PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS 31.12.2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS 31.12.2011 Dnro: PRH229/20/2012

1 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1 JOHDON KATSAUS... 2 1.2 VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 5 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 5 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 6 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 6 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 9 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 9 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 12 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 13 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 16 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 16 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 16 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 16 1.6.4 Tase... 18 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 19 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 20 1.9 YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 20 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 21 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 22 4. TASE... 23 5. LIITETIEDOT... 25 6. TILIPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET........ 32

2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toimintaympäristössä ei vuonna 2011 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Uusia yrityksiä perustettiin ja rekisteröitiin hieman aiempaa enemmän. Uusien yhdistysten sekä säätiöiden määrä oli vakiintuneella vuosittaisella tasolla. Teollisoikeushakemusten määrä ei juurikaan poikennut aiemmista vuosista. Kansainvälisten tavaramerkkihakemusten määrä jatkoi hienoista laskuaan. Vuoden 2011 aikana Suomi päätti liittyä 25 EU:n jäsenmaan yhteishankkeeseen nk. yhtenäispatentin käyttöönottamiseksi jäsenvaltioiden alueella. Yhtenäispatentin voimaantulo vaatii jäsenvaltioiden yhteisymmärrystä myös tuomioistuinjärjestelmän muutoksista. PRH uudisti vuonna 2011 strategiansa ja määritteli pääministeri Kataisen hallitusohjelman sekä TEM:n konsernistrategian pohjalta viraston uudet strategiset painopistealueet. TEM-konsernistrategian mukaisesti osana kilpailukykyistä elinkeinoelämän toimintaympäristöä PRH edistää uutta ja kasvavaa yritystoimintaa. Viraston päämääränä on olla kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettu yritysten tunnusmerkkien sekä keksintöjen yksinoikeuksien myöntäjä. PRH pyrkii myös olemaan julkishallinnon sähköisen asioinnin edelläkävijä, jonka palvelut ovat asiakaslähtöisesti, keskitetysti ja yhteen toimivasti yritysten ja yhteisöjen käytettävissä. Niin ikään viraston ylläpitämien yritys- ja yhteisötietojen tulisi olla koko yhteiskunnan tehokkaassa käytössä. Yhteisenä tavoitteenamme on asiakkaan ja henkilöstön eduksi yksi yhtenäinen PRH. Vuonna 2011 Patentti- ja rekisterihallituksessa toteutettiin tulossopimuksen ja vuotta aiemmin tehdyn evaluoinnin edellyttämät toimenpiteet viraston tukipalveluiden uudelleen organisoimiseksi tuottavuutta edistäen. Viraston aiemmasta seitsemästä toimintayksiköstä muodostettiin kolme uutta tulosaluetta. Henkilövähennysten määrä oli 20. Vähennykset syntyivät henkilöiden eläkkeelle siirtymisen sekä irtisanomisten kautta. Muun muassa johtamisjärjestelmiä ja käytännön yhteistyömuotoja kehittämällä virasto tavoittelee parempaa yhteistyötä viraston toimintayksiköiden kesken ja pyrkii evaluoinnissa esille nostetun linjojen siiloutumisen vähentämiseen. Yhdistys- ja säätiörekisteritoiminnoista muodostettiin uusi yhteinen tulosalue. Vuoden 2011 aikana PRH:ssa jatkettiin kaikilla tulosalueilla sähköisten asiointi- ja käsittelymenetelmien kehitystyötä, jolla helpotetaan asiakkaiden asiointia ja tehostetaan viraston toimintoja. Tietojärjestelmäinvestointeihin liittyvät investoinnit ja niihin liittyvä poistojen jaksottaminen ovat vaikuttaneet viime vuonna viraston talouteen ja lisäävät myös tulevina vuosina merkittävästi viraston kustannuksia. Vuoden 2011 kokonaiskuva tuloksellisuudesta PRH:ssa on selkeästi positiivinen ja tuottavuuden kehitys oli suorastaan erinomainen. Virastossa työn tuottavuus parani edellisvuodesta 15,5 prosenttia ollen korkein 20 vuoden mittausjakson aikana. PRH:n neljän ns. ulkoisen tulosalueen työn tuottavuuden muutos vaihteli 12,3-24,2 prosentin välillä. Tärkeimpiä syitä tuottavuuden merkittävälle nousulle olivat sähköisten käsittelyjärjestelmien käyt-

