Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa Ohjekirja vastasyntyneen vanhemmille www.ksshp.fi
Sisällysluettelo Esipuhe 3 Vastasyntyneen ensipäivät 4 Ensimmäinen vuorokausi 4 Toinen vuorokausi 5 Vauvan perushoito 6 Vaipanvaihto 6 Kylvetys 6 Silmät 6 Navanhoito 7 Kynnet 7 Nukuttaminen 7 Lastenlääkärin tarkastus 8 Kuulontutkimus 9 Imetys 10 Lapsen hyvä imuote 11 Imetysasento 12 Saako vauva riittävästi maitoa? 14 Maitomäärän lisääminen 16 Mahdollinen lisämaito 17 Jos vauvasi on verensokeriseurannassa 17 Vastasyntyneen keltaisuus 17 Ulkoilu 17 Lisämaidon vähentäminen 18 Vinkkejä imetykseen 19 Herutushieronta 19 Käsinlypsy 20 Rintakumi 20 Tutti ja tuttipullo 19 Kuppiruokinta 21 Rintojen hoito imetyksen aikana 22 Nännidonitsi 23 Lapsi lastenosastolla 3 25 Entä jos imetys on vaikeaa? 27 Äidinmaidon säilytys ja pakastaminen 27 Toipuminen synnytyksen jälkeen 28 Neuvola 28 Alatiesynnytys 28 Keisarileikkaus 28 Liikunta 29 Lantiopohjan lihakset 29 Mieliala 30 Tupakointi ja päihteet 30 Parisuhde ja seksuaalisuus synnytyksen jälkeen 30 Usein esiin tulevia kysymyksiä 32 Yhteydenottoa vaativat merkit 34 Hyödyllisiä yhteystietoja vauvaperheille 35 Muita auttavia numeroita 35 Hyviä linkkejä 35 Työryhmä: Kätilö Merja Nevalainen, kätilö (IBCLC) Taina Palve ja fysioterapeutti Pirkko Åkerman. Hyväksyjä: Ylilääkäri Jyrki Jalkanen Valokuvat: Mikko Laitinen Layout: Mainostoimisto Zeniitti Paino: Siirtopaino Oy, Jyväskylä
Esipuhe Toivotamme onnea uuden perheenjäsenen syntymän johdosta! Vauvan syntymän jälkeiset viikot ovat hyvin tärkeää ja vaiherikasta aikaa. Tähän oppaaseen olemme keränneet ohjeita ja tietoa helpottamaan vauva-arjen aloittamista, jotta voisitte nauttia näistä nopeasti kuluvista ja ikimuistoisista päivistä. Lapsen saaminen on suuri elämän muutos, varsinkin ensimmäisen lapsen synnyttyä elämä muuttuu paljon. Avuton vastasyntynyt voi herättää monenlaisia tunteita. Ilo, rakkaus ja hellyys voivat vuorotella pelon ja ahdistuksenkin kanssa. Toisilla vanhemmilla rakkaus omaan lapseen syttyy heti ja toisilla tunteen syntyminen vie pidempään. Äidin mieli on herkistynyt vauvan viesteille, joskus mieli tuntuu liiankin herkältä. Jos alakuloisuus on pitkäaikaista eikä ilon aiheita tunnu löytyvän, kannattaa keskustella asiasta hoitajan kanssa. Antakaa itsellenne aikaa ja kuunnelkaa tuntemuksianne. Ja ennen kaikkea antakaa vauvalle mahdollisuus hurmata teidät. Synnytyksen jälkeen vanhemmat ovat usein väsyneitä. Vaatimustasoa on hyvä madaltaa ja keskittyä itsestä ja vauvasta huolehtimiseen. Opetelkaa lepäämään vauvan kanssa ja jättämään myöhemmäksi asiat, jotka eivät ole välttämättömiä. Vaikka äidin hormonitoiminta auttaa häntä jaksamaan univajeenkin kanssa, lepääminen on silti tärkeää. Perheen toisen aikuisen rooli muuttuu myös joskus tavalla, jota ei ole osannut ennakoida. Äiti ja vauva tuntuvat elävän symbioosissa, jossa kolmannen henkilön on vaikea löytää omaa rooliaan. On kuitenkin paljon asioita, joita perheen toinen vanhempi voi tehdä. Vauvan puhtaana pitäminen, lohduttaminen ja ihokontaktissa pitäminen auttavat löytämään läheisyyttä vauvaan. Äidin on myös hyvä huomioida tämä ja osoittaa puolisolle mahdollisuuksia olla vauvan kanssa. Avoin kommunikaatio on tässä vaiheessa tärkeää, jotta kaikkien olisi hyvä olla. Vanhempien hyvä ja toimiva suhde on vauvalle hyvä kasvualusta. Puolisoiden yhteinen aika ja yhdessä tekeminen pitää huolta parisuhteesta. Puolison merkittävä tehtävä on myös huolehtia äidin hyvinvoinnista. Samoin imetyksen tukijana puolison rooli on tärkeä. On tärkeää myös huomioida perheen mahdolliset vanhemmat lapset. Usein sopeutumista auttaa, jos he saavat osallistua kykyjensä mukaan vauvan hoitoon. 3
