalle... 24 4 JATKUVA PARANTAMINEN... 25 5 LOPPUYHTEENVETO... 26 6 LÄHTEET... 27 6.1 Lähteet ELLO:n omista tutkimuksista... 27 6.2 Muut täydentävät lähteet... 27 KUVALUETTELO... 28 1
TIIVISTELMÄ Logistiikka-alueen sisäisessä toiminnassa on paljon mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen toimintaan. Neitseelliselle maalle suunniteltu alue tarvitsee toimintaansa tehokkaan syöttöinfrastruktuurin. Sisäisessä toiminnassa saadaan säästöjä käyttämällä volyymietuja, jolloin hallinnointiyhtiölle luonnollisesti tulee vaativa ja merkitsevä rooli. Hallinnointiyhtiön pitää olla omakustannuspohjaiseen malliin perustuva, muutoin aletaan helposti laskea katetta katteen päälle. Hallinnointiyhtiö luonnollisesti kilpailuttaa palvelut ja palvelujentarjoajat toimivat normaalien kilpailusääntöjen mukaan. Hallinnointiyhtiö sitoutuu jatkuvan kehittämisen tavoitteeseen, jolloin taataan alueelle sijoittuville yrityksille mahdollisuus keskittyä omiin osaamisalueisiin. Hallinnointiyhtiö järjestää alueen yrityksille mahdollisimman kattavat palvelut alkaen jätteen kierrätyksestä. Uuden logistiikka-alueen perustamiseen ei ole perusteita, jos ajatellaan pelkästään Suomen tarpeita. Suomalaisten pitää alkaa ajattelemaan vähintään Eurooppa-keskeisesti, sillä rajoitukset Manner-Euroopassa ovat arkipäivää kumipyöräliikenteessä ja lentoliikenteessä. Suomen mahdollisuus on hakea uusia yhteistyökumppaneita esim. Kiinalaisista lentorahtiyhtiöistä, joilla on vaikeuksia saada lentolupia Eurooppaan. Logistiikan sisäiseen tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Turvallisuusnäkökohdista ei voi tinkiä, mutta sisäiset kuljetusmatkat voidaan minimoida, jolloin yritysten logistiikkakustannukset ovat oikealla tasolla. Ekologisuusvaatimus valitettavasti aiheuttaa kuitenkin tällä hetkellä lisäkustannuksia, jolloin kauhun tasapaino on löydyttävä innovatiivisista sisäisistä kuljetuksista. Turha liikenne alueella on minimoitava ja sisäisen kuljetussuunnitelman on perustuttava vahvasti myös taloudellisuuteen. Energiaratkaisuun ei valitettavasti löydy viisastenkiveä. Koko ratkaisun pitää perustua useisiin uusiutuviin lähteisiin. Jäähdytystarve tulee tarpeelliseksi, jos ilmastonmuutos etenee, kuten on ennustettu. Tällöin emme saa unohtaa aurinkoenergian mahdollisuuksia kesäaikaan. Varmaa on, että vihreiden arvojen paine tulee olemaan huomattavasti kovempi kymmenen vuoden perspektiivillä kovempi kuin osaamme odottaa, jolloin Suomi voisi olla mallinnäyttäjä muulle maailmalle. 2
1 JOHDANTO Tässä raportissa yhdistetään WP4 osaraportit: Logistinen konsepti toimijalle, logistiikka-alueen ympäristönäkökohdat ja ekologisuus kuljetusmuotojen solmukohdassa. Kaikkiin näihin raportteihin taas liittyy useiden henkilöiden oma tutkimuspanostus, joka on tuonut arvokasta tietoa energiamahdollisuuksista, logistiikkayhtiöiden nykytilasta, bioenergian mahdollisuuksista ja mahdollisista tulevaisuuden ennakointia. Suurin positiivinen ongelma on ollut tekniikan huikea kehittyminen, joten tieto on päivitettävä, ei vuosittain, vaan online. Raportissa on keskitetty siihen, mitä nykytekniikka voisi tarjota. Ongelmana on kuitenkin palvelun hinta ja ennen kaikkea uusiutuvan energiankäytön takaisinmaksuaika. Logistiikkakeskuksen sisäisentoiminnan tehokkuus tulee EslogC - hankkeen mukana. Hanke määrittelee myös logistiikan koulutustarpeet tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollisuuksia: Ilmarahtilaivat, jätteenkäsittelyn uudet mallit, järkevä uusiutuvien energioiden käyttö, koillisväylän mahdollisuudet ja uusien valtioiden tarpeet laajentaa toimintaansa, kuten esim. Kazakstan. Lähinnä Suomen ongelmat perustuvat hitaaseen päätöksentekoon esim. uudet rautatiepäätökset. Itäiset naapurit runnovat päätöksensä puolessa ajassa esim. kaasuputki Saksaan. 3
