MESSUT Korian Pioneeripuisto 5.-7.6.2009 www.kymenlaaksonmessut.fi
sivu 2 Kouvolan kaupungin tervehdys Luonto edustaa suomalaisuutta Meillä suomalaisilla on vahva tunneside luontoon. Luonto ja ennen kaikkea metsä on ollut aina suomalaisten hyvinvoinnin tuki ja turva. Luonto edustaa meille suomalaisuutta. Ensin metsästä saatiin riistaa ja rakennustarpeita tai suojaa vainolaisilta. Sittemmin metsäteollisuudesta tuli kansantaloutemme kivijalka. Vaikka viimeisimpien metsäteollisuutta koskevien uutisten perustella voisi muuta luulla, on metsillä tulevaisuudessa edelleen merkittävä rooli. Suomen suhteellisia etuja maailman markkinoilla ovat korkea osaaminen ja puhdas luonto. Ja kun nämä kaksi yhdistää, on lopputuloksena korkeatasoinen tuote meille suomalaisille, mutta ennen kaikkea kansainvälisille markkinoille. Tuote voi olla yhtälailla matkailuelämys, korkeatasoinen vene, kartta tai puukko. Erämessut kokoavat yhteen alan toimijoita ja tarjoavat tietoa ja elämyksiä kaiken ikäisille. Tällaista vuorovaikutusta tarvitsemme. Huomasin ilokseni, että kansainväliset yhteistyötahot ovat löytäneet myös tämän tapahtuman. Erämessujen tarjoamista mahdollisuuksista soisi mahdollisimman monen pääsevän nauttimaan. Toivotan Erämessuille ja messuvieraille elämyksellistä viikonloppua! Matti Vanhanen pääministeri Erämessujen suojelija Mitä kiireisemmäksi elämänrytmi käy sitä merkittävämmäksi on noussut luonnon ja vapaa-ajan arvostus. Elintason noustessa myös vapaa-aikaan satsataan nykyisin entistä enemmän. Kouvolassa kesäkuu on täynnä tapahtumia. On Kouvolan Komia, Kymi Grand Prix, Kiina-viikko, Naisten kymppi jne. Kesään kuuluu kuitenkin ennen kaikkea kesäinen luonto ja sen mukana Erämessut. Erämessuja on järjestetty vuodesta 1998 lähtien Korian Pioneeripuistossa. Tapahtumaa markkinoidaan nyt myös kansainvälisesti lähialueille. Järjestäjien mukaan näytteilleasettajia on tänä vuonna 350 eli enemmän kuin koskaan. Uuteen Kouvolaan lukeutuvat Etelä-Suomen suurimmat erämaa-alueet ja Kouvola on myös noussut Suomen kolmen suurimman mökkikunnan joukkoon. Samoin Kouvola on maan, jopa maailman suurimpia metsäteollisuuden paikkakuntia. Niinpä meillä on hyvä syy Erämessujen järjestämiseen juuri Kouvolassa. Varuskuntamiljöötä uudessa käytössään sopii Suomen suurimman varuskuntakaupungin hyvin myös tuoda esiin. Vaikka metsäteollisuus tällä hetkellä elääkin laman kourissa, Suomi elää edelleenkin suurelta osin metsästä. Metsä, havun ja pihkantuoksu kuuluvat suomalaiseen elämään. Erämessuilla voi aistia kaikkea sitä mitä metsä meille tarjoaa: Leirielämää, metsän eläimiä, retkitunnelmaa erätulineen ja retkiruokineen. Melkein jo tunnen savun tuoksun! Messuvieraat etsivät yleensä käynnillään uusia ideoita ja elämyksiä. Messut ovatkin nyt entistä toiminnallisemmat. Vieraat voivat itse osallistua monenlaisiin aktiviteetteihin. Metsästäjän tutkinnonkin messuilla voi suorittaa. Kouvolan Korian Pioneeripuisto on valmis vastaanottamaan runsaan messuvierasjoukon. Kouvolan kaupungin puolesta toivotan niin näytteilleasettajille kuin messuvieraillekin antoisia ja elämyksellisiä messupäiviä. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Eräelämyksiä uudessa Kouvolan kaupungissa Tulevana viikonloppuna pidettävät ERÄ-messut uudessa Kouvolan Kaupungissa ovat järjestyksessään seitsemännet ja Kymenlaakson Messut ry. järjestäminä viidennet. Erämessut ovat saavuttaneet mittakaavan jossa niitä voidaan ylpeydellä mainostaa Etelä-Suomen suurimpina ja koko Suomen kauneimpana ja aidoimpana tapahtumamessuina. Korian Pioneeripuiston aito luonto ja moni-ilmeinen maasto antavat jo sellaisenaan ainutlaatuisen sisällön tapahtumalle. Kun mukaan liitetään lähes 400 alan näytteilleasettajaa voidaan sanoa, että kattaus on ainutlaatuinen maassamme. Suomalaiselle on suuri rikkaus asua maassa jossa luontoa vielä riittää. Maamme luonnon kirjo pitää sisällään niin eri metsävyöhykkeet kuin myös merta, järviä, soita, niittyjä ja peltoja. Lappi sinällään on jo omaa luokkaansa erämaa-alueena. Luonnon seuraaminen on kiehtovaa puuhaa. Seuraat sitten lintujen, hyönteisten tai kasvien elintoimintoja; vuodesta toiseen ne aloittavat uuden elämän ja kesän meidän jokaisen lähiympäristössä. Pioneeripuiston luonnonsuojelualue, monipuoliset ulkoilureitit ja polut ovat oiva paikka aloittaa