KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA VALMISTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATION JA KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJELMA Vahvistettu 13.4.2011 Rehtorin päätös 24/10/2011
SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO... 4 2. TOIMIALA... 4 3. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN. 6 4. AMMATILLISEN TUTKINNON OSAT... 8 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 8 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt (KM111-10), 10 ov.... 8 4.1.2 Koneistuksen perustyöt (KM112-10), 10 ov.... 12 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (KM113-10), 10 ov... 16 4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelman tutkintonimikekohtaisesti pakolliset tutkinnon osat (KM130-10)... 20 4.2.1 Koneistus (KM131-10), 20 ov... 20 4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt (KM132-10), 20 ov... 24 4.2.3 Koneenasennus (KM133-10), 20 ov... 29 4.3 Automaation ja kunnossapidon koulutusohjelman tutkintonimikekohtaisesti pakolliset tutkinnon osat (KM140-10)... 32 4.3.1 Sähkömekaaniset asennukset (KM141-10), 20 ov... 32 4.3.2 Automaatioasennus (KM142-10), 20 ov... 38 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 43 4.5.4 Hydrauliikka-asennukset (KM304-10), 10 ov... 43 4.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset (KM306-10), 10 ov... 48 4.5.9 Pneumatiikka-asennukset (KM309-10), 10 ov... 52 4.5.10 Sähköasennus (KM310-10), 20 ov... 55 4.5.14 Asennushitsaus (KM314-10), 10 ov... 60 4.5.15 Hitsaus (KM315-10), 10 ov... 63 4.5.16 IW hitsaus (KM316-10), 10 ov... 67 4.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (KM317-10), 10 ov... 71 4.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt (KM318-10), 10 ov... 76 4.5.22 Ohutlevytyöt (KM322-10), 10 ov... 81 4.5.25 CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus (KM325-10), 10 ov... 85 4.5.27 CNC-sorvaus (KM327-10), 10 ov... 88 4.5.28 CNC-jyrsintä (KM328-10), 10 ov... 92 4.5.29 Hionta (KM329-10), 10 ov... 96 4.5.31 Manuaalikoneistus (KM331-10), 10 ov... 100 4.5.32 Konepajamittaus (KM332-10), 10 ov... 104 4.5.33 Moniakselinen valmistus (KM333-10), 10 ov... 108 4.5.49 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa... 111 2(131)
5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (KM000-10), 20 OV... 112 6. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT (KM600-10), 10 OV... 112 7. ARVIOINTI... 113 8. OPINNÄYTE... 114 LIITE 1 TUTKINTOKOHTAINEN TOTEUTUSSUUNNITELMA, KONEISTAJA... 115 LIITE 2 TUTKINTOKOHTAINEN TOTEUTUSSUUNNITELMA, LEVYSEPPÄHITSAAJA... 117 LIITE 3 TUTKINTOKOHTAINEN TOTEUTUSSUUNNITELMA, KONEENASENTAJA.. 120 LIITE 4 TUTKINTOKOHTAINEN TOTEUTUSSUUNNITELMA, AUTOMAATIOASENTAJA... 123 LIITE 5 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TUTKINTOKOHTAINEN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 126 3(131)
1. JOHDANTO Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tarjoaa kone- ja metallialan perustutkinto-opintoja kolmessa oppilaitoksessa. Jyväskylän ammattiopistossa voidaan opiskella valmistustekniikan koulutusohjelmassa koneistajan, levyseppähitsaajan ja koneenasentajan tutkinnot sekä automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelmassa automaatioasentajan tutkinto. Jämsän ammattiopistoissa voidaan opiskella valmistustekniikan koulutusohjelmassa koneistajan ja levyseppähitsaajan tutkinto sekä automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelmassa kunnossapitoasentajan tutkinto. Jyväskylän aikuisopistossa on mahdollista suorittaa näyttötutkintoina valmistustekniikan koulutusohjelmassa koneistajan, levyseppähitsaajan ja koneenasentajan tutkinnot sekä automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelman automaatioasentajan ja kunnossapitoasentajan tutkinnot. Koulutusohjelmissa voi erikoistua paikallisen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisiin ammatteihin kaikille valinnaisten tutkinnonosien avulla. Koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa. Yritykset tarjoavat opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet työssäoppimiseen, mikä takaa ajan tasalla olevan koulutuksen ja edistää tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistä oman alan ammattitehtävissä. Tämä opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa täydentää kone- ja metallialan perustutkinnon perusteita (OPH:n määräys 18/5/2010) ja on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä sen kanssa. 