Lämmönvaihtimen suunnitteluja asennusohjeita 1
Lämmönvaihtimen suunnitteluja asennusohjeita 1 Suunnittelu Lämmönvaihdin on laitteisto, jolla varaavasta takasta voidaan haluttaessa siirtää talon vesijärjestelmään 30 40 % takassa tuotetusta energiasta. Veteen siirrettävä energia otetaan kuumana ilmana takasta ja siirretään veteen jäähdyttimen avulla. Lämmönvaihtimesta kuuma vesi siirretään tavallisesti energiavaraajaan. Takan käytön kannalta on oleellista, että se on sijoitettu talossa sellaiseen paikkaan jossa syntyvä säteilylämpö voidaan hyödyntää ilman että ympäröivät tilat tulevat lian kuumiksi. Kuuma ilma viedään kahdessa taipuisassa metalliputkessa joiden ulkomitta on 60 * 130 mm. Lämpöhäviöiden pienentämiseksi lämmönvaihdin kannattaa sijoittaa enintään 6 7 metrin etäisyydelle LV:stä. Putket on eristettävä hyvin ensiksi paloturvallisuuden takia, putkissa saattaa kulkea jopa 140-asteista ilmaa ja toiseksi eristäminen parantaa hyötysuhdetta merkittävästi. esim. 3 metrin pituinen eristämätön putki laskee lämmönvaihtimelle tulevan ilman a jo 20 astetta. Ilmaputket voidaan vetää joko yläpohjan tai välipohjan eristeiden sisällä tai maavaraisen lattian kautta. Yläpohjassa putket eristetään 50 mm KIM- AL-eristeellä. Tavallisesti putket eristetään vielä puhallusvillalla. Lattian kautta eristys myös 50 KIM-AL, sijoitetaan lattian styroxeristyksen keskelle. Vesiputkina voidaan käyttää 12 15 mm:n kupariputkea, ns. taipuisaa aurinkokennoputkea. 1 Asennus 1.1 Takan yläosan muutokset Toimintaperiaate. LV:ssä jäähdytetty ilma puhalletaan takan yläosaan ja johdetaan ensin uunin keskiosan ja ulkokuoren vä- 2 Eristeenä voi käyttää esim. Isover-alumiinipintaista eristettä KIM-AL, jota kuuluu 3+3 m meno ja paluuputkiin vakiotoimitukseen, lisämetreistä erillinen veloitus. Sisätiloissa 50 mm:n eriste on riittävä, mutta jos putket kulkevat kylmän tilan kautta on hyvä käyttää samaa eristettä 100 mm paksuna. Eristyksen puuttuminen aiheuttaa lämpöhäviöitä, Lämpölevyt asennetaan uunin ylimmän kehän reunojen varaan. Levyn alla olevien savujakajien korkeus leikataan sellaiseksi, että väliin jää noin 10 mm:n ilmarako. Keskellä oleva puolipontti tiivistetäään palosilikonilla.
3 liin lämpenemään. Esilämmityksen jälkeen ilma ohjataan lämmönvaihdinlevyn piikkien väliin kuumenemaan. Levyn keskiosasta kuuma ilma johdetaan lämmönvaihtimeen luovuttamaan lämpönsä veteen. Lämmönvaihdinlevy asennetaan uunin keskiosan ylimmän kehäelementin päälle. Kehän yläreunan päälle liimataan tulilaastilla noin 50 mm leveät kaoliinikuidun kaistaleet ja lämmönsiirtolevyt nostetaan villojen päälle. riippuen viedään putket takasta joko yläosan seinämän tai katelevyn läpi. Putket pyritään asentamaan piiloon. Katelevyn päälle ja putkien päälle erityksenä sullontavillaa noin 50 mm. Katelevyn tulee levätä piikkien päällä suorana, jotta ilmavirta ei voi ohittaa ylempiä piikkejä. Tarvittaessa katelevyn päälle voidaan laittaa lisäpainoa esim. kivilevyn tai kaakelin kappaleita. Metallinen katelevy, jossa on liittymät kuumaa ja jäähtynyttä ilmaa varten asennetaan suoraan lämpölevyn päälle. Ilmaputket asennetaan liitoksiin. Lämmönvaihtimen paikasta Yllä: lämpölevyjen piikkien päälle asennetaan koko ylätilan peittävä metallilevy, jossa on ilmaputkille sopivat liitäntäkauluktet. Lämpölevyjen etureunaan asennetaan reunasta reunaan ulottuva teräskulma 50 x 50 mm. Sen tarkoituksena on jakaa lämpölevy kahteen alueeseen. Levyn etupuolelle tuodaan jäähtynyt paluuilma, joka kierrätetään sisä- ja ulkoelementtien välin kautta esilämpenemään. Jakolevyn täytyy ulottua tiiviisti lämpölevyihin asti, jotta palava ilma ei pääse suoraan virtaamaan keskellä olevaan imuputkeen. Alla: Metallilevy tiivistetään villakaisteleella runkoa vasten. Villan paikallaan pysymistä helpottaa palosilikoni, jolla villa liimataan metallilevyyn.