luontoharrastus ja tuoda eritoten lapset tutustumaan aivan uuteen maailmaan ja kiinnostuksen kohteisiin. Mikä on parempi tapa herättää mielenkiinto pienessä ihmisessä kuin kertoa se aidossa ympäristössä, yhdessä havaintoja tehden. Messut on kutsunut jälleen koko kaupungin päiväkotien lapset tekemään tätä luontoon tutustumista avajaispäivänä. Samalla heille kerrotaan ensimmäiset alkeet myös luonnon suojelusta ja sen merkityksestä. Vaikka luontoon on jokamiehen oikeus, on tärkeää, että myös opetamme tuleville sukupolville asiat joilla varmistetaan, että luonto myös jatkossa voi hyvin ja rikastuttaa monimuotoisuudessaan myös tulevia sukupolvia. Tämä vuosi on Kymenlaakson Messut ry. 60-toimintavuosi. Aika pitää sisällään paljon erillaisia yleisötapahtumia ympäri Kymenlaaksoa. Toteutamme perustamistehtäväämme Kaupan ja teollisuuden tuotteiden tuomista kuluttajille nähtäväksi. Aika yleismessuista on muuttunut tällaisiksi erikoistuneiksi tapahtumiksi. Tavoitteena on edelleen kehittä ja kasvattaa Erämessuja yhdeksi alansa johtavaksi tapahtumaksi. Samalla kasvamme myös kansainvälisemmiksi. Jo nyt osastoilla on koko maamme alueellisen kirjon lisäksi näytteilleasettajia Pohjoismaista ja Venjältä. Mahdollisen messuilta jäävän tuoton jaamme 16 jäsenyhdistyksemme toiminnan tukemiseen. Olemme pitäneet yleisökahvituksia merkkivuoden kunniaksi ja yhdet kahvit juodaan nokipannusta myös erämessuilla, olkaa tervetulleita perjantaina Metsästäjien osastolle. Yhteistyöverkosto on jälleen laajentunut; Suomen Metsästäjäin liiton Kymen piiri on saanut kumppaneikseen niin Uudenmaan kuin Suur-Savonkin piirin. Lisäksi Lappi osallistuu laajalla Lapin osastolla ensi kertaa messuilla. Esitän lämpimät kiitokset niin aktiiviselle messuorganisaatiolle kuin kaikille niille sadoille vapaaehtoisille jotka oman seuratai yhdistystoimintansa kautta ovat tapahtumaa järjestämässä ja onnistumista varmistamassa. Suuri kiitos kuuluu myös uudelle Kouvolan Kaupungille ja sen elinkeino- viestintä- ja matkailutoimelle rakentavasta yhteistyöstä messujen synnyttämisessä. Toivotan Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi seitsemänsille ERÄ 2009 messuille. Ville Helander Kymenlaakson Messut ry. hallituksen puheenjohtaja, Erämessut 2009 työvaliokunnan puheenjohtaja.
sivu 3 Kymenlaakso tarjoaa melojalle monipuolisia mahdollisuuksia Eteläisessä Suomessa ei ole Kymijoen kaltaista vesistöä, joka tarjoaisi vastaavat mahdollisuudet sekä rauhalliseen järvimelontaan että kaiken tasoiseen virtaavan veden melontaan. Kymijoki on Natura Vivan suosima kohde, erityisesti koskimelonnan kursseilla. Melontaharrastus kasvaa Suomessa kovaa vauhtia - tarjoaahan Suomi suurten jokien ohella upean rannikon saaristoineen ja tuhannet sisävesien järvet ja vesireitit. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan yli 30.000 melonnan harrastajaa, joista noin kolmasosa kuuluu melontaseuroihin. Natura Viva on johtava melontapalveluja tarjoava yritys, jonka toiminta kattaa melonnan kaikissa muodoissaan, rauhallisesta merimelonnasta vauhdikkaaseen koskimelontaan ja erämelontaan Lapin erämaissa. 10 tapaa toimia kajakin kaatuessa Erämessujen aikana Natura Viva esittelee melontanäytöksissä erilaisia tapoja toimia kajakin kaatuessa. Helpoin vaihtoehto on eskimokäännös. Jos se ei onnistu on paljon muitakin mahdollisuuksia kääntää kajakki oikein päin tai päästä turvallisesti takaisin kajakkiin. Rannassa on myös koko messujen ajan mahdollista kokeilla kajakkimelontaa. Mukana vesillä on aina kokenut oppaamme, joka vastaa kaikkien turvallisuudesta. Kokeilijoille puemme tietenkin asianmukaiset melontavarusteet. Retkikohteita lähellä ja kaukana Useimmat Natura Vivan melontakurssit ja -retket alkavat Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan melontakeskuksen rannasta. Itä-Helsingin saaristo tarjoaa tauko- ja levähdyspaikaksi useita retkeilykäyttöön tarkoitettuja saaria. Niissä on yleensä nuotiopaikka, käymälä ja monissa myös yöpymismahdollisuus. Hyvä ja turvallinen tapa aloittaa melontaharrastus on osallistua viikottaiseen Tutustu melontaantapahtumaan. Tälle kahden tunnin melontaretkelle voivat osallistua sekä aloittelijat että melontaseuraa kaipaavat. Jokaisessa melontatilaisuudessa on Suomen Kanoottiliiton hyväksymä ohjaaja oppaana. Melonnan alkeiskursseilla perehdytään