SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 14.4.2015 Moskova Moskovan suurlähetystön Venäjä-uutiskatsaus (24.3.-9.4.2015) Putin lupaili Kreikalle uutta talousyhteistyötä. Venäjä solminut liittolaisuus- ja integraatiosopimuksen Etelä-Ossetian separatistialueen kanssa. Putin: Ulkomaiset tiedustelupalvelut yrittävät horjuttaa Venäjän vakautta tulevien vaalien alla. Metropoliitta Ilarion: Stalinin terrorin miljoonia uhreja ei voi unohtaa. Kommunistit pystyttävät patsaita neuvostodiktaattorille. Transparency internationalin Venäjällä toimiva järjestö ulkomaisten agenttien rekisteriin. Lakkoja eri puolilla Venäjää, ei merkkejä poliittisista protesteista. Maailmanpankki synkensi talousennustettaan. Puolustusmenot kasvattivat budjettivajetta. Venäjän öljytulot hupenemassa. 1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Putin lupaili Kreikalle uutta talousyhteistyötä. Kreikan pääministeri Tsipras tapasi presidentti Putinin Moskovassa 8.4. Putin kuvaili käytyjä keskusteluja kahdenvälisestä yhteistyöstä sekä kansainvälisistä ja alueellisista kysymyksistä asiallisiksi ja ystävällisiksi. Erityishuomiota sai kaupankäynnin ja taloudellisen yhteistyön lisääminen. Putinin mukaan kauppavaihto väheni viime vuonna 40 prosenttia Venäjän vastaisten pakotteiden, Venäjän vastatoimenpiteiden ja öljyn hinnan laskun johdosta. Putin sanoi uskovansa, että paras keino ratkaista ongelmat on "pakotesodan" lopettaminen ja yhteishankkeiden perustaminen maatalouden alalla. Putin sanoi, ettei Venäjä voi tehdä vastatoimiensa osalta poikkeusta yhden maan kohdalla. Putinin mukaan Tsiprasin vierailun yhteydessä hyväksyttiin toimintasuunnitelma maiden välisen kaupan palauttamiseksi kasvu-uralle. Putin mainitsi Venäjän voivan olla kiinnostunut tekemään Kreikkaa auttavia investointeja, esimerkiksi sen satamia ja lentokenttiä ostamalla. Energiasektorin osalta johtajat keskustelivat kaasunviennistä Turkin kautta Balkanille ja mahdollisesti Italiaan ja Keski-Eurooppaan Turkish Stream -putken avulla, mikä Putinin mukaan kattaisi Euroopan energiatarpeet ja tekisi Kreikasta yhden maanosan tärkeimmistä energianjakelukeskuksista. Asian käsittelyä jatketaan energiayritysten ja -ministeriöiden välillä. Tsiprasin mukaan Turkish Streamin jatkaminen Kreikkaan parantaisi maan energiaturvallisuutta, olisi Kreikan ja EU-lainsäädännön mukainen ja auttaisi parantamaan maan suhteita Turkkiin. Lisäksi Putin kertoi Venäjän valtionrautatieyhtiön käyvän neuvotteluja Thessalonikin sataman modernisoimisesta. Agendalla olivat myös Kyproksen kysymys, Venäjä EU-suhteet ja Ukraina. Putinin mukaan Venäjä tukee Minskin sopimusten täydellistä toimeenpanoa. Johtajat antoivat yhteislausunnon voitonpäivän 70-vuotisjuhlasta, ja Tsipras korosti myös Kreikan kärsineen Venäjän tavoin natsimiehityksen alla. Venäläismedialle jo ennen vierailuaan antamassaan haastattelussa Tsipras sanoi Kreikan vastustavan EU:n pakotepolitiikkaa, joka hänen mielestään vain vie suhteet Venäjän kanssa umpikujaan. Vaihtoehtona hän sanoi kannattavansa "diplomatiaa", mutta ei täsmentänyt, mitä hän tällä tarkoittaa. Tsipras ei julkisissa esiintymisissään sanallakaan kritisoinut Venäjän toimia Krimillä tai Ukrainassa, mutta sanoi uskovansa, että Kreikka voi toimia sillanrakentajana EU:n ja Venäjän välillä. Tsipras kävi myös kaupalliseen yhteistyöhön keskittyneet keskustelut pääministeri Medvedevin kanssa sekä tapasi duuman puhemies Naryškinin, jonka kanssa he moittivat jakolinjoja
