Nominien sijamuodot Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila 1993: Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Oy Finn Lectura Ab, Helsinki. Tuula Marila 2.11.04 1 Nominatiivi Nominatiivi on sanan sanakirjamuoto yksikössä sillä ei ole päätettä: talo, kirje monikossa pääte on t: talot, kirjeet monikon pääte laukaisee astevaihtelun: matto: matot, koko : koot kupu : kuvun huom! e-sanoissa astevaihtelu toimii toisinpäin liite : liitteet Tuula Marila 2.11.04 2 Genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen: kenen, minkä, keiden yksikössä sen pääte on -n: talo/n, kirjee/n monikossa on monia päätteitä! -en prosentti/en -in poika/in -den yhtiöi/den -tten yhtiöi/tten -ten pien/ten Genetiivi antaa sanan taivutusvartalon, jonka pohjalta muodostetaan sija-, luku- ja omistusmuodot Tuula Marila 2.11.04 3 1
Akkusatiivi Akkusatiivi ei ole itsenäinen sijamuoto vaan eräiden sijojen KOKOAVA NIMITYS kun nämä esiintyvät OBJEKTIN SIJOINA Nämä sijat ovat: * yksikön nominatiivi * yksikön genetiivi * monikon nominatiivi * persoonapronominien akkusatiivi minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet Akkusatiivi on vastakohdassa partitiivin kanssa objektin sijana!! Tuula Marila 2.11.04 4 Partitiivi 1 Partitiivi ilmaisee epämääräistä paljoutta: Max joi olutta, maitoa, vettä ja mehua! Linn havaitsi virheitä! Saimme yliopistolla toteuttaa unelmiamme! Yksikössä partitiivilla on 3 päätettä: -a, -ä valo/a, äly/ä -ta, -tä nais/ta, veis/tä, maa/ta -tta, -ttä tunne/tta, kirje/ttä Partitiivia käytetään subjektina: Pihalla on lapsia. objektina: Menen katsomaan Speden uutta elokuvaa. predikatiivina: Ovatko nuo tytöt siskoksia? Tuula Marila 2.11.04 5 Partitiivisubjekti 1 Partitiivisubjekti: nominatiivi ja partitiivi ovat keskenään merkitysvastakohdassa: Partitiivi ilmaisee jaollisten sanojen epämääräistä, tarkemmin rajaamatonta paljoutta: vettä, valoa, rakkautta, ruokaa Jaolliset subjektisanat, jotka ilmaisevat epämääräistä paljoutta ovat yksikön partitiivissa: Kellariin valui vettä. Vesi valui kellariin. Torille tuli kansaa. Kansa tuli torille. Huom! 1) subjekti on yleensä lauseen lopussa 2) finiittiverbi on yks. 3. persoonassa Tuula Marila 2.11.04 6 2
Partitiivisubjekti 2 Yksikkömuodossaan jaottomat monikolliset subjektisanat, jotka ilmaisevat epämääräistä paljoutta, ovat monikon partitiivissa: - Minulla on monia kavereita. - Sellaisia virheitä esiintyy usein sanomalehdissä. - Ihmisiä sairastuu ja kuolee. - Täällä on epätoivoisia opiskelijoita. Partitiivia käytetään, jos kokonaan kielletään sen olemassaolo, johon subjektisana viittaa (kieltolauseet): - Minulla ei ole rahaa, autoa eikä kännykkää. - Täällä ei ole yhtään tuttua. - Vaasassa ei ole saamelaisia. - Mersua ei vielä näy. Tuula Marila 2.11.04 7 Partitiiviobjekti 1 Objektin sijat ovat: 1) partitiivi 2) akkusatiivi (joko nominatiivin tai genetiivin kaltainen) Akkusatiiviobjekti ilmaisee kokonaisuutta tai määräistä paljoutta Minä ostan talon Peter joi alkoholittoman oluen ja söi voileivän. Havaitsimme virheet! Tuula Marila 2.11.04 8 Partitiiviobjekti 2 OBJEKTI ON