Kuopion ilmanlaatu vuonna 2007

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2007 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus JPP-Kalibrointi Ky

1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2007 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 2 000 t, typen oksidien päästöt noin 2 600 t, hiilimonoksidipäästöt noin 4 900 t, hiilivetypäästöt noin 1 300 t ja hiukkaspäästöt noin 510 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys. Vuosi 2007 oli keskimääräistä lämpimämpi. Vain helmikuu oli keskimääräistä kylmempi. Vuosi oli sateisuudeltaan normaalin vaihteleva. Heinäkuu oli vuoden sateisin kuukausi. Aurinko paistoi keskimääräistä vähemmän vuonna 2007. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 9-78 μg/m 3, vuorokausiarvot 6-25 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 1 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo on Sorsasalossa pienentynyt 1990-luvun puolivälistä noin puoleen. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 36-92 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 16-54 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 21 μg/m 3. Pitoisuudet Kasarmipuistossa ovat hieman pienentyneet 2000-luvu aikana. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat 38-101 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 15-66 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 16 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 30 μg/m 3. Pitoisuudet Maaherrankadulla olivat vuonna 2007 samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,7-5,0 mg/m 3 ja kahdeksan tunnin keskiarvot 0,2-2,2 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuudet keskustassa ovat hieman pienentyneet 1990-luvun puolivälistä. Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 63-103 μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot 61-98 μg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen 9% sallitusta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa ovat koko ajan hieman kasvaneet 1990-luvun lopulta. Vuonna 2007 pitoisuudet jäivät kuitenkin jonkin verran alhaisemmiksi kuin edellisinä vuosina. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa 11-89 μg/m 3 ja Maaherrankadulla 15-181 μg/m 3. Vuorokausiarvot ylittivät ohjearvon 70 μg/m 3 Maaherrankadun mittausasemalla tammi-, maalis- ja huhtikuussa ja Kasarmipuiston mittausasemalla maaliskuussa. Kasarmipuistossa pitoisuudet eivät ole merkittävästi muuttuneet viimeiseen kymmeneen vuoteen. Maaherrankadun mittausasemalla pitoisuudet olivat selvästi

2 korkeampia kuin Kasarmipuistossa ja hieman korkeampia kuin vuonna 2006. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuorokausiarvot vaihtelivat Kasarmipuistossa välillä 8-25 μg/m 3, ja olivat keväällä n. 1/3-osa hengitettävien hiukkasten tasosta. Mittaukset Kasarmipuistossa aloitettiin vuonna 2007, joten vertailutuloksia Kasarmipuistosta aiemmilta vuosilta ei ole. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2005 Maaherrankadulla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0,5-6,0 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2007 suurempia kuin edellisinä vuosina. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,8 % ajasta, huonoksi 0,9 % ajasta, välttäväksi 4 % ajasta, tyydyttäväksi 32 % ajasta ja hyväksi 62 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maalishuhtikuussa. Tällöin ilmanlaatua heikensi ennen kaikkea katupöly. Kuopion ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenteen päästöt. Paikallisia hajuhaittoja voivat aiheuttavat teollisuuden päästöt erityisesti Sorsasalossa. Vuonna 2007 ilmanlaadun mittauksia ei tehty Siilinjärven kunnan puolella.

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 ILMANLAADUN ARVIOINTI...6 1. MITTAUSPISTEET...7 2. PÄÄSTÖLÄHTEET...8 3. SÄÄOLOSUHTEET...9 4. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 )...11 4.1 Päästöt...11 4.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot...12 4.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa...12 5. TYPEN OKSIDIT (NO X )...15 5.1 Päästöt...15 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot...15 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa...16 6. HIILIMONOKSIDI (CO)...20 6.1 Päästöt...20 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot...20 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa...21 7. OTSONI (O 3 )...23 7.1 Muodostuminen...23 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot...23 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa...24 8. HIUKKASET...26 8.1 Päästöt...26 8.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot...26 8.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa...27 8.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa...27 9. HAJURIKKIYHDISTEET(TRS)...30 9.1 Päästöt...30 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot...30 9.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa...30 10. ILMANLAATUINDEKSI...32 10.1 Yleistä...32 10.2 Indeksiarvot Kuopiossa...33