järjestelmällisesti melonnan perusteisiin ja harjoitellaan melontaa eteenpäin ja taaksepäin, käännöksiä, kallistuksia ja muita melonnan hienouksia. Erityinen paino on melontaturvallisuuteen liittyvillä asioilla. Pelastamista ja pelastautumista harjoitellaan myös käytännössä. Kurssin yhteydessä esitellään erilaisia kajakkeja ja avokanootteja sekä melonnassa tarvittavia varusteita. Kesäkuussa Natura Viva meloo Vätsärin erämaassa Inarinjärven takana, tuhansien järvien ja kivikkoisten jokien labyrintissä. Syyskuun alussa on melontakohteena Kuhmon Lentua. Vaihtelua ja lämpimiä vesiä kaipaavat voivat liittyä Natura Vivan retkille Mallorcalle ja Kreikan saaristoon. Sveitsissä, Itävallassa ja Mallorcalla sekä myös Suomen Lapissa järjestetään patikointia ja seikkailua hienoissa vuoristomaisemissa. Melonnan, retkeilyn ja seikkailun ohella Natura Viva järjestää varjoliidon koulutusta Itävallassa, Tirolin upeissa maisemissa. Kymijoelta löytyy virtaavaa vettä ja koskien kuohuja Eteläisestä Suomesta ei löydy Kymijoen veroista koskimelontakohdetta, jossa vettä riittää koko kesäkaudeksi. Pernoon monipuolinen koskialue on Natura Vivan koskikurssien pitopaikka. Yritysasiakkaat voivat yhdistää koskimelonnan kokeiluun kumilauttaretken Kymijoella. Myös alueen muut kosket, kuten Ahvio, Kultaa ja Hirvikoski ovat koskimelojien suosiossa. Hyvin varustein vesille Aloittaakseen melonnan ei välttämättä tarvitse ihmeellisiä varusteita. Ulkoiluvaatteet ja melontaliivit riittävät hyvin. Varsinkin jos melotaan kesällä, lämpimissä vesissä. Kun aikaa alkaa kulua enemmän vesillä, hyviä varusteita alkaa arvostaa. Etenkin jos melotaan myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä, kylmien vesien aikaan. Natura Vivan osastolla on esillä laadukkaita melontavarusteita, joista kerromme mielellään lisää. Natura Viva tarjoaa tavan tutustua luontoon hyvässä seurassa, luontoa tutkien ja luontoa säästäen. Heillä on vuosittain kotimaan kohteiden lisäksi useita erilaisia kohteita ulkomailla. Varjoliitokursseja, seikkailumatkoja ja vaellus- ja melontaretkiä muun muassa Itävallassa, Sveitsissä, Espanjassa, Norjassa ja Grönlannissa. Tervetuloa tutustumaan Natura Vivan toimintaan ja tarjontaan Erämessuille osastolle OA L2 sekä Kymijoen rantaan. Natura Viva Ilkka
sivu 4 Erämessut Korialla 5.-7.6.2009 Korian Erämessuilla 2005 oli tarjolla Lappilaisen ravintolan antimia. Nyt lappi on lähtenyt runsaammin mukaan esittelemään antimiaan, niin ruokaa, käsityötuotteita kuin muitakin elintarvikkeita. Ensimmäistä kertaa messuilla on mukana iso Lappialue. Lappi-alueen ravintola tarjoaa messuvieraille mahdollisuuden istahtaa nautiskelemaan lappilaisia makuelämyksiä esim. haudutettua poronkäristystä, loimutettua lohta, paistettua villisikaa ja friteerattuja muikkuja. Messuilta voi ostaa mukaan poro- ja kalatuotteet esim. kuivaliha- ja kylmäsavutuotteet ja 100 % poronlihasäilykkeitä, lappilaiset marjajalosteita ja tietenkin Lapin rieskaa ja juustoa löytyy. Ravintolan lisäksi Lappialueelta löytyy erilaisia käsitöitä, matkamuistoja, käyntikohteita ja erähenkisiä käyttöesineitä. Eräkävijöiden iloksi Stik- On Ky:n osastolla voi tutustua suosittuihin Tuntsa-tuotteisiin esim. erilaisiin lapinkotiin ja -laavuihin, erä- ja vapaa-ajanasusteisiin, neuleisiin ja muihin erätuotteisiin. Lappilaisia luonnonmateriaaleja hyödyntävä käsityöyritys Peeva-tuote tuo tuotantoaan messuille. Heidän tuotteensa jotka soveltuvat sisustuksesta samoiluun. Wood Jewelin lapin puusta valmistamat lahjaesineet ja matkamuistot sekä erämiehille tarkoitetun selviytymissetin/- tulentekosarjan löydät myös Lappiosastolta messuhintaan. Lappi-osasto sijaitsee metsäalueen puolella heti siltojen läheisyydessä ja on laajempi kuin koskaan. Tervetuloa Lappiin! Osta poro Pyry on ex-poika eli härkäporo. Nuori, viime vuoden kermikkä. Lähtöhinta on 500 ja joka tarjouksella hinta nousee 20. Pidämme kirjaa, johon voi käydä merkkaamassa puhelinnumeronsa ja yhteystietonsa, merkkaamme jokaisen kohdalle myös tarjotun hinnan. Yleisön näkyvillä on sen hetkinen hinta Pyry-poron aitauksen luona liitutauluun merkattuna. Tarjouksia saa jättää sunnuntaihin kello 13.00 saakka. Pyryn mahdollinen uusi omistaja julkistetaan sunnuntaina kello 15.00. Pyryn saa noutaa sunnuntaina messujen jälkeen (klo 17.00) maksua vastaan.