3 töönotto, töiden ja resurssien uudelleen organisointi sekä työn vaatiman osaamisen kehittyminen. Tulossopimuksen mukaiset käsittelyaikatavoitteet saavutettiin pääosin lukuun ottamatta PCT-tutkimusten, kansainvälisten tavaramerkkihakemusten, yrityskiinnitysten sekä yhdistysten sääntömuutosten käsittelyaikoja. Virastomme asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme pysyi vuoden 2010 tapaan korkealla tasolla ollen 4 asteikolla 1-5. Sähköisten palveluiden käytettävyyttä ja kattavuutta toivottiin edelleen kehitettävän ja arvosana 3,6 jäi hieman tavoitearvosta 3,8. Vuonna 2011 kartoitettiin myös näkemyksiä sisäisten tukipalvelujemme toimivuudesta. Tulokset olivat erinomaisia (yleisarvosana 3,8). Merkittävistä muutoksista ja henkilöstövähennyksistä huolimatta tukipalvelujen toimintavarmuus säilyi sekä toimintojen kehitys vahvistui. Henkilöstön työtyytyväisyys parani edelliseen vuoteen verrattuna ja VM- Baron kokonaisindeksi oli tavoitteen mukainen 3,54 (vuonna 2010 3,38). Parhaimmat arvosanat saivat työilmapiiri ja yhteistyö, työn sisältö ja haasteellisuus sekä työolot. Kehitettävää on edelleen erityisesti palkkauksessa, tiedonkulussa ja kehittymisen tuessa. Eniten paranivat tiedonkulun, johtamisen, työilmapiirin ja yhteistyön, kehittymisen tuen, palkkauksen sekä työn sisällön ja haasteellisuuden arvot. Työnantajakuvan arvosana laski. Epäilemättä tähän laskuun vaikuttivat merkittävästi vuonna 2011 toteutetut irtisanomiset. 1.2 Vaikuttavuus PRH suuntaa ja kehittää toimintaansa TEM:n konsernistrategian, innovaatiostrategian sekä valtioneuvoston aineettomia oikeuksia koskevan strategian mukaisesti. TEM-konsernistrategian linjausta uuden ja kasvavan yritystoiminnan edistämisestä sekä innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistamisesta tukevat keskeisesti hyvin toimiva kaupparekisteri ja teollisoikeuksien suojaa koskevien hakemusten asiantunteva ja joutuisa käsittely. Patentti- ja rekisterihallitus otti marraskuun alussa 2011 englannin käyttöön kansallisten patenttihakemusten päätöskielenä suomen ja ruotsin rinnalle. Suomalaiset vientiyritykset suojaavat tuotekehityksensä tulokset patenteilla yhä useammin myös kansainvälisesti. Suomalaisten patentinhakijoiden hakemusmäärät ovat kasvaneet niin Euroopan patenttivirastossa, USA:ssa, Japanissa kuin Kiinassa. Kun englanti on kansallisten patenttihakemusten päätöskieli, voidaan hakemukset laatia suoraan englanniksi ja jatkaa samalla kielellä hakua ulkomailla. Siten alennetaan yritysten patentointikynnystä Suomessa ja helpotetaan keksintöjen suojausta muiden maiden patenttivirastoissa. Myös käännöskustannuksia säästyy. Tällä muutoksella PRH vahvistaa suomaisten yritysten innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Yritysten perustamis- ja muutosilmoitusten sekä teollisoikeudellisten hakemusten käsittelylle asetetut käsittelyaikatavoitteet saavutettiin lähes kaikilta osin. Suoritteiden laatua ja määrää käsitellään luvussa 1.4.1.

1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Julkisten palveluiden tuottavuuden parantamistavoite toteutui erinomaisesti PRH:n kokonaistuottavuuden kasvaessa 15,5 prosenttia. Tuottavuuden muutosta käsitellään luvussa 1.3.1. Lisäksi tuottavuutta kohennettiin järjestämällä uudelleen viraston hallinto- ja tukipalvelut, mikä vaikutti myös PRH:lle asetetun htv-tavoitteen saavuttamiseen. Henkisten voimavarojen hallintaa käsitellään kohdassa 1.5. PRH osallistui IPR-strategian toimenpiteiden jalkauttamiseen järjestämällä kertomusvuoden aikana koulutusta yrityksille ja yrityspalvelutehtävissä toimiville sekä asiantuntijoille ja asiamiehille. Näiden lisäksi PRH ja Yritys-Suomi järjestivät yritysneuvojille ja teknologia-asiantuntijoille suunnatun IPR-koulutuksen ensimmäisen vaiheen. PRH tiedotti eri tavoin viraston palveluista ja erityisesti IPR:n merkityksestä yritystoiminnalle. PRH:lla ei ole siirto- ja sijoitusmenoja, joten niiden vaikuttavuutta ei käsitellä tässä yhteydessä. PRH:n asiakkaiden toimintaedellytykset paranevat kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä PRH:n toiminnan vaikuttavuutta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. 4 Vaikuttavuus 2009 2010 2011tot 2011tav PRH tarjoaa asiakkaille hyvät yhteydet alan kansainvälisiin järjestelmiin ja tietopalveluihin, (asiakasarvio 1-5) - 3,4 3,5 3,5 Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden tukeminen, (asiakasarvio 1-5) - 3,4 3,5 3,5 Taulukko 1. Vaikuttavuus Tulossopimuksessa asetetut tavoitteet saavutettiin, lisäksi asiakkaat arvioivat vaikuttavuuden vieläpä parantuneen edelliseen kyselyyn verrattuna. Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden perusedellytykset vahvistuvat sähköisen asioinnin helpottumisen myötä.

5 Sähköinen asiointi 2009 2010 2011tot 2011tav Patenttihakemukset, % 91,0 90,3 94,0 90 Yhdistysrekisteri-ilmoitukset, % 31,8 41,3 46,4 45 Tavaramerkkihakemukset, % 36,0 39,5 46,0 50 Kaupparekisteri-ilmoitukset, % 47,2 51,6 51,0 55 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Taulukko 2. Sähköinen asiointi Tulossopimuksessa asetetut sähköisen asioinnin tavoitteet ylitettiin patenttihakemuksissa ja yhdistysilmoituksissa, mutta tavaramerkkihakemusten ja kaupparekisteri-ilmoitusten sähköinen ilmoittaminen jäivät hieman tavoitteista. Tulossopimustavoitteena oleva kaupparekisterin sähköisen asioinnin tunnusluku sisältää kaupparekisteri-ilmoitusten lisäksi tilinpäätösilmoitukset. Verohallinto toimittaa sähköisesti kaupparekisteriin tilinpäätöstietoja, joiden osuus kaikista PRH:lle toimitetuista tilinpäätöksistä oli 84 prosenttia. PRH:n toiminnan tuloksellisuutta mitataan tunnusluvuille määriteltyjen tavoitteiden avulla, joista sovitaan tulossopimuksessa TEM:n kanssa. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet tulosalueille määritellään viraston päätöksellä: tavoitteet asetetaan asiakastyytyväisyydelle sekä resurssien, prosessien ja henkisten voimavarojen hallinnalle. Tuottavuusmittaus kohdistuu PRH:ssa keskeisimpien käsittelyprosessien työn tuottavuuteen (suoritteet / henkilötyövuodet). Viraston tunnuslukuna on tulosyksiköiden tuottavuuden muutosten henkilötyövuosilla painotettu keskiarvo. Tuottavuusmittauksen piirissä olevien tulosyksiköiden henkilötyövuosiosuus koko viraston henkilötyövuosista oli 75,5 prosenttia. Tukipalvelujen välillisten vaikutusten kautta viraston koko henkilökunnan työpanos tulee otetuksi huomioon tuottavuusmittarissa. Tuottavuus 2009 2010 2011tot 2011tav Tuottavuuden muutos, % + 1,5 + 3,4 + 15,5 + 2,2 Taulukko 3. Tuottavuus

