Lukion opetussuunnitelma 2016: äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman uudistus Pakolliset kurssit 14.4.2015 luonnos (suluissa LOPS 2003) ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus (Kieli, tekstit ja vuorovaikutus) ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti (Tekstien rakenteita ja merkityksiä) ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI5 Teksti ja konteksti (Teksti, tyyli ja konteksti) ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset (Kieli, kirjallisuus ja identiteetti) Syventävät kurssit ÄI7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (Puheviestinnän taitojen syventäminen) ÄI8 Kirjoittamistaitojen syventäminen (Tekstitaitojen syventäminen) ÄI9 Lukutaitojen syventäminen (Kirjoittaminen ja nykykulttuuri) Lukion opetussuunnitelman perusteet LUONNOS 14.4.2015 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen sekä oman identiteetin rakentamiseen. Opetus kehittää ajattelemisen taitoja ja vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvittavia vuorovaikutus- ja opiskelutaitoja. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Oppiaine on osa lukion kieli-, kulttuuri-, media- sekä kansalais- ja demokratiakasvatusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaiseen kielitaitoon sekä teksti-, vuorovaikutus- ja mediataitoihin, joita jatko-opinnot, työelämä ja yhteiskunnassa toimiminen edellyttävät. Tavoitteena on taito ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla. Opetus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn, tulkintaan ja eettiseen pohdintaan. Opetuksen tehtävänä on kehittää monilukutaito- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on rakentaa omasta kielellisestä ja kulttuurisesta taustasta lähtevää identiteettiä moninaisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa, opastaa arvostamaan monikielisyyttä, kulttuurista monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit voivat koostua sanoista, kuvista, äänistä, numeroista tai niiden yhdistelmistä tai muista symbolijärjestelmistä. Kirjallisuudenopetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, lukukokemusten syventäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri
näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, elämyksellisyyteen, esteettiseen pohdintaan, identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat yhteydessä toisiinsa. Opiskelussa käytetään vaihtelevia opiskeluympäristöjä ja monipuolisia menetelmiä sekä opiskelijoille merkityksellisiä, elämyksellisiä ja oppimisen iloa tuottavia tehtäviä. Äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärien opetuksessa tehdään yhteistyötä oppimäärien välillä ja muiden oppiaineiden kanssa. 5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielinä sekä suomen kielen asema Suomen enemmistökielenä ja opetuksen kielenä. Suomen kieli on sekä opetuksen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Hyvät kieli- ja vuorovaikutustaidot ovat merkityksellisiä työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella. Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen tukevat kurssien tavoitteiden saavuttamista. Opetuksen tavoitteet Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää ja monipuolistaa suomen kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kirjallisuudesta, mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista syventää vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistä vuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden, tiedon- ja tieteenalojen kielen merkityksen ja hallitsee yleiskielen normit
syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa kaikilla oppimäärän osa-alueilla nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta. Arviointi Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi kohdistuu oppimäärän yleisten tavoitteiden saavuttamiseen kurssikohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään puhujana, kirjoittajana ja tekstien tulkitsijana. Pakolliset kurssit 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina ilmiönä kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja syventää käsitystään kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana lisää tietojaan ja taitojaan puheesta ja ryhmäviestinnästä. oman viestijäkuvan kehittyminen puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstilajit asia- ja kaunokirjallisten tekstit, kaunokirjallisuuden päälajit tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen, näkökulmien, merkityssuhteiden ja tyylin erittely ja tiedon
soveltaminen omaan ilmaisuun monimuotoiset tekstit, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa, tekstien moniäänisyys, tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki tekstien referointi ja kommentointi aineiston pohjalta kirjoittaminen, yhdessä kirjoittaminen ryhmäviestintätaidot tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa, ryhmädynamiikan ja ryhmäviestinnän ilmiöt 2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2) Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle. syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä eritellessään ymmärtää kielen yhteiskunnallisen, yksilöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa ymmärtää nyky-suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä antamaan ja vastaanottamaan palautetta ja arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan. kielen ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa merkityksiä rakentavien kielellisten ja muiden ilmaisutapojen analyysi suomen kielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, kielen kuvallisuus, kirjakielen kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan
kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti ja nauttimaan kirjallisuudesta eri muodoissaan. harjaantuu lukemaan fiktiivisiä tekstejä sekä analyyttisesti että eläytyen syventää käsitystään kirjallisuuden luonteesta ja vaikutuskeinoista syventää taitoaan eritellä ja tulkita kirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen ja perustella tulkintaansa oppii ymmärtämään kielen poeettista käyttöä syventää ryhmäviestintätaitojaan. kirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa ja omissa teksteissä proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta suullisesti ja kirjallisesti, myös verkossa monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan ja kuvien erittelyä ja tulkintaa tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä keskustelun erittelyä ja arviointia ryhmätaitojen ja -ilmiöiden näkökulmasta 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin ja syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan osaa perustella niin kirjoittajana kuin puhujanakin monipuolisesti näkemyksiään oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja ideologisista, eettisistä ja muista lähtökohdista osaa tarkastella kirjallisuuden, taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä. vaikuttamisen ja argumentoinnin keinot ja lajit sekä retoriset keinot ja huumori vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedonja tieteenalojen puhetavat ja näkökulmat, tiedonhankinta- ja -hallinta, viestinnän eettisyys, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu, mediavalinnat, sananvapaus, sensuuri kantaa ottavan ja vaikuttavan kirjallisuuden keinoja ja lajeja argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen, keskustelujen ja väittelyiden harjoittelu
5. Teksti ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja vuorovaikutusta siten, että hän ottaa huomioon kontekstien merkityksen. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä. oppii tarkastelemaan tekstejä niiden ajallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja jatkumoissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana tuntee maailmankirjallisuuden klassikkoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiinsa. tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa erilaisia jatkumoita ja konteksteja, esimerkiksi historiallinen ja tyylilajien jatkumo sekä maantieteellinen konteksti tyylin aineksien vaikutus tekstiin suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia kulttuurisen kontekstin näkökulmasta eri tyylien, lajien ja kontekstien mukaista tekstien tuottamista kirjallisuusaiheinen kirjoitus- ja puhetehtävä, esimerkiksi puheenvuoro, draama, essee 6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6) Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuuria ja ajankohtaisia ilmiöitä erilaisten lähestymistapojen, ajallisen kontekstin ja erityisesti kertomusten näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta kulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta. perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa syventää käsitystään kertomuksista kulttuurien keskeisenä ilmiönä ja kerronnan ja ilmaisun keinoista tuntee niin suomalaisen kuin kansaivälisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana
oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa. kieli ja tekstit kulttuurisina ilmiöinä ja identiteetin rakennusaineena ajankohtaiset kielen ja kulttuurin ilmiöt, esimerkiksi sanaston uudistuminen, kielen tulevaisuus kertomukset kaunokirjallisuudessa ja mediassa sekä esimerkiksi keskusteluissa, elokuvissa ja tv-sarjoissa; intertekstuaalisuus, kuten myytit ja klassikot nykykulttuurissa monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuva, kuvat nykykirjallisuuden konteksteja ja lukutapoja ajankohtaisen Suomen, lähialueiden ja maailmankirjallisuuden käsittelyä pohtivan tekstin kirjoittaminen dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, myös verkossa Valtakunnalliset syventävät kurssit 7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua PUHVI-kokeeseen. syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puheyhteisöistä syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puheyhteisöjen näkökulmasta. vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet, esimerkiksi joustavuus, eettisyys puhuttujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi argumentointaitojen syventäminen kielellinen ja ei-kielellinen viestintä arjen vuorovaikutustilanteet esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet
ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä 8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin. syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden, kulttuurin ja yhteiskunnallisen keskustelun teemoja löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaa tekstiä. kirjoitusprosessin varmentaminen, erityisesti tekstin muokkaaminen, tekstin viimeistely ja palautteen antaminen tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelu sekä kielenhuollon kertaus monipuoliseen aineistoon perustuva kirjoittaminen mediatekstien, kauno- ja tietokirjallisuuden ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten sekä nykykirjallisuuden ja nykykulttuurin ilmiöiden tarkastelua 9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä, myös monimuotoisia. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee ja ajattelutaitonsa kehittyy. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen. vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä ja puhetavoista.
tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa monimuotoisten tekstien lukemisen syventäminen tekstikokonaisuuksien lukeminen, esimerkiksi esseiden, kaunokirjallisuuden ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien lukeminen erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja sekä kaunokirjallisten että asiatekstien lukemiseen