PARTITIIVISSA, jos verbin ilmaisema toiminta ei johda TÄRKEÄÄN LOPPUTULOKSEEN (on siis irresultatiivista) Tyttö luki kirjaa. Tyttö luki kirjan. Peter lämmittää saunaa. Peter lämmittää saunan. Kimi ajaa rallia. Kimi ajaa rallin. Monien verbien yhteydessä on käytettävä partitiivia, koska niiden toiminta ei johda lopputulokseen esim. tunneverbit: rakastaa, vihata, arvostaa, kunnioittaa, kaivata, pelätä jne. Harrastan jääkiekkoa. Nyt haukut väärää puuta! Kieltolauseen objekti on aina partitiivissa! En osta urheiluautoa, koska olen rahaton. Tuula Marila 2.11.04 9 3
Partitiiviobjekti 3 PARTITIIVI ja AKKUSATIIVI ovat vastakohtia objektin sijoina!! Objekti on partitiivissa, jos jokin partitiiviehdoista täyttyy TESTAA ENSIN täyttyykö partitiiviehto Objekti on akkusatiivissa jos: 1. lause on myönteinen 2. verbin ilmaisema tekeminen on tuloksellista 3. objektisana ilmaisee kokonaisuutta tai määräistä paljoutta! muista kuitenkin valita: päätteetön/päätteellinen n, -t Tuula Marila 2.11.04 10 Partitiivi määrän ilmauksissa Lukusanojen jäljessä on YKSIKÖN PARTITIIVI poikkeus: yksi Peterillä on kolme koiraa ja yksi kissa. Viisisataakuusikymmentä lippua on vielä jäljellä. Muiden määrän ilmausten jäljessä käytetään jaollisista sanoista YKSIKÖN PARTITIIVIA vähän viiniä vähän viinejä paljon mehua paljon mehuja pussi kanelia kuppi kuumaa kaakaota 250 grammaa jauhelihaa joukko finskan opiskelijoita Tuula Marila 2.11.04 11 Partitiivi pre- ja postpositioiden yht. lähellä opiskelupaikkaa ilman omaa rakasta ennen iltaa, ennen auringonnousua pitkin katua, pitkin valkoista käytävää kohti suurta upeaa tulevaisuutta vasten turvallista selkää Häntä kohtaan tunnen inhoa! Olen syntynyt liike-elämää varten! Haluan opiskella elämää en koulua varten! Tuula Marila 2.11.04 12 4
Perusmerkitys: paikka suunta 6 paikallissijaa Sisäpuoli INESSIIVI ELATIIVI ILLATIIVI -ssa, -ssä -sta, stä -Vn, -hvn, -seen, -siin Ulkopuoli ADESSIIVI ABLATIIVI ALLATIIVI -lla, -llä -lta, -ltä -lle Tuula Marila 2.11.04 13 Inessiivin perusmerkitykset ovat 1. oleminen jonkin sisäpuolella huonee/ssa 2. välitön kosketus liput kädessä 3. ajan ilmauksissa tässä kuussa 4. ilmaisee ainetta, jonka peitossa jokin on olla veressä Muista kongruenssi: isoissa vesissä, aika isoissa vesissä Huom! taipumattomia ovat: aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku, viime pikku paketeissa, viime hetkellä, kelpo pojalla Tuula Marila 2.11.04 14 Elatiivi perusmerkitykset ovat 1.ulos sisäpuolelta nousta laivasta 2.aine, alkuperä, syy: kivestä, Hollannista itkeä häpeästä 3.pois pinnan kosketuksesta kädestä käteen muuta käyttöä: - Huvittelimme huikeasti päivästä toiseen! - Haluan pyytää anteeksi eilistä iltaa, moukkamaista käytöstäni. - Kiitän stipendistä ja mahdollisuudesta tutkia! - Kiitos viettelevästä viinistä! Tuula Marila 2.11.04 15 5
