1(21) EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS VAASAN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Vuonna 2013 Vaasan Osuuspankin liikevoitto kasvoi merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen. Pääasiassa liikevoitto kasvoi vuoden aikana tehdyistä kiinteistökaupoista saaduista voitoista. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta sillä yleinen korkotaso oli edelleen alhainen, mutta korkokate kasvoi vuoden loppua kohden. Palkkiotuotot kasvoivat merkittävästi, mikä vaikutti tulokseen positiivisesti. Vuoden aikana tehtiin myös varaus tulevia kiinteistökorjauksia varten. Liiketoiminnan volyymi, ts. luotto- ja talletuskanta, sekä vakuutus- ja rahastosäästöt kasvoivat kokonaista 6,2 % vuoden alusta, mikä vaikuttaa hyvältä ottaen huomioon vallitseva markkinatilanne. Luottojen arvonalentamiset ja vastaavat toimenpiteet kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta olivat edelleen alhaisella tasolla. Talletuskanta, ja erityisesti luottokanta kasvoivat edelleen. Vakavaraisuus heikkeni jonkin verran edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna johtuen luottokannan mukanaan tuomasta pääomavaateen kasvusta. Vuoden lopussa vakavaraisuussuhde oli 19,7 %, mikä oli kohtalaisen hyvä tulos. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 3 798 1 621 134,3 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,3 88,9-12,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4 2 2 Vakavaraisuussuhde, % 19,7 21,4-1,7 Henkilöstö keskimäärin 96 99-3 Jäsenet 18 651 17 678 973 OP-Pohjola-ryhmä Vaasan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa paikallista vähittäispankkitoimintaa toimialueellaan. Vaasan Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. OP-Pohjola-ryhmä koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Vaasan Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.
2 Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Synkistä ajoista huolimatta Pohjanmaalla luotetaan vahvasti tulevaisuuteen. Pankin toimialueella työllisyystilanne oli edelleen hyvä. Luotonkysyntä pysyi hyvänä läpi koko vuoden 2013. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvu näyttää pysyvän heikkona vuonna 2014. Yhdysvalloissa kasvu nopeutuu ja euroalue pääsee kiinni talouskasvusta. Viennin vilkastuminen saattaa piristää Suomen taloutta, mutta talouskasvu on edelleen verkkaista. Euroopan keskuspankin kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu. Euribor-korot säilyvät alhaalla. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013 2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45,9 milj. euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana toteutettiin useita konttoreiden yhdistämisiä. Kimon konttori yhdistettiin Oravaisten konttoriin, Petolahden konttori Maalahden konttoriin, Särkimon konttori Vöyrin konttoriin ja Kauppapuistikon konttori Alatorin konttoriin. Kevään 2013 aikana myytiin kaikki pankin konttorit joissa toiminta oli lakkautettu. Oravaisten konttori myytiin, sillä vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana konttori muuttaa uusiin tiloihin Oravaisissa. Edustajiston vaalit järjestettiin 4. 17.11.2013 ensimmäistä kertaa samanaikaisesti Vaasan osuuspankissa ja 61 muussa osuuspankissa. Perinteisen postiäänestyksen lisäksi omistajajäsenillä oli mahdollisuus äänestää myös sähköisesti internetissä Vaasan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vaasan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 9 542 10 215-6,6 10 704 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 695 622 11,8 642 Palkkiotuotot, netto 4 484 3 350 33,8 3 203 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -1 60-101,3 45 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 11-101,3-1 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 1 409-322 537,7-289 Liiketoiminnan muut tuotot 400 324 23,4 267 Yhteensä 6 988 4 046 72,7 3 868 Tuotot yhteensä 16 529 14 260 15,9 14 572 Kulut Henkilöstökulut 6 154 6 118 0,6 5 779 Muut hallintokulut 3 549 3 790-6,4 3 512 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 337 341-1,2 269 Liiketoiminnan muut kulut 2 566 2 426 5,8 2 066 Kulut yhteensä 12 606 12 676-0,5 11 626 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 125-36 445,1 511 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 3 798 1 621 134,3 2 434 Matalan korkotason seurauksena korkokate laski n. 0,6 milj. euroa verrattuna vuoteen 2012. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat vertailukauden tasolla. Kulut olivat lähes vuoden 2012 tasolla pankkiverosta huolimatta. Ilman pankkiveron vaikutusta kulut olisivat supistuneet. Vuoden 2013 aikana Vaasan Osuuspankki maksoi pankkiveroa 330 859,03 euroa. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat vuoden aikana 33,8 %. Erityisesti luotonannon, vakuutustoiminnan ja maksuliikenteen palkkiotuotot kasvoivat. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankkija vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista.