2 VISIO LOGISTIIKKA-ALUEEN SISÄISESTÄ TOIMINNASTA 2.1 Alueen sisäinen toiminta Logistiikka-alueen sisäisen toiminnan perustana ovat superterminaalitoiminnot ja siihen liittyvä yritystoiminnan vaivattomuus. Alueen suunnittelun lähtökohtana on kompakti ja tiivis toimintojen yhteensovittaminen. Jotta alue houkuttelee muutakin kuin logistisia toimijoita, täytyy yrityksille tarjota vaivaton liittyminen alueen tukipalveluihin. Tavoite on, ettei yritysten tarvitse hukata voimavarojaan mm turvallisuuspalvelujen kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat yritykset sitoutuvat alueen hallinnoijan tukipalveluihin, jotka on hinnoiteltu kustannuspohjaisesti, ilman ylimääräisiä katteita. Ideana on se, että koko logistiikka-alueen sopimukset tehdään yhden toimijan (hallinnoijan) toimesta, jolloin hallinnoijalla on mahdollisuus käyttää volyymietua palveluiden kilpailuttamisessa. Esimerkkinä voi käyttää Vuosaaren sataman operaattoreita, jotka ovat itsenäisesti vastuussa mm. jätehuoltosopimuksista. Operaattorit olisivat olleet halukkaita liittymään yhteen esim. jätehuoltosopimukseen yhteiskilpailutuksen jälkeen. Valittu jätehuoltoyritys olisi saanut tarvittavan volyymin, jolloin teoriassa sopimuksen pitäisi olla erittäin kilpailukykyinen. 2.1.1 Turvallisuus Logistiikka- alueen turvallisuuden pitää perustua helppoon liikkumiseen ja silti tehokkaaseen seurantaan. Tämä yhtälö on usein vaikea toteuttaa, mutta ihmisten liikkuvuuteen on jo nykyään olemassa teknisiä ratkaisuja. RFID- tekniikka antaa paljon mahdillisuuksia turvallisuustason nostoon. Ehdotuksen mukaan koko logistiikka-alue jaetaan turvallisuusvyöhykkeisiin tarkoituksenmukaisesti. Yksi mahdollinen jako on kolmitasoinen: - alueella liikkumisoikeus - alueella ja superterminaalissa liikkumisoikeus - lisäksi yrityskohtaiset rajoitukset RFID -sirulle on ladattavissa kaikki oikeudet liikkua alueella. Luonnollisesti sirukortti ja kuvallinen kulkulupa ovat eri korteilla (katoamisvaaran takia). 4
Lentokenttäturvallisuusvaatimusten takia myös superterminaalin sisäiseen liikkuvuuteen tarvitaan liikkumisrajoituksia, esim. tullivapaa-alue vaatii oman eritystarkkailun. Materiaalin liikkuminen alueella vaatii myös oman turvallisuusmäärittelyn. Luonnollisesti VAK -materiaali vaatii jo lain pohjalta erilaista käsittelyä: varastointi alue, mahdollisesti omat väylänsä alueen sisällä. Tämä riippuu käsiteltävästä VAK -materiaalista. Materiaalin liikkumisen seurantaan alueella voidaan seurata myös RFDI - tekniikan avulla. Ongelmaksi voi tulla Kaukoidästä tuleva materiaali, johon ei lähtökohteessa liitetä tunnistetta, jolloin tavaran tunnistustarrat on liitettävä tuotteisiin saapumisen jälkeen terminaalissa. Kun tunnistus ja tuotannonohjausjärjestelmä on liitetty saumattomasti yhteen, niin ylimääräisen tarroituksen kustannukset saadaan säästettyä materiaalin jatkokäsittelyissä mm varastoinnissa. UPM nousi suurimmaksi tunnistetarrojen valmistajaksi 13.7.2008 20:39 Pentti Laitinen Reijo Hietanen Kuva 1 UPM suurin tunnistetarrojen valmistaja. Etätunnisteiden suurhankkeissa UPM:n tekemät tägit ovat ohjailemassa jo Moskovan metron matkustajavirtoja, Kia-autojen kokoonpanoa ja varaosaliikennettä sekä suurkaupunkien kirjastoja. Viime vaiheissa kansainvälisiä sovelluksia on tehty erityisesti lääketeollisuuteen. 5