Vastasyntyneen ensipäivät Ensimmäinen vuorokausi 1 vrk Vauva on yleensä heti syntymän jälkeen virkeä ja halukas imemään rintaa ensimmäisen kerran noin tunnin iässä. Ensi-imetyksen jälkeen vauva useimmiten nukahtaa pitkille unille. Vauvan ensimmäinen vuorokausi on syntymärasituksesta toipumisen ja maailmaan sopeutumisen aikaa, hän nukkuu varsin paljon. Ihokontakti on vauvalle turvallinen ja luonnollinen olotila. Vauvalle on hyväksi viettää mahdollisimman paljon aikaa iho ihoa vasten. Jätä muut kiireet, riisu vauva vaippasilleen ja aseta hänet vatsalleen paljasta rintakehää vasten. Nosta hiukan vuoteesi selkänojaa, etsi hyvä asento. Nauti olostasi ja lepää, huomaat, että myös vauva nauttii. Vastasyntynyt kuulee tutut sydämen lyönnit. Hänen lämpönsä, pulssinsa ja verensokerinsa pysyvät tasaisena eikä hänen tarvitse kuluttaa energiaa itkuun. Usein vauva aktivoituu ihokontaktissa hakemaan rintaa ja imemään. Vauvalle on hyvä tarjota rintaa aina, kun hän vaikuttaa nälkäiseltä eli alkaa hamuilla, aukoa suutaan, lipoa kielellään, käännellä päätään sivulle rintaa etsien tai imeä sormiaan. Usein tässä vaiheessa vauvalla voi vielä olla silmät kiinni ja hän on vasta heräilemässä. Itku on jo myöhäinen merkki nälästä ja tällöin vauvan rauhoittaminen imemään on jo työläämpää. Ihokontaktissa vauvan on mahdollista alkaa itse, omien refleksiensä ohjaamana hakeutua rintaa kohti. Hän valmistelee rintaa imetystä varten hieroen sitä käsillään, nuoleskellen ja nokkien. Kun vauvan annetaan toimia omaan tahtiinsa, hän yleensä onnistuu tarttumaan rintaan ja saamaan siitä hyvän otteen. Pyydä henkilökuntaa varmistamaan imetyksen onnistuminen alkuvaiheessa. Ensimmäisen vuorokauden aikana vauvan tulisi imeä vähintään kuusi kertaa rinnalla. Vauva voi olla halukas imemään useamminkin. Unelias vauva on hyvä herätellä ihokontaktin, vaipan vaihdon tai keinuttelun avulla rinnalle imemään. Ensimmäisenä vuorokautena vaippaan tulee hyvin vähän tuotoksia, vaippaa on silti hyvä kurkata aika ajoin. Yksi pissa ja yksi pihkakakka on jo riittävästi. Ensimmäisten päivien kakka on mustaa ja tahmeaa lapsen pihkaa. Päivien kuluessa kakan väri muuttuu keltaiseksi. Pihkakakka saattaa tarttua lujasti ihoon kiinni. Jollei se irtoa vesipesulla, voi sitä irrotella ihoöljyllä. 4
Toinen vuorokausi 2 vrk Toisena vuorokautenaan vauvat ovat aktiivisempia ja halukkaampia imemään. Usein vauva haluaa imeä monta kertaa peräkkäin, rypäsmäisesti, ja vasta tämän jälkeen rauhoittuu nukkumaan. Tämä rypäsmäisyys tulee joskus virheellisesti tulkittua maidon riittämättömyydeksi. Siitä ei kuitenkaan ole kyse, vaan se on vauvan luonnollinen rytmi ja tapa saada maito nousemaan. Näin hän myös varmistaa, että hänestä huolehditaan. Yleensä todella tiheä imeminen rauhoittuu toisen vuorokauden jälkeen. Tavallisesti yksi useamman imukerran rypäs jää jokapäiväiseksi. Toisen vuorokauden aikana ja siitä eteenpäin imetyskertoja tulisi olla vähintään kahdeksan. Jos vauva ei itse herää kolmen neljän tunnin kuluttua edellisestä ateriasta, on aiheellista herätellä häntä ihokontaktilla, vaipan vaihdolla, vaatteiden vähentämisellä tai keinuttelulla. Pyydä tarvittaessa henkilökunnan apua vauvan herättelyyn. Toisena vuorokautena pissaa olisi hyvä tulla kaksi kertaa ja kakkaa kerran. 5