4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 84 69 21,7 Luotonannosta 1 738 1 012 71,8 Maksuliikkeestä 2 151 1 773 21,3 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 566 560 1,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 622 479 29,9 Takauksista 84 73 16 Vakuutusten välityksestä 1 557 1 345 15,8 Muut 556 662-16,1 Yhteensä 7 359 5 973 23,2 OP-bonukset -2 326-2 163 7,6 Palkkiotuotot yhteensä 5 033 3 810 32,1 Palkkiokulut 549 460 19,3 Palkkiotuotot, netto 4 484 3 350 33,8 Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 178 58 206,5 Vähennykset -53-94 -43,4 Arvonalentumisten nettomäärä 125-36 445,1 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 763 814 685 365 11,4 629 653 Luotot 728 068 647 172 12,5 589 206 Saamistodistukset - 7-100 48 Osakkeet ja osuudet 13 997 13 379 4,6 12 636 Talletukset 547 959 554 587-1,2 520 900 Oma pääoma 54 532 53 244 2,4 52 075 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 49 311 46 970 5 45 295 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 211,5 milj. euroa (198,8) eli 12,7 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 728,0 milj. euroa (647,1 1 ). Asuntoluottojen ja erityisesti yritysluottojen luottokannan kasvu jatkui edelleen. Asuntoluottokanta kasvoi 14,5 % ja yritysluottokanta kasvoi merkittävät 23,8 %. Osuuspankki välittää asiakkaille 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
5 myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 2 980 2 284 30,5 Nollakorkoiset saamiset 51 37 39,8 Yhteensä 3 031 2 320 30,6 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 0,4 0 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 6 301 5 945 Prosenttia taseesta 0,8 0,9 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 047 4 715 Prosenttia taseesta 0,3 0,7 Käypä arvo 2 443 7 115 Nettotuotto, % 2,8 6,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 8 348 10 660 Prosenttia taseesta 1,1 1,6 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Tilikauden aikana myytiin omassa käytössä olevia kiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 180 000 euroa. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 31 589,59 euroa.
6 Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 2,77 milj. euroa. Pankin jäljellä oleva omistus Rewell Centerissä myytiin kokonaisuudessaan huhtikuun 2013 aikana. Kevään aikana myytiin myös suurin osa pankin omistuksesta Kauppapuistikko 18 ja 34:ssä. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 9,6 milj. euroa (9,8). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset sijoitusrahastoihin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 828 000 euroa oli 49 000 euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 290 097 282 855 2,6 Säästämistilit 94 837 94 326 0,5 Sijoittamistilit 158 841 173 053-8,2 Valuuttatalletukset 4 195 4 350-3,6 Yhteensä 547 959 554 587-1,2 Muut velat 4 197 4 948-15,2 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 552 155 559 536-1,3 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, vähenivät 124,3 milj. euroon (42,3). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 1,1 prosenttia 21,5 milj. euroon (21,3). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 1,9 milj. euroa ja lisäosuuspääomaan 19,6 milj. euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 282 742,86 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 2,4 prosenttia 54,5 milj. euroon (53,2). Luottotappiovarausta kasvatettiin 2,9 milj. euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää.
7 Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 54 532 53 244 Käyvän arvon rahasto -2 003-1 389 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 20 558 17 229 Palautettavat osuuspääomat - 27-25 Aineettomat hyödykkeet 0 0 Suunniteltu voitonjako - 248-283 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista - tappioista - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -1 849-2 681 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - -1 292 Ydin omat varat *) yhteensä 70 963 64 803 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - -1 292 Siirto ydin omiin varoihin - 1 292 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 70 963 64 803 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 2 003 1 389 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -1 849-2 681 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - 1 292 Toissijaiset omat varat yhteensä 154 0 Omat varat yhteensä 71 118 64 803 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä
8 muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus kuitenkin heikkeni, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 10 13 Luottolaitos- ja 24 sijoituspalveluyritysvastuut 0 Yritysvastuut 59 36 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 9 360 8 732 Vähittäisvastuut 2) 5 722 8 594 Kiinteistövakuudelliset 4 066 6 641 Muut 1 656 1 953 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 1 062 1 022 PD/LGD-menetelmä 997 945 Yksinkertainen menetelmä 65 76 Pääomasijoitukset 42 54 Pörssilistatut sijoitukset 12 12 Muut 11 11 Muut erät 673 920 Luottoriski yhteensä 16 910 19 316 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 1860 1 859 Muut omien varojen vaatimukset 4) 10 065 2 990 Yhteensä 28 835 24 165 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 71 118 64 803 Ensisijaiset omat varat 70 963 64 803 Omien varojen vaatimus 28 835 24 165 Vakavaraisuussuhde, % 19,7 21,4 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 19,7 21,4 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013
9 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29,3 milj. euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään
10 20 000 euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4 2 2,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,2 0,3 Omavaraisuusaste, % 9,7 10,3 10,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,3 88,9 79,8 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta.