1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Käsittelyprosessien keskimääräinen työn tuottavuus nousi vuoden 2011 aikana keskimäärin 15,5 prosenttia. Keskeisimmät syyt hyvään tuottavuuskehitykseen olivat sähköisten hakemusten ja ilmoitusten määrien kasvu, kokonaiskysynnän kasvu sekä tietojärjestelmien, työprosessien ja osaamisen kehittäminen. Toiminnan taloudellisuuden kehitystä mitataan tulosyksiköiden yksikkökustannusten muutosten painotetulla keskiarvolla. 6 Taloudellisuus 2009 2010 2011tot 2011tav Yksikkökustannusten muutos, % + 2,2 + 2,6-3,4 +4,0 Taulukko 4. Taloudellisuus Tehtyjen suoritteiden määrän kasvu on keskeisin tekijä sille, että yksikkökustannusten keskimääräinen muutos oli selvästi tavoitetta parempi. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992, muut. 1175/1994, 1381/1995 ja 75/2007) ja työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (1085/2009). Tuotoista 91 prosenttia tulee PRH:ta koskevien maksuperustelain ja - asetuksen perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista ja 6 prosenttia liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Lisäksi 3 prosenttia tulee yhdistys- ja säätiörekisterin tuloina, jotka on asetuksella säädetty alle omakustannusarvon hinnoitelluiksi suoritteiksi. Budjettiin oli kirjattu ja TEM:n kanssa vahvistettu seuraavat kustannusvastaavuustavoitteet: julkisoikeudelliset suoritteet 95 prosenttia, liiketaloudelliset suoritteet 107 prosenttia ja alle omakustannusarvon hinnoitellut suoritteet 33 prosenttia. Yritys- ja yhteisölinjan tulot kasvoivat säätiörekisteri mukaan lukien 1,4 miljoonaa euroa. Tulojen kasvu aiheutui kaupparekisteri-ilmoitusten kysynnän kasvusta asunto-osakeyhtiölain muutoksen sekä yleisen taloudellisen tilanteen elpymisen vuoksi. Kaupparekisteri-ilmoitustulot lisääntyivät 1,2 miljoonaa euroa, yrityskiinnityshakemus- ja ilmoitustulot 57 000 euroa ja säätiöhakemus- ja ilmoitustulot 50 000 euroa. Kokonaisuutena patentti- ja innovaatiolinjan tulot kasvoivat 0,3 milj. euroa. Patenteista maksettavien vuoksimaksujen tulot alenivat n. 0,5 milj. euroa,

7 mutta sen sijaan julkaisumaksut lisääntyivät noin 0,2 milj. euroa ja EUpatenttien vuosimaksut noin 0,6 milj. euroa. Tavaramerkki- ja mallilinjan tulot pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Julkisoikeudelliset suoritteet Tuhatta euroa 2009 2010 2011 2011 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot 36 677 40 886 42185 39625 Muut tuotot 190 83 114 65 Erillistuotot yhteensä 36 867 40 969 42299 39690 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 257 247 189 410 Henkilöstökustannukset 17 734 17 404 17412 17565 Vuokrat 3 312 3 290 2874 2842 Palvelujen ostot 6 318 8 003 9404 9548 Poistot 1 227 1 201 1 405 1746 Korot 933 415 313 964 Muut erilliskustannukset -510 665 1011 1606 Erilliskustannukset yhteensä 29 271 31 225 32 609 33718 Käyttöjäämä 7 596 9 744 9 689 5971 Tukitoimintojen kustannukset 9 472 7 923 7823 8187 Kustannukset yhteensä 38 743 39 148 40 433 41906 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) -1 876 1 821 1866-2217 Kustannusvastaavuus - prosenttia 95 105 105 95 Taulukko 5. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Taloudellinen tilanne parani edelliseen vuoteen verrattuna ja kysyntä elpyi. Julkisoikeudellisten suoritteiden hyvään tulokseen vaikuttivat osaltaan edellisen vuoden aikana tehdyt maksutarkistukset, jotka näkyivät koko painollaan vasta vuoden 2011 aikana. Maksutuotot olivatkin 2,6 miljoonaa euroa enemmän kuin oli ennakoitu, ja kustannuksissa syntyi säästöä etenkin henkilöstökustannuksissa. Alle omakustannusarvon hinnoitellut suoritteet ovat yhdistysten, uskonnollisten yhdyskuntien ja säätiöiden suoritteita (taulukko 6). Niiden maksut voivat voimassa olevien PRH:n suoritteista annetun lain ja TEM:n antaman asetuksen nojalla olla alihinnoiteltuja yhteiskuntapoliittisista syistä. Laskelma sisältää myös säätiövalvonnan kustannukset. Säätiö- ja yhdistysrekisterien kustannusvastaavuus on parantunut vuosina 2009-2011 18 prosentilla, mutta etenkin säätiövalvonnan kustannusten kohoaminen näyttää johtavan merkittävään toiminnan alikatteellisuuteen. PRH onkin tehnyt vuodelle 2013 esityksen viraston toimintamenomäärärahan korottamisesta 1 870 000 euroon alijäämän täysimääräiseksi kattamiseksi.