4 11. Muita päästöjä Kuopion kaupungin alueella... 34 11.1 Kasvihuonekaasut... 34 11.2 Hiilivedyt... 35 11.3 Raskasmetallit... 36 12. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 37 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2007 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2007 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2007 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2007 Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2007 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina 1992-2007 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2007 Tunnusluvut vuoden 2007 mittauksista

5 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa vuonna 2007 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Mittausten kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion ympäristötoimen lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaavat Ins. (AMK) Juha Pulkkinen J.P.Pulkkisen Kalibrointi Ky:stä sekä ympäristönsuojelutarkastaja FM Erkki Pärjälä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksesta.

6 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja- ja tavoitearvoja, joihin ilmanlaadunarviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) ja raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001). Lisäksi alailmakehän otsonille on annettu tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (783/2003) sekä arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvoja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoja sovelletaan mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupamenettelyssä. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettuja ilman epäpuhtauden suurimpia sallittuja pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja rajaarvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvot on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille.

taa 7 1. MITTAUSPISTEET Vuonna 2007 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Sorsasalossa. Säätiedot on saatu käyttöön Savonia-ammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta. Siilinjärvellä mittauksia ei tehty vuonna 2007. Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaus liitteessä 2. Koukkuniemi Va Va Va Va Va na na na na na mo mo mo mo po po po po po lku lku lku lku lku Puikkarintie ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT KUOPIOSSA VUONNA 2007 Kivitie Kivitie Kivitie Kivitie Kivitie RANTA-TOIVALA Uuhimäentie ie Vanhat Tuu Tuu Tuuliran ta ta ta ta ta Lehtoku R R R R R an an an an an ta- ta- ta- ta- ta- T T T T oiv oiv oiv oiv oiv a a a a la la la la la ntie ntie ntie ntie ntie o-telkko Karhonsaari Pieni- Telkko Ilvessaari Laivonsaari Kaijansaari Telaniemi H H H a a k k ko o o - - - Ruukinranta ta m m m u u tk tk tk a a Pöyrynlahti T T T e e e r r r r v v v a a a r r r r u u u u u u k k k i i i i i n n n tie tie tie tie tie Varpasaari Su vipolku vipolku Kumpusaari Reposaari Tervonsaari Halkosaari Saunasaari N i i u v a n k u j j a Taviran Taviran Taviran Taviran Taviran na na na na na ntie ntie ntie ntie ntie Poukamantie An An An An An tikkalan tikkalan tikkalan tikkalan tikkalan tie tie tie tie tie P u ijo ijo ijo ijo ijo n t ie ie ie ie ie Va Va Va Va Va lkeisla lkeisla lkeisla lkeisla lkeisla hd hd hd hd hd en en en en en tie tie tie tie tie On On kira kira kira nna nna nna nku nku nku ja ja Kustinpolku Tikkalan Tikkalan Tikkalan saa saa saa saa re re ntie ntie ntie ntie T ikk ikk ikk ikk ikkalantiealantie alantie alantie alantie T ikk ikk ikk ikk ikkalankujaalankuja alankuja alankuja alankuja K a nn n nn nn nn n e ltie lt ltie ltie ltie S ellun ellu ellu nt ntie ntie ntie R uo uo uo uokolah kolah kolah kolah kolah - dentie dentie dentie dentie dentie T T T T ala ala ala ala ala s s s nie- nie- nie- nie- nie- m m m m m en en en en en polku polku polku polku polku T ala s niem en tie Halm H Halm Halm Halm ejoe ejoe ejoe ejoe ntie ntie ntie ntie Sorsasalo (SO2, TRS) ulupolku olku Hevo H Hevo Hevo ski- ski- ski- ski- ven ven ven ven po po po po lku lku lku lku lku Potkunsaari Ran Ran Ran Ran Ran ta- ta- ta- ta- ta- kallion kallion kallion kallion tie tie tie Uuhilahdentie ie ie ie ie Pirttipolku Kukkakuja Lauharannantie Sepp pp ä Mäkisen n t ie T elko elko elko elko elko nsalm nsalm nsalm nsalm nsalm i Iso-Telkko J ou o u te nr n r an a n ta Maaherrankatu (NOx, CO, PM10) H eim eim eim eim eim olan olan olan olan olan tie tie tie tie tie H i rv o la n n ie m e n t ie Tölppäintie Pi ii i rraa n nt rrt ttt tt r M ökkitie ökkitie ökkitie ökkitie ökkitie iii r tt t Lyytinpolku V e ikonk ik onk ie rr os Manuntie Koivuraitti Pu Pu Pu Pu Puikkonieikkonie ikkonie ikkonie ikkoniememe mentientie Ritoskintie ie m e n ti e Tarinnie- mentie Hirvolanmäki T illin n ie - K K K K K ir ir ir ir ir k k k k k k k k os os os os os a a a a l- l- l- l- l- m m m m m en en en en en tie tie tie tie tie Tervalahd ent entie ie ie Kivilahd Kivilahd Kivilahd Kivilahd Kivilahdenen en en entietie tie tie tie Kih Kih Kih Kih Kih onn onn onn onn onn iem iem iem iem iem en en en en en tie tie tie tie tie Vaajasalontie Kivensilmäntie Kotkatniemi Va Va Va Va Va nh nh nh nh nh a- a- a- a- a- Kihontie Kihontie Kihontie Kihontie Kihontie po po po po po lku lku lku lku lku K K u u rk rk rk i n n ie ie ie - - T up up akka akka akka akka akka - m äki äki äki äki äki Piispantie m m m e e n n tie tie tie nie me ntie Ku Ku Ku Ku Kurkerke rke rke rkelanlan lan lan lantietie tie tie tie Alahovintie Siko Siko niemen niemen en tie tie Koivuniementie H äm äm äm älä älä älä älä älän-n- n- n- n- Tiaisenmäki K K K K K o o o o rt rt rt rt rt elah elah elah elah elah de de de de de ntie ntie ntie ntie ntie Pa Pa Pa hn hn hn hnio io io io ionn nn nn nnie ie ie ie ie po Ka Ka Ka lku llion llion llion iem iem en en en po lku lku Vihtanie ie ie ie iem Ainonn mentie Koivuha Sa Sa Sa Sa Saunun un un unaraara ara K o rt e s a lm i nanti nanti nanti nanti nanti Hela nant Kasarmipuisto (NOx, O3, PM10, PM2,5) Sa Sa Sa Sa Sa lonsa lonsa lonsa lonsa lonsa rvent rvent rvent rvent rvent ie ie ie ie ie A a m AA apasaarentie Moilantie SO2 = rikkidioksidi, TRS = haisevat rikkiyhdisteet, NOx = typen oksidit, CO = hiilimonoksidi Säyneensalo k an an an an an niem niem niem niem niem e ntie ntie ntie ntie ntie O3 = otsoni, PM10 = hengitettävät hiukkaset, PM2,5 = pienhiukkaset Ko Ko Ko Ko Kolmiso-lmiso- lmiso- lmiso- lmiso- nran nran nran nran ta ta ta ta ta