Vauvan perushoito Vauva tarvitsee ruokaa, läheisyyttä ja puhtautta. Kun häntä hoidetaan hän saa tunteen siitä, että hänestä välitetään. Vaipanvaihto Vaippaa vaihdetaan tarpeen mukaan. Vaipanvaihdon ajankohdan valinnassa on hyvä kuunnella vauvan temperamenttia ja rytmiä. Vaipanvaihto on oiva herättelykeino uniselle vauvalle. Jos vauva on temperamenttisempi ja hermostuu vaipanvaihdosta ennen syöttöä on se parempi tehdä syötön jälkeen. Pissavaipan vaihdon yhteydessä ei tarvitse pestä. Kakkavaipan vaihdon yhteydessä riittää vesipesu. Jos vauvan iho on hyvässä kunnossa, sitä ei tarvitse rasvata. Jos iholla on punoitusta tai kuivuutta, voi tarpeen mukaan laittaa perusvoidetta. Kylvetys Ensisynnyttäjäperheille neuvotaan sairaala-aikana vastasyntyneen kylvetys. Kotona vauvaa voi kylvettää pari kertaa viikossa. Ellei vauva ole kuivaihoinen, voi hän kylpeä useamminkin. Kuivaa ihopoimut huolellisesti kylvyn jälkeen. Myös päivittäisessä hoidossa on tärkeää tarkastaa taivekohdat, sormien välit ja korvantaustat. Tarvittaessa kylpyveteen voi laittaa kylpyöljyä tai ihon voi rasvata kylvyn jälkeen. Ihon pesuun riittää pelkkä vesi. Silmät Vastasyntyneen kyynelkanavat ovat vielä ahtaat ja sen vuoksi silmät saattavat rähmiä. Silmät puhdistetaan päivittäin, tarpeen mukaan useamminkin. Puhdistuksessa voi käyttää hanaveteen kostutettua vanulappua. Pyyhi silmät ulkokulmasta sisäkulmaan päin molemmat silmät omilla vanulapuilla. Jos silmä punoittaa tai rähmii runsaasti puhdistamisesta huolimatta, siinä saattaa olla tulehdus. Tällöin silmästä otetaan bakteerinäyte ja tarvittaessa aloitetaan silmätipat. 6
Navanhoito Napa puhdistetaan 1-2 kertaa päivässä veteen kastetulla pumpulipuikolla ja kuivataan huolellisesti. Kuljeta pumpulipuikkoa napavarren ja ihon välisen poimun pohjassa kääntelemättä napavartta ja koskematta käsin napavarteen. Napa tulee pitää kuivana ja puhtaana. Napavarsi irtoaa noin viikon iässä. Jos napavarsi erittää tai haisee, on hyvä käyttää desinfiointiainetta. Desinfektol ja Septidin ovat kirvelemättömiä valmisteita. Kynnet Vauvoilla on usein pitkät kynnet ja he raapivat herkästi itseään. Kynsivallintulehdusriskin vuoksi kynsien leikkaamista ei suositella ennen kahden viikon ikää. Tumppujen tai tumpullisten paitojen käyttö ehkäisee kasvojen raapimista. Muista tarkistaa sormien välit päivittäin, etteivät ne haudu. Myös ihoöljyllä rasvaaminen pehmentää teräviä kynsiä. Nukuttaminen Vauvaa suositellaan nukuttamaan selällään. Huoneen lämpötilan tulisi olla normaali, vältä liian lämpimässä nukuttamista. Tämän on todettu vähentävän kätkytkuolemia. Vauvaa voi hyvin nukuttaa myös vanhempien sängyssä, jos kumpikaan vanhempi ei tupakoi, käytä vahvoja lääkkeitä tai alkoholia. Vauvalla olisi hyvä olla oma peitto tai makuupussi. Vauvan sänky kannattaa sijoittaa vanhempien sängyn viereen. Tällöin vauva tuntee vanhempien läsnäolon. Myös yöimetys on vaivattomampaa. 7
Lastenlääkärin tarkastus Lastenlääkäri tarkastaa vauvan noin kahden vuorokauden iässä. Tarkastuksessa kuunnellaan sydän ja keuhkot, katsotaan silmänpohjien punaheijasteet, tunnustellaan pään aukileet, vatsa ja selkäranka sekä nivuspulssit. Lonkkien paikallaan olo tutkitaan kääntelemällä jalkoja. Myös vastasyntyneen refleksit tarkastetaan. Vauvalle annetaan tarvittaessa sokerivettä, jotta hän olisi rauhallinen tarkastuksessa. Halutessasi voit myös lypsää omaa maitoasi annettavaksi ruiskusta vauvallesi. Vauvalla on nilkassa tunnistetiedot. Mikäli huomaat pannan irtoavan, ilmoitathan siitä hoitajalle. 8