"Ihmisten varaosaliikenne on vähän samaa kuin autojen. Lääkkeitä, tarvikkeita ja instrumentteja on oltava riittävästi oikeassa paikassa, ja myös lääkeväärennökset on pystyttävä tunnistamaan", Härkönen sanoo. Suomessa on osaamista RFID -tekniikassa. Tekniikan käyttöönotto on vain kestänyt luvattoman kauan, johtuen alkuvaiheen ongelmista. Turvallisuusjärjestelmä logistiikka-alueella tulee perustumaan turvallisuusvyöhykkeisiin ja uuteen teknologiaan (RFID), tai sen seuraajaan. 2.1.2 Alueen rahoitus- ja businessmalli Superterminaali tarvitsee materiaaliliikenteen rahoittajan. Nyt jo yritykset myyvät mm. laskutuksensa toiselle yritykselle määrättyä korkoprovisiota vastaan. Superterminaalimallissa rahoittaja vastaisi tulevan materiaalin rahoituksesta. Palveluja käyttävä yritys vastaa kuitenkin varastoon kertyvästä epäkurantista materiaalista, koska materiaalivirta perustuu joka tapauksessa yritysten omiin businesspäätöksiin. Pk-yritysten materiaalitilaukset ovat globaalissa mittakaavassa pieniä, joten kuljetusvolyymietua on vaikea saavuttaa. Superterminaalin rahoitusyritys kuljettaa suurempia kokonaisuuksia optimoimalla useiden yrityksen materiaalivirtojen yhdistämisen. Ansaintamalli sijoittajalle on esimerkiksi määrätty prosenttiosuus materiaalin hinnasta ja konsolidoimalla yritysten materiaalivirrat, jolloin on mahdollisuus saada rahtihinnoissa volyymietua. Logistiikka-alueen hallinnoijan rooli on vastata kaikista tukitoiminnoista. Hallinnoija pystyy volyymiedun turvin saamaan paremmat sopimukset turvallisuuspalveluista, varastointipalveluista, jätehuollosta alueen kunnossapidosta ja jne. Jos hallinnoija on kunta, kaupunki tai kuntayhtymä, niin hallinnoijan on syytä miettiä kustannuspohjaista hinnoittelua. Ansaintamalli perustuu tässä tapauksessa alueen luomiin työpaikkoihin ja niiden kerrannaisvaikutuksiin. Luonnollisesti hallinnoijan palveluksessa toimivat yritykset toimivat business -tavoitteensa mukaan. Rahoitus- ja businessmallista enemmän tietoa WP4: Superterminaali - raportissa. 6
2.1.3 Alueen sisäinen liikennöinti Logistiikka-alueen sisäinen liikennöinti on rajoitettava vain tarvepohjaiseen liikenteeseen, jotta ekologiset tavoitteet saavutettaisiin. Hallinnoijalla on mahdollisuus tarjota sisäiseen liikenteeseen esim. pyörillä kulkevan materiaalisähköjunan, jolla pystyttäisiin hoitamaan yritysten välinen materiaaliliikenne. Juna voi olla jatkuvassa liikenteessä logistiikka-alueelle määritetyllä reitillä. Idea ei ole uusi, sillä materiaalikuljetuksiin kyseistä konseptia on käytetty ja käytetään mm. Nokia business -puistossa Pekingissä, jossa alueen logistiikkapalveluista vastaa yksi operaattori kaikille Nokian alihankkijayrityksille. Superterminaali -alueen liikennöinti luonnollisesti toimisi sähköllä, joka on tuotettu uusiutuvista energialähteistä. Junakonsepti soveltuu myös ihmisten liikutteluun, sillä melkein joka kaupungista löytyy vastaava konsepti eri tavoin toteutettuna. Kuva 2 Montmartren turistijuna Sisäinen liikenne toteutetaan pienessä mittakaavassa. Muu kevyt liikenne järjestetään hallinnoijan toimesta. Hallinnoijalla on yhteiskäytössä Suomessa valmistettuja sähköautoja. 7
Kuva 3 Uudenkaupungin tämän hetken tuotteet: etualalla sähköiset Garia - golfauto ja Think City, taustalla polttomoottorilla liikkuvia Porscheja (kuva: Valmet Automotive). New York City Unveils New Silent Electric Bus by Olivia Chen, 12/07/09 filed under: Green Transportation, New York City Kuva 4 A new electric bus, NYC Transit (photo: Michael Appleton). Perhaps following London s lead, the NYC Transit recently rolled out a new electric bus that uses a turbine engine to recharge a lithium-ion battery. Also eco on the inside, the interior is lit by LED panels and has room for 37 seats and, as any veteran NYC rider knows, can have at least double that amount standing. The buses hail from manufacturer, Design Line and while three buses are already operating in Brooklyn and Manhattan, 87 more could arrive by the end of 2010. 8