lllatiivin perusmerkitykset ovat 1. suunta sisään Groningeniin, Saksaan 2. liikkeen päätepiste, välitön kosketus jalkaan osui 3. ajan ilmauksissa päivästä päivään Päätteet: 1) -Vn Saloon [Salo, salo/n] 2) -hvn maahan [maa, maa/n] 3) seen vapaaseen [vapaa, vapaa/n] armaaseen [armas, armaa/n] varpaaseen [varvas, varpaa/n] Tuula Marila 2.11.04 16 Adessiivin perusmerkitykset ovat 1. päällä tanssilattialla 2. läheisyydessä Hankenilla 3. omistaja Per-Henrikillä on koira. 4. väline Pelasin tietokoneella. 5. ajan ilmauksissa kevättalvella 6. ilmaisemassa tapaa mielelläni Kongruenssi tavalliseen tapaan: Tuo/lta nuorekkaa/lta kelpo naise/lta Tuula Marila 2.11.04 17 Ablatiivin perusmerkitykset ovat 1. liikettä pinnalta läheisyydestä raiteelta 2. ajan ilmauksissa vuodelta 3. mitan yhteydessä metriltä 4. ominaisuutta ilmaisemassa pituudeltani 5. aistihavaintoverbien yhteydessä näyttää, tuntua, maistua, tuoksua, kuulostaa - Hän näyttää viehättävältä! - Viini tuntuu aistikkaalta. - Päivällinen maistuu upealta. - Ehdotuksesi kuulostaa jännittävältä. Tuula Marila 2.11.04 18 6
Allatiivin perusmerkitykset ovat 1. liikettä kohti pintaa 2. jollekulle - Älä kaadu kadulle! - Puhun rehtorille. - Avaudun Stinalle ja kerron totuuden optioista. Muista: Aistihavaintoverbit voivat vaihtoehtoisesti saada allatiivinkin! - Suppilovahverot maistuivat herkulliselle herkullisilta Tuula Marila 2.11.04 19 Muut sijamuodot essiivi translatiivi abessiivi komitatiivi instruktiivi tavallisia harvinaisia abessiivi Clintonia ei tuomita tutkimatta! Syyttä suotta luovutat kesken leikin! Potematta ei parane! Tuula Marila 2.11.04 20 Essiivi ilmaisee Essiivi tilapäistä asemaa, tehtävää, olosuhteita, ehtoja, syitä asemaa - Kake on kuriirina kaukoidässä. - Olemme kokouksessa läsnä diletantteina. - Lähetän osoituksen pikana. Tuula Marila 2.11.04 21 7
Essiivi...jatkoa - Olen täällä vain palvelijana ja johtajan sihteerikkönä, hemaiseva blondi kuiskasi kokoustauolla. - Sigurd on ollut jo neljä kuukautta sairaana ja heikkona. - Sören on aina ollut heikkona kypsiin naisiin. - Minulla on tapana luennoida aamuisin. - Tehokurssilaiset lähtivät pontevina tietokoneittensa ääreen. - Henri Merkel kävi kuumana pörssissä! Tuula Marila 2.11.04 22 Essiivi...jatkoa juhlat ja viikonpäivät Jouluna, pääsiäisenä, loppiaisena, helluntaina jos aikasanalla on attribuutti - Ensi kesänä lähden pankkiirioppiin Luganoon. -Kuumina kesäinä opinnot eivät käyneet mielessä, vasta tammikuun seitsemäntenä havahduin, etten ollut suorittanut mitään. - Minä viikonpäivänä palkka maksetaan? Tuula Marila 2.11.04 23 Komitatiivi merkitys: jonkun kanssa tunnus: -ine ja omistusliite, aina monikkomuotoinen! - Karlsson saapui taas inhottavine harjoituksineen, mutta ah! niin hyödyllisine esimerkkeineen! - Rafael teki bisnestä vaimoineen! - Daameineen hän oli upea ilmestys, mutta olihan hän muodin kuuluisin nimi maagisine katseineen, briljanttikoristeltuine housuineen japaksupohjaisine mustine krokotiilikenkineen. Tuula Marila 2.11.04 24 8
Instruktiivi Esiintyy yksinomaan muutamissa monikollisissa ilmauksissa tunnus: -n Näin tapon omin silmin. Kaikin puolin hyvässä kunnossa oleva huoneisto. Hän esiintyi paljain päin. Näillä main ei ole näkynyt suppilovahveroita. Hän tarttui arhalähetykseen kaksin käsin. Käsin tekeminen on muodissa. Huom! yksikkö: Lakon aikana on taivallettava jalan. Tuula Marila 2.11.04 25 9