2. TOIMIALA Suomessa on kone- ja metalliala mukana lähes kaikessa tuotannossa ja palveluissa. Huippuosaamisen alueita ovat esim. paperiteollisuuden koneet, laivat, erikoisajoneuvot ja sähköteollisuuden tuotteet. Keski-Suomessa esille nousevat ajoneuvoteollisuus sekä useat metsä- ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavat yritykset. Näiden ympärille on lisäksi rakentunut alan palveluja ja alihankintaa tarjoavia verkostoja ja organisaatioita. Metalliteollisuus on ollut maakunnan suurin teollisuuden toimiala henkilöstöllä, liikevaihdolla ja jalostusarvolla mitattuna ja sen tuotannosta yli 60% menee vientiin. Uusia perustutkinnon perusteita otetaan käyttöön tilanteessa, jossa kone- ja metallialalla nopeaa kasvukautta seuranneen maailman laajuiseen investointilaman jälkeen mennään taas kohtia valoisampia näkymiä. Keski-Suomen metalliteollisuudessa on perinteisesti valmistettu runsaasti investointihyödykkeitä ja toimittu alihankkijana. Siten taantumalla oli huomattava vaikutus alan näkymiin maakunnassa. Vaikka elpymisen odotetaan tapahtuvan hitaasti, avautuu alalla työpaikkoja nykyisten osaajien kiihtyvän eläköitymisen myötä. Vahva metallialan ammattiosaaminen luo pohjaa, jolla menestytään työntekijänä toiminnan laatua ja tuottavuutta painottavissa alan yrityksissä ja mahdollisissa jatko-opinnoissa. Kun elinikäinen oppiminen on luonnollinen asia ja opiskelijalla on tiedonhankintataidot hallussaan, selviytyy hän jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Alan kehitys suuntautuu yhä enemmän palveluiden tuottamiseen ja tällöin osaajilta odotetaan myös yrittävää asennetta sekä palvelualttiutta. Paikalliset yritykset toivovat koulutuksen tuottavan myös alan huippuja moniosaajia sekä kielitaitoisia metallin osaajia vientiteollisuuden pariin. 4(131)
Metalli on perinteisesti ollut myös niiden nuorten suosiossa, joilla on saattanut oppimisvaikeuksia perinteisessä luokkaopetuksessa ja joille sopii tekemällä oppiminen. Huomioimalla näiden oppijoiden erityistarpeet ja kehittämällä erilaisia tukitoimia halutaan näillekin nuorille antaa mahdollisuus löytää paikkansa alalta ja yhteiskunnasta. Vaikka Jyväskylän seutu muodostaa maakunnassa metallialalla selkeän keskittymän, pyritään Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kone- ja metallialan koulutuksella palvelemaan kaikkien sen jäsenkuntien ja koko maakunnan opiskelijoita ja alan yrityksiä. Jyväskylän ja Jämsän yksiköiden tarjoamat opinnot ja tutkinnon osat suunnitellaan vastaamaan paikallisiin työelämätarpeisiin. Työssäoppimispaikkojen verkostolla sekä alueellisilla kehityshankkeilla pyritään edistämään alan yritysten ja valmistuvien nuorten kohtaamista. Näin syntyvän kone- ja metallialan osaamisen toivotaan jäävän hyödyttämään ja rikastuttamaan opiskelijoiden kotiseutuja. 5(131)
3. KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE JA MUODOSTUMINEN KM100-10 Ammatilliset tutkinnon osat KM110-10 Kaikille pakolliset tutkinnon osat KM111-10 Asennuksen ja automaation perustyöt KM112-10 Koneistuksen perustyöt KM113-10 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 90 OV 10 ov 10 ov 10 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät pakolliset tutkinnon osat (20 40 ov) KM130-10 Valmistustekniikan koulutusohjelma (20 ov) Valmistustekniikan koulutusohjelma, koneistaja KM131-10 Koneistus Valmistustekniikan koulutusohjelma, levyseppähitsaaja KM132-10 Levy- ja hitsaustyöt Valmistustekniikan koulutusohjelma, koneenasentaja KM133-10 Koneenasennus 20 ov 20 ov 20 ov KM140-10 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma, automaatioasentaja (40 ov) Koulutusohjelman pakollinen tutkinnon osa KM141-10 Sähkömekaaniset asennukset 20 ov Tutkintonimikekohtainen pakollinen tutkinnon osa, automaatioasentaja KM142-10 Automaatioasennus 20 ov KM300-10 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, automaatioasentajat (10-20 ov), koneenasentajat, koneistajat ja levyseppähitsaajat (10-40 ov). KM304-10 Hydrauliikka-asennukset 10 ov KM306-10 Logiikkaohjauksien asennukset 10 ov KM309-10 Pneumatiikka-asennukset 10 ov KM310-10 Sähköasennus 20 ov KM314-10 Asennushitsaus 10 ov KM315-10 Hitsaus 10 ov KM316-10 IW hitsaus 10 ov KM317-10 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 10 ov KM318-10 Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov KM322-10 Ohutlevytyöt 10 ov KM325-10 CAD/CAM 2D työstöratojen valmistus 10 ov KM327-10 CNC-sorvaus 10 ov KM328-10 CNC-jyrsintä 10 ov KM329-10 Hionta 10 ov 6(131)
KM331-10 Manuaalikoneistus KM332-10 Konepajamittaus KM333-10 Moniakselinen valmistus 10 ov 10 ov 10 ov KM350-10 Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta 10 OV KM390-10 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat (0-10 ov) KM3901-10 Alan työtehtävissä toimiminen ulkomailla 10 ov KM400-10 Muut valinnaiset tutkinnon osat KM401-10 Yrittäjyys 10 ov KM402-10 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov 010-099-10 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 0-10 ov 010-099-10 Lukio-opinnot 10 ov KM000-10 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäopinnot KM600-10 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 20 OV 16 ov 4 ov 10 ov 7(131)