8 Alle omakustannusarvon hinnoitellut julkisoikeudelliset suoritteet Yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat ja säätiöt, tuhatta euroa 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2011 Budj.tavoite Tuotot 833 1 161 1389 1193 Muut tuotot Erillistuotot yhteensä 833 1 161 1389 1193 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 36 39 21 24 Henkilöstökustannukset 1 743 1 749 1675 1755 Vuokrat 260 258 301 256 Palvelujen ostot 660 594 406 632 Poistot 61 96 135 280 Korot 141 24 26 0 Muut erilliskustannukset -230-227 4 24 Erilliskustannukset yhteensä 2 671 2 533 2 568 2974 Käyttöjäämä -1 838-1 372-1 179-1 781 Tukitoimintojen kustannukset 665 642 632 687 Kustannukset yhteensä 3 336 3 175 3 199 3 660 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) -2 503-2 014-1811 - 2468 Kustannusvastaavuus - prosenttia 25 37 43 33 Taulukko 6. Alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuus Liiketaloudelliset suoritteet Tuhatta euroa 2009 2010 2011 2011 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot 2 672 2 883 2952 3 198 Muut tuotot -11 Erillistuotot yhteensä 2 672 2 883 2941 3 198 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 12 8 15 Henkilöstökustannukset 662 780 612 679 Vuokrat 119 155 114 107 Palvelujen ostot 203 538 620 302 Poistot 34 88 1423 1 594 Korot 26 32 204 0 Muut erilliskustannukset -9 32 53 49 Erilliskustannukset yhteensä 1 045 1 637 3 036 2 748 Käyttöjäämä 1 627 1 246-95 449 Tukitoimintojen kustannukset 314 406 353 230 Kustannukset yhteensä 1 359 2 043 3389 2 978 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) 1 313 840-448 219 Kustannusvastaavuus - prosenttia 197 141 87 107 Taulukko 7. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Koko viraston tasolla liiketaloudellisesti hinnoitelluissa suoritteissa päästiin 87 prosentin kustannusvastaavuuteen (taulukko 7). Liiketaloudellisten suoritteiden kysyntä laski hieman ennustetusta. Edellisiin vuosiin verrattuna kustannusvastaavuuden heikentymiseen vaikutti lisäksi kaupparekisterin Virre-tietojärjestelmän valmistuminen ja siitä aiheutuneet poistot, jotka kohdistuvat yksinomaan liiketaloudellisiin suoritteisiin. PRH:n toiminnan laajuus käy ilmi taulukosta 8, jossa esitetään tilastot keskeisiin palveluihin liittyvistä suoritemääristä vuonna 2011 ja sitä edeltävinä kahtena vuotena sekä taulukosta 9, jossa ovat viraston keskeisissä rekistereissä olevien tietojen määrät niin ikään vuosilta 2009 2011. 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Taulukoissa 8-11 esitetään tilastot PRH:n ydinpalveluihin liittyvistä suoritemääristä, viraston keskeisissä rekistereissä olevien tietojen määrät, sähköisten asiointi- ja tietopalvelujen käyttö sekä kävijämäärät asiakaspalvelussa. 2009 2010 2011 9 Myönnetyt patentit 1 055 923 841 Loppuunkäsitellyt kansalliset patenttihakemukset 2 414 3 163 2 904 Kansainväliset patenttiasiat - tehdyt uutuustutkimukset (PCT/ISA) 839 744 1007 - tehdyt patentoitavuuden esitutkimukset (PCT/IPEA) 132 139 122 Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit (EPO) 4 556 4 644 4 764 Loppuunkäsitellyt hyödyllisyysmallihakemukset 466 539 577 Ratkaistut tavaramerkkihakemukset (kansalliset) 4 570 3 654 4 127 Kansainväliset tavaramerkit: - käsitellyt Madrid-hakemukset (alkuperämaa Suomi) 251 220 186 - ratkaistut Madrid-hakemukset (kohdemaa Suomi) 2 045 1 813 2 155 - lähetetyt EU-tutkimusraportit 2 871 2 369 1 750 Rekisteröidyt mallit 292 236 335 Rekisteröidyt kaupparekisterin perusilmoitukset 30 446 30 622 31 336 Käsitellyt kaupparekisterin muutosilmoitukset 91 119 97 345 102 633 Tarkastetut tilinpäätösasiakirjat 257 419 283 509 241 886 Vahvistetut yrityskiinnitykset 6 022 5 526 6 055 Säätiöasiat - rekisteröidyt uudet säätiöt 42 32 43 - käsitellyt säätiöiden muutosilmoitukset 1 095 1 072 1 060 - tarkastetut säätiöt 2 779 2 616 2 603 Rekisteriin merkityt uudet yhdistykset 2 444 2 268 2 325 Muutokset ja purkautumiset yhdistysrekisteriin (sisältää nimenkirjoittajamuutokset) 17 427 16 269 17 540 Päätökset uskonnollisten yhdyskuntien asioissa (sisältää seurakunnat) 93 64 108 Valituslautakunnan ratkaisemat valitukset 173 178 151 Taulukko 8. Tilastotietoja PRH:n päätöksistä