sivu 5 Allergiaystävällinen Curly-hevonen Tervetuloa tutustumaan Lapin Curly Tallin osastolle American Bashkir Curly-hevosrotuun sekä perheyrityksemme tarjoamiin erilaisiin ohjelmapalveluihin. Curly-hevonen on hurmannut ihmisiä erikoisella ulkonäöllään ja rauhallisuudellaan kautta maailman. Suomen ensimmäinen curly tuli Raattamaan Lapin Curly Tallille 1997. American Bashkir Curly luokitellaan amerikkalaiseksi alkuroduksi. Curlyn historia on hämärän peitossa. Varmasti tiedetään, että curly on ollut intiaanien hevonen, päälliköiden ja poppamiesten ratsu. Rodun näkyvin ominaisuus on kiharakarva, joka on parhaimmillaan talvella. Lisäksi jouhet ovat kiharat. Normaalin karvanvaihdon yhteydessä curly saattaa vaihtaa myös jouhensa. Sillä on kaksi selkänikamaa vähemmän kuin hevosilla yleensä. Curlyn rauhallisen ja koiramaisen luonteen vuoksi käytämme juuri tämän rodun edustajia eripituisilla ja sisältöisillä maastoretkillä. Monet allergikot voivat ratsastaa curlyillä. Allergiavapaata eläintä ei ole, mutta allergiaystävällisiä eläinrotuja on, curly on yksi niistä. Tämä on sopiva ratsu niin aikuisille kuin lapsille jo kokonsakin puolesta. Curlyjen korkeus vaihtelee 145cm aina yli 160cm. Suosituimmat retkemme ovat kahden ja neljän tunnin maastoretket. Näihin ohjelmiin voi osallistua koko perhe, riippumatta siitä, onko ratsastuskokemusta. Käytämme ääniapuja (walk, left, wright, stay..), jolloin vetäjä hallitsee tarvittaessa koko laumaa. Myös lännensatulat tuovat turvallisuutta ja rentouttavat ratsastajaa. Kokemattomien ollessa matkassa mukana, askellajina on ainoastaan käynti. Pysähdys laavulla, poronlihakeitto ja nokipannukahvi maistuvat makoisalta retken puolivälissä. Uutuutena on kahden päivän vaellus Pallastunturin yli. Pala Lapin kauneinta luontoa koettuna curlyhevosen selästä. Samoin uutena ohjelmapalveluna on luontokuvaus. Monet alan harrastajat tietävät, miten raskasta on kantaa kalusto ja omat varusteet tunturiretkillä. Nyt on mahdollisuus osallistua opastettuihin luontokuvausretkiin, jossa curly-hevonen kantaa varusteesi ja tarvittaessa vielä sinutkin. Löydätte yrityksemme Lappiosastolta, kerromme mielellämme lisää toiminnastamme. Messuterveisin Lapin Curly Tallin Armi & Bertta VENEET PERÄMOOTTORIT MOOTTORIPYÖRÄT VESIJETIT MOPOT SKOOTTERIT KAIKKI ALAN VARUSTEET VAUHDIKKAASEEN KESÄMENOON MENOKONEESTA TARJOUS TARJOUS Terhi Saiman + Honda 2,3 hv 4-tahti 1.950 1.950 Terhi 385 1.250 Buster XS + Yamaha 9,9 hv 4-tahti 5.750 5.750 YAMAHA JA PEUGEOT MOPOT JA SKOOTTERIT 990 ALK. 990 ERÄMESSUTARJOUS Yamaha enduro mopon ostajalle 2400 km kakkua kaupanpäälle Peugeot mopon tai skootterin ostajalle kypärä kaupanpäälle Honda, Yamaha ja Ducati uudet moottoripyörät. Ja runsaasti käytettyjä SPORTSMAN 500 moninkertainen testivoittaja laadukas todellinen 4-veto takuu 2+2 vuotta Rajoitettu erä todella edullisesti 5.990 5.990 + tk 250,- Kaupinkatu 1 B KOUVOLA p. 020 7809 300 www.menokone.fi Avoinna ark. 10-18, la 9-13 VENEET PERÄMOOTTORIT MOOTTORIPYÖRÄT VESIJETIT MOPOT SKOOTTERIT KAIKKI ALAN VARUSTEET
sivu 6 Booby-perhoilla houkutellaan kirjolohia ja taimenia Booby-perhot ovat yksi perhokalastuksen kummajaisista, joita näkee suomalaisilla säännöllisesti vain kilpaperhokalastajien rasioissa. Englannista laajasti maailmalle levinnyt villitys on aiheuttanut perhokalastajissa ihastusta ja vihastusta. Kyseessä ei ole millään mittarilla mitattuna klassinen sidos, vaikka historiaa on Booby-perhoillakin jo 25-30 vuoden ajalta. Perhomallin englanninkielinen nimi tulee sen foami-silmistä, jotka ovat saaneet ainakin osan kalamiehistä ajattelemaan naispuolisten kanssaihmisten rintavarustusta. Suomalaisessa perhokalastuksessa kuulee muitakin erikoisia nimityksiä perholle, esimerkiksi Häränpallit. Nimi