Sisäinen liikenne voidaan järjestää myös nykytekniikalla sähköbussein. Akkujen lataaminen logistiikka-alueen sisäliikenteessä ei ole ongelma, sillä kohteiden välimatkat ovat lyhyitä. 2.1.4 Alueen energiatuotanto Koko logistiikka-alueen energiatuotannon tavoitteena on 100 % omavaraisuus. Pelkästään yhden uusiutuvan energialähteen varaan on turha sitoutua, sillä mm. poliittiset tuulet muuttavat tukikäytäntöjä hyvinkin nopeassa syklissä. Esim USA:ssa tuulivoiman tuotanto romahti vuonna 2009 hallituksen päätösten seurauksena (Ello -energiaraportti). Logistiikkaalueella voidaan soveltaa hajautettua energiantuotantomallia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään energian tuotantomalli ei ole suljettu tuotantoketjusta ulos. Aurinko energiaa voidaan hyödyntää, sillä alueen rakennukset tarjoavat runsaasti pinta-alaa aurinkokennoille. Tekniikka ei ole vielä kuitenkaan valmis siihen, että takaisinmaksuvaatimus olisi alle 10 vuotta. Nykyään käytössä olevat kentät Suomessa laskevat takaisinmaksuajaksi yli 20 vuotta. Espanjaan nousee aurinkovoimaa suomalaisella sähkötekniikalla Kuva 5 Schottin peilejä kokeiltiin onnistuneesti jo vuonna 2005 Kaliforniassa (kuva: Schott). Espanjan Sierra Nevadaan nousee seuraava, valmistuessaan Euroopan suurin aurinkoenergiaa hyödyntävä voimalaitosalue. Se on ensimmäinen laitos Euroopassa, jossa aurinkoenergian keräyksessä käytetään puolipyöreitä, niin kutsuttuja parabolisia peilejä. 9
ABB toimittaa voimalaitosprojektiin taajuusmuuttajia ja niitä syöttäviä muuntajia, sähkökoneita, moottoreita sekä myös laitoksen valvontajärjestelmän. Uuden teknologian avulla Andasol -voimalaitokset tuottavat kumpikin 50 megawattia sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä. Peilien avulla auringonsäteet ohjataan peilien keskellä kulkevaan putkeen. (Helena Raunio, 12.3.2008, 7:49 Tekniikka ja talous) Tämä Espanjalaisten aurinkoenergiakenttä on vielä utopiaa Suomessa, mutta kuten Peter Lund Otaniemestä on todennut tuotetun watin hinnan putoavan jo vuonna 2012 1W=1$. Tällä tasolla aurinkoenergiasovellutukset lisääntyvät vauhdilla. Tuulivoimaratkaisut saavat Suomen valtiolta hyvät tukirahat. Valtion tukipäätös laukaisi heti noin 600 tuulimyllyn rakennushankkeet ympäri Suomea. 83 takuuhinta megawattitunnin tuotoksesta on myös avannut hankkeita alueille, joilla muuten tuulienergian käyttö olisi todella kannattamatonta. Tuulivoima 14.6.2011 12:05 Tuulivoimalat tuottavat Suomessa karmeita tappioita ja konkursseja Ismo Virta, Winwind Kuva 6 Suurin odotuksin Suomessa kasvatettu tuulivoimalabisnes on kuoleman kielissä. Tuulivoimaloihin vaihteita tekevän Moventaksen emoyhtiö kaatui konkurssiin. Moventaksen toiminnalliset tytäryhtiöt Moventas Wind ja Moventas Santasalo puolestaan hakeutuvat yrityssaneeraukseen, kertoi Moventas aamupäivällä tiedotteessaan. Moventas tekee myös teollisuusvaihteita, mutta ongelmien pääsyy on nimenomaan tuulivoiman rakentamisen romahdus finanssikriisin seurauksena. Maailman tuulivoimalamarkkinat ylikuumenivat pahasti nousukauden lopulla. Finanssikriisi iski erityisesti velkavetoisiin tuulipuistoprojekteihin. 10
Moventaksen suurin omistaja on eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö IK Investment Partners. Yhtiöllä on 1100 työntekijää yhdeksässä maassa. Suomen isoimmat toimipaikat ovat Jyväskylässä ja Karkkilassa. Katastrofaalisessa tilassa on myös Suomen toinen tuulivoimala ylpeys Winwind, jonka pääomistaja on nykyisin intialainen Siwa-Group. Vähemmistöomistajana mukaan on edelleen myös Suomen valtion Teollisuussijoitus. Winwindin tuoreimmat saatavilla olevat tilinpäätökset kertovat järkyttävistä tappioista. Yritys teki vuosina 2008 ja 2009 tappiota noin puolet liikevaihdostaan. Oma pääoma oli raskaasti miinuksella eli yhtiö on elänyt pitkään omistajiensa raha-avun turvin. Winwind tekee yhden megawatin tuulimyllyjään Intiassa ja kolmen