Eurooppaan synnyttänyttä Yhdysvaltain politiikkaa. Parlamenttien välistä yhteistyötä aiotaan tiivistää. Duuman kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja Puškovin mukaan Kreikan parlamentin puhemies saattaa vierailla Moskovassa jo lähiaikoina. (Venäjän presidentinhallinto, TASS) Moskovassa järjestettiin toinen Syyria-kokous. Moskovassa 6.-9.4. järjestetty Syyrian hallituksen ja joidenkin oppositioryhmien välinen kokous on jatkoa tammikuussa järjestetylle kokoukselle, jonka tuloksena esiteltiin nk. "Moskovan periaatteet". Moderaattori Vitali Naumkinin mukaan osapuolet eivät päässeet sopuun kaikista kysymyksistä, mutta näki edistystä tapahtuneen. Naumkinin mukaan neuvotteluissa sovittiin tietyistä konfliktin poliittisen ratkaisun periaatteista, joita Naumkin kutsuu "Moskovan ohjelmaksi". Asiakirja ei kuitenkaan nauttinut kaikkien oppositioryhmien tukea, joista osa peräänkuulutti luottamusta lisääviä toimenpiteitä ja humanitääristen ongelmien ratkaisua. Muihin kiistakysymyksiin lukeutuivat terrorismin vastainen taistelu, konfliktiin ulkopuolisen puuttumisen lopettaminen, kurdien itsehallinto ja aseellisten ryhmien aseistariisunta. Ulkoministeri Lavrov tapasi osallistujat 9.4. ja kertoi pitävänsä kokousta osoituksena "Moskovan prosessin" kehittymisestä. Venäjä on Lavrovin mukaan valmis tukemaan osapuolten välistä dialogia ilman ennakkoehtoja ja ulkopuolista painostusta Geneven julistuksen pohjalta "Moskovan ohjelman" tavoin. Ulkoministeri peräänkuulutti Syyrian demokraattisten ja isänmaallisten voimien yhteenliittymistä taistelussa terrorismia ja ekstremismiä vastaan. Lavrov paheksui National Coalition for Revolution and Opposition Forces oppositioryhmän jättäytymistä pois Moskovan tapaamisesta toistamiseen ja Arabiliiton päätöstä kutsua ryhmää Syyrian kansan ainoaksi viralliseksi edustajaksi. Ulkoministeri totesi kokouksen osanoton olleen silti edelliskertaa laajempi. Lavrov piti mahdollisena Venäjän toimien yhdistämistä Egyptin ja Saudi-Arabian vastaavien kanssa. Ulkoministeri korosti, että kansallisen dialogin on oltava kattava ja päätökset tehtävä konsensuksella. Lavrovin mukaan kaikki toimijat eivät kuitenkaan jaa tätä näkemystä. (Venäjän ulkoministeriö, Reuters, TASS) Lavrov torjuu Ukrainan esityksen rauhanturvaoperaatiosta ja vaatii Yhdysvaltoja, Ranskaa, Saksaa ja EU:ta painostamaan Ukrainaa Minskin sopimusten toimeenpanemiseksi. Ulkoministeri Lavrovin mukaan Venäjä on valmis keskustelemaan mistä tahansa kriisin hallintaan liittyvästä ehdotuksesta Normandia-formaatin neuvotteluissa, mutta rauhanturvaoperaatio vaikuttaisi Lavrovin mielestä tilanteeseen kielteisesti vahvistamalla osapuolten välistä vastakkainasettelua ja eristämällä Donbassin muusta maasta. Myöskään Venäjän ja Ukrainan rajan asettaminen rauhanturvaoperaation valvontaan ei olisi ongelmatonta, koska Minskin sopimuksissa on selkeästi todettu ennakkoehdot rajakontrollien takaisin luovuttamiselle. Lavrovin mukaan separatistialueet ovat tehneet Kiovalle myönnytyksiä samalla kun Ukrainan parlamentti on säätänyt uusia Minskin sopimuksia rikkovia lakeja. Ukrainassa käynnistetyn perustuslakiuudistuksen tulee Lavrovin mukaan tapahtua Donetskin ja Luhanskin "kansantasavaltojen" hyväksynnällä. Ulkoministerin mukaan Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja EU:n tulisi painostaa Ukrainaa Minskin sopimusten toimeenpanemiseksi. (Venäjän ulkoministeriö) Ulkoministeriö: Iran-neuvotteluissa löydetty keskeiset poliittiset ratkaisut, niiden teknisestä toteutuksesta vielä sovittava. Venäjän ulkoministeriö kommentoi Lausannessa käydyissä Iranin ydinohjelmaneuvotteluissa löytynyttä sopua toteamalla nyt löydetyn keskeiset poliittiset ratkaisut. Ulkoministeriön lausunnon mukaan neuvottelut jatkuvat vielä asiantuntijatasolla teknisestä toimeenpanosta sopimiseksi. Sovun löytyminen vaikuttaa Lähi-idän