ei kuitenkaan perhoa pahenna. Booby-perhot ovat Suomessa suosittuja erityisesti kirjolohen kalastuksessa, mutta kelpaavat hyvin myös taimenille. Kelluvia perhoja Booby-perhot muistuttavat sidoksina leechejä ilman häkilöintiä ja suurehkoilla foami-silmillä varustettuina. Sidoksiin tarvittavaa foamia voi ostaa eri väreissä perhonsidontatarvikkeita myyvistä liikkeistä. Runsas pyrstö sidotaan useimmiten eläväisestä marabou-höyhenestä. Perhon runkoon voi käyttää chenilleä, marabouta tai jotain muuta soveltuvaa runkomateriaalia. Runkokierteen käyttö on myös yleistä. Nykyisin Booby-perhoistakin on esillä niin runsaasti erilaisia reseptejä ja versioita, että suurin yhdistävä tekijä on suurehkot foami-silmät ja perhon olemus, eivät niinkään juuri tietyt materiaalit. Eläväisen maraboun käyttäminen sidontamateriaalina puoltaa paikkaansa näissäkin sidoksissa. Kalastetaan uppoavilla siimoilla Perhokalastajat käyttävät yleissiimoinaan enimmäkseen kelluvia perhosiimoja. Pinnan alapuolelta kalastettaessa käytetään yleensä pidempiä perukkeita ja erilaisia uppoperhoja, Booby-perhoilla kalastetaan enimmäkseen seisovassa vedessä ja hidasvirtaisilla alueilla. Booby-perhojen omintakeisin yksityiskohta on silmät, jotka luovat perusolemuksen koko sidokselle. joilla päästään haluttuun syvyyteen painotuksen tai siiman sisäänottonopeuden muutoksilla. Booby-perhot poikkeavat rohkeasti klassisesta ajattelutavasta sekä materiaaleiltaan että kalastustekniikan osalta. Perhon suurehkoilla foami-silmillä saadaan sidokseen nostetta ja sama tekijä mahdollistaa myös pintasiimoilla kalastukseen verrattuna nurinkurisen kalastustekniikan käyttämisen. Uppoavien tai uppoavakärkisten siimojen käyttö onkin tässä lähtökohta monipuoliselle kalastukselle. Perhon etäisyyttä pinnasta tai pohjasta säädellään perukkeen pituudella ja siiman sisäänottonopeuden muutoksilla. Perhosiiman ollessa pohjassa tai välivedessä voidaan kalastaa tehokkaasti juuri niistä vesikerroksista, joissa kalat oleskelevat. Jokainen kalastusta harrastanut tietää, että kalat eivät ole aina lähellä pintaa. Parhaat saaliit saadaan, kun viehe tarjotaan mahdollisimman lähelle kalaa sen oleskelusyvyydessä. Booby-perhoja voi uittaa eri tavoin Kalastustilanteessa erikokoisilla ja värisillä Booby-perhoilla voi jäljitellä uittoteknisesti vaikka kalanpoikasia tai pintaan nousevia vesihyönteisiä. Pohjasta pintaan nousevaa hyönteistä jäljitelläkseen kalastaja valitsee perukkeen, jonka pituus on ainakin kalastettavan alueen syvyyden mittainen. Perhosiiman upottua pohjaan aloitetaan kalastus nykimällä siimaa sisään, jolloin Booby-perho sukeltaa jokaisella nykäyksellä alaspäin. Siiman ollessa paikoillaan pohjan läheisyyteen vedetty perho lähtee kohoamaan kohti pintaa. Jatkuvalla siiman sisään ottamisella voidaan uittaa perhoa halutussa syvyydessä pohjassa, välivedessä tai pintakalvon alapuolella. Vaihtoehtoja on runsaasti ja kalastajan tuleekin ottaa huomioon, mikä kalastustyyli sopii vallitseviin olosuhteisiin. Petter Nissén Resepti: Koukku: Uppoperhokoukku nro 14-6 Sidontalanka: Kirkasvärisissä sidoksissa valkoinen, tummissa rungon värinen. Silmät: Ethafoam tai vastaava. Vaaleisiin silmiin voi lisätä silmäpisteet vedenkestävällä tussilla. Pyrstö: Marabou. Pyrstöön voi lisätä muutaman pyrstön mittaisen kiiltävän flashabou-siikasen tai vastaavaa materiaalia. Kierre: Soikea kulta tai hopea Runko: Marabou tai chenille Silmät kiinnitetään ensimmäisenä sitomalla kahdeksikkoa. Silmät leikataan muotoon kiinnittämisen jälkeen. Kalan käsittely alkaa pyyntihetkestä Oikein suoritut toimenpiteet välittömästi pyyntihetken jälkeen takaavat saaliskalan laadun. Alkukäsittelytoimet ovat samat kalalajista riippumatta. Jokainen saalistaan arvostava opettelee