4. AMMATILLISEN TUTKINNON OSAT 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt (KM111-10), 10 ov. Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat ja sisällöt Asennuksen ja automaation perusteet työ-, käyttö- ja huolto-ohjeet laatujärjestelmän mukaisen toiminnan merkitys ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa (y) englanninkieliset käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeet (y) työvälineiden ja työmenetelmiin liittyvien termit englannin kielellä työn kuvaaminen ja kysymysten esitys englannin kielellä Asennuksen ja automaation sisältö työohjeet, käyttö- ja huolto-ohjeet asennus- ja kokoonpanopiirustukset sähköiset, pneumaattiset ja hydrauliset kytkentäkaaviot koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteet, rakenteet ja koneenelimet käsityövälineiden turvallinen ja huolellinen käyttö ja kunnossapito (y) laiteasennusmittauksien tekeminen rulla- ja työntömitalla ja konevesivaa an käyttö tavallisimmat kierteet ja kierretaulukoiden käyttö sekä kierteiden valmistus manuaalisesti vierintälaakeri, ketju- ja hihna asennukset sekä tiivistäminen peruskomponenttien rakenteet ja toiminnat hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista sähkötekniikan perusmittauksien suorittaminen yleismittarilla työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen varmistus yksinkertaiset sähkömekaaniset ohjaukset Työturvallisuus tiedollisesti ja taidollisesti standardin SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskoulutuksen mukaiset asiat ensiaputaitojen perusteet, EA1:stä vastaavat tiedot 8(131)
suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö (y) henkilöturvallinen toiminta (y) koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta (y) työkykyä ylläpitävä toiminta (y) työympäristön siisteys (y) Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät: Oppimistehtäviin sisältyy tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. asennus- ja kokoonpanopiirustusten luku- ja piirtoharjoitukset sähköiset, pneumaattiset ja hydrauliset kytkentäkaavioiden perusteet työ-, käyttö- ja huolto-ohjeiden lukeminen käsityövälineiden käyttö ja kunnossapitotyöt laiteasennusmittaukset rulla-, työntömitalla kierteentunnistus mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä kierteentekoharjoitus vierintälaakerien, tiivisteiden asennus sekä ketju- ja hihna-asennus harjoitus peruskomponenttien rakenteiden oppimisharjoitukset hydrauliikka- ja pneumatiikkakäyttöisten järjestelmien kytkentäharjoitukset sähkötekniikan perustyöt (Ohmin laki, jännite, virta, resistanssi, teho, tasa- ja vaihtosähkö) sähköasennustekniikan perustyöt (yleismittarin käyttö ja kytkentäharjoitus) SFS 6002 standardin mukainen sähköturvallisuuskoulutus suojamaadoituksen varmistaminen ja työkohteen jännitteettömyyden varmistamismenetelmien harjoitus EA1 vastaavat tiedot ja taidot toteutetaan yksi yllämainitusta oppimistehtävistä englannin kielellä käsityömenetelmillä käytännön harjoitus aihiosta tuotteeksi (viilaus, sahaus ja poraus) Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät: Toteutus laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteiden perehtymistehtävä piirustuksenlukutehtävä koneenasennuksen kirjalliset harjoitustehtävät sähkökomponenttien ja piirrosmerkkien perehtymistehtävä englanninkielisen käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeiden perehdytys tehtävät työvälineisiin liittyvien englanninkielisten termien harjoitustyö 9(131)
Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti huomioiden yrittäjämäinen toimintatapa (y). Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimispaikat Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa, asiakastöissä tai työssäoppimalla. Työssäoppimispaikka tulee valita siten, että siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä asennuksen ja automaation perustöitä mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. 10(131)
Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä kokonaan. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: Työprosessin hallinta kokonaan: suunnitelmallinen työskentely työn kokonaisuuden hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan: mekaaniset asennukset sähköasennukset työvälineiden käyttö materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan: piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen laadun hallintataidot matematiikan ja luonnontieteiden taidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveys turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö lukuun ottamatta vuorovaikutusta vieraalla kielellä ammattietiikka Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu osaamisen arviointi Elinikäisen oppimisen avaintaidot. vuorovaikutus ja yhteistyö: vuorovaikutus vieraalla kielellä arvioidaan ryhmäkeskustelulla Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla, kun ammattiosaamisen näytön aineisto. 11(131)