turvallisuuteen positiivisesti, ja Venäjä toivoo Iranin voivan sen myötä vaikuttaa aktiivisemmin alueellisten kysymysten ja konfliktien ratkaisuun. Ulkoministeri Lavrov ei odota jatkoneuvottelujen olevan helppoja. Lavrovin mukaan Iranin vastaisten pakotteiden poistaminen edistäisi myös Venäjän ja Iranin kahdenvälistä yhteistyötä mm. ydinenergian alalla. Lavrov ei näe Iranin odotettua energianviennin kasvua uhkana Venäjälle. (Venäjän ulkoministeriö) Venäjä solminut liittolaisuus- ja integraatiosopimuksen Etelä-Ossetian separatistialueen kanssa. Venäjä ja Etelä-Ossetia allekirjoittivat maaliskuun lopussa liittolaisuus- ja integraatiosopimuksen, jonka perusteella ne muodostavat yhteisen puolustus- ja turvallisuusalueen. Sopimus on voimassa 25 vuotta, ja umpeutuessaan sitä voidaan jatkaa kymmenellä vuodella. Osana sopimusta
Etelä-Ossetian joukko-osastoja integroidaan Venäjän asevoimiin, ja sotilaallista hyökkäystä jompaakumpaa vastaan pidetään hyökkäyksenä molempia vastaan. Osapuolet koordinoivat myös ulkopolitiikkojaan Venäjän avustaessa Etelä-Ossetiaa sen itsenäiseksi tunnustamisen edistämisessä. Venäjä tukee Etelä-Ossetiaa myös rahallisesti sopimuksen toimeenpanossa. Venäjä solmi vastaavan sopimuksen Georgiasta niin ikään itsenäiseksi julistautuneen Abhasian separatistialueen kanssa viime marraskuussa. (TASS) Venäjä huolissaan Jemenin tilanteesta, esittää ilmaiskujen taukoamista. Venäjän ulkoministeriön mukaan Moskova on erittäin huolissaan Jemenin tapahtumista. Venäjä vaatii arabikoalitiota lopettamaan aloittamansa ilmaiskut ja pitää kansallista dialogia ainoana keinona Jemenin sisäisten ristiriitojen ratkaisemiseksi. Venäjä on pöydännyt YK:n turvallisuusneuvostossa päätöslauselmaluonnoksen, jossa peräänkuulutetaan "humanitaarisia taukoja" ilmaiskuihin ulkomaalaisten evakuoimiseksi ja humanitaarisen avun perille saattamiseksi. (Venäjän ulkoministeriö, Kommersant) Venäjästä BRICS-ryhmän puheenjohtaja. Venäjän huhtikuun alussa käynnistynyt puheenjohtajuuskausi huipentuu Venäjän, Brasilian, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan sekä Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokouksiin Ufassa 8.-10.7. Venäjän puheenjohtajuusprioriteetteihin kuuluvat BRICSmaiden yhteistyön vahvistaminen energia-, turvallisuus- ja finanssisektoreilla, ml. kehityspankin ja valuuttareservijärjestelyn perustaminen. (Kommersant) 2. Sisäpolitiikka ja ihmisoikeudet Metropoliitta Ilarion: Stalinin terrorin miljoonia uhreja ei voi unohtaa. Kommunistit pystyttävät patsaita neuvostodiktaattorille. Riippumattoman tutkimuslaitos Levadan tekemän kyselyn mukaan 45 prosenttia venäläisistä pitää Stalinin terroria hyväksyttävänä, koska katsoo sen edesauttaneen Neuvostoliiton nopeaa talouskasvua 1930-luvulla. Stalinin vainojen uhreja tukeva Memorialjärjestö pitää kannatuslukuja huolestuttavina. Duumassa istuva kommunistinen puolue on ilmoittanut pystyttävänsä Stalinin kunniaksi ainakin 15 patsasta ympäri Venäjää toukokuun voitonpäivän juhlinnan yhteydessä. Vain neljännes venäläisistä vastustaa diktaattorin kunnioittamista patsain, suurin osa vastaajista pitää asiaa yhdentekevänä. Venäjän ortodoksisen kirkon piiristä viimeaikaiseen kehitykseen on kuitenkin reagoitu voimakkaasti, kun metropoliitta Ilarion muistutti TVhaastattelussa, ettei miljoonien syyttömänä kuolleiden 1930-luvun terrorin uhrien muistoa voida unohtaa. Hän kehotti kaikkia vierailemaan Moskovan lähellä sijaitsevan Butovon teloituskentän museossa katsomassa, miltä Stalinin kansanmurhan uhrit näyttivät. Asiantuntijat selittävät Stalinin kasvavaa suosiota nykyisellä ilmapiirillä, joka korostaa vahvan johtajan merkitystä, sisäisten