8 2. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Tärkeimmät ilman laatuun vaikuttavat laitokset ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos ja Savon Sellu Oy:n tehtaat Sorsasalossa. Paikallisempaa merkitystä on erityisesti teollisuuden hiilivetypäästöillä Itkonniemellä, Siikaniemessä ja Väliköntiellä Savilahdessa. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 4-11 ja liitteissä 3-9. Päästötiedot perustuvat teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vuosiraportteihin (VAHTI-tietokanta) sekä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen selvityksiin. Tieliikenteen päästöt on ilmoitettu VTT:n LIISA-tietokannan mukaisina. Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueilta kiinteistökohtaisen lämmityksen ja tieliikenteen sekä työkoneiden päästöt. TÄRKEIMMÄT PISTEMÄISET PÄÄSTÖLÄHTEET KUOPIOSSA VUONNA 2007 Oy Scantarp Ab Lemminkäinen Oy Karelia Upofloor Oy Kuopion Energia/Kelloniemen lämpökeskus Kuopion Energia/Saarijärven lämpökeskus Kuopion Energia/Niiralan lämpökeskus Savon Sellu Oy Kuopion Energia/Päivärannan lämpökeskus Suomen Petrooli Oy ST1 Atria Oyj Kuopion Energia/Iloharjun lämpökeskus Bella Veneet Oy/Väliköntien tehdas Sasmox Oy JELD-WEN Suomi Oy Kuopion Energia Oy/Haapaniemen voimalaitos Fenestra Oy Bella Veneet Oy/Siikaniemen tehdas Kuopion Energia/Jynkän lämpökeskus Pelastusopiston harjoitusalue Kuopion Energia/Pitkälahden lämpökeskus Skanska Asfaltti Oy Jätekukko Oy Rudus Oy