Kuulontutkimus Vauvojen kuulo tutkitaan emissiolaitteella (OAE). Vauvan korvaan laitetaan elektrodi, joka lähettää signaalia ja tutkii sen etenemistä kuuloelimessä. Tutkimus on häiriöherkkä ja joillakin vauvoilla saattaa olla vielä lapsivettä korvakäytävässä estäen tutkimuksen onnistumisen. Toisen korvan testin onnistuminen riittää. Jos kuulotestiä ei saada onnistumaan kummastakaan korvasta, kutsumme teidät muutaman viikon kuluttua uuteen kuulontutkimukseen sairaalaan. 9
Imetys Imetys on vauvalle kokonaisvaltaista hoivaa. Imetyksen läheisyydessä myös vauvan turvallisuuden tunne tyydyttyy ravinnon saannin lisäksi. WHO suosittaa kuuden kuukauden täysimetystä, eli ensimmäisen kuuden kuukauden aikana rintamaito on vauvan yksinomainen ruoka, lisäksi annetaan vain D-vitamiinitippoja. Kuuden kuukauden jälkeen suositellaan imetystä kiinteän ruuan rinnalla 1-2 vuoden ikään asti tai perheen niin halutessa pidempäänkin (THL suosittelee osittaisimetystä vuoden ikään asti, WHO suosittelee osittaisimetystä kahden vuoden ikään asti). Rintamaidon ravintokoostumus vastaa täydellisesti vauvasi tarpeita ja se sisältää juuri tarvittavan määrän ravintoaineita, kivennäisaineita ja vitamiineja. Rintamaito sisältää runsaasti vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaa monilta tulehduksilta ja suolistosairauksilta. Rintamaidolla on todettu olevan ehkäisevä vaikutus lapsuusiän diabetesta ja ylipainoa vastaan. Lisäksi imetys edistää monin tavoin äidin terveyttä. Valmius maidontuotantoon rinnoissa on jo toiselta raskauskolmannekselta. Ternimaitoa on rinnassa jo raskauden aikana, joskin maidon eritys käynnistyy kunnolla vasta istukan synnyttyä. Prolaktiini-hormoni vastaa maidontuotannosta. Mitä useammin vauva imee rintaa, sitä enemmän erittyy prolaktiinia. Alkupäivien tiheät imetyskerrat varmistavat myöhemmän imetysajan maidontuotannon. Oksitosiini-hormoni vastaa maidon herumisesta. Oksitosiinia vapautuu, kun vauva alkaa imeä rintaa. Myös rinnanpään ja rinnan ärsyttäminen käsin, saa oksitosiinin vapautumaan. Jännitys ja stressi voivat häiritä oksitosiinin vapautumista. Tämän vuoksi rento ja mukava imetysasento on tärkeä. Maidonerityksen kannalta myös yöimetykset ovat tärkeitä. Prolaktiinia erittyy yöimetyksissä enemmän ja näin äidillä maidon määrä kasvaa. Synnytyksen jälkeen maito on ns. kolostrum maitoa, jossa on tiivis ravintokoostumus. Kolostrumia erittyy määrällisesti vähän, mutta yleensä se riittää vauvan ravinnoksi alkupäivinä. Ensimmäiset varhaisimetyksessä saadut maitotipat muodostavat tärkeän suojakalvon lapsen ruuansulatuskanavan pinnalle ja antavat suojan taudinaiheuttajia vastaan. Vauva pitää itse huolen maitomäärän lisäämisestä eli hän lisää imemistä rinnalla silloin, kun haluaa rinnasta enemmän maitoa. Näitä päiviä kutsutaan tehoimupäiviksi. Vauvalle on hyvä tarjota rintaa aina, kun hän alkaa osoittaa varhaisia nälän merkkejä ja on halukas imemään. Vauvan kannattaa antaa imeä niin usein ja niin pitkään kuin hän 10