11 Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 35 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 11,65 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,4 prosenttia luotto- ja takauskannasta.
12 Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 78 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 2,80 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi.
13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa Vaasan Osuuspankilla oli 11 konttoria sekä pääkonttori Vaasan Alatorilla. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 973 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 18 651. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä
14 koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Vuonna 2013 henkilöstön lukumäärä oli 96, eli kolme vähemmän kuin edellisenä vuonna. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Vaasan Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 30 ja enintään 70 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 50. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään neljä kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen.
15 Hallintoneuvosto Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 23.4.2013. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle (/edustajiston kokoukselle) lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 20 ja enintään 40 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto, ja se on tällä hetkellä 35. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä kaksi kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema nelijäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 9 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista.
16 Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 6 12 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä kuusi. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2013 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 27,55. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan.
17 Edustajiston jäsenet Ahlholm Mattias IT-järjestelmäkehittäjä Vaasa Andersson Tobias yrittäjä Oravainen Backman Johnny yrittäjä Kalax Berg Håkan puutarhuri Pirttikylä Björkqvist Glenn maanviljelijä Sundom Cederholm Erik sähköteknikko Sundom Dahlbo Juha opettaja Vaasa Edberg Ann-Britt reviisori Veikars Enberg Kjell KTM Petolahti Fogelberg Herman opettaja Södra Vallgrund Hakala Seppo rakennusinsinööri Vaasa Hamari Niilo eläkeläinen, tuotannonsuunnittelija Vaasa Hautanen Ossi poliisi Vöyri Heikius Katarina TJ Oravainen Heliste Jouko eläkeläinen Vaasa Hjerpe Alf eläkeläinen Raippaluoto Holmlund-Norrén Christel opettaja Norra Vallgrund Holmlund-Sund Marit KTM Björköby Ivars Susanne ekonomi Närpiö Jakobsson Glen maanviljelijä Jepua Jakobsson-Pada Linda hallintojohtaja Helsingby Julin Barbro ekonomi / koulutoimi Jepua Kainlauri Pekka varatuomari Vaasa Kivimäki Jorma aluesihteeri/toimitsija Vaasa Klåvus Jan-Ola toimittaja Närpiö Koski Antti KTM Vaasa Koski Marika maanviljelijä Petolahti Laikka Esa ekonomi Vaasa Latvala Raimo rikoskomissaari Mustasaari Långskog Magnus agrologi Pirttikylä Moisio Harri lastenkodinjohtaja Vaasa Nedergård Patrik maanviljelijä Sulva Nyholm Tommy maanviljelijä Munsala Nyholm Torbjörn Varatj. Munsala Nylund Kenneth tekninen päällikkö Uusikaarlepyy Nylund Mia assistentti Maalahti Nyman Ronny maanviljelijä Pensala Palm Maria ekonomi Uusikaarlepyy Peltoniemi Elina notaari Vaasa Perkkiö Petteri yrittäjä Vaasa Rodén Teuvo FM Vaasa Salonsaari Sami yrittäjä Maalahti Sandås Jan-Ole IT-insinööri / opiskelija Vaasa Snickars Johan maanviljelijä Maalahti Snygg Tage yrittäjä Söderudden Sumula-Moisio Tuula lehtori Vaasa Söder Magdalena tradenomi, toimihenkilö Maksamaa Thomasfolk Per asiamies Mustasaari Wikblom Christian turkistarhaaja Uusikaarlepyy Wägar Marcus hammaslääkäri Närpiö