10 2009 2010 2011 Suomeen myönnetyt kansalliset patentit 13 401 12 216 11 119 Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit 33 893 34 406 36 003 Patenttiasiamiesrekisterissä - asiamiestoimistoja 178 178 187 - asiamiehiä 341 356 355 Hyödyllisyysmallisuojat 2 995 2 927 3 117 Tavaramerkit 77 196 76 294 75 647 Suomessa hyväksytyt tavaramerkkien kansainväliset rekisteröinnit 42 957 42 238 40 246 Mallirekisteröinnit 3 785 3 571 3 375 Yritykset kaupparekisterissä 512 656 530 004 548 915 Yrityskiinnitykset 144 462 149 988 156 043 - joiden yhteispääoma (mrd. euroa) 76,4 82,1 93,2 Säätiöt 2 822 2 814 2 828 Yhdistykset 130 363 131 738 132 961 Uskonnolliset yhdyskunnat ja seurakunnat 355 358 363 Taulukko 9. Voimassaolevat teollisoikeudet ja rekistereissä olevat yhteisöt Sähköiset hakemukset ja ilmoitukset 2009 2010 2011 Kotimaiset patenttihakemukset - osuus kaikista (%) 1 418 73 1 402 76 1 342 76 Suomessa voimaan saatetut EP-patentit - osuus kaikista (%) 4 687 98 4 552 95 4 764 100 PCT-hakemukset - osuus kaikista (%) Patenttihakemukset (kaikki) - osuus kaikista (%) - tavoite (%) Kotimaiset tavaramerkkihakemukset - osuus kaikista (%) - tavoite (%) Kaupparekisteri-ilmoitukset - osuus kaikista (%) 1 052 90 91 65 1 305 36 40 2 405 2 1 105 94 90 90 1 485 40 50 15 847 11 1 174 96 94 90 1 760 46 50 17 243 12 Tilinpäätösilmoitukset - osuus kaikista (%) Kaupparekisterin ilmoitukset (kaikki) - osuus kaikista kr- ja tp-ilmoituksista (%) - tavoite (%) Yhdistysrekisteri-ilmoitukset - osuus kaikista (%) - tavoite (%) Sähköiset tietopalvelut 132 535 87 134 940 46 40 6 487 32 30 136 416 89 152 263 52 50 8 442 41 30 149 391 84 166 634 51 55 10 024 46 45 2009 2010 2011 Verkkosivut, prh.fi - kävijät prh.fi-sivulla 863 000 980 000 950 000

11 KitiNet - tehdyt haut 125 000 100 000 103 763 PatInfo-palvelu - palvelussa käynnit - tehdyt haut / ladatut sivut 53 000 555 000 87 000 1 291 000 82 000 1 331 000 Hymanetti - tehdyt haut 20 000 17 000 17 000 Tavaramerkkitietokanta - tehdyt haut 500 000 950 000 328 000 Mallinetti - tehdyt haut 165 000 148 000 152 000 Katka-tietopankki ja sovelluskyselyt (palvelu päättyi 2011) - kyselyt 2 100 000 2 300 000 370 000 YTJ-tietopalvelu - tehdyt haut 17 300 000 17 400 000 17 600 000 Virre-tietopalvelu - tehdyt haut 1 700 000 Tilinpäätöstiedot - sovelluspalvelusta 70 000 82 000 95 000 Kuulutustietopalvelu - tehdyt haut 240 000 210 000 150 000 Yrityskiinnitysmerkinnät - tehdyt kyselyt 9 400 11 000 23 000 EBR-tietopalvelu - Suomeen tehdyt haut 55 000 57 000 21 000 Yhdistysnetti - tehdyt haut 480 000 490 000 520 000 NettiYreka - tehdyt haut 14 000 16 000 18 000 Yhdistysosoitteet - tehdyt haut 1 200 1 200 1 000 Wap-Yreka (palvelu päättyi 2011) - tehdyt haut 500 700 40 Purkautuneet yhdistykset - tehdyt haut 13 000 9 000 13 000 Sähköiset tukipalvelut 2009 2010 2011 Maksaminen verkossa - tavaramerkkiasiat - yritys- ja yhteisöasiat - yhdistysasiat 1 321 6 791 1 493 1 739 8 740 1 751 45 166 9 902 TUPAS-tunnistukset (yhdistysasiat) 12 808 16 821 18 942 Sähköiset allekirjoitukset - patenttiasiat (HST) - yhdistysasiat (TUPAS) 9 800 8 499 10 516 10 445 11 786 12 383 Taulukko 10. Sähköiset hakemukset ja ilmoitukset

12 Virastossa paikan päällä asioineiden asiakkaiden määrät on esitetty seuraavassa taulukossa. Kävijämäärät 2009 2010 2011 Asiakaspalvelupiste, kirjaamo 49 000 47 000 41 000 Taulukko 11. Kävijämäärät 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu PRH mittaa palvelukykyään, palvelujensa laatua ja niiden vaikuttavuutta määräajoin tehtävin asiakastyytyväisyyskyselyin. Palvelukyky 2009 2010 2011tot 2011tav Asiakastyytyväisyys, asiakasarvio (1-5) - 4,0 4,0 4,0 Taulukko 12. Palvelukyky Loppuvuodesta 2011 toteutetussa kyselyssä asiakkaiden tyytyväisyys PRH:n palvelutasoon oli pysynyt erittäin hyvällä tasolla, ja tulossopimuksessa asetettu tavoite saavutettiin. Toimintavuoden aikana uudistettiin asiakaspalautteen keruu- ja käsittelyprosessia sähköisen ASPA-järjestelmän käyttöönotolla. Uudella järjestelmällä ja toimintatavalla varmistetaan palautteiden systemaattinen ja yhtenäinen käsittely sekä niiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. PRH:n palvelukykyä ja asiakasvaikuttavuutta kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja ovat myös sähköisen asioinnin osuus sekä sähköisten tietopalvelujen käyttömäärät. Nämä on kuvattu kappaleissa 1.2.1. ja 1.4.1. Käsittelyn nopeus on keskeisimpiä ulkoisen palvelutason ja siten myös asiakasvaikuttavuuden kuvaajia. Sitä mitataan avainsuoritteiden keskimääräisenä (mediaani) käsittelyaikana kirjaamisesta loppukäsittelyvaiheeseen.