haluaa. Näin lapsen verensokeri pysyy tasaisena, nesteen saanti on turvattu ja suoliston toiminta käynnistyy. Myös maidonnousu on usein hallitumpi ja maitomäärä pysyy lapsen tarpeita vastaavana. Luontevinta on pitää vauvaa vierihoidossa lähellä äitiä. Kun vauva saa olla vanhempiensa läheisyydessä, hän kuulee ympärillään tuttuja ääniä; äidin sydämen sykkeen, isän ja sisarusten äänet, hän kokee turvallisuuden tunnetta. Lähelläolo viestittää vauvalle myös, että hän on arvokas ja rakastettu. Imetys on luonnollisinta lähelläoloa. Lastaan seuraamalla vanhemmat oppivat vähitellen huomaamaan miten vauva ilmaisee tarpeitaan. Läheisyyttä ja rakkautta et voi antaa vauvallesi liikaa. Lapsen hyvä imuote Hyvässä imuotteessa nännipiha on alaleuan puolelta kokonaan ja ylähuulen puolelta lähes kokonaan lapsen suussa. Lapsen imiessä huulet ovat kääntyneet ulospäin rullalle. Kieli on alahuulen päällä. Lapsen leuka on äidin rinnassa kiinni, myös nenä voi koskettaa rintaa. Leuan liike ulottuu korviin saakka. Lapsi painelee kielellään nänniä kitalakeaan vasten, jolloin maito valuu lähelle nielua. Liike on rytmikästä ja nielemisen voi kuulla. Äidin on usein vaikea nähdä imuotetta. Väärä imutekniikka voi rasittaa rinnanpäitä, rinnanpäät kipeytyvät ja niihin saattaa tulla kipeitä haavaumia. Myös maidon heruminen voi olla vaikeaa jos imu on tehoton tai kipu on kova. Alussa on tärkeää pyytää henkilökuntaa tarkastamaan imuote. 11
Imetysasento Imetysasennon tulee olla hyvä ja rento, sillä vuorokaudessa imettämiseen kuluu useita tunteja. On tavallista että vastasyntynyt imee 8-12 kertaa vuorokaudessa tai useammin. Imetyskerran kesto voi vaihdella 10 minuutista kahteen tuntiin. Syömisrytmi on epäsäännöllinen. Joillain lapsilla on tapana imeä ryppäissä eli imetyskertoja on useita peräkkäin ennen pidempää univaihetta. Tämä ei tarkoita sitä, ettei äidillä olisi riittävästi maitoa, vaan kyseessä on vauvan normaali imemiskäyttäytyminen. Makuuasennossa voi imettäessään levätä ja torkahdella vauvan imurytmin mukaan. Kylkimakuulla myös äidin selkä saa levätä raskauden aikaisesta rasituksesta. Kylkimakuulla imetettäessä vauvan ja äidin vartalot ovat kiinni toisissaan napa napaa vasten. Vauvan pää on hieman taaksepäin kääntynyt. Pää ja vartalo ovat suorassa linjassa ja vauvan lantiossa on kulma. Vauvan leuka koskettaa rintaa ja myös nenä voi koskettaa äidin rintaa. Vauva on sopivalla kohdalla, kun aloitettaessa vauvan nenä on rinnanpään korkeudella. Vauvan selän taakse voi laittaa tuen. 12
Istuen imetettäessä hyvän asennon löytämiseksi voi käyttää apuna esim. tyynyjä. Pidä hartiat rentoina, selkä suorana ja nojaa tukevasti selkänojaan. Vauva voi olla äidin sylissä tyynyn päällä ollakseen tarpeeksi lähellä rintaa. Tällöin äiti voi ohjata vauvaa rinnalle kevyellä otteella kallonpohjasta ja yläselästä. Vauvan vartalo ja pää ovat suorassa linjassa, lantio hieman eteenpäin kulmautuneena. Kainalon alta imetettäessä vauva on hyvä tukea tyynyillä äidin kylkeä vasten. Vauva on pystyasennossa kuin istuisi. Puoli-istuvassa imetysasennossa asetu mukavaan hyvin tuettuun takakenoasentoon, niin että voit hyvin nähdä vauvan niskojesi jännittymättä. Laita vauva vatsalleen pää rintojen väliin. Anna vauvan hakeutua rinnalle omia refleksejään käyttäen. Vauvan vaistot ja refleksit toimivat parhaiten ihokontaktissa. Tässä asennossa painovoima auttaa vauvaa rinnalle hakeutumisessa. Vauva ryömii kohti rintaa, hamuilee nokkien ja ottaa useinmiten omin avuin imuotteen. Voit tukea vauvan päätä sivusuunnassa käsivarrellasi. Kuvassa vauva on vielä asettumassa rinnalle. 13