4.1.2 Koneistuksen perustyöt (KM112-10), 10 ov. Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat ja sisällöt Koneistuksen perusteet peruskoneistusmenetelmät materiaalien ominaisuudet koneistuksessa koneistuksen piirustukset ja työsuunnitelmat perusmittavälineiden käyttö metallialan yleiset käytänteet ja työturvallisuus (y) Koneistuksen sisältö porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen perusrakenne ja käyttö koneistusmenetelmien terät ja työstöarvot eri materiaaleille lieriöpintojen ja viisteiden sorvaus keskiö- ja kierukkaporan, kierretapin ja kierreleukojen käyttö sorvissa ja porakoneessa tasopintojen jyrsintä jyrsinkoneella kappaleen kiinnitys eri menetelmillä koneistuksen terien valinta ja kiinnittäminen koneenpiirustuksen lukeminen, työsuunnitelman teko ja kappaleen valmistaminen sen mukaan vakiokierteiden tunnistaminen ja valmistaminen manuaalisesti penkkihiomakoneen rakenne ja poranteroitus manuaalisesti koneistettavan kappaleen viimeistely ja mittaus piirustuksen vaatimalla tavalla työstökoneen huolto sekä koneen ja ympäristön yleinen siisteys Työturvallisuus henkilökohtaisten suojainten käyttö turvallisuusohjeiden noudattaminen oman ja muiden turvallisuuden huomioiminen työstökoneiden ja työvälineiden turvallinen käyttö toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen 12(131)
Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät Oppimistehtäviin sisältyy työsuunnitelman tekeminen ja itsearviointi 1-vuoden koneistuksen harjoitustöiden tekeminen sisältää perusperehdytyksen turvalliseen koneiden ja laitteiden käyttöön piirustuksen mukaan kappaleen piirroittaminen ja poraus sekä kierteittäminen kierukkaporan teroitus käsivaraisesti sorvata lieriöpintoja, tasoja, viisteitä sekä pieniä kartioita, tarkkuusvaatimuksena yleistoleranssin mukaan keskitarkkuus. Reikien poraus. Pyällyksen teko. jyrsiä tasopintoja, olakkeita ja muotoja työstökoneen huolto työympäristön järjestely ja siisteys Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät koneistuksen työsuunnitelman tekeminen piirustuksen ja/tai työselityksen mukaan sisältäen aihion, terät, työstöarvot, työvaiheet ja työturvallisuuden työstöarvoihin liittyvät tehtävät mittauksen tehtäväkirja yrittäjyystehtävä (y) Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti huomioiden yrittäjämäinen toimintatapa (y). Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimispaikat Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa, oppilaitoksen harjoitustyömailla, asiakastöissä tai työssäoppimalla. Työssäoppimispaikka tulee valita siten, että siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. 13(131)
Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä koneistuksen perustöitä mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä kokonaan. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: Työprosessien hallinta kokonaan (y): Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelman ratkaisu Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan: Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteytys Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen 14(131)
Työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan: Työpiirustusten lukeminen Koneistus Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteidentaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan terveys turvallisuus ja toimintakyky oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 15(131)
4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (KM113-10), 10 ov Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat ja sisällöt Levytöiden ja hitsauksen perusteet piirustukset, työsuunnitelmat ja tulosten arviointi laskenta-, mittaus- ja piirrotusmenetelmät leikkaus- ja muut muokkausmenetelmät hitsaus- ja muut liittämismenetelmät materiaalien ominaisuudet ja käyttäytyminen turvallinen työskentely ja turvallinen ympäristö (y) Levytöiden ja hitsauksen sisältö työsuunnitelman tekeminen sisältäen valmistuksen vaiheet, välineet ja menetelmät tekninen piirtäminen käsin ja tietokoneohjelmalla teknisten piirustusten hitsaukseen liittyvät merkinnät laskutoimitukset mittaamis- ja piirrotusmenetelmät levyjen leikkaamismenetelmät yleisillä leikkaustyövälineillä ja -koneilla polttoleikkaaminen happi-asetyleeniliekillä ohjainten ja tukien avulla levyjen kulmaaminen, pyöristäminen ja urittaminen työkappaleiden muotoileminen käsi- ja konetyökaluilla työkappaleiden koneistaminen poraamalla, muotoileminen ja viimeistely hiomalla kappaleiden liittäminen toisiinsa ruuvi- ja vetoniittiliitoksien avulla kappaleiden liittäminen toisiinsa kovajuottamalla, tinaamalla ja pistehitsaamalla kaasuhitsauslaitteiden käsittely ja kaasuhitsaus lisäaineella ja ilman lisäainetta MIG-hitsauslaitteiden käsittely ja hitsaus MAG-menetelmällä puikkohitsauslaitteiden käsittely ja hitsaus MMA-menetelmällä materiaalien ominaisuudet ja käyttäytyminen hitsauksessa ja muissa tulitöissä Työturvallisuus tulitöiden turvallisuus (y) suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö (y) henkilöturvallinen toiminta (y) koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta (y) työkykyä ylläpitävä toiminta (y) työympäristön siisteys (y) Oppimistehtävät 16(131)