megawatin myllyjään Haminassa. Uusi kolmen megawatin mylly on tiettävästi lajissaan hyvä. Yhtiön taloudellinen tilanne on kuitenkin niin huono, että Talouselämän tietojen mukaan jotkut yhtiön tavarantoimittajat jarruttelevat myyntiä Winwindille. Winwindin toimitusjohtaja vaihtui alkuvuonna. Sekä Moventas että Winwind investoivat nousukauden lopun tuulivoimakuplan aikoihin uuteen kapasiteettiin, jolle ei ole riittänyt työtä. Suomen omista tuulivoimahankkeista ei ole kotimaisten alan teknologiayritysten pelastajiksi. Tuulivoimaloille luvatusta syöttötariffista huolimatta hankkeet käynnistyvät hitaasti. Merituulivoimaloita luvatulla tariffilla ei synny lainkaan, vaikka siinä veronmaksajat maksavat tuulivoiman tuottajalle tukiaista reilusti yli puolet nykyisestä sähkön tukkumarkkinahinnasta. Tuulivoimapuhurien tyyntyminen on iskenyt myös maailman merkittäviin tuulivoimayhtiöihin. Esimerkiksi tanskalainen Vestas ja espanjalainen Gamesa ottivat finanssikriisistä raskaasti takkiinsa. Ne ovat saneeranneet rajusti toimintojaan ja esimerkiksi siirtäneet tuotantoa Kiinaan. Matti Kankare Kuva 7 Tuulivoimalan tekemän sähkön tuotantokustannukset ovat täysin riippuvaisia siitä, mihin paikkaan tuulimylly sijoitetaan. 11
Hyötytuulen toimitusjohtaja Ralf Granholm sanoo, että huonon ja hyvän tuotantopaikan ero tuotetun sähkön määrässä vaihtelee esimerkiksi Hyötytuulen tuulivoimaloissa 20-25 prosenttia. Ero on huikea, koska tuulivoiman kannattavuuden ratkaisee se, kuinka paljon sähköä voimala pystyy tuottamaan. Bioenergia-alan toimialapäivillä puhunut Granholm sanoo silti, että valtion viime viikolla lopullisesti päättämä 83,5 euron takuuhinta tuotetulta megawattitunnilta tekee tuulivoimasta kannattavaa mutta vain oikeissa paikoissa. Keskituulen nopeuden pitää olla 100 metrin korkeudessa vähintään 6,5 metriä sekunnissa. Jos se jää alle, tuotetun sähkön määrä jää liian alhaiseksi. EcoHub- konseptissa tuulivoimaa ei kuitenkaan suljeta pois. Pystyturbiinitekniikalla voidaan supistaa tuulipuiston vaatimaa pinta-alaa (ELLO WP4 Energiaraportti). Alueelle saadaan energiaa myös kaasutustekniikalla. Kaikki tietävät sodan aikana käytetyt Hakeautot. Samaa teoriaa hyödyntämällä nykyaikaisilla laitteilla hyötysuhde on saatu nousemaan uusiin ulottuvuuksiin. Alla on esimerkki jo käytössä olevasta konseptista. Haaveena on, että kaasutustekniikassa voidaan käyttää muitakin raaka-aineita mm. hevosen lantaa, jolloin useita Forssan seudun jäteongelmia ratkaistaisiin Superterminaalin avulla. 12
GASEK CHP Plants Technical Information Operation Principle Wood gas made from wood chips is burned in the motor to generate electricity Fuel Wood chips Automation Siemens Simatic programmable logic Dimensions (outside container, mm) 3000 x 6000 x 3300 Weight (container + equipment) 16 000 kg Utilization during production season 90 % Typical usage hours per year > 5500 h Power plant location Installed on concrete platform or other ground frost protected platform, preferably at least 10 meters from other buildings Remote control Option Color RR21 light grey Warranty Warranty applies to all GASEK products Electrical connection Building and/or main grid (option) Thermal connection Thermal channel to building Water Recommended Sewer Recuired for full automated operation (option) Broadband connection For remote control (option) Wood chip feeding screw Length 4540 mm Wood chip silo E.g. Biofire 15 m3 (2800 x 2800 mm) Installation place Flat, ground frost protected platform. Minimum size with wood chip silo (15 m3) 4 x 14 meters GASEK CHP 100 GASEK CHP 150 Gasifier GASEK 100 GASEK 150 Electric power max. 30 kw 50 kw Thermal power max. 70 kw 100 kw Motor Sisu AGCO 49 GSI, 4.9 l Sisu AGCO 84 GSI, 8.4 l Generator LSA 43,2 M45 