4 2.3 Lämmönvaihtimen paikka Lämmönvaihtimen pinta on noin 40 C. Se sijoitetaan tavallisesti tekniseen tilaan. Jos etäisyys takasta on suuri, voidaan lämmönvaihdinkoneisto sijoittaa muuallekin, esim. vaatehuoneeseen tai komeroon. Ilmaputket on eristettävä hyvin. 2.3 Sähkön syöttö Lämmönvaihdin toimii verkkovirralla. Ohjausyksikkö liitetään pistorasiaan. Jos on mahdollista, kannattaa pistorasiaan ohjata jännite merkkivalolla varustetun katkaisijan kautta. Katkaisin on hyvä sijoittaa lähelle takkaa, jolloin lämmönvaihtimen käyttö on helppoa. Katkaisimen merkkivalo ilmaisee, milloin lämmönvaihdin on päällä. 2.4. Ohjausyksikkö Ohjausyksikkö sijoitetaan lämmönvaihtimen läheisyyteen. Sitä ei tarvita jokapäiväisessä käytössä. Ohjausyksikön kaapelit ovat 1,5 metriä pitkät ja pistoke on LV:n vasemmassa sivussa Kiertovesipumpun kaapeli on erikseen ja siinä ovat johtojen päät paljaat. Pumpun kaapelin pistoke ei ole kytketty ohjausyksikön sisällä, jotta pumppua kytkettäessä ei tapahtuisi vahinkoa jännitteellisten johtojen kanssa. 2.5 Vesiputkien asentaminen Lämmönvaihtimesta (yllä) ja ohjauselektroniikasta (alla) tulevat pistorasian puolikkaat liitetään toisiinsa. Lämmönvaihtimen vasemmassa sivussa on putkiliitännät valmiina. Niihin soveltuu vakiomittaiset ¾ tuuman ulkokierteiset liittimet. Liittimien tiivisteet sisältyvät toimitukseen. Ylempi liittymä on lähtevää kuumaa vettä varten ja alempi palaavalle jäähtyneelle vedelle. Mikäli lämmönvaihdin sijaitsee teknisessä tilassa, on putkien vienti helppoa. Jos lämmönvaihdin sijoitetaan eri tilaan kuin varaaja, voidaan putket viedä joko alakautta lattiavalun alla eristettynä styrox-kerroksen sisällä, tai yläkautta lähellä huoneen sisäkattoa.
5 Uudisrakennuksessa vesiputket kannattaa viedä lattian eristeissä varaajalle. Vietäessä putkia yläkautta on huolehdittava korkeimpaan kohtaan ilmanpoistomahdollisuus. Putkissa kiertävä ilma kerääntyy korkeimpaan kohtaan ja muodostaa ilmatulpan, joka estää kuuman veden kiertämisen. Lämmönvaihtimesta lähtevään kuumavesiputkeen on hyvä asentaa jousitoiminen virtauksen estäjä, joka estää varaajan kuuman veden virtaamasta takaisin lämmönvaihtimelle. Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos lämmönvaihdin sijaitsee korkeammalla kuin varaaja. 2.6 Kiertovesipumppu Kiertovesipumppu sijoitetaan tavallisesti palaavaan vesiputkeen lämmönvaihtimen lähelle. Jos pumppu halutaan sijoittaa kauempana sijaitsevaan tekniseen tilaan, on pumpulle menevää kaapelia jatkettava. Kiertovesipumpun pumppaussuunta on tarkistettava. Pumpun päässä on merkintä kiertosuunnasta: palaavan veden täytyy virrata alempaan putkeen. Jos pumpun pyörimissuunta on väärinpäin, ei lämmönvaihdin toimi tarkoitetulla tavalla. Veden kierto on ilmattava huolellisesti ensimmäisellä käynnistyskerralla tehokas tapa on pyörittää pumppua suurimmalla teholla 10-15 minuuttia ja ilmata järjestelmä samanaikaisesti. Pumppu asetetaan nopeudelle 1 normaalikäytössä. 3 Lämmönvaihtimen käyttö 3.1 Ohjainyksikön käyttö ja arvojen asentaminen Normaalikäytössä toimi säätäjä näyttötilassa. Säätimen nuppia kierrettäessä näytössä on peräkkäin seuraavat arvot. Arvo TEMP1 TEMP2 TEMP3 TEMP4 VENT1 PUMP2 KWh Ominaisuus Uunista tulevan ilman Uuniin palaavan ilman Varaajalle menevän veden Varaajalta tulevan veden Puhaltimen tehoprosentti Pumpun tehoprosentti Lämpömäärä (edellyttää virtausmittaria) TEMP3REF Varaajalle asetettu menevän veden 3.2 Lämmönvaihtimen käynnistäminen ensimmäisen kerran Muista pumpun liitin elektroniikan sisällä. Lämmönvaihdin käynnistyy asennuksen asettamalla laita pistorasiaan. Lämmönvaihdin kannattaa panna päälle vasta, kun uunissa on ollut tuli 10 15 minuuttia. Laite käynnistää puhaltimen koko tehollaan ja pumpun pienellä teholla.