vihollisten uhkaa ja suuren isänmaallisen sodan voittoa. (Vedomosti, Pervyi kanal, Lenta.ru, The Moscow Times) Putin: Ulkomaiset tiedustelupalvelut yrittävät horjuttaa Venäjän vakautta tulevien vaalien alla. Turvallisuuspalvelu FSB:n kollegiolle vuosittaisessa tapaamisessa puhunut presidentti sanoi ulkomailta käsin yritettävän vaikuttaa Venäjään erilaisin keinoin, jotka ulottuvat poliittisesta eristämisestä ja taloudellisesta painostuksesta informaatiosotaan ja vakoiluun. Hän väitti läntisten tiedustelupalveluiden yrittävän luoda Venäjällä epävakautta vuosien 2016 ja 2018 duuman- ja presidentinvaalien alla käyttäen kansalaisjärjestöjä ja poliittisia liikkeitä välineinään. Putin vakuutti, että Venäjällä on kaikki keinot näihin uhkiin vastaamiseksi. Putin kertoi ISILin ja muiden terroristijärjestöjen kouluttavan Venäjältä lähteneitä taistelijoita ja olevan tärkeää estää terroristien toiminnan siirtyminen Venäjälle, myös Krimille ja Sevastopoliin. FSB:n pitää puolustaa myös maailmalla toimivia venäläisyrityksiä. Putin muistutti, että nykyisessä taloustilanteessa turvallisuuspalvelun tulee muiden valtionhallinnon osien tavoin pystyä toimimaan entistä tehokkaammin. (Venäjän presidentinhallinto) Transparency internationalin Venäjällä toimiva järjestö ulkomaisten agenttien rekisteriin. Oikeusministeriö on ilmoittanut lisänneensä Transparency Internationalin Venäjälle rekisteröidyn maatoimiston (TP-R) agenttien listalle, jossa on jo yli 50 kansalaisjärjestöä. TP-R aikoo valittaa pää-
töksestä oikeuteen. Kansanedustaja Irina Jarovaja varoitti vastikään, että korruptionvastaiset kansalaisjärjestöt voivat tosiasiassa pyrkiä Venäjän suvereniteetin tuhoamiseen. Viranomaiset pitävät Transparencyn toimintaa poliittisena, koska se pyrkii vaikuttamaan lainsädääntöön. Järjestön Venäjän-johtaja Elena Panfilova pitää päätöstä omituisena, koska Transparencyn lisäksi myös esimerkiksi Venäjän hallitus ajaa korruptionvastaisten toimien kehittämistä. (Vedomosti, The Moscow Times) Krimin liittämistä vastustaneen kansanedustajan koskemattomuus purettiin. Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen duumaryhmään muodollisesti kuuluva oppositiokansanedustaja Ilja Ponomarjov menetti parlamentaarikkona nauttimansa syytesuojan. Duuma äänesti koskemattomuuden poistamisesta 7.4. lähes yksimielisesti. Ainoa esitystä vastaan äänestänyt oli Dmitri Gudkov, toinen Venäjän toimia Ukrainan kriisin aikana kritisoinut duuman jäsen. Lisäksi neljä muuta edustajaa pidättäytyi äänestyksestä. Viime syksystä lähtien ulkomailla oleskelleen Ponomarjovin syytesuojan poistamisen muodollinen peruste oli häntä vastaan käynnistetty rikostutkinta ja syyte liittyen Skolkovo-teknologiapuiston kanssa solmimansa yhteistyösopimuksen väärinkäytöksiin. Kremliä tukevaan näennäisoppositioon kuuluva Oikeudenmukainen Venäjä on jo pitkään yrittänyt päästä eroon Ponomarjovista. (Lenta.ru, Kommersant) Karjalan johtajan vastustajia vangittu ja asetettu rikossyytteeseen. Useita Karjalan tasavallan päämiehen Aleksandr Hudilaisen toimia arvostelleita paikallispoliitikkoja on viime viikkoina joutunut oikeustoimien kohteeksi. Petroskoissa on osoitettu mieltä erityisesti kahden kaupunginvaltuustossa istuneen naispoliitikon vangitsemista vastaan, joita syytetään talousrikoksista. Molemmat alaikäisten lasten äidit päästettiin huhtikuun toisella viikolla kotiarestiin. Myös kaupunginvaltuuston entistä puheenjohtajaa, valtapuolue Yhtenäiseen Venäjään kuuluvaa alueparlamentin jäsentä sekä Petroskoin apulaiskaupunginjohtajaa vastaan on avattu rikostutkinta. Nämäkin tapaukset on liitetty tiedotusvälineissä Hudilaisen yritykseen tukahduttaa voimistuva