ja tekee ne. Kala on tainnutettava heti vedestä noston jälkeen napakalla iskulla päähän aivojen kohdalle, jotka sijaitsevat hieman silmien tasalta taaksepäin. Isku on tähdättävä hyvin. Muuten tuloksena voi olla verenpurkaus lihaksessa tai tainnuttajan peukalossa. Tainnutuskapulaksi kelpaa lähes mikä tahansa, aina kalastustarvikeliikkeen ostokapulasta eli papista metsästä haettuun tukevaan oksaan tai jakoavaimeen. Tainnutuksessa lopetetaan kalan kärsimykset ja stressi, joka aiheuttaa maitohappojen muodostumista sen lihakseen. Maitohapoille päässyt kalan liha säilyy huonommin ja kuolinjäykkyys alkaa siinä nopeammin ja kestää vähemmän aikaa. Kuolinjäykkyyttä kannattaa vaalia, koska sen aikana kala on helppo käsitellä ja silloin kalan ph on niin alhainen, ettei pilaantuminen pääse alkamaan. Verestä kala välittömästi Kala on verestettävä eli pistettävä välittömästi tainnutuksen jälkeen. Parhaiten se onnistuu pistämällä veitsellä sivulta kalan kurkkuun, jolloin veitsen terä katkaisee sydämen ja kidusten välisen verenkierron. Sydän pumppaa veren ulos kalasta 5-10 minuutissa. Verestystä voi tehostaa laittamalla pistetyn kalan vesiastiaan. Tällöin veren hyytyminen estyy ja se valuu tehokkaammin. Verestystä tehostaa myös paine-ero, joten kala kannattaa verestää välittömästi sen pintaan noston jälkeen. Verestys parantaa kalan säilyvyyttä ja myös makua, koska veri on hyvä bakteerien kasvualusta ja sen sisältämä rasva härskiintyy. Perkaa kesäisin jo vesillä Kalan voi perata, kun veri on valunut siitä ulos. Kesällä saaliskalat Tainnuta kala napakalla iskulla välittömästi pyynnin jälkeen.
kuvat jaana vetikko Kutuahvenia voi houkutella katiskaan laittamalla havuja sen päälle tai nielun sivulle. Hoitokatiskalla saa saalista kesälläkin. Teräsverkosta valmistetut katiskat ovat painavia nuorille. Hoitokatiskoissa käytetty pinnoitettu teräsverkko kestää jatkuvassakin käytössä jopa lähes vuosikymmenen, mutta se on melko raskas käsiteltävä. Havaskatiskat ovat teräskatiskoihin verraten hyvin kevyitä ja helppoja käsitellä. Ne soveltuvat kevyinä hyvin myös nuorten ja lasten käyttöön. Rantavesissä pyydettäessä niiden heikkoutena on useimmilla vesillä liikkuvat piisamit tai minkit, mutta syvemmällä havaskatiska säilyy yleensä ehjänä. Katiska on vapaa-ajanasukkaan helppo pyydys, joka on helppo laittaa pyyntiin mökille mentäessä ja nostaa ylös pois lähtiessä. Kesällä katiska pitää kokea muutaman päivän välein, mutta talvella koentaväliksi riittää 1-2 viikkoa. Särkiä tulee ympäri vuoden Särkien keväisessä kutupyynnissä parhaita paikkoja ovat purot, joet, virtaavat salmet ja ruovikkoiset lahdet, missä särjet vaeltavat keväisin jäiden lähdettyä suurinakin parvina. Pyytävässä särkikatiskassa pitäisi olla vähintään kaksi nielua ja kalapesää, mutta johdeaitaa siinä ei tarvita. Kutuajan jälkeen särkisaaliita lisää kalojen houkuttelu syötillä, kuten leivällä, ryyneillä tai myytävällä houkutinsyötillä. Kesällä särjet oleskelevat lämpimissä ja rehevissä lahdissa, mistä saa parhaat saaliit. Talvella särjet menevät koko talven katiskaan, vaikka liikkuvat pimeimpään aikaan vähemmän. Hyvä syötti houkuttelee lumiaikaankin särjet katiskaan. Sopiva särkipaikka on matalan lahtialueen 2-4 metrin syvänne. Keväällä heti rantojen avauduttua hauet tulevat tulvaheinikoihin kutemaan. Parhaita paikkoja haukikatiskalle ovat purojen suualueet ja iltapäiväauringon lämmittämät sararannat. Hauen kutupyynnissä katiskaksi soveltuu perinteinen rautalankakatiska, joka voi olla vain 30-40 cm korkuinen. Matalilla rannoilla voi haukien ohjautumista katiskaan tehostaa havupuun latvuksilla tai vastaavalla johteella. Ahventa saa kudusta syksyyn Vanha sanonta, että ahvenen kutuun ehtivät hämäläisetkin, pitää hyvin paikkaansa