3.3 Säätimen käyttö ja arvojen asentaminen Lähtevän veden n muuttaminen tehdään tasolla SETUP1. Painamalla käyttönuppia kerran tullaan säätömenuun SETUP1- Paina - tulee TEMP3REF. Nupista valitaan kiertämällä haluttu, lukitaan se painamalla nuppia. Näyttöön tulee SAVE. Hyväksy tallennus painamalla nuppia. Uusi arvo tallentuu muistiin ja kone käynnistyy uudelleen uudella arvolla. Jos halutaan muuttaa muita arvoja tehdään se tilassa SETUP2. Kun SETUP1 on näytössä päästään SETUP2:een kiertämällä nupista. Arvojen muuttaminen ja tallentaminen vastaavalla tavalla kuin SETUP1:ssä 3.4 Lämmönvaihtimen ohjelmointi Lämmönvaihtimen asetusarvot, käytännössä sinun tarvitsee lähinnä muuttaa taulukon lihavoituja arvoja. Lämmönvaihdinta voi kokenut käyttäjä ohjelmoida. Seuraavatkin ominaisuudet ovat säädettävissä, mutta näiden arvojen muuttamista suositellaan vain henkilöille, joka tuntee järjestelmän. Kun kaikki arvot on käyty läpi, Setup2- menussa seuraa arvojen talletus, jos 20 sekunnin sisällä painetaan SAVEnappia. Tällöin uudet arvot näkyvä Menussa. Muutoin eivät uudet arvot talletu muistiin. Arvo MENUCODE TEMP1 MIN TEMP1 MAX TEMP2 MAX DT3-4 MIN RS232TIMER PUMP TIMER VENT1 MIN PUMP2 MIN MODE VENT1 MODE PUMP2 KP IMPULS 6 Ominaisuus Sisäänpääsykoodi setup2 menuun (koodi = 20 tehdasasetus) Minimi tulevan ilman. Jos arvo alittuu pysähtyy puhallin. Rajat 40 90 C, tehdasasetus 70 C. Tulevan ilman maksimi. rajat 90 150 C, tehdasasetus 130 C Palaavan ilman maksimi. Jos ylittyy pysähtyy puhallin. Rajat 40-80 C, tehdasasetus 80 C. Lähtevän ja palaavan veden minimi ero. Rajat 1-20 C. Tehdasasetus 10 C. PC-sarjaportin tietojen tulostusväli. Rajat 2 240 sek, tehdasasetus 2 sek. Kiertovesipumpun tehoa säädetään taajuutta muuttamalla. Tehokkaalla pumpulla saadaan näin käyntijaksot pidemmiksi. rajat 200-600 ms, tehdasasetus 200 ms Puhaltimen minimitehon säätäminen. Rajat 10-75 % tehdasasetus 35 % Kiertovesipumpun minimitehon asettaminen, Rajat 10-100 %, tehdasasetus 10 % Puhaltimen asetukset testitarkoitukseen tai laitteen käyttöönottoa testattaessa. Normaalikäytössä asetus joko TIME tai AUTO. OFF = puhallin pois päältä; ON = puhallin päällä, AUTO = normaalikäyttö, TIME = normaalikäyttö, tehdasasetus TIME OFF = 0%; ON = 100 %, voidaan poistaa ilmaa vesikierrosta. AUTO 0-100 % Normaalikäyttö. Muutosaika Rajat 1-60 s tehdasasetus 20 sek. Impulssi/litra; rajat 1-255 /l, tehdasasetus 120 impulsia / litra