Ohjatut oppimistehtävät Oppimistehtäviin sisältyy tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi Tulitöiden turvallisuus (tulityökortin suorittamiseksi tarvittavat tiedot ja taidot) Ohutlevytyötuotteiden valmistus (esim. rikkalapio, peltirasia, sanko tms.) Polttoleikkaustyö Kovajuotostyöt 1 ja 2 (muhviliitos, T-liitos tms.) Kaasuhitsaustyö (päittäisliitos putkeen tai levyyn) MAG-hitsaustyöt 1, 2, 3 ja 4 (päittäis-, pystypiena- ja alapienaliitos (D-luokka) sekä kaartuvan pienaliitoksen sisältävä työ (kello tms.) MMA-hitsaustyöt 1, 2, 3 ja 4 (päällehitsaus, päittäisliitos, jalkopienaliitos (D-luokka) sekä yksipalkoinen ja monipalkoinen alapienaliitos) Opiskelijan Itsenäisesti tekemät oppimistehtävät Materiaaliopin tehtävä Piirustustenlukutehtävä Levytyökoneisiin perehtymistehtävä Hitsauslaitteistoihin perehtymistehtävä Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti huomioiden yrittäjämäinen toimintatapa (y). Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä. Oppimispaikat Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa, oppilaitoksen harjoitustyömailla, asiakastöissä tai työssäoppimalla. Työssäoppimispaikka tulee valita siten, että siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali 17(131)
Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä levytöiden ja hitsauksen perustöitä mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä kokonaan. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: Työprosessien hallinta kokonaan (y): Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla Suuntaisleikkurin käyttö Levyjen kulmaus ja pyöristäminen Hionta Poraus Hitsaus yhdellä menetelmällä, muut hitsausmenetelmät arvioidaan muulla osaamisen arvioinnilla Mittaaminen 18(131)
Työn perustana oleva tiedon hallinta: Piirustusten ymmärtäminen Materiaalituntemus osin Levytyökoneiden hallinta Hitsaus lukuunottamatta kaasuhitsausta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot osin Elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan: Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: polttoleikkaus, kaasuhitsaus ja juottaminen arvioitava tehtävä, haastattelu tai koe hitsaus muilla menetelmillä arvioitava tehtävä, haastattelu tai koe, hyväksytyt oppimistehtävät Työn perustana olevan tiedon hallinta: materiaalituntemus o arvioitava tehtävä, haastattelu tai koe matematiikan ja luonnontieteiden taidot o arvioitava tehtävä, haastattelu tai koe Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näytön aineisto. 19(131)
4.2 Valmistustekniikan koulutusohjelman tutkintonimikekohtaisesti pakolliset tutkinnon osat (KM130-10) 4.2.1 Koneistus (KM131-10), 20 ov Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat ja sisällöt Koneistuksen perusteet koneistuksen yleiset periaatteet lastuavien työstökoneiden käyttö materiaalit ja leikkuunesteet terät ja terämateriaalit tekninen piirustus koneistusalan yleinen laadun mittaaminen Koneistuksen sisältö materiaalin valinta ja käsittely sekä työvaihesuunnitelma koneistettavan kappaleiden kiinnittäminen laatuvaatimusten mukaan porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen, hiomakoneen perusrakenne ja käyttö CNC-tekniikan perusteet CNC-koneiden perusrakenne ja käyttö materiaalien vaikutus kiinnittämiseen, työstöön ja mittaamiseen terien valinta, huolto ja asettaminen tekninen piirustus ja kuvanluku konepajatekniset mittaukset tuotantotalouden perusteet ja työ-, koneaika- ja materiaalikustannukset (y) Työturvallisuus (y) suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö (y) henkilöturvallinen toiminta (y) koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta (y) työkykyä ylläpitävä toiminta (y) työympäristön siisteys (y) Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät Oppimistehtäviin sisältyy työsuunnitelman tekeminen ja itsearviointi 20(131)
koneistuksen harjoitustöiden tekeminen itsenäisesti sekä ryhmässä sisältää perusperehdytyksen turvalliseen koneiden ja laitteiden käyttöön piirustuksen mukaan kappaleen piirroittaminen ja poraus sekä kierteittäminen kierukkaporan teroitus poranteroituskoneella sorvata ulko- ja sisäpuolisia lieriöpintoja, viisteitä ja uria piirustuksen mukaisena tarkkuusvaatimuksena. kierteen sorvaaminen terällä jyrsiä tasopintoja, olakkeita ja muotoja porauksen, upotuksen ja kierteen tekeminen työkalujyrsinkoneella hiomakoneella tasohionta sekä pyöröhionta CNC-ohjatun sahan, sorvin ja työstökeskuksen peruskäyttö CNC-ohjelman teko ISO-koodilla ja kuvan piirto ja editointi wincamilla työstökoneen huolto työympäristön järjestely ja siisteys Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät Toteutus koneistuksen työsuunnitelman tekeminen piirustuksen ja/tai työselityksen mukaan sisältäen aihion, terät, työstöarvot, työvaiheet, kiinnittäminen ja työturvallisuus työstöarvoihin liittyvät tehtävät koneistuksen tehtäväkirjan lisätehtävien tekeminen Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti huomioiden yrittäjämäinen toimintatapa (y). Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä yksilönä tai ryhmätyönä. Oppimispaikat Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa, oppilaitoksen harjoitustyömailla, asiakastöissä tai työssäoppimalla. Työssäoppimispaikka tulee valita siten, että 21(131)
siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan tekemällä koneistettava osa tai osakokonaisuus työstämällä työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä kokonaan. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: Työprosessien hallinta kokonaan (y): Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan: Sorvaus Jyrsintä 22(131)