kritiikki itseään kohtaan. Toimia pidetään Hudilaisen varoituksena Petroskoita johtavalle oppositiopormestari Galina Širšinalle. Hudilainen itse on syyttänyt mielenosoituksia hysterian lietsomiseksi ja väittää kaikkien tapausten olevan normaalia korruptionvastaista toimintaa. Hudilaiseen on jo pitkään kohdistunut mielipidemittauksissa suurempaa tyytymättömyyttä kuin Venäjän kuvernööreihin keskimäärin. Asiantuntijakommenttien mukaan hän on vaarassa hävitä seuraavat aluejohtajan vaalit, mikäli ne järjestettäisiin rehellisesti. (Vedomosti) Lakkoja eri puolilla Venäjää, ei merkkejä poliittisista protesteista. Levada-keskuksen kyselyn mukaan yhdeksällä prosentilla venäläisistä on viime aikoina ollut viivästyksiä palkanmaksussa. Irtisanomiset ja talouskriisin seurauksena maksamatta jääneet palkat ovat johtaneet mielenosoituksiin ja presidentti Putinille osoitettuihin vetoomuksiin työntekijöiden suojelemiseksi eri puolilla Venäjää, mutta lakkoilijoiden lukumäärät ovat olleet pieniä. Venäjän Kaukoitään uutta avaruuskeskusta rakentavat työntekijät ovat lakossa riitauduttuaan työnantajan kanssa viivästyneiden palkkojen kompensoinnista. Etelä-Venäjän Ufassa kymmenen ambulanssityöntekijää on nälkälakossa työpaikkojensa puolesta. Baikaljärven alueella Siperiassa noin 60 opettajaa on aloittanut lakon, koska heille ei ole maksettu palkkoja kolmeen kuukauteen. Lakkoja on järjestetty myös muun muassa Fordin autotehtaalla Leningradin alueella sekä miehitetyn Krimin Simferopolissa, jossa johdinautojen kuljettajien palkkoja on jätetty maksamatta. Asiantuntijoiden mukaan tyytymättömyys työoloihin ei kuitenkaan näytä kääntyvän protestiksi hallitusta tai presidentti Putinia kohtaan, jonka suosio on yhä ennätyslukemissa. Putin on aiemmin puuttunut lakkoihin asettumalla julkisesti protestoivien työläisten puolelle, mikä on saanut monet lakkoilijat kirjelmöimään avunpyyntöjä presidentille tälläkin kertaa. (Vedomosti, The Moscow Times)
3. Talous Maailmanpankki synkensi talousennustettaan. Puolustusmenot kasvattivat budjettivajetta. Valtion valvonta julkisissa hankinnoissa kasvamassa. Ilmailuala talouskriisin kourissa; ilmailuteollisuudelle valtion tukea. Venäjän öljytulot hupenemassa. Koulutusjärjestelmä kaipaa uudistamista. Venäjän talouskasvu 2013 2014 Ennuste 2015 BKT:n kasvu % 1,3 % 0,6 % -3,0 % Reaalipalkka % 5,5 % 1,3 % -9,6 % Inflaatio % 6,5 % 11,4 % 12,2 % Vähittäiskauppa, % 3,9 % 2,5 % -8,2 % Teollisuustuotanto % 0,3 % 1,7 % -1,6 % Investoinnit % -0,3 % -2,5 % -13,7 % Vienti % -0,9 % -5,5 % -32,0 % Tuonti % 1,2 % -9,2 % -36,0 % Urals-öljyn keskihinta 109$/bll 98/bll 50$/bll Budjetin yli/alijäämä -0,5 % -0,5 % -3,7 % Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö Vararahastot mrd. USD 1.1.2014 1.4.2015 Vararahasto 87,4 75,7 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 74,4 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 510 356 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2014 10.4.2015 EUR/RUB 45,00 56,52 USD/RUB 32,80 52,54 Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta USD/bll 1.1.2013 8.4.2015 Brent USD/bll 110,62 $/bll 56,97 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 54,86 $/bll Lähde: Neste Oil Kudrin tyrmää hallituksen talousoptimismin. Sekä finanssiministeri Siluanov että talouskehitysministeri Uljukajev ovat arvioineet talouden pohjakosketuksen olevan ohi ja talouden elpymisen alkaneen, mikä tarkoittaa plusmerkkistä kasvua vuonna 2016. Ex-finanssiministeri Kudrin kritisoi näkemyksiä presidentti Putinin valtaantulon 15-vuotispäivän kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa. Kudrinin mukaan Putinin täytyisi käyttää ennätysmäinen kansansuosionsa hyväkseen tekemällä