9 3. SÄÄOLOSUHTEET Marraskuun 2006 puolivälistä alkanut leuto säätyyppi jatkui tammikuussa 2007. Leuto sää saavutti huippunsa tammikuun 9.-10. päivä. Tämän jälkeen sää kylmeni ja pysyvä lumipeite tuli maahan vasta tammikuun puolivälissä. Loppukuusta säätila oli jo talvisen kylmä ja hyvin kylmä säätyyppi vallitsi koko helmikuun. Talvi jäi hyvin lyhyeksi ja lumipeite alkoi huveta jo maaliskuun alkupuolella ja maaliskuun puolessa välissä vallitsi ennätyksellisen leuto sää. Maaliskuun loppupuolella lämpötila kohosi jo 10 asteen yläpuolelle ja lumipeite suli pois kuun loppuun mennessä. Maaliskuussa lämpötilan vuorokausivaihtelu oli kuitenkin suurta. Huhtikuussa lämpimät ja koleat sääjaksot vuorottelivat. Huhtikuun alkupuolella pääsiäisen seutuun saatiin vielä lumikuuroja, samoin vielä aivan toukokuun alussakin. Kevät päättyi toukokuussa varsin koleaan ja sateiseen säähän. Kesä alkoi ajoittain sateisena ja matalapainevoittoinen, epävakainen sää jatkui lähes koko heinäkuun. Heinäkuussa lämpötilat olivat kuitenkin lähellä ajankohdan keskimäärästä. Kesän helteisin jakso ajoittui elokuun alkuun. Elokuu olikin vuoden lämpimin kuukausi. Lämmin ja sateinen säätyyppi jatkui lähes koko syyskuun, lähes lokakuun puoleen väliin. Tosin pian lokakuun puolessa välissä tulivat jo ensimmäiset pakkaset ja lumisateet. Talvista säätä kesti kuitenkin vain hyvin vähän aikaa, kun sää taas lämpeni. Marraskuun oli lämpöoloiltaan ja sateisuudeltaan varsin tavanomainen loppusyksyn kuukausi. Vuosi päättyi joulukuun hyvin lauhoihin säihin. Lämpötila oli useaan otteeseen plussan puolella ja sateet tulivat osin vetenä. Vuoden lopussa lumipeite oli lähes olomaton. Kokonaisuutena vuosi 2007 oli harvinaisen lämmin: Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo oli 4,3 C. Heinäkuu oli vuoden sateisin kuukausi. Vähäsateisin kuukausi Kuopiossa oli maaliskuu. Auringon paistetta oli hieman keskimääräistä vähemmän vuonna 2007. Vallitsevat tuulet Kuopiossa olivat lännestä ja etelästä. Kuopion Hatsalan sääasemalla jää pohjoissektorin tuulten määrä pieneksi ilmeisesti läheisen Puijon vaikutuksesta, joten nämä tulokset eiivät kuvasta hyvin tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella.

Vuorokauden keskilämpötila Kuopiossa vuonna 10 2007 Daily Mean T emperature in Kuopio in 2007 Lämpötila / Temperature ( C) Vuosikeskilämpötila 4,3 C Annual Mean Temperature 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / Month Vallitsevat tuulensuunnat (%) Kuopiossa vuonna 2007 Wind direction in Kuopio in 2007 W NW N 25 20 15 10 5 0 NE E SW SE S

11 4. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 4.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2007 olivat noin 2 000 tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöjen taso tippui matalimmalle tasolle vuosikymmeneen. Savon Sellu Oy:n päästöt kohosivat lähes kaksinkertaiseksi edellisestä vuodesta. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2007 Emissions of Sulfur Dioxide Hajapäästöt / Nonpoint sources 53 t Muut päästölähteet / Other sources 119 t Tieliikenne / Road traffic 3 t Savon Sellu Oy/ Paperboard factory 422 t Kuopion Energia Oy, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 1361 t 4.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän

12 Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 μg/m 3 vuorokausiarvo 80 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 μg/m 3 vuorokauden keskiarvolle 125 μg/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu rajaarvo 20 μg/m 3. Talvikaudeksi määritellään 1.10.-31-3. välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 4.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Tuntiarvot 9-78 250 Vuorokausiarvot 6-25 80

13 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 246 350 0 24 vuorokausikeskiarvo 29 125 0 3 ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuosikeskiarvo 2 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2006-31.3.2007) 2 20 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa ja elokuussa. Matalimmillaan rikkidioksidipitoisuudet olivat helmikuussa. Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) 100 80 60 40 20 Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa v. 2007 Concentrations of SO 2 in Sorsasalo in 2007 Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 250 g/m 3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 80 g/m 3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h

14 Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on aikaisemmin mitattu vuosina 1991, 1992, 1996 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat olleet laskussa vuoteen 2000 asti. Vuoden 2007 keskiarvo oli 2000-luvun tasolla. Pitoisuus /Concentration ( g/m 3 ) 25 20 15 10 5 0 Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopiossa 1984-2007 Concentrations of SO 2 in Kuopio1984-2007 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 Vuosi / Year Keskusta Sorsasalo

15 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2007 olivat Kuopiossa noin 2 600 tonnia. Hajapäästöt / Nonpoint sources 79 t Työ- ja maatalouskon./ work- and agriculture machines 490 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2007 Emissions of Nitrogen Oxides in Kuopio Tieliikenne / Road traffic 532 t Muut päästölähteet / Other sources 124 t Kuopion Energia Oy, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 814 t Savon Sellu Oy / Paperboard factory 519 t Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita

Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: 16 tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään 1.1.2010 alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kuopiossa Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Mitattu pitoisuus Maaherrankatu Ohjearvo Tuntiarvot (NO 2 ) 36-92 38-101 150 Vuorokausiarvot (NO 2 ) 16-54 15-66 70 1.1.2010 mennessä alitettaviin raja-arvoihin:

NO 2 Pitoisuus / Concentration 150 120 17 Concentrations Korkein of NOKorkein 2 Maaherrankatu Raja-in 2007 Ylitysten mitattu pitoisuus mitattu pitoisuus arvo määrä KasO armipuis- hjearvo tuntiarvolle Maaherran- / Guideline Value for 1 h: 150 µg/m 3 hjearvo (μg/m vuorokausiarvolle ) kadulla / Guideline Value for 24 h: 70 µg/m 3 3 toss Oa Sallittujen ylitysten määrä tuntikeski 104 108 200 0 18 arvo ( g/m 3 ) 90 60 vuosikes kiarv 30 o Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla v. 2007 13 16 40 - - NO X 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa Vuorokausiarvo / Value for 24 h Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla Raja-arvo Vuosikeski-arvo (NO+NO 2 ) 21 30 30 ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan touko-, heinä- ja syyskuussa ja korkeimmillaan tammihuhtikuussa. Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa v. 2007 Concentrations of NO 2 Kasarmipuisto in 2007 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) 150 120 90 60 30 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Ohjearvo tuntiarvolle / Guideline Value for 1 h: 150 g/m 3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 70 g/m 3 Vuorokausiarvo / Value for 24 h

18 Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Joka tapauksessa typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi. Vuoden 2007 vuosikeskiarvo oli hieman alhaisempi kuin edellisinä vuosina. 80 Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa 1989-2007 Concentration of NO 2 in Kasarmipuisto 1989-2007 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) 60 40 20 0-89 -90-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 Vuosi / Year Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004 ja 2005, jolloin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2007. Pitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2007 olivat hieman suurempia kuin Kasarmipuistossa. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä.

19 6. HIILIMONOKSIDI (CO) 6.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2007 olivat noin 4 900 tonnia. Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä ja erilaisista työkoneista. Jonkin verran hiilimonoksidipäästöjä tulee myös epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun poltosta. HIILIMONOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2007 Emissions of carbon monoxide in Kuopio Muut päästölähteet / Other sources 1 800 t Hajapäästöt / Nonpoint sources 1 000 t Tieliikenne / Road traffic 2000 t 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita.