Maidonriittävyyden tunnusmerkit imetyskertoja on vähintään 8 vuorokaudessa vauvalla on hyvä imuote vauva kakkaa päivittäin, kakan väri muuttuu 3-4 vuorokauden iässä keltaiseksi maitokakaksi vauva pissaa viisi kertaa vuorokaudessa neljän vuorokauden iästä lähtien paino laskee vähemmän kuin 10 % ja kääntyy nousuun 4-5 vuorokauden iässä vauvan syntymäpaino on saavutettu 10 vuorokauden iässä Saako vauva riittävästi maitoa? Imetyskertoja tulee olla vuorokaudessa vähintään 8 tai enemmän. Vauva imee rinnalla laajalla otteella, reippaalla tahdilla ja nielemisäänet kuuluvat. Riittävästi maitoa saanut vauva ulostaa vähintään kerran vuorokaudessa lapsenpihkaa kahden- kolmen ikävuorokauden aikana. Neljännestä ikävuorokaudesta lähtien uloste on keltaista maitokakkaa. Vauvan tulisi virtsata viisi kertaa vuorokaudessa neljännestä ikävuorokaudesta lähtien. Vauvan paino yleensä laskee syntymän jälkeen. Riittävästi maitoa saaneen vauvan paino ei laske yli 10 % ensimmäisten päivien aikana. Paino alkaa nousta 4-5 vuorokauden iässä. Vauva kasvaa riittävästi, jos hän saavuttaa syntymäpainon 10 vuorokauden iässä. Jos epäilet maidon riittävyyttä, ota yhteyttä neuvolaan ja sovi punnitusaika. Alussa on hyödyllistä pitää kirjaa syöttökerroista ja siitä kuinka pontevasti vauva kulloinkin imee. Yksittäisen syöttökerran pituus voi vaihdella 10 minuutista tuntiin jopa kahteen. Viereisellä sivulla on taulukko, johon voit merkitä vauvan syöttökerrat rastilla, samoin vauvan pissat ja kakat. 14
1.vrk Imetyskerrat (vähintään 6) Virtsauskerrat (vähintään 1) Ulostuskerrat (vähintään 1) Imetyksen sujuminen Ulosteen väri 2.vrk Imetyskerrat (vähintään 8) Virtsauskerrat (vähintään 2) Ulostuskerrat (vähintään 1) Imetyksen sujuminen Ulosteen väri 3.vrk Imetyskerrat (vähintään 8) Virtsauskerrat (vähintään 3) Ulostuskerrat (vähintään 1) Imetyksen sujuminen Ulosteen väri 4.vrk Imetyskerrat (vähintään 8) Virtsauskerrat (4-6 tai enemmän) Ulostuskerrat (vähintään 1) Imetyksen sujuminen Ulosteen väri 5.vrk Imetyskerrat (vähintään 8) Virtsauskerrat (4-6 tai enemmän) Ulostuskerrat (vähintään 1) Imetyksen sujuminen Ulosteen väri 6.vrk Imetyskerrat (vähintään 8) Virtsauskerrat (4-6 tai enemmän) Ulostuskerrat (vähintään 1) 15 Imetyksen sujuminen Ulosteen väri
Maitomäärän lisääminen On monia syitä, miksi maitomäärä ei vastaa vauvan tarpeita. Eri tekijät vaikuttavat maidoneritykseen esim. rinnan liian vähäinen stimulaatio, stressi, väsymys ja kipu. Ohessa on keinoja, joiden avulla maitomäärää voi usein kasvattaa. Jo kahden vuorokauden tehostettu imettäminen ja vauvan ihokontaktissa pitäminen ns. pesiminen lisäävät maitomäärää. On tärkeää rauhoittaa koti kaikelta muulta ja muistaa itse levätä samalla, kun vauva lepää. Hormonitoiminta tarvitsee pari vuorokautta aikaa ennen kuin lisäystä maitomäärässä on havaittavissa. Imetä kahden tunnin välein (jos vauva ei aina jaksa imeä, niin lypsä joko käsin tai pumpulla). Pidä vauvaa paljon ihokontaktissa. Tämä tukee myös omaa hormonitoimintaasi. Yöllä voit kuitenkin nukkua muutaman pidemmän jakson (4-5 tuntia). Yöllä imettäminen erityisesti lisää maitomäärää. Tiheä puolten vaihto yhdellä imetys/lypsykerralla lisää rintojen stimulaatiota. Käsin tai pumpulla lypsämällä 15 min/rinta voit lisätä maitomäärää. Vaikka maitoa ei aina lypsettäessä tule, on rinnan stimulaation lisääminen tärkeää. Rinnan hieronta stimuloi oksitosiinin vapautumista. Mitä enemmän jaksat tehdä töitä sitä paremman tuloksen saavuttaa! 16