todellisia uudistuksia. Talous taantuu ainakin seuraavat viisi vuotta, mikä on vakava haaste presidentille. Vallalla oleva konservatiivinen malli, joka korostaa perinteisiä arvoja ja maan omiin resursseihin turvautumista, heikentää liiketoimintailmapiiriä ja talouskehitystä. (TASS, Vedomosti, The Moscow Times) Maailmanpankki synkensi talousennustettaan. Venäjän talous on Maailmanpankin mukaan pitkittyvässä taantumassa, jonka taustalla ovat laskenut öljyn hinta ja taloussanktiot. Pankin öljyn 53 dollarin tynnyrihintaan perustuvan perusskenaarion mukaan vuoden 2015 BKT supistuu 3,8 prosenttia, kun vielä tammikuussa ennuste oli 2,9 prosenttia. Keskipitkän tähtäimen suurin ongelma on investointien väheneminen kolmatta vuotta peräkkäin (2015 ennuste -15,3 %). Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskevat ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1999. Julkisen sektorin palkkoja ei indeksoida tänä vuonna, ja eläkkeiden ja sosiaalietuuksien reaaliarvo laskee. Väestön köyhyysaste nousee kuluvana vuonna viime vuoden 11 prosentista yli 14 prosenttiin. (Vedomosti) Puolustusmenot kasvattivat budjettivajetta. Federaation budjetin vaje kasvoi 4,9 prosenttiin BKT:sta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viime vuonna samaan aikaan budjetin ylijäämä oli 1,1 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan budjettivajeen kasvu johtui etupainotteisista puolustushankinnoista. Vuoden 2015 budjettiin varatuista puolustusmenoista 40 prosenttia rahoitettiin tammi helmikuussa. Puolustusmenojen osuus budjettimenoista vuonna 2015 on 20,4 prosenttia, kun ne vuonna 2014 olivat 18 prosenttia ja vuosina 2006 2013 keskimäärin 14 prosenttia. Kuluvan vuoden budjettivajeeksi arvioidaan 3,7 prosenttia BKT:sta. (Vedomosti) Venäjä luopuu asteittain ulkomaisista luottoluokituksista. Keskuspankin pääjohtaja Nabiullinan mukaan venäläistä luottoluokitusjärjestelmää kehitetään ja pankkeja ohjeistetaan siirtymään asteittain kansainvälisistä luottoluokituksista paikallisiin. Duuma käsitteli venäläisiä luottoluokituslaitoksia koskevaa lakialoitetta helmikuussa. Venäjällä ei ole vielä lakia luottoluokituslaitosten toiminnan säätelystä. Varafinanssiministeri Stortšak on todennut aiemmin, että Venäjä voisi luopua kokonaan kansainvälisten luottoluokituslaitosten käytöstä. Standars&Poors ja Moody's pudottivat Venäjän luokituksen spekulatiiviseen luokkaan aiemmin tänä vuonna. (TASS) Yhä useampi kannattaa neuvostotyylistä taloutta. Riippumattoman tutkimuslaitos Levadakeskuksen tutkimuksen mukaan 55 prosenttia venäläisistä kannattaa valtiojohtoista suunnitelmataloutta, 27 prosentin mielestä talouden pitäisi perustua markkinaehtoisuuteen ja yksityiseen omistukseen. Markkinatalouden kannattajien osuus oli suurimmillaan 41 prosenttia vuonna 1992. Monille venäläisille markkinatalous tuo mieleen 1990-luvun alun kaoottiset talousuudistukset, jolloin oligarkit pystyivät hyötymään entisen talousjärjestelmän romahduksesta. Tutkimukseen haastateltiin 1600 henkilöä Venäjän 46 alueelta. Virhemarginaali on korkeintaan 3,4 prosenttia. (The Moscow Times) Moskovan kaupunki irtisanoo. Moskovan kaupungin urheiluasiain osaston johtajan Aleksei Vorobjovin mukaan kaupunki on irtisanonut kolmanneksen osaston henkilökunnasta. Pormestari Sergei Sobjanin on aikaisemmin ilmoittanut noin 3000 virkamiehen irtisanomisesta. Yhteensä kaupunki työllistää 20 000 virkamiestä. (Vedomosti) Kansallisesta hyvinvointirahastosta ensimmäinen maksuerä Rosatomille Hanhikiven ydinvoimalan rakentamiseen. Hyvinvointirahastosta maksettiin maalikuussa ensimmäinen 57,5 miljardin ruplan maksuerä Rosatom-konserniin kuuluvalle Atomenergopromille. Tammikuussa Venäjän hallitus myönsi 2,4 miljardia euroa (korkeintaan 150 miljardia ruplaa) Rosatomille Hanhikivi-1 - hankkeen toteuttamiseen. Hankkeeseen tullaan vuonna 2016 myöntämään noin 800 miljoonaa euroa, vuonna 2017 noin 600 miljoonaa euroa. Hanke on mukana Venäjän taloudellisesti kannattavien projektien listalla ja sen on määrä tuottaa Venäjän budjettiin 4,5 miljardia euroa sen toteuttamisaikana. (Lenta, Prime)