60 KVA / 48 kw 49 LSA 43,2 M45 90 KVA / 72 kw Superterminaalin alueelta tulee suuria määriä hulevesiä. Hulevedet ovat suurille pinta-alueille ongelma. Logistiikka-alue konseptissa hulevedet kerätään maanalaisiin altaisiin. Altaissa kasvatetaan levää, mitä voidaan taas käyttää energialähteenä. Levän kasvatus on käytössä Euroopassa Francesca Skolcin raportin mukaan jo kaupallistettavissa mittasuhteissa. Suomessa tietoa on niukasti saatavissa, sillä tämä energia muoto saattaa olla kasvualusta uudelle Nokialle. Luonnollisesitikkaan yritykset eivät kerro liikesalaisuuksiaan eteenpäin. 13
Suomen ilmasto voi asettaa haasteita levän kasvatukselle. Vuodenaikojen vaihtelu aiheuttaa voimakkaita lämpötilan muutoksia. Lisäksi vuoden keskilämpötilassa on eroa Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Vuoden keskilämpötila on vuosien 1971-2000 välillä ollut Helsingissä 5,6 C ja Oulussa 2,4 C (Ilmatieteen laitos 2008a). Levän kasvatuksessa veden optimilämpötila on noin 15 30 C (Bioste Oy 2006, 11; Chisti 2007, 297). Kuten edellä esitettiin, on tärkeää huolehtia kasvatuslämpötilan säilymisestä kasvatettavalle levälajille optimaalisena, mikä koskee erityisesti avoimia altaita, joista lämpöä haihtuu ilmakehään. Suomessa leviä voitaisiin mahdollisesti viljellä sellu- ja paperitehtaiden yhteydessä, koska tehtaiden jäteveden lämpötila pysyy helposti suuressakin altaassa yli 20 celsiusasteessa. Muita mahdollisia kasvatuspaikkoja voisivat olla esimerkiksi biokaasulaitosten mädätealtaat, kaatopaikkojen suotovesialtaat tai kunnallisten jätevedenpuhdistamojen altaat. (Bioste Oy 2006, 11.) Lisäetuna olisi, että levä saa tarvitsemiansa ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, suoraan jätevedestä (Rodolfi et al. 2008, 2). (LEVÄBIOMASSAN TUOTANTO ENERGIATARKOITUKSIIN: TEKNOLOGIAN NYKYTILA, HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET SUOMEN OLOSUHTEISSA Production of Algal Biomass for Energy Purposes: Current Technology, Challenges and Potential in Finland Heli Rimppi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 7.1.2009) Ylläkuvatussa kasvatusmuodossa on ongelmana se, että levätuotanto on suurissa avoaltaissa. Logistiikka-alue ei voi kasvattaa leväenergiaa avoaltaissa, jos alueeseen kuuluu myös lentokenttätoiminnot. Avoaltaat keräävät lintuja, jotka ovat lentoliikenteelle haitta. Levämassan kasvatus pitää tehdä pimeissä maanalaisissa altaissa. Laura Lähdevuori, 25.2.2008, 7:20 Tekniikka ja talous Levässä pesii uusi polttoaineteknologia Solazyme -niminen Kalifornialainen yritys on kehittänyt uuden menetelmän, jolla levän biomassasta saadaan polttoainetta. Menetelmä saattaa tarjota erittäin edullisen keinon tuottaa biopolttoainetta. Asiasta kertoi MIT:n Technology Review -lehti. Tammikuussa Solazyme kertoi solmineensa kehitys- ja testaussopimuksen energiayhtiö Chevronin kanssa. Yritys esitteli myös hiljattain leväpohjaista polttoainettaan diesel-autolla. Viime vuonna Solazyme sai kahden miljoonan dollarin apurahan National Institute of Standards and Technologylta leväpohjaisen raakaöljyn kehittelyyn. Solazymen leväpohjaisen polttoainetuotannon edullisuus perustuu aiempaa alhaisempiin kustannuksiin. Esimerkiksi levän kasvattamiskustannukset ovat pienemmät, koska allasviljelyn sijasta geenimuunneltua levää kasvatetaan pimeässä, ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa säiliöissä. Lisäksi levälle syötetään sokeria, joista se tuottaa öljyjä. Syntyneet öljyt voidaan jalostaa erilaisiksi polttoaineiksi kuten dieseliksi tai lentopetroliksi. 14