20 Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita. 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja rajaarvoihin olivat: CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,7-5,0 20 Raja-arvo (mg/m 3 ) 8 tunnin keskiarvot 0,2-2,2 8 10 Alhaisimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin kesällä, jolloin autoliikenteen pakokaasuista peräisin oleva hiilimonoksidi pääsee parhaiten laimenemaan ympäristöön. Pitoisuudet olivat puolestaan korkeimmillaan talvikuukausina tammi-helmikuussa. Hiilimonoksidipitoisuudet Maaherrankadulla v. 2007 Concentration of CO in Maaherrankatu in 2007 Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Ohjearvo tuntikeskiarvolle / Guideline for Mean Value of 1 h: 20 mg/m 3 Ohjearvo 8 h keskiarvolle / Guideline for Mean Value of 8 h: 8 mg/m 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / Month Tuntikeskiarvo / Mean Value for 1 h 8 tunnin keskiarvo / Mean Value for 8 h Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa.

21 Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Hiilimonoksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopion keskustassa 1992-2007 (vuosina 1992-2003 Kasarmipuisto, Vuodesta 2004 Maaherrankatu) Concentrations of CO in City Centre of Kuopio 1992-2007 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 Vuosi / Year Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Vuodesta 2004 vuoteen 2007 vuosikeskiarvot keskustassa ovat olleet hieman korkeampia 2000-luvun alkuun verrattuna. Tämä johtuu siitä, että mittaus siirrettiin vuonna 2004 Maaherrankadulle, missä mittauspiste kuvaa enemmän liikenteen voimakkaasti kuormittamaa aluetta kuin Kasarmipuiston mittausasema, jossa mittaus sijaitsi ennen vuotta 2004..

22 7. OTSONI (O 3 ) 7.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä. 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 μg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (μg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla 1.5. 31.7. Tavoitearvo vuodelle 2010 on 18 000 μg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on 6 000 μg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 μg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 μg/m 3 ylittyessä.

23 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona Väestön tiedottamiskynnys Tuntiarvot 63-103 180 AOT40 539 6000/18000 O 3 Mitattu pitoisuus Tavoitearvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 61-98 120 0 25 Kasvukaudella (1.5-31.7.) kasvillisuuden suojelemiseksi annettu pitkänajan tavoitearvon AOT 40 alittui vuonna 2007 (9% tavoitearvosta). Otsonipitoisuudet olivat korkeimpia maalis-toukokuussa. Keväisin olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat ja kaukokulkeuma suurinta. Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) 180 150 120 90 60 30 0 Otsonipitoisuudet Kuopion Kasarmipuistossa v. 2007 Concentrations of Ozone in Kasarmipuisto in 2007 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h 8 h keskiarvo / Value for 8 h

Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo aleni vuonna 2007 hieman edellisistä vuosista. 24 Otsonipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa 1998-2007 Concentrations of ozone in Kasarmipuisto in 1998-2007 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) 60 50 40 30 20 10 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuosi / Year

25 8. HIUKKASET 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2007olivat noin 510 tonnia. Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä (kuten kiinteistökohtainen lämmitys), teollisuudesta ja energiantuotannosta. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka. HIUKKASPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2007 em ission of particulate matter in Kuopio v 2007 T ieliikenne / Road traffic 29 t Hajapäästöt / Nonpoint sources 198 t Muut päästölähteet/ Other sources 54 t Savon Sellu Oy/ Paperboard factory 186 t Kuopion Energia Oy, Haapaniem en vo im ala itokset/ Power plants 68 t 8.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta.