13 Käsittelyaika 2009 2010 2011tot 2011tav Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,9 2,8 2,6 2,7 Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 5,0 4,9 4,8 5 Kaupparekisteri-ilmoitukset ja tilinpäätökset (pv) 3 1 1 8 Yrityskiinnityshakemukset (pv) 8 7 8 5 Yhdistysten perustamisilmoitukset (kk) (käsittelyynottoaika) 2,1 1,7 1,0 1,3 PCT-tutkimukset määräajassa, prosenttia 86,8 67,8 60,7 100 Taulukko 13. Käsittelyaika Tulossopimuksessa asetetut käsittelyaikatavoitteet saavutettiin pääosin. Patenttiasioissa PCT-tutkimusten määräaikatavoitteista osittain jäätiin, mihin vaikutti muun muassa erittäin tiukka tavoite sekä kansallisen hakemuskäsittelyn priorisointi käytettävissä olevin tutkijaresurssein. Toiminnan laadun arvioinnit ja laatujärjestelmät tukevat tuloksellisuuden saavuttamista. PRH:n toimintaa on koko 2000-luvun kehitetty laatupalkintomalleihin perustuvilla arviointimenetelmillä. Toimintavuonna PRH teki CAF-arviointimalliin pohjautuvan itsearvioinnin, jonka tuloksia hyödynnetään tulevalla suunnittelukaudella. Patentti- ja innovaatiolinjalla hakemuskäsittelyprosessien ISO 9001 - sertifikaattien ylläpito on jatkuvaa, mikä edellyttää sitoutumista laadunhallintajärjestelmän ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen PRH:ssa työskenteli vuoden 2011 lopussa 448 henkilöä. Htv-vuosia kertyi kaikkiaan 432,6. Kun tästä luvusta vähennetään tuottavuusohjelman mukaisesti harjoittelijat ja eläkeiän saavuttaneet, kertyi henkilötyövuosia yhteensä 419,9. Tulossopimuksen mukainen tavoite (440) saavutettiin. Työtyytyväisyyskyselyn (VM-Baro) kokonaisindeksin tavoitteeksi oli asetettu arvo 3,5 (asteikolla 1-5), mikä saavutettiin (3,54). Työilmapiirin ja yhteistyön tavoitteeksi oli asetettu arvo 3,5 ja tulokseksi saatiin 3,9. Työhy-

vinvoinnin tavoitteeksi oli lisäksi kirjattu sairauspoissaolojen pieneneminen alle 7 päivään henkilötyövuotta kohden: toteuma oli 10,3 päivää, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuoden toteuma 9,1 päivää. Osaamisen tavoitteiksi oli kirjattu koulutusaktiivisuus (pv/htv) 5,5 sekä pätevyysinvestoinnit (euroa/htv) 600. Koulutuspäivien lukumäärä jäi alle tavoitteen ollen 3,6, mutta tulos ylitti reilusti edellisen vuoden lukeman 2,9. Kehittämiseen käytettiin tilastoidusti maksullista palvelua yhteensä 140 105 euroa ja 324 euroa/htv. Tyytyväisyys kehittymisen tukeen nousi edellisvuodesta (3,16 3,36).Tulos parani kaikilla indeksin osa-alueilla. Johtamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen osoittautui edelleen haasteelliseksi, joskin tulokset olivat kehittyneet myönteisesti edelliseen mittauskertaan verrattuna. Viraston ja TEM:n välillä solmitussa sopimuksessa johtamiselle oli asetettu tavoitteeksi 3,8. Toteuma oli 3,6, joka oli kuitenkin 0,2 yksikköä parempi kuin edellisenä vuonna. Tiedonkulun tavoite oli 3,7 ja toteuma 3,3, joten siinäkin oli 0,4 yksikön parannus edelliseen vuoteen. Palautteen saannin tavoite oli 3,7, joka saavutettiin, ja tulos myös koheni 0,3 yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Työnantajakuvan tavoitteeksi oli asetettu 3,8 ja lähtövaihtuvuusprosentiksi alle 5,0. Työtyytyväisyyskyselyssä työnantajakuvaksi saatiin 3,3 ja lähtövaihtuvuudeksi 8,1 prosenttia, joka oli noussut edellisestä vuodesta (4,8 prosenttia) huomattavasti. PRH:n tulosjohtamisjärjestelmän mukaan tulospalkkioita voidaan maksaa, mikäli määrärahat siihen riittävät. Viraston taloudellinen tulos vuonna 2011 mahdollisti sen, että tulospalkkioita kyettiin maksamaan 726 667 euroa. 14 2008 2009 2010 2011 Henkilöstömäärä 505 497 470 448 Henkilöstömäärän muutosprosenttia -0,4-1,3-5,4-4,7 Todelliset henkilötyövuodet 485,4 472,9 453,7 432,6 Tuottavuusohjelman mukaisesti * * * 419,9 lasketut henkilötyövuodet Keski-ikä 45,6 46,6 47,2 47,9 Ikäjakauma 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-1 18 28 53 78 45 77 81 78 54 4 0 7 25 44 76 50 71 83 78 57 6 0 1 22 39 74 50 60 86 79 51 8 1 1 12 39 64 56 54 80 77 56 8 Koulutustaso, indeksiluku, 4,5 4,7 4,7 4,8 naiset Koulutustaso, indeksiluku, 5,8 6,1 6,0 6,1 miehet Vakinaiset, naiset, lkm 283 279 279 271 Vakinaiset, naiset, prosenttiaosuus 54,7 56,1 59,4 60,5