Levät saavat energiansa sokerista auringonvalon sijaan, joten fotosynteesi jää tarpeettomaksi. Pimeässä levät tuottavat jopa enemmän öljyä kuin saadessaan valoa. Tämä johtuu siitä, että kun fotosynteesin prosessit eivät ole aktiivisia, aktivoituvat muut metaboliset prosessit, jotka muuttavat sokeria öljyiksi. Kasvatusmenetelmä helpottaa myös levien keräämistä ja öljyn erottamista levästä, mikä laskee kustannuksia huomattavasti, sanoo biopolttoainetutkija Eric Jarvis National Renewable Energy Laboratorysta. Solazyme kasvattaa erityyppisiä leviä erityyppisten öljyjen valmistukseen. Jotkin levät tuottavat samankaltaista öljyä kuin soijapavut ja muut erittäin öljypitoiset kasvit. Toiset levät taas tuottavat light crude -laadun tyyppistä öljyä. Kaikesta huolimatta Solazymen menetelmä ei vielä ole tarpeeksi halpa ollakseen kilpailukykyinen, myöntää yhtiön toimitusjohtaja Harrison Dillon. Superterminaalikonseptin pääenergiamuoto on maalämpö/maakylmä. Tekniikka otettiin käyttöön jo 1970-luvulla energiakriisin aikoihin. Muun energian hinta kuitenkin halpeni niin paljon kriisin jälkeen, ettei maalämpösovellutuksilla ollut kaupallisia realiteetteja korvaamaan öljypohjaista energiantuotantoa. Nyt lämmityssovellutukset ovat taas kilpailukykyisiä. Suuria rakennuskomplekseja on toteutettu maalämpöperiaatteella mm. IKEA Tampere, SOK Sipoo, Arlandan lentokenttä Ruotsi. Maalämpösysteemin tarvitsema energia tuotetaan edellä kuvatuilla kierrätettävillä ratkaisuilla. 2.1.5 Alueen jätteen hyötykäyttö Alueen hallinnoija on vastuussa tarkoituksenmukaisesta jätteenhuoltostrategiasta. Yritykset sitoutuvat noudattamaan hallinnoijan säännöksiä jätteenhuollosta sijoittautuessaan alueelle. Hallinnoijan ensisijainen tavoite on saada aikaan jätehuoltosysteemi, missä jätteestä saadaan kaikki kierrätettävä käyttöön ja lopuksi kaikkien toimenpiteiden jälkeen jäljelle jäävä aines poltetaan energiaksi. Jätteenhuoltostrategia on syvällisemmin esillä ELLO WP4 -raportin energiaosuudessa. Joka tapauksessa jätehuoltostrategia perustuu periaatteeseen, jossa jäte on aina mahdollinen raaka-aine johonkin. Lopullinen kohtalo on polttohautaus energia. 15
Tämä strategia sotii jätteenpolttolaitosten lisärakentamista vastaan, mutta jätteenpolttostrategia on joka tapauksessa mietittävä uudelleen. Nykyiset ja suunnitteilla olevat laitokset pystyvät polttamaan 1,3 miljoonaa tonnia jätettä. Samalla kokonaisjätemäärän lasketaan olevan 2 miljoonaa tonnia. Kaikkien suunnitelmien toteutuminen aiheuttaa pahimmassa tapauksessa jätepulan. Jätteenhuollossa on jo nyt hyviä teknisiä ratkaisuja, joilla jätteiden keruu saadaan nopeaksi ja vaivattomaksi. Forssan seudun alueen vahvuuksiin kuuluva Envitec -kierrätysosaaminen antaa ponnahduslaudan uusiin kierrätysmahdollisuuksiin. Superterminaalin kaikki jätteenkäsittely toiminnat ovat liitettynä Envitec -alueeseen. 2.2 Alueen taloudellinen tehokkuus ja liittyminen infraan Alueen tehokkuus perustuu lyhyihin välimatkoihin eri toimintojen / yritysten välillä. Samoin maan hinta on aivan eri luokkaa kuin lähempänä suuria kasvukeskuksia. Alueen henkilöstön mahdollisuudet parempaan elintilaan parantavat työhyvinvointia, josta ihmisten suorituskyky on riippuvainen. Superterminaali rakennetaan greenfield -periaatteella, jolloin vanhan rakennusmassan rasitteita ei ole. Tärkeä osa tehokkuudesta syntyy jo suunnitteluvaiheessa voimakkaaseen panostukseen alueen ja ympärillä olevan infran symbioosiin. Superterminaaliin ja sen synnyttämän yritystoiminnan suunnittelussa on tarkasteltava mahdollisimman lyhyitä sisäisiä kuljetuksia. 16