18 Hallintoneuvosto Jern Olav 15 maakuntajohtaja Vaasa Pj. * Ivars Lilian 15 sihteeri Närpiö Varapj. * Ahläng Kjell 16 kirjanpitäjä Maalahti Aspholm Anders 16 laminoija Pirttikylä Backström Alice 16 pol.maist. Mustasaari ** Björkholm Margareta opettaja Petolahti Dahl Yngve 16 insinööri Björköby Ekman Marko 15 talouspäällikkö Mustasaari Enbacka Sinikka 15 esikouluopettaja Pirttikylä Frants Åsa 14 tradenomi Petolahti Grahn Stefan 16 tj Jepua Gädda Mikael 15 hallintojohtaja Mustasaari Hakola Timo 16 ylikonstaapeli Maksamaa Hermanson Henry 14 yrittäjä Pietarsaari Holm Göran 14 rakennusinsinööri Munsala Häkkinen Juha 16 varatuomari Vaasa Hällbacka Peter 14 opettaja Pirttikylä Ingman Kenneth 16 tuotantopäällikkö Munsala Kattelus Mari 16 markkinointiassistentti Vaasa ** Koivisto Veli 16 merkonomi Vaasa Kyttä Sakari 15 insinööri Vaasa Laatu Minna 15 opettaja Vaasa Laitinen Veli 15 hallintojohtaja Vaasa Lemberg Jari 14 tekninen päällikkö Oravainen Luu Le Thuy 15 lähihoitaja Närpiö Marins Maria 15 taksikuljettaja Sundom ** Nyby Åsa tradenomi Hirvlax Nyman Marianne 14 sairaanhoitaja Böle Pott Barbro 14 maanviljelijä Pensala * Pärus Kenneth 14 maanviljelijä Kimo * Raassina Eija 15 hammaslääkäri Vaasa Saaristo Stefan 16 agrologi Maalahti Sjöberg Christer 15 turkistarhaaja Maksamaa ** Smeds Sture 16 maanviljelijä Uusikaarlepyy Smeds Thomas 15 maanviljelijä Petolahti Snellman Mikael 14 konttoripäällikkö Vaasa Talvitie Lena 14 yrittäjä Maalahti Östman Henrik 14 metsätalousinsinööri Raippaluoto * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen ** Luopui tehtävästään vuoden 2013 aikana
19 Hallitus Söder Michael, pj. s. 1968, asuinpaikka Vaasa merkonomi toimitusjohtaja, DL Software konserni Vaasan Osuuspankin hallitus 2003-, Keskeinen työkokemus: Vaasan Osuuspankki 1990-1998, Varatoimitusjohtaja Wasa Graphics Oy 1998-2005, toimitusjohtaja Forsbergs Tryckeri 2001-2004, toimitusjohtaja Lito Botnia Oy Ab 2001-2004, toimitusjohtaja Oy DL Software Ab 2005-, toimitusjohtaja Ab DL Software International Oy 2005-, tj Cash-In Consulting Oy Ab 2009- Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: pj, Österbottens Andelsbanksförbund, hallituksen jäsen, South Invest Ab ja DL Software. Strandberg Henrik, varapj. s. 1966, asuinpaikka Uusikaarlepyy agrologi maanviljelijä Vaasan Osuuspankin hallitus 2007-, Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Milkan hallitus 2002-, Pohjanmaan lihan hallintoneuvosto 2003-. Bjurs Peter s. 1965, asuinpaikka Petolahti kauppatieteiden maisteri Vice President, Finance & Control Services, Wärtsilä OYj Vaasan Osuuspankin hallitus 2011-, Keskeinen työkokemus: SÖU r.y., kansliapäällikkö 1991-1998. Wärtsilä Operations & Maintenance Ltd Oy, Business Controller 1998-2001. Wärtsilä Finland Oy, Business Controller 2001-2012.. Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: SÖU r.y., Hallituksen puheenjohtaja. Maalahden kunnanhallituksen jäsen. Maalahden koulutuslautakunnan puheenjohtaja. Gammelgård Henrik f.1962, asuinpaikka Kimo Maatalousteknikko Vaasan Osuuspankin hallitus fr.o.m. 11.12.2012 Keskeinen työkokemus: maatalousyrittäjä Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: vara pj. Studiestödstiftelsen för Kimo, Komossa och Kuoppa, Vaasan Osuuspankin paikallishallitus 8 vuotta, KPO edustajiston jäsen 2012, Landsbygdsnämnden 2002 2012, hallituksen jäsen, Österbottens svenska Lantbrukssällskap 1998 2009. Hermanson Olav s. 1970, asuinpaikka Mustasaari OTK, VT yrittäjä, O.S. Hermanson Oy Ab Vaasan Osuuspankin hallitus 2011-, Keskeinen työkokemus: Vaasan Osuuspankki, perintäassistentti 7.4.-30.11.1994, pankkilakimies (sijainen) 1.12.1994-15.9.1995 ja 3.6.-31.8.1996. Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy, asianajaja, avustava lakimies 2000-2005. Asianajotoimisto Roschier Oy, asianajaja 2005-2009. O.S. Hermanson Oy, yrittäjä, liikejuridiikan neuvonta 2009-. Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Useiden Hartwall Capital -konserniin kuuluvien yhtiöiden hallitusten jäsen tai sihteeri. Hallituksen jäsen, K. Hartwall Invest Oy Ab 2013- Laaksonen Pirjo s. 1957, asuinpaikka Sulva kauppatieteiden tohtori markkinoinnin professori, Vaasan yliopisto Vaasan Osuuspankin hallitus 2006-, Keskeinen työkokemus: Erilaiset tutkijan ja opettajan tehtävät Vaasan yliopiston markkinoinnin laitoksella vuodesta 1980 lähtien. Keskeiset luottamustoimet: Kuluttajatutkimuskeskuksen varapj. ja johtoryhmän jäsen