isompien järvien katiskapyynnissä. Keväällä kutu alkaa rantakarikoilta ja jatkuu vesien lämmetessä syvemmälle, kestäen sivu 7 Katiskat mökkivesiin Saunan lauteilta keksityllä katiskapyynnillä on pitkät perinteet jo myöhäiskeskiajan liistekatiskoista alkaen. Rautalankakatiskat otettiin käyttöön 1920 -luvulla, jonka jälkeen katiskamallit kehittyivät hyvin hitaasti. Katiskakalastus koki välillä selvää taantumaa 1900 -luvun lopulle asti, kunnes heräsi uuteen nousuun uusien ja tehokkaiden hoitokalastuskatiskoiden myötä. Parhaimmillaan nykyiset katiskamallit pyytävät jopa useita kymmeniä kiloja vuorokaudessa ja satoja kiloja vuodessa. suurissa järvissä useita viikkoja. Kutuahvenia voi houkutella laittamalla havuja katiskan päälle tai nielun sivulle. Kesällä ahventa saa katiskalla useiden metrien syvyydestä. Kesäahvenia voi katiskaan houkutella sisälle laitettavalla vilkulla, jota kohonaru aallokossa heiluttaa. Ahvenen pyyntiin soveltuu parhaiten melko tiheä katiska, jossa on useampi kalapesä sekä nielukynnykset ylä- ja alaosassa. Tavallisesta yksipesäisestä katiskasta ahvenet karkaavat helposti, varsinkin jos sitä käydään välillä nostelemassa. Nielukynnyksillä ja kalapesällä varustella katiskalla voi saada hyviä madesaaliita, jos tietää kutupaikat. Mateet kutevat yleensä tammi-helmikuussa matalikoilla tai jokisuissa 1-3 metrin syvyydessä. Madesaalista voi lisätä painottamalla nielun eteen valkean seipään tai levyn. Samasta avannosta voi jään alle laittaa useitakin katiskoita. Ennen kutua mateita katiskaan houkuttelevat särjet ja kutuaikana toiset mateet, joita koettaessa kannattaa jättää muutamia kalapesään. Katiskakalastuksen määräykset Katiskakalastukseen on 18-64 -vuotiaan lunastettava valtion kalastuksenhoitomaksu. Katiskan pito on pyydyskalastusta ja siihen vaaditaan aina kaikenikäisiltä vesialueenomistajan lupa. Yleensä katiskaluvaksi riittää osakaskunnan myymä yksi pyydysyksikkömerkki. Useat osakaskunnat ovat vapauttaneet katiskan yksikkömaksusta, koska saalis on pääosin pientä särkeä ja ahventa. Katiska on koettava riittävä usein, ettei saalis pääse kuolemaan ja pilaantumaan. Rannan ulkopuolella, avoimella vedellä oleva katiska on myös merkittävä selvästi, ettei pyydys tai sen naru aiheuta haittaa tai vahinkoa muulle kalastukselle tai vesiliikenteelle. Katiskapyynnissä on muistettava kalastusasetuksen määräys, että nielu ei saa olla avoinna vedenpinnan yläpuolella, eikä katiskaa saa säilyttää siten, että riista- tai muut eläimet voivat siihen joutua. Risto Tarikka kannattaa perata jo vesillä, ellei aio heti suunnistaa mökkirantaan. Ennen perkausta on mietittävä, miten kalan aikoo valmistaa. Turhaa käsittelyä on syytä välttää. Suomupeite suojaa kalaa ja pitää sen lihan mehukkaana, joten suomustus on turhaa kalan päätyessä kokonaisena mm. savupönttöön, grilliin tai uuniin. Kalan vatsa viilletään puukolla auki kurkusta peräaukkoon niin, että viilto kulkee vatsaevien välistä. Avauksen voi tehdä myös peräaukosta kurkkuun päin. Sappirakkoa on varottava rikkomasta. Avaaminen onnistuu mainiosti kala- tai taloussaksillakin. Avatusta kalasta poistetaan sisälmykset sekä kaavitaan selkärangan alapuolella kulkeva munuainen huolellisesti pois. Perkauksen yhteydessä poistetaan kalan kidukset, joissa on luonnostaan paljon bakteereja. Särkikalojen, silakan ja muikun kidukset lähtevät irti käsin, mutta petokalojen kidukset kannattaa poistaa kalasaksien tai puukon avulla. Perkauksen jälkeen kala huuhdellaan, jäähdytetään ja säilytetään viileässä. Jaana Vetikko Perkaa kala avaamalla sen vatsa kurkusta peräaukkoon ja poistamalla sisälmykset huolellisesti. Verestä kala katkaisemalla kidusten ja sydämen välinen verenkierto. Oikea pistokohta kannattaa opetella kalalajeittain.