Vakinaiset, miehet, lkm 161 163 160 152 Vakinaiset, miehet, prosenttiaosuus 31,2 32,8 34,0 34,0 Määräaikaiset, naiset, lkm 47 36 19 7 Määräaikaiset, naiset, prosenttia-osuus 9,1 7,2 4,0 1,6 Määräaikaiset, miehet, lkm 26 16 11 18 Määräaikaiset, miehet, prosenttia-osuus 5,0 3,2 2,3 4,0 Kokoaikaiset, lkm 460 448 428 416 Kokoaikaiset, prosenttia-osuus 89,0 90,1 91,1 92,9 Osa-aikaiset, lkm 57 49 42 32 Osa-aikaiset, prosenttia-osuus 11,0 9,9 8,9 7,1 Kokonaistyövoimakustannukset 25 565 653 25 201 189 24 037 305 24 779 429 /vuosi Tehdyn työajan palkat, /vuosi 15 800 952 15 493 842 14 980 462 15 464 337 Tehdyn työajan palkat, prosenttia-osuus 77,5 76,9 77,3 62,41 palkkasummasta Välilliset työvoimakustannukset, 9 764 701 9 707 347 9056843 9566459 /vuosi Välilliset työvoimakustannukset, 61,8 62,7 60,5 61,86 prosenttia-osuus tehdyn työajan palkoista * Järjestelmämuutoksen vuoksi tietoja ei saatu. Taulukko 14. Henkilöstömäärä, -rakenne ja kulut 15 2008 2009 2010 2011 Koulutuspanostus, /htv 601 456 340 324 Koulutus ja kehittäminen, työpäivää/htv (vanha mittari/uusi mittari) 7,4/5,4 5,6/4,1 2,9 3,6 Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, prosenttia-osuus 39,8 43,5 43,0 44,6 Taulukko 15. Osaaminen ja muu aineeton pääoma 2008 2009 2010 2011 Työtyytyväisyysindeksi, asteikko 1-5 3,5 3,5 3,4 3,5 Johtaminen, asteikko 1-5 3,6 3,6 3,4 3,6 Tiedon kulku, asteikko 1-5 3,1 3,1 2,9 3,3 Palautteen saanti, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,4 3,7 Kehittymisen tuki, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,2 3,4 Työilmapiiri ja yhteistyö, asteikko 1-5 3,7 3,6 3,7 3,9 Työolot, asteikko 1-5 3,8 3,8 3,7 3,7 Työnantajakuva, asteikko 1-5 3,4 3,5 3,4 3,3 Lähtövaihtuvuus*, prosenttia henkilöstöstä 5,5 3,4 4,8 8,1 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, 0,4 0,4 prosenttia henkilöstöstä 0,2 0,2 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,1 8,3 9,3 10,3 Työterveyshuolto, euroa/htv 564 667 593 589 * Sisältää myös päättyvät määräaikaiset virkasuhteet Taulukko 16. Työhyvinvointi

16 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuloksellisuuden kuvaus osoittaa, että PRH saavutti varsin hyvin tulossopimuksessa TEM:n kanssa vuodelle 2011 sovitut toiminnalliset tavoitteet. PRH on nettobudjetoitu virasto. Toimintavuonna PRH:n menot ylittivät viraston saamat tulot. Viraston tulot olivat yhteensä 46 768 275 euroa ja menot 48 740 759 euroa. Alijäämä tuloista ja menoista laskien oli 1 972 484 euroa, kun ei oteta huomioon määrärahojen teknisiä siirtoja. Tämä katettiin budjettiin ja työllistämiseen varatuilla määrärahoilla ja siirtomäärärahoilla. PRH:n normaalin kehysbudjetin suuruinen määräraha on tarkoitettu kattamaan lähinnä yhdistyksien ja uskonnollisien yhdyskuntien asioiden käsittelyn menoja, koska niiden suoritteet on hinnoiteltu yhteiskuntapoliittisista syistä alle omakustannusarvon. Myöskään säätiörekisterin suoritteilta ei odoteta voimassa olevan lainsäädännön perusteella kustannusvastaavuutta. Nettobudjetoidut määrärahat Vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa PRH:lle myönnettiin 1 398 000 euron kolmevuotinen määräraha. Edelliseltä vuodelta 2010 oli siirtynyt käyttämätöntä määrärahaa yhteensä 3 851 872 euroa. Vuonna 2011 oli siten käytettävissä yhteensä 5 249 872 euroa, joka siirrettiin kokonaisuudessaan siirtomäärärahana vuodelle 2012 käytettäväksi. Bruttobudjetoidut määrärahat Novus- ja YTJ-hankkeita varten saatiin käyttöoikeus käyttää TEM:n hallinnonalan tuottavuusmäärärahaa yhteensä 2 000 000 euroa. Bruttobudjetoiduista tuloarviotileistä oli käytössä arvonlisäverojen tulotili. Vuoden aikana tilille kirjattiin liiketaloudellisten suoritteiden myynnin laskutuksen yhteydessä perittyjä arvonlisäveroja yhteensä 674 401,63 euroa. Hallinnonalan arvonlisäveromenojen tilille kirjattiin ostojen arvonlisäveroja yhteensä 4 506 083,29 euroa. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin tarkoitettua määrärahaa käytettiin 55 015,20 euroa työvoiman palkkaamiseen. Tuotto- ja kululaskelman toiminnan tuotot olivat yhteensä 46,8 miljoonaa euroa. Tuotot koostuivat lähes kokonaan varsinaisen toiminnan tuotoista, joita oli 46,6 miljoonaa euroa, vähäisistä vuokrista ja käyttökorvauksista sekä muista toiminnan tuotoista 0,2 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,5 miljoonaa euroa eli lähes 3,3 prosenttia. Euromääräisesti eniten tuotot kasvoivat yritys- ja yhteisölinjalla. Kuviosta 1 selviää tuottojen