Mahdollinen lisämaito Usein äidin oma maito riittää terveelle, täysiaikaiselle vauvalle. Maidon erityksessä pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Mitä enemmän ja tiheämmin imetät sitä enemmän maitoa muodostuu. Rinnasta tulee maitoa koko ajan ja jo hyvinkin lyhyen tauon jälkeen voi ja kannattaa imettää. Jos vauva on ennenaikainen, pienikokoinen tai hänellä on matala verensokeri, hän voi tarvita lisämaitoa. Henkilökunta arvioi kanssasi tätä tarvetta. Kun vauva saa lisämaitoa, on tärkeää stimuloida rintoja. Jos suinkin jaksat, lypsä rintoja yhtä usein kuin imettäisit vauvaasi. Alkuun maitoa ei välttämättä tule paljoa, mutta ennen pitkää lisämaito voi olla omaa lypsämääsi ja samalla maidon erityksesi kasvaa vastaamaan vauvan tarpeita. Pyydä henkilökunnalta apua lypsämiseen. Jos vauvasi on verensokeriseurannassa Tietyt asiat, kuten raskausdiabetes ja raskausmyrkytys, altistavat vauvaa verensokerin laskulle. Tällöin vauvalta mitataan verensokereita säännöllisesti ensimmäisten vuorokausien aikana. Voit itse ehkäistä verensokerinlaskuja pitämällä vauvaa paljon ihokontaktissa ja antamalla hänen imeä usein rinnalla. Tiheästi saadut maitoannokset pitävät verensokerin parhaiten tasaisena. Voit lypsää imetysten välillä pieniä määriä maitoa ja tarjota ruiskulla tai lusikalla niitä vauvan suuhun. Vastasyntyneen keltaisuus Vastasyntyneen kellastumisen syynä on maksan toiminnan kypsymättömyys. Vastasyntyneen maksa ei pysty pilkkomaan punasolujen hajoamisesta syntyvää bilirubiinia, joka aiheuttaa ihon keltaisuuden. Toisen elinvuorokauden aikana vauvan vaaleanpunainen iho voi alkaa kellertää. Keltaisuus on voimakkaimmillaan 4-5 vrk:n iässä. Keltaisuutta esiintyy joka toisella täysiaikaisella ja lähes kaikilla ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla. Useimmilla vauvoilla keltaisuus häviää runsaan viikon iässä. Noin 5 prosenttia vauvoista joutuu sinivalohoitoon, jolla joudutetaan bilirubiinin hajoamista. Kellastuneen vauvan bilirubiiniarvoa seurataan verikokein. Ulkoilu Ulkoilun tarkoituksena on, että lapsi saa raitista ilmaa, aurinkoa ja että hän oppii sietämään lämpötilojen vaihteluita. Ulkoilu on tärkeää myös virikkeiden antajana. Ulkoilu auttaa äitiä jaksamaan ja virkistää. Ulkoilu voi olla myös koko perheen yhteinen asia. Kesällä vauvan voi viedä ulos heti synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen. Jos lämpötila on sama ulkona ja sisällä, ei totutusaikaa tarvita. Jos vauva syntyy talvella, ulkoilu aloitetaan vasta parin viikon ikäisenä ja lapsi totutetaan asteittain ulkoiluun. Vauvan ollessa ulkona tulee seurata onko vaatetus sopiva. Vaatteita on liikaa, jos vauva tulee hikiseksi tai kuuman tuntuiseksi. Jos vauvan kädet ja jalat tuntuvat sisään tuotaessa kylmiltä, on vaatetusta joiltakin osin ollut liian vähän. Vaunut suojapeitteineen ovat hyvä suoja pakkasta ja tuulta vastaan, mutta pientä vauvaa ei ole hyvä viedä ulos yli 10 asteen pakkasella. 17