sivu 8 kuva: konut tählet ry Mitä kaikkea voikaan nähdä kesätaivaalla Metsissä samoillessa olemme tottuneet tarkkailemaan taivasta. Sieltähän saa suunnan, jos paikantimen akku simahtaa. Myös lähitulevaisuuden sään voi lukea taivaalta melkein yhtä helposti kuin kännykän sääpalvelusta. Näissä asioissa vain pitää olla kokemusta. Sitähän eräretkillä saa oikein kantapään kautta. Taivaalliset suunnannäyttäjät Myös tähtitaivas tulee luonnossa liikkuessa tutuksi. Ainakin Pohjantähden löytäminen yötaivaalta on tärkeää, ikään kuin pienoinen henkivakuutus. Kuukin on mukava retkilamppu, kun vaan osaa ottaa sen vaiheet huomioon. Eipä tarvitse lumisessa yössä liikkuessa levitellä turhanpäiväistä valoa ympärilleen, kun täysikuun valo riittää erinomaisesti kävelemiseen tai umpihangessa hiihtämiseen. On oikeastaan aika ihmeellistä, että talvinen täysikuu nousee jokaisella kierroksellaan korkealle taivaalle. Kesäöisin se sama täysikuu hiippailee aivan puiden latvoja hipoen, mutta eipä sen valoa kaivatakaan, kun auringon valoa riittää. Täällä Etelä-Suomessa valkeita öitä on kuukauden verran juhannuksen molemmin puolin. Kouvolan seuduilla aurinko pistäytyy juhannusyönä vain neljän asteen verran taivaanrannan alapuolella. Pilviäkin voi lukea Pilvien avulla oppii tekemään sään ennusteita, kunhan muistaa liittää mukaan sanan ehkä. Säähän vaikuttaa samanaikaisesti monta tekijää eli parametria. Niitä kaikkia voi hallita vain meteorologi ja hänkin tarvitsee supertietokoneen. Tulossa olevan sateen oppii kuitenkin helposti jo kaukaa erottamaan, vieläpä lumi- ja vesisateen toisistaan. Seuraamalla pilvien kulkusuuntaa ja nopeutta voi antaa hämmästyttävän osuvia sade-ennusteita. Kesäiltoina pilvet häviävät aika usein. Auringon laskun jälkeen voi seurata maan varjon nousemista eteläisestä taivaanrannasta. Se on aluksi kapea sininen nauha, joka vähitellen levenee auringon vaipuessa horisontin taakse. Ylempänä taivaalla voi nähdä valaisevia yöpilviä. Ne ovat huntumaisen ohuita muodostumia lähes sadan kilometrien korkeudessa. Sille korkeudelle aurinko paistaa horisontin takaakin ja saa pilvessä olevat jääkiteet loistamaan. Tähdet kesällä kateissa Kesäisen yötaivaan valoisuus peittää lähes kaikki tähdet ja planeetat näkyvistä. Jos tietää, mitä etsii, voi löytää kolmen kirkkaan tähden muodostaman kesäkolmion. Tähdet ovat Deneb, Vega ja Altair. Aivan lähellä juhannusta kolmiota on kyllä turha hakea. Isoimmat planeetat ovat riittävän kirkkaita näkymään myös kesällä. Valaisevia yöpilviä on nähtävissä etenkin kesä-heinäkuussa. Tänä vuonna Venus on koko kesän kirkkaana aamutähtenä matalalla itätaivaalla. Jupiter näkyy Venusta himmeämpänä kaakossa aamuyöllä alkukesän ajan. Kolmas kirkas aurinkokuntamme jäsen, Saturnus, löytyy alkukesän lounaisiltataivaalla, mutta poistuu valitettavasti näkyvistä heinäkuun aikana, tullen taas näkyviin lokakuun aamutaivaalle. ISS - avaruusasema on komea näky taivaalla. kuva: esa Ihmisten tekeleitä Taivaalla on myös tuhansia ihmisten tekemiä satelliitteja. Niistä suurimmat erottuvat myös kesällä. Erikoisen kiinnostava on Kansainvälinen Avaruusasema ISS. Se on jalkapallokentän kokoinen ja purjehtii juhlavasti lounaasta kaakkoon lähellä taivaanrantaa. Messujen aikanakin asemalla työskentelee kolme astronauttia. Tästä ja muista taivaan tapahtumista saa lisätietoa Konut Tählet ry:n osastolla H lähellä ohjelma-aluetta. Kari Tuomi puh.johtaja Konut Tählet ry Aukioloajat: Maanantai klo 13.00-17.00 Tiistai-perjantai klo 9.00-15.00 Elimäen ja Jaalan toimistot ovat kiinni heinäkuun ajan. Kouvolan kaupunki mukana Erämessuilla. Tule käymään osastolla TaN1 Yhteispalvelutoimistot kuntalaisen palveluksessa! Kun et tiedä mistä vastaus asiaasi löytyy, niin tule käymään tai soita! Yhteispalvelutoimistossa työskentelevä palvelusihteeri neuvoo ja auttaa sinua olipa asiasi mikä tahansa. Palvelusihteeriltä saat opastusta ja yleisneuvontaa kaupungin eri toimialojen ja yhteistyökumppaneiden palveluista. Keltakankaan ja Kuusankosken toimistoista saat poliisin avustavaa asiakaspalvelua ja Elimäen toimistosta Kelan avustavaa asiakaspalvelua. Kouvolassa ja Kuusankoskella voit maksaa kaupungin laskuja. Voit hoitaa monet asiat kätevästi yhdessä paikassa. Palvelemme kaupungin asukkaiden lisäksi myös yrityksiä, matkailijoita ja mökkiläisiä. Sähköpostiosoite: yhteispalvelut@kouvola.fi Elimäen yhteispalvelutoimisto: Vanhamaantie 17, 47200 Elimäki, puh. 020 615 4823 Jaalan yhteispalvelutoimisto: Salparinteentie 1 A, 47710 Jaala, puh. 020 615 4603 Keltakankaan yhteispalvelutoimisto: Keltakankaantie 8, 46860 Keltakangas, puh. 020 615 4702 tai 020 615 7737 Kouvolan yhteispalvelutoimisto: Torikatu 10, A-ovi, 45100 Kouvola, puh. 020 615 8329 tai 020 615 8576 Kuusankosken yhteispalvelutoimisto: Valtakatu 33, 45700 Kuusankoski, puh. 020 615 4229 tai 020 615 4000 Valkealan yhteispalvelutoimisto: Kustaa III tie 10, 45370 Valkeala, puh. 020 615 3833 tai 020 615 4408