26 Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pienhiukkasille on määritelty tavoite- ja raja-arvo vuonna 2008 annetussa uudessa EU:n ilmanlaatudirektiivissä. Tavoite- ja raja-arvo on 25 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Raja-arvo saa ensivaiheessa (vuonna 2008) ylittyä 20 %. Saman direktiivin mukaan väestö ei vuoden 2015 jälkeen saa altistua yli 20 μg/m 3 oleville pienhiukkaspitoisuuksille (altistuspitoisuutta koskeva velvoite). 8.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM 10 Mitattu pitoisuus Mitattu pitoisuus Ohje- Kasarmipuistossa Maaherrankadulla arvo Vuorokausiarvo 12-89 15-181 70 ja suhteessa raja-arvoihin Kasarmipuistossa: PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus Rajaarvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 149 50 9 35 Vuosikeskiarvo 14 40 - -

27 ja suhteessa raja-arvoihin Maaherrankadulla: PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 238 50 22 35 Vuosikeskiarvo 19 40 - - Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla selvästi korkeimmillaan maaliskuussa. Kasarmipuistossa ylittyi hengitettävien hiukkasten ohjearvo maaliskuussa ja Maaherrankadulla tammi-, maalis- ja huhtikuussa. Maaliskuussa Maaherrankadulla ohjearvon ylitys oli erittäin suuri: ohjearvo ylittyi yli kaksinkertaisesti. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet Kuopiossa vuonna 2007 Concentrations of PM10 in Kuopio in 2007 Pitoisuus / Concentration (mg/m3) 200 160 120 80 40 Keskusta / City Centre Maaherrankatu 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / Month Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta korttelin keskiosiin 50 m päähän kaduista vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi. 1990-luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2007 keskimääräiset pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin muutamana edellisenä vuonna. Maaherrankadulla pitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin Kasarmipuistossa. Tämä johtuu siitä, että Maaherrankadun mittausasema kuvaa paremmin pitoisuuksia liikenteen voimakkaasti kuormittamilla alueilla, kun taas Kasarmipuiston tulokset kuvaavat keskustan taustapitoisuuksia kortteleiden sisäosissa.

28 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) 50 40 30 20 10 0 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvot 1988-2007 Concentrations of PM10 in 1998-2007 -88-89 -90-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 Vuosi / Year Itkonniemi Keskusta Maaherrankatu 8.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaukset aloitettiin vuonna 2007. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan maaliskuussa pahimman katupölyjakson aikana. Pienhiukkasia on Kuopiossa aiemmin mitattu Maaherrankadun mittausasemalla vuonna 2005. Pitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2007 olivat samaa tasoa kuin vuonna 2005 Maaherrankadulla.

29 50 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2007 Concentrations of PM2,5 at Kasarmipuisto in 2007 Pitoisuus / Concentration (mg/m3) 40 30 20 10 0 * tulos ei tilastollise sti d t * 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / M onth 9. HAJURIKKIYHDISTEET (TRS) 9.1 Päästöt Rikkivetypäästöt Kuopiossa vuonna 2007 olivat 10 tonnia laskettuna rikkinä. Merkittävin rikkivedyn päästölähde Kuopiossa on Savon Sellu Oy:n tehtaat. Jonkin verran rikkivetypäästöjä tulee myös Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikalta. 9.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

30 9.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Vuorokausiarvot 0,5-6,0 10 Pitoisuudet jäivät alle ohjearvotason. Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) 10 8 6 4 2 Hajurikkipitoisuudet Sorsasalossa v. 2007 Concentrations of TRS in Sorsasalo in 2007 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guideline Value for 24 h: 10 g/m 3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi / Month TRS 2. sr vrk Selvästi korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmikuussa. Keskimäärin pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 2004. 10. ILMANLAATUINDEKSI 10.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta.

31 Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Indeksi lasketaan Kuopiossa koko kaupunkialueelle kaikkien mittausasemien tuloksista. Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000

32 10.2 Indeksiarvot Kuopiossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 48. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,8 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,9 % ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 4,3 ajasta, tyydyttävää 32 % ajasta ja hyvää 62 % ajasta. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli maaliskuun lopulla ja aivan huhtikuun alussa. Tällöin ilmanlaatua heikensi katupöly. Korkein indeksiarvo oli 28. maaliskuuta, jolloin se oli 417. Myös tammikuussa ilmanlaatu parina päivänä oli huono katupölystä johtuen. Tällöin maassa ei vielä ollut lunta ja pakkasella katujen pinnasta irronnut pöly jäi leijumaan hengitysilmaan. 200 Ilmanlaatuindeksi Kuopiossa vuonna 2007 Air Quality Index in Kuopio 2007 Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index ERITTÄIN HUONO / VERY BAD 150 HUONO / BAD 100 VÄLTTÄVÄ / PASSABLE 75 TYYDYTTÄVÄ / FAIR 50 HYVÄ / GOOD 0 tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marr joulu Kuukausi / Month