Hionta Työvälineiden käyttö Mittaaminen Työstöarvot Työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan: Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Materiaalitekniikka Matematiikka ja luonnontieteet Englanninkielen taito Elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan: Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 23(131)
4.2.2 Levy- ja hitsaustyöt (KM132-10), 20 ov Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat ja sisällöt Levy- ja hitsaustöiden perusteet levyn leikkaaminen mekaanisilla leikkureilla ja levyn terminen leikkaus levyjen muodonantomenetelmät: pyöristys, kulmaaminen ja särmäys CNC-ohjattujen levytyökoneiden käyttö levyrakenteiden kokoonpano ja hitsaustyöt hitsaus puikko-, MAG-, MAG-täytelanka ja TIG-hitsausmenetelmillä materiaali- ja työkustannukset sekä toiminnan taloudellisuus (y) englannin kieli työtilanteissa (y) Levytöiden ja hitsauksen sisältö levyrakenteiden työpiirustukset ja hitsausmerkinnät levyn leikkaus ja suuntaisleikkurin ( manuaalisesti ohjattu ja CNC) käyttö levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikka käsivarainen terminen leikkaus ja apulaitteiden käyttö termisen leikkauksen laatuvaatimukset ja työtapakohtaiset toleranssit moottoroitujen polttimien, polttimen kuljetusvaunun ja putken pyörityslaitteen käyttö lieriö- ja kartiovaippojen pyöristäminen levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset oikaistujen pituuksien laskenta muotomallineen valmistus kulmauskoneen käyttö ja sen ominaisuuksien hyödyntäminen ohutlevyjä kulmattaessa särmäys manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, särmäystyökalujen valinta, asetukset ja tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet CNC-ohjelmointi piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustyöt standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisten hitsausohjeiden tulkinta (WPS, pwps) hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät hitsien tarkistusmittaukset sekä silmämääräinen arviointi standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D puikkohitsaus MAG-hitsaus MAG-täytelankahitsaus TIG-hitsaus 24(131)
työ- ja materiaalikustannukset levy- ja hitsaustöissä (y) tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet (y) koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä työtilanteet englannin kielellä. (y) Työturvallisuus (y) suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö (y) henkilöturvallinen toiminta (y) koneita, laitteita ja tarvikkeita säästävä toiminta (y) työkykyä ylläpitävä toiminta (y) työympäristön siisteys (y) Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät Oppimistehtäviin sisältyy tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustyö CNC-ohjatun särmäyspuristimen ohjelmointi CNC-ohjatun poltto- tai plasmaleikkauskoneen ohjelmointi Puikkohitsausharjoitustyö, silmämääräinen tarkastus hitsiluokka C o FW PF, pystypiena, MAG-hitsausharjoitustyö, silmämääräinen tarkastus hitsiluokka C o FW PF, pystypiena, MAG-täytelankahitsausharjoitustyö. Silmämääräinen tarkastus hitsiluokka C o FW PA, jalkopiena, TIG-hitsausharjoitustyö o FW PA, jalkopiena o FW PB, alapiena o FW PF, pystypiena Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät työsuunnitelman laatiminen vapaavalintaisesta työstä kustannuslaskennan tekeminen vapaavalintaisesta työstä englanninkielisiä termejä sisältävän hitsausohjeen tulkinta (y) 25(131)
Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti huomioiden yrittäjämäinen toimintatapa (y). Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta edellä mainittujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä. Oppimispaikat Tutkinnon osa voidaan opiskella vaihtoehtoisesti oppilaitoksessa, oppilaitoksen harjoitustyömailla, asiakastöissä tai työssäoppimalla. Työssäoppimispaikan valinnassa pyritään siihen että siellä tehtävät työt kattavat tutkinnon osan keskeisimmät sisältöalueet ja niihin liittyvät oppimistehtävät. Mahdolliset puuttuvat sisältöalueet opiskellaan muissa em. oppimispaikoissa. Tällä varmistetaan opiskelijan harjaantuminen kaikkien ammattitaitovaatimusten osalta. Oppimateriaali Käytettävästä oppimateriaalista on erillinen liite, joka tarkistetaan vuosittain toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat. Ammattitaidon osoittamistavat 26(131)