Lentoliikenne ja ilmailuteollisuus Venäjän ilmailuteollisuudelle valtiontukea. Ilmailuteollisuuden valtiollinen suuryhtiö OAK saa 100 miljardia ruplaa (1,6 mrd. euroa) valtiontukea. Raskaasti velkaantuneen yhtiön valuuttalainojen takaisinmaksu on vaikeutunut ruplan kurssin heikettyä ja ulkomaisen rahoituksen saannin vaikeuduttua. Vaikka lisärahoituksella halutaan kasvattaa matkustajakoneiden tuotantoa ja vähentää Venäjän riippuvuutta ulkomaisista koneista, Aviaport-tietotoimiston johtaja Oleg Pantelejev epäilee, että suurin osa lisärahoituksesta käytetään vanhojen lainojen takaisinmaksuun ja uudelleenjärjestelyihin. Siviilikoneiden tuotanto laahaa Venäjällä jäljessä eikä lippulaiva Suhoi Superjet 100 ole menestynyt kilpailussa Airbusin ja Boeingin kanssa. Viime vuonna tuotetuista noin 160 koneesta siviilikoneita oli vain 37. OAK koostuu noin 30 ilmailualan yrityksestä, Suhoin lisäksi siihen kuuluvat mm. kuuluisat MiG ja Tupolev. (The Moscow Times) Talouskriisi koskettaa ilmailualaa. Venäjän kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin pääjohtaja Vitali Saveljevin mukaan sopeutustoimet kohdistuvat kolmeen osa-alueeseen. Taloustilanteeseen vastataan leikkaamalla henkilöstöä Aeroflotin ja sen tytäryhtiöiden Donavian ja Orenburg Airlinesin back office -toiminnoista, lakkauttamalla hinta-tuottosuhteeltaan kalliita reittejä kuten esim. Toronton ja Dubrovnikin reitit ja siirtämällä uusien koneiden hankintaa. Kriisitoimilla pyritään säästämään 50 miljardia ruplaa (800 milj. euroa). (Vedomosti) EasyJet vähentää lentoja Moskovaan. Iso-Britannian halpalentoyhtiö EasyJet supistaa liikennettä Lontoon ja Moskovan välillä. Tammikuun lopulta yhtiö on lentänyt kahden päivittäisen lennon asemesta 11 lentoa viikossa, ja kesäkaudella lennetään vain kerran päivässä. Myös lennot Moskovasta Manchesteriin vähenevät neljästä viikkolennosta kahteen. Matkustajaliikenne kansainvälisillä lennoilla on vähentynyt 20 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, mikä on vähentänyt myös mm. Etihadin, Cathay Pacificin, Air Indian, Qatar Airwaysin ja halpalentoyhtiö Germanwingsin reittejä. Ilmailuvirasto Rosaviatsian mukaan venäläiset lentoyhtiöt ovat lakkauttamassa yli 70 kansainvälistä reittiä. Ruplan heikko kurssi, matkailun väheneminen ja ulkomaisten yritysedustajien vähentyneet matkat Venäjälle ovat vaikuttaneet lentoliikenteeseen negatiivisesti. (The Moscow Times) Sääntely Valtion valvonta julkisissa hankinnoissa kasvaa. Talouskehitysministeriö on vienyt duuman käsittelyyn muutokset lakiin julkisista hankinnoista. Ne rajoittaisivat valtionyhtiöiden ja valtion tukea saavien yksityisten yritysten oikeutta hankkia laitteita, töitä ja palveluja ulkomailta. Hallitus saisi mm. valtuudet määritellä hankintojen ehdot. Lakiesityksen piiriin kuuluvat myös suuret investointihankkeet. Esityksen mukaan investointihankkeista laadittaisiin kaksi luetteloa: toiseen kirjataan tuonnin korvaamiseen tähtäävät hankkeet ja toiseen valtion budjettirahoitusta saaneet valtionyhtiöiden ja merkittävät yksityiset hankkeet. Hankkeet valitsee hallituksen komissio, joka vastaa tuonnin korvaamisesta, ja ne saisivat rahoitusta valtion budjetista. Vedomostin