Myös palveluliiketoiminnan liittäminen superterminaalin toimintaa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki tarvittavat palvelut sijoitetaan toimivan yritysryppään sisälle, joten asiointitarve alueen ulkopuolelle on minimaalinen. Forssan seudun infran vahvuus on 2-valtatie, 9-valtatie ja 10-valtatie. Lisäksi alueen halkaisee rautatie Turusta Toijalaan. Ongelmana alueelle on se, ettei valtiovalta ole panostanut näiden yhteyksien kehittämiseen ja paikallisesti on näemmä oltu tyytyväisiä olemassa olevaan tilanteeseen. Logistiikkakeskuksen vaatimukset aiheuttavat myös paineita infran kehitykseen. Jotta kaikki EU:n tulevaisuuden vaatimukset täytettäisiin, niin raideliikenteen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Raideliikenteen avainkehitysalue voisi olla kappaletavarakuljetukset. Raide infrassa yhteys Helsingin ja Porin välille on yksi tulevaisuuden kehitysmalli. Velog- hankkeelle tehty Pöyryn konsulttityö vahvistaa potentiaalisen matkustajamäärän olevan jo nyt taloudellisesti riittävä ratahankkeelle. Kuva 8 Rataverkkokuvassa nähdään tyhjä valkoinen alue Helsingin ja Porin välillä. 17
2.3 Alueen ylivoimainen ekologisuus Koko logistiikka-alueen suunnittelun lähtökohtana on ollut ylivoimainen ekologisuusajattelu. Tavoitteena on ollut käyttää viimeisintä käytössä olevaa teknologiaa. Leväenergiatuotanto on mahdollisuus, joka on toteutettavissa lähivuosina. Yhdistetty uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja tarvittavan raaka-aineen kuljetusmatkojen optimointi antaa mahdollisuuden energiatehokkuuden uuteen tasoon. Jos kustannuksista ei tarvitsisi välittää, voitaisiin logistiikka- alueesta saada esimerkki kaikille toimialoille tulevaisuuden vihreistä mahdollisuuksista. Taloudelliset realiteetit rajaavat kuitenkin mm. aurinkoenergian käyttöä Suomen leveysasteilla. samoin tuulienergian käyttö on rajallisempaa sisämaassa. Kumpikin energiahaara on kuitenkin kehityksensä kiivaimmassa vaiheessa, jolloin uusia innovaatioita syntyy tiheään. Ello WP4 -energiaraportit kesältä 2010 on jo nyt syytä päivittää kehityksen huimasta nopeudesta johtuen. Ylivoimainen ekologisuus perustuu uusiutuvien energiamuotojen yhteisessä käytössä ja ennen kaikkea jätteenkäsittelyn uusissa innovaatioissa. Kierrätys ensiksi ajattelu voi poikia uusia yrityksiä esimerkiksi tekstiilin kierrätykseen. Lisäksi jätteenkäsittelyn ammattilaiset voivat ohjauksellaan saada kierrätyksen paljon tarkemmaksi. IKEA:n ideologian mukaan IKEA:n tavaratalojen energia tuotetaan uusiutuvalla energialla. Ratkaisuna on tuulivoima, jota ei kuitenkaan rakenneta paikallisesti, vaan toiminta keskitetään taloudellisesti järkevimmille alueille. Samaa periaatetta voisi soveltaa myös tulevaisuuden logistiikka-alueeseen. 18
Thames-joen suistoon valmistuu maailman suurin merituulipuisto 19.05.2009 18:06 Kuva 9 Kuvassa Siemensin toimittama Lillgrundin merituulipuisto Öresundissa Malmön ja Kööpenhaminen välillä (kuva Siemens). Thames-joen suistoon rakennetaan London Array nimistä tuulipuistoa. Valmistuttuaan se on maailman suurin merelle rakennettu tuulipuisto. Se tuottaa 630 megawattia energiaa. Tulevaisuudessa tehoa on tarkoitus lisätä 1 000 megawattiin. Tuulipuiston rakennuttavat DONG Energy, E.ON ja Masdar. London Arrayhin asennetaan 175 kappaletta Siemensin 3,6 MW turbiineja. Ne asennetaan syvimmillään 23 metrin syvyyteen. Perustusten ja verkkoyhteyksien uskotaan olevan valmiina vuonna 2011. 1 000 megawatin tehoisena tuulipuisto tuottaa riittävästi sähköä jopa 750 000 taloudelle, joka on neljäsosa Suur-Lontoon talouksista. Tuulipuiston arvioidaan vähentävän 1,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Logistiikka-alue voi hyvinkin olla hallinnoijan kautta rahoittajana vastaavissa hankkeissa. Koska alueen energiaratkaisut ovat monen eri uusiutuvan energiavirran summa, niin ylimääräisiä outoja rajoituksia ei tarvittaisi valtiovallan suunnalta. Mm. Finnavian tuulivoimalahankkeiden rajoituspyrkimykset ovat maallikkojen mielestä useinkin tosi outoja. Esim. miten Tampereen Pirkkalan kenttä kärsii tuulipuistosta Humppilassa tai Forssan Kiimassuolla? 19