Ammattitaito osoitetaan ammattitaitovaatimuksessa määritellyn saavutetun hitsaustuloksen tason perusteella ja tekemällä levy- ja hitsaustöitä mahdollisimman aidossa työympäristössä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa. Arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä kokonaan Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: Työprosessien hallinta kokonaan (y): Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta: Levytyökoneiden käyttö Terminen leikkaus CNC-ohjelmointi Hitsaus lukuun ottamatta toisen hitsausprosessin suoritusteknisiä perusteita Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Mittaukset Työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan: Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Teknologia ja tietotekniikka Levynkäyttösuunnitelman teko Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Englannin kielen taito Elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan: Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö Ammattietiikka Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu osaamisen arviointi Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta: Hitsaus; toisen hitsausprosessin suoritustekniset perusteet arvioitava tehtävä, haastattelu tai koe Muu arviointi dokumentoidaan ja aineisto tallennetaan samoilla periaatteilla kuin ammattiosaamisen näytön aineisto. 27(131)
28(131)
4.2.3 Koneenasennus (KM133-10), 20 ov Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat, sisällöt Koneenasennuksen perusteet työ- ja kokoonpanopiirustukset sekä asennusohjeet mekaanisten rakenneosien liitokset ja asennukset säätötöineen tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien kone-elimien toimintaperiaatteet yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat voitelujärjestelmien periaatteet koneenosien suojaus varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi mekaanisilta vaurioilta ja korroosiota vastaan nostot ja siirrot asennuksissa vaadittavat mittaukset asennustöiden työkustannukset, tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet (y) työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyvät nimet ja käsitteet englannin kielellä Koneenasennuksen sisällöt kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitoksien valmistus ja asennukset mikrometrin käyttö ulko- ja sisämittauksiin ja kierreliitososien kierteiden mittaus epäkeskeisyyden ja heiton mittaus mittakellolla linjauksien suoritus linjauslaitteiden avulla tasapainotukset komponenttien ja laitteiden asennus koneiden rakenteisiin joustavien liitoksien asennus jousien ja muiden joustavien kone-elimien avulla tiivisteiden valmistus sekä pyörivän ja suoraviivaisen liikkeen tiiviste asennus vierintä- ja liukulaakerityypit sekä laakerointien asennus laakeriasennuksessa laitteiden avulla suoritettavat asennusmenetelmät, kuten lämmittämällä ja hydraulisilla puristimilla tehtävät asennukset laakerivälyksien säätö ja mittaus tehonsiirrossa käytettävien kone-elimien asentaminen, kuten kytkimiä, hammasvaihteita, hammaspyöriä, ketju-, hammashihna- ja hihnakäyttöjä voitelujärjestelmien asennus laitteiden asentaminen perustuksille ja koneiden alustoille runkorakenteiden tarkkuusvaatimuksia vastaavien mittojen tarkistus turvalliset nostot ja siirrot yleisimmät teollisuudessa käytettävät putkiston osat ja niiden asennus työhön kuluvan ajan arviointi ja työkustannuksien laskenta (y) tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet (y) 29(131)
koneenasennuksen englanninkielinen perustermistö (y) englanninkieliset käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeet Työturvallisuus (y) oman ja muiden turvallisuuden huomioiminen (y) perustöiden materiaalien ja työvälineiden turvallinen käyttö (y) suojalaitteiden, suojavaatteiden ja henkilökohtaisten suojainten käyttö (y) henkilöturvallinen toiminta (y) työkykyä ylläpitävä toiminta (y) työympäristön siisteys (y) tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet (y) työhön kuluvan ajan arviointi ja työkustannuksien laskenta (y) Oppimistehtävät Ohjatut oppimistehtävät: Oppimistehtäviin sisältyy tehtävissä tarvittavien välineiden käytön opettelu ja harjoittelu, työpiirustusten lukeminen, työsuunnitelman tekeminen ja tehdyn työn itsearviointi. liitoksien valmistaminen ja asennus: kierre-, kitka-, puristus-, kutistus-, kiila- ja liimaliitokset vierintä- ja liukulaakerityyppien tunnistus sekä laakerointien asentaminen vierintä- ja liukulaakerityyppien tunnistus sekä irrotus- ja asennusharjoitus laitteen asentaminen perustuksille tai koneen alustalle komponenttien asentaminen koneen rakenteisiin runkorakenteita vastaavan tarkkuusvaatimuksien todentaminen tarkistus mittauksen avulla nosto- ja siirtosuunnitelma sekä nostoharjoitus koneenasennuksen tiedonhankinnan hallinta internetistä, kirjoista ja standardeista. Opiskelijan itsenäisesti tekemät oppimistehtävät: opiskelijan on tehtävä etukäteen kirjallinen työsuunnitelma ainakin yhdestä edellä kuvatuista oppimistehtävistä ennen työn toteuttamista tehtäväpaketti: tehonsiirron yleisimmät menetelmät ja niissä käytettävien koneelimien toimintaperiaatteet voitelujärjestelmien periaatteeseen tutustuminen sekä niiden asentamisperiaatteisiin kuuluva perehtymistehtävä koneisiin ja mekanismeihin liittyvien kaavioiden luku ja piirtämistehtävä kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksiin perehtymistehtävä tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkielisien nimien käännöstehtävä englanninkieliseen käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeeseen määritettävä tutustumistehtävä (y) työssäoppimispaikan perehdyttämissaineiston, työohjeiden ja työmenetelmien opetteleminen 30(131)