33 11. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 11.1 Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Savon Sellu Oy / Paperboard factory 128 t FOSSIILISET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2007 (yksikkö tuhatta tonnia) Emissions of fossile carbon dioxide in Kuopio Hajapäästöt / Other sources 78 t Kuopion Energia Oy/ Power Plants 583 t Tieliikenne / Road traffic 141 t Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. 11.2 Hiilivedyt Ilmaan pääseviä haihtuvia hiilivetyjä ovat mm. pakokaasuihin jääneet palamattomat polttoaineet ja liuotinhöyryt. Niitä kutsutaan nimellä VOC-yhdisteet (volatile organic compounds). VOC-päästöjä Kuopiossa aiheuttavat eniten kiinteistökohtainen lämmitys, työkoneet ja tiliikenne. Lisäksi hiilivetypäästöjä tulee liuottimia käyttävästä teollisuudesta. Hiilivedyt ovat typenoksien kanssa osallisena auringonvalon vaikutuksesta tapahtuvaan alailmakehän otsonin muodostukseen.

34 TÄRKEIMMÄT HIILIVETYPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2007 Öljyvarastot, 4 t JELD-WEN SUOMI OY 74 t OY SCANTARP AB liuottimet 69 t TIELIIKENNE 219 t TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 240 t RAIDELIIKENNE, 3 t VESILIIKENNE 60 t HAJAPÄÄSTÖT 540 t FENESTRA OY, 37 t BELLA VENEET OY, 69 t 11.3 Metallit Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Tärkeimpien metallien päästöt ilmaan vuonna 2007 olivat seuraavat: Metalli (kg/a) As Cd Cr Ni Pb V Zn Hg Kuopion Energia Oy/Haapaniemi 7,7 1,1 13,9 252 35,7 805 112 4,2 Savon Sellu Oy 6,6 1,1 13,9 16,2 4,8 212 0,0 Sasmox Oy 15,0 46 As = arseeni Cd = kadmium Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

35 11. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästöjen kokonaistasoissa ei ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuonna 2007 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,8 % ajasta, huonoksi 0,9 % ajasta, välttäväksi 4 %, tyydyttäväksi 32 % ajasta ja hyväksi 62 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maalis-huhtikuussa, jolloin katupölystä johtuen koholla olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Myös tammikuussa olivat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet koholla, koska pysyvä lumipeite satoi vasta tammikuussa ja ennen sitä tammikuussa muutamana päivänä ilmassa oli liikenteen ilmaan nostamaa katupölyä Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. Vuonna 2007 rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli edellisten vuosien tasolla. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990-luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadun mittausasemalla ovat hieman Kasarmipuiston asemalla mitattuja suurempia. Otsonipitoisuudet ovat hieman kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2007 pitoisuudet olivat kuitenkin hieman edellisvuosien tasoa alhaisempia lähinnä kevään ja kesän viileistä ja sateisista säistä johtuen. Otsonipitoisuudet jäivät selvästi alle kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuudet ovat olleet samalla tasolla 1990-luvun puolivälistä lähtien. Mittausten mukaan vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät ohjearvot. Vuonna 2007 tammi-, maalis- ja huhtikuussa keskustassa Maaherrankadun mittausasemalla ja maaliskuussa Kasarmipuistossa mitattiinkin ohjearvon ylityksiä hengitettävän pölyn osalta.

36 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Savon Sellu Oy:n vaikutusalueella Sorsasalossa olivat keskimäärin edellisten vuosien tasolla. Pitoisuudet olivat helmikuuta lukuun ottamatta alle 20 % ohjearvosta.

MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 sivu 1/6

LIITE 1 sivu 2/6 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: 6977320:3533900 Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu 9.9.2002 Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saat seuraavasta linkistä: http://weather.savonia-amk.fi/index.php?view KASARMIPUISTO

LIITE 1 sivu 3/6 Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM 10, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: API, malli 400 / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta. MAAHERRANKATU

LIITE 1 sivu 4/6 Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO X, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Thermo Environmental, malli 48 / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 2,5 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO x : Monitor Labs, malli 9841B / Kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.