jakautuminen linjoittain ja taulukosta 12 selviävät tuotot linjoittain vuosina 2009-2011 sekä tuottojen muutosprosentti. 17 Patentti- ja innovaatiolinja 17,8 milj. euroa Yritys- ja yhteistölinja 23,4 milj. euroa Tavaramerkki- ja mallilinja 3,9 milj. euroa Yhdistys- ja säätiöasiat 1,4 milj. euroa Tukipalvelut 0,1 milj. euroa Kuvio 1. Tuottojen jakautuminen linjoittain 2011 Linja/yksikkö (tuhatta euroa) 2009 2010 2011 Muutos prosenttia Patentti- ja innovaatiolinja 16 577 17 539 17 838 1,70 Yritys- ja yhteisölinja 19 648 22 657 23 487 3,66 Tavaramerkki- ja mallilinja 3 557 3 935 3 878-1,45 Yhdistys ja säätiöasiat 588 883 1 424 61,27 Tukipalvelut 151 221 139-37,10 Taulukko 17. Toiminnan tuotot linjoittain (tuhatta euroa) Toiminnan kokonaiskulut tuotto- ja kululaskelmalla kasvoivat 5,7 prosenttia ja olivat toimintavuoden aikana yhteensä 46,6 miljoonaa euroa (kuvio 2). Henkilöstökulut olivat suurin kuluerä 24,2 miljoonaa euroa ja ne olivat 51,1 prosenttia kaikista kuluista. Omaan käyttöön tulevien it-kehityshankkeiden osalta aktivoitiin henkilöstömenoja 0,5 miljoonaa euroa, joka näkyy tuottoja kululaskelmalla omana eränään. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin käytettiin 12,4 miljoonaa euroa ja vuokriin 4,9 miljoonaa euroa. Aktivoiduista käyttöomaisuusinvestoinneista kirjattiin vuoden aikana poistoja yhteensä 3 miljoonaa euroa.

18 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,7 milj. euroa Henkilöstökulut 24,2 milj. euroa; sis. valmistus omaan käyttöön Vuokrat 4,9 milj. euroa Palvelujen ostot 12,4 milj. euroa Poistot 3 milj. euroa Sisäiset kulut 1,1 milj. euroa Muut kulut 0,4 milj. euroa Kuvio 2. Kulurakenne 2011 Kokonaiskulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 miljoonaa euroa. Suurinta kasvu oli ulkopuolisten palvelujen osalta, niihin käytettiin 1,2 miljoonaa enemmän verrattuna edellisvuoteen. Henkilöstökulut vähenivät 0,2 miljoonaa ja vuokrat vähenivät 0,5 miljoonaa, mutta poistojen osuus kasvoi 1,4 miljoonaa. Aineisiin, tarvikkeisiin, tavaroihin ja muihin kuluihin käytettiin saman verran kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen aktivoinnit omiin it-hankkeisiin (valmistus omaan käyttöön) pienenivät 0,3 miljoonaan euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Sisäisiin kuluihin on tilivuoden aikana kirjattu 1,07 miljoonaa euroa, mikä koostuu PRH:n verohallinnon kanssa yhteistyössä tehtävän YTJjärjestelmän kehittämiskuluista 1 miljoonaa euroa sekä tilinpäätösten toimittamisesta Verohallinnolta PRH:lle aiheutuvista kustannuksista 75 400 euroa. Jäämä I oli positiivinen 0,2 milj. euroa. Tuotot ja kulut veroista ja pakollisista maksuista koostuivat perityistä ja suoritetuista arvonlisäveroista. Ne olivat nettona yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. 1.6.4 Tase Tilikauden kulujäämä oli negatiivinen 3,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 31.12.2011 oli 30,6 miljoonaa euroa. Tase muodostuu lähes kokonaan PRH:n tietojärjestelmien aktivoiduista kehittämis- ja rakentamiseristä ja tietojärjestelmiin liittyvistä it-laitteista (kuvio 3). Taseen vastaavaa puolella aineettomat hyödykkeet muodostavat suurimman osan taseen kokonaisarvosta, yhteensä 29,4 miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvo sisältää tutkimus- ja kehittämismenoja 0,5 miljoonaa euroa ja valmisohjelmistojen menojäännöstä 0,2 miljoonaa euroa.

Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat myös muut pitkävaikutteiset menot, jotka ovat lähinnä itse valmistettujen ja teetettyjen ohjelmien jäännösarvoja yhteensä 18,1 miljoonaa euroa. Summaan on lisätty vuoden 2011 lopulla YYL:n käyttöomaisuuden aktivointeja 0,9 milj. euroa. Muihin aineettomiin käyttöomaisuuden eriin jäivät vielä keskeneräiset osat yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistamishankkeista 10,5 miljoonaa euroa, joista poistot alkavat kertyä vuonna 2014. Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvat koneet ja laitteet 0,2 miljoonaa euroa, kalustosta oli jäljellä jäännösarvoa enää 0,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointeja tehtiin vuoden aikana yhteensä 4,4 miljoonaa euroa lähinnä tietojärjestelmiin. Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat lyhytaikaiset saamiset sekä muut rahoitusvarat yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. 19 Aineettomat hyödykkeet 29,4 milj. euroa Aineelliset hyödykkeet 0,4 milj. euroa Rahoitusomaisuus 0,8 milj. euroa Kuvio 3. PRH:n omaisuuserät 2011 Taseen vastattavaa puolelle kuuluu valtion oma pääoma, yhteensä PRH:n osalta 18,4 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset velat yhteensä 12,1 miljoonaa euroa. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arviointi- ja vahvistuslausuma perustuu talousarvioasetuksen 69 :n säädöksiin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arviointi tehtiin johdon työvaliokunnan itsearviona. Arviointikehikkona käytettiin suppeaa sisäisen valvonnan tilan arviointikehikkoa (suppea sisäisen valvonnan arviointikehikko, valtiovarain controller -toiminto ja sisäisen tarkastuksen jaosto, 4.2.2009). Viraston johdon sisäisen valvonnan lausuma koskee viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle talousarvioasetuksen 69 :ssä säädettyjä tavoitteita talouden ja toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisesta, johtamisesta ja ulkoisen ohjauksen edellyttämistä oikeista ja riittävistä tiedoista viraston taloudesta ja toiminnasta.