Toteutus Tutkinnon osassa opiskellaan edellä luetellut sisällöt. Opiskelu toteutetaan käytännön työtehtävälähtöisesti. Tietopuolinen opiskelu nivelletään käytännön tehtävien opiskeluun niin, että opiskelija hahmottaa opiskeltavat asiat ammatin osaamiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Yllä kuvatut oppimistehtävät ovat osa opiskelua. Oppimistehtävien tekeminen syventää ja konkretisoi oppimisprosessia. Samalla opiskelijan ammatilliset valmiudet ja taidot kehittyvät ammattitaitovaatimusten suuntaan. Työturvallisuutta opiskellaan koko koulutuksen ajan. Tutkinnon osan hyväksyttävä suoritus edellyttää opiskelijalta ohjattujen oppimistehtävien hyväksyttävää tekemistä. Oppimateriaali Oppimateriaaleina käytetään oppikirjoja, alan lehtiä, opintomonisteita, videoita ja verkkomateriaaleja. Arviointi Arviointiin kuuluvan tiedottamisen, oppimisen arvioinnin, osaamisen arvioinnin ja arvioinnin perustelun periaatteet ovat esitetty luvussa 7. Oppimisen arviointi Tutkinnon osan opiskelun aikana opiskelijan oppimisprosessia arvioidaan ohjaavalla ja kannustavalla arvioinnilla. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja tapahtuu oppimistehtävien arvioinnilla. Arviointi tehdään arviointikohteittain arviointikriteereihin tukeutuen. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla arviointikohteittain arviointikriteerien perusteella. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnilla arviointikriteerien perusteella. Arvosanasta päättävät arviointiin osallistuneet opettajat yhdessä. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä koneenasennuksen työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa. Työtehtävien tulee sisältää sekä mekaanisten koneenosien ja komponenttien asennuksia sekä automaatiolaitteiden asennuksia. Arviointi 31(131)
tapahtuu ammattiosaamisen näytöllä. Tavoitteena näytön toteuttamisessa on se, että kaikki arviointikohteet voitaisiin arvioida näytöllä kokonaan. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään: Työprosessien hallinta kokonaan (y): Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan Asennustyöt Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta Mittaukset ja säädöt Työn perustana oleva tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen kokonaan Laadun hallintataidot kokonaan Elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muu osaamisen arviointi Työn perustana oleva tiedon hallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot o arvioitava tehtävä, haastattelu tai koe, hyväksytyt oppimistehtävät Englannin kielen taito o arvioitava tehtävä, haastattelu tai koe, hyväksytyt oppimistehtävät Muu arviointi dokumentoidaan ja arviointiaineisto tallennetaan samoilla periaatteilla, kun ammattiosaamisen näytön arviointiaineisto. 4.3 Automaation ja kunnossapidon koulutusohjelman tutkintonimikekohtaisesti pakolliset tutkinnon osat (KM140-10) 4.3.1 Sähkömekaaniset asennukset (KM141-10), 20 ov 32(131)
Teemat, sisällöt ja oppimistehtävät Teemat ja sisällöt Sähkömekaanisten asennusten perusteet työpiirustukset ja työohjeet sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyvät kaaviot asennustöiden mittaukset mekaanisten rakenneosien liitokset ja asennukset säätötöineen vierintä- ja liukulaakerityypit ja niiden asennuksen sekä irrotuksen periaatteet laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettävät laitteet, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteet voitelujärjestelmien periaatteet ja niiden asentaminen ohjausjärjestelmät ja niiden komponentit sähkömekaanisten komponenttien, kuten releiden ja kontaktorien toimintaperiaatteet asennustöiden työkustannukset, tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet (y) englanninkieliset käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeistukset Sähkömekaanisten asennusten sisällöt epäkeskeisyyden ja heiton mittaaminen mittakelloa apuna käyttäen linjaukset linjauslaitteiden avulla laakerien kunnon tarkistaminen sekä irrotus ja laakerin vaihtaminen hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteiden asentaminen sekä niiden putkisto- ja letku asennuksien periaatteet tiivisteiden valmistaminen ja tiivisteasennuksen perusteet tehonsiirrossa käytettävien kone-elimien asennus ja vaihto koneenosien lukeminen ja piirto sekä hydrauliikan-, pneumatiikan- ja sähkötekniikan kaaviot kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksien tulkinta mittalaitteiden käyttö sähköisten suureiden mittaamiseen sähkömekaanisten komponenttien, kuten releiden ja kontaktorien asennukset ja johdotukset ohjauslaitteiden, riviliittimien ja kaapelointien asentaminen ohjauskaappeihin ja koneisiin antureiden asennus ja toiminnan mittaukset epätahti-, servo- ja askelmoottoreiden asennus ja vaihtotyön periaatteet maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä sähkömekaanisten asennuksien englanninkielinen perustermistö (y) tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet työkustannuksien laskeminen (y) 33(131)