mukaan mekanismi mahdollistaisi kotimaisten toimittajien suosimisen hankinnoissa ohi WTO:n sääntöjen. (Vedomosti) Pyöreän leiman käyttö vapaaehtoiseksi. Presidentti Putin on allekirjoittanut lain, jonka mukaan oikeushenkilöiden ja yksityisyrittäjien ei ole enää pakko varmentaa asiakirjoja pyöreällä leimalla. Leiman käytöstä luopuminen on osa tiekarttaa, jolla halutaan yksinkertaistaa uusien oikeushenkilöiden ja yksityisyrittäjien rekisteröintiä. Vuonna 2013 poistui velvoite varmentaa valtakirjat pyöreällä leimalla. (Rossiiskaja gazeta) Energia Venäjä Ukraina EU -kaasuneuvottelut jatkuvat. Osapuolten on määrä jatkaa neuvotteluja kaasutoimituksista 14. huhtikuuta Berliinissä. Niissä käsitellään Ukrainan maanalaisten varastojen täyttämistä venäläisellä kaasulla, kaasun turvallista kauttakulkua sekä EU:n mahdollista rahallista tukea varastojen täyttämiseen. Venäjän hallitus myönsi Ukrainalle presidentti Putinin määräyksestä huhti-
kuun alussa alennuksen samoilla ehdoilla kuin juuri päättyneessä ns. talvipaketissa. Alennus on voimassa kolme kuukautta. Venäjä on luvannut olla perimättä sakkoja tilaamattomista määristä, jotka sisältyvät Gazpromin ja Naftogaz Ukrainan vuonna 2009 take or pay -ehdolla solmimaan sopimukseen. Venäjän suoraan Donbassiin toimittamasta kaasusta ja sen maksusta ei ole tähän mennessä päästy sopuun. (TASS, Interfax, Kreml) Venäjän öljytulot vähenevät nopeasti. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Venäjä tuotti ennätyksellisen määrän öljyä: 0,37 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Öljyn vienti kasvoi vastaavana ajankohtana noin 2 prosenttia. Tuotannon nousu johtuu uusista öljyesiintymistä, jotka on otettu käyttöön kuukausia ja jopa vuosia sitten. Öljy-yhtiöt hyötyvät heikosta ruplasta tuotantokustannusten halvetessa. Yhtiöt ovatkin lisänneet öljyn porausta 23 prosenttia. Tästä huolimatta Venäjän öljytulot tulevat pienenemään öljyn hinnan romahduksen vuoksi. Vaikutus Venäjän budjettiin on huomattava. (Forbes) Rosneft lykännee Sahalinin LNG-laitoksen käytöönottoa. Rosneftin Kaukoidän LNG-laitoksen käyttöönottoa saatetaan joutua siirtämään kahdella vuodella öljyn hinnan laskun ja lännen pakotteiden vuoksi. Kustannusten pienentämiseksi Rosneft on halunnut liittää LNG-laitoksen osaksi Sahalin-1 -projektia, jota se toteuttaa Ohotanmerellä valtion tuella. ExxonMobil, Sodeco ja ONGC ovat olleet mukana projektissa. (Ria Novosti) Koulutus Venäjän koulutusjärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä. Sberbankin pääjohtaja German Gref vaati Moskovan kauppakorkeakoulun tilaisuudessa koulutusjärjestelmän perinpohjaista uudistamista. Hänen mukaansa Venäjä on menettämässä hyvin koulutetusta väestöstä saadun etumatkansa. Työnantajista 60 prosenttia pitää työntekijöidensä osaamista kriittisen alhaisena. Myöskään opiskelijat ja opettajat eivät ole tyytyväisiä. Grefin mukaan ainoa, jolla on aihetta tyytyväisyyteen, on itse järjestelmä, joka maksaa paljon eikä halua uudistua. Opetusministeri Dmitri Livanov kertoi samassa tilaisuudessa suunnitelmista sulkea jopa tuhat korkeakoulua vuonna 2015 ja rohkaisi muita yhdistymään. Vuonna 2014 suljettiin jo 500 korkeakoulua. Näin voidaan sopeutua talouden uusiin olosuhteisiin. Entinen opetusministeri, nykyinen presidentin neuvonantaja Andrei Fursenko ja kauppakorkeakoulun rehtori Jaroslav Kuzminov pitivät mahdottomana jatkaa täysin ilmaisen korkeakoulutuksen tiellä opiskelijaa kohden vuodessa myönnetyt budjettivarat ovat vain 60 000 ruplaa (n. 1000 euroa), mikä ei riitä korkealuokkaiseen koulutukseen. Korkeakoulujen sulkemiskampanja ei tuo heidän mukaansa riittäviä säästöjä. (RBC Daily, Kommersant)