Lisämaidon vähentäminen Hoitohenkilökunta arvioi yhdessä kanssasi vauvasi mahdollisesti tarvitseman lisämaidon määrän. Tarve lisämaidolle loppuu yleensä silloin, kun äidin oma maito nousee. Tavallisimmin maidon nousu tapahtuu kolmen neljän vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Kun henkilökunta on varmistunut vauvan voinnista ja riittävästä painonkehityksestä, lisämaitoa voidaan alkaa vähentää. Jos lisämaidon määrä on ollut yli 40 ml/ateria, on lopettaminen hyvä tehdä vähitellen. Vähennys voi olla 10 ml/ateria vuorokaudessa kunnes lisämaidon määrä on alle 100 ml vuorokauden aikana. Silloin lisämaidon annon voi lopettaa kokonaan. Samalla on tärkeää tihentää imetysker- toja ja seurata vauvan painonkehitystä, sekä virtsaamista ja ulostamista. Tiheä imetys on tähän paras mahdollinen hoito. Oireet helpottavat usein vuorokaudessa. Rintojen omatarkkailua voi ja kannattaa tehdä imetyksen aikana ja parhaiten rinnan rakenteen tuntee, kun rinnassa on vähemmän maitoa. Imetysapulaite. 18
Vinkkejä imetykseen Herutushieronta Imetyksen alussa on hyvä hieroa rintoja kevyesti n. 30 sekunnin ajan. Näin oksitosiinihormonin eritys ja maidonheruminen käynnistyy jo ennen vauvan rinnalle tuloa. Vauvan tarvitsee käyttää vähemmän energiaa imiessään, eivätkä rinnanpäät joudu niin kovalle rasitukselle. Samaa hierontaa voi käyttää ennen lypsämistä. 1. Aseta kämmenet rinnan molemmin puolin ja kevyesti painaen liikuta kämmeniä vastakkaisiin suuntiin. Vaihda kämmenet seuraavaksi pystysuunnassa vastakkain. 2. Sivele sormilla höyhenen kevyesti nänniin päin ja myös nännin yli. 3. Lopuksi voit hieman ravistella rintaa ja puristaa muutaman pisaran maitoa. 19
Vinkkejä imetykseen Käsinlypsy Imetyksen alussa voit lypsää käsin muutamia pisaroita maitoa rinnanpäähän ja näin houkutella vauva imemisen alkuun. Jos olet erossa vauvastasi tai hän tarvitsee jostain syystä lisämaitoa, voit lypsää reilumpiakin määriä maitoa. Aloita lypsy herutushieronnalla. Lypsäessäsi aseta etusormesi ja peukalo vastakkain n. 2-3 cm päähän rinnanpäästä. Paina ensin sormia kohti rintalastaa ja paina sen jälkeen sormia yhteen. Kierrätä sormien paikkaa, kun maidon tulo yhdestä kohdasta hiipuu. Rintakumi Rintakumia voi tarvita apuna imetyksessä, jos vauva on esim. ennenaikainen tai pitää huonosti imuotetta tai jos rinnanpää on sisäänpäin kääntynyt tai matala. Rintakumin kanssa rinnan stimulaatio ei aina ole yhtä tehokasta kuin suoraan rinnasta imetettäessä. Rinnan stimulaatiota onkin hyvä tehostaa imetyksen alussa herutushieronnalla ja usein voi olla tarpeen myös lypsäminen muutaman kerran vuorokaudessa. Rintakumia asettaessa on tärkeää huomioida, että rinnanpää tulee mahdollisimman pitkälle rintakumiin. Pyydä hoitajalta ohjausta rintakumin käyttöön. Usein vauva oppii imemään rinnasta myös ilman rintakumia. Välillä kannattaa kokeilla imettämistä suoraan rinnasta. Otollisimpia hetkiä kokeiluun on, kun vauva on vielä hieman uninen tai hän on imenyt jo jonkin aikaa. 20
Tutti ja tuttipullo Ensimmäisten päivien aikana on tärkeää välttää tutin ja tuttipullon käyttöä. Tutti ja tuttipullo muuttavat vauvan imemistekniikkaa, mikä voi alussa häiritä imetyksen tai rinnasta imemisen onnistumista. Vauvat imevät tiheään ja pitkään ensimmäisten päivien aikana. Vauvan vatsalaukku on pieni ja siksi on tärkeää, että vauva saa ruokaa usein. Imeminen on tärkeää maidoneritykselle. Ensimmäisten päivien aikana prolaktiini-hormonin taso on korkeimmillaan ja tiheällä imetyksellä turvataan maidon riittävä määrä myös myöhempään imetykseen. Tutin käyttöä olisi hyvä välttää kunnes maidoneritys on lähtenyt hyvin käyntiin ja maitomäärä tasaantunut (n. 4 vko:a). Kuppiruokinta Kuppiruokinta on usein paras tapa antaa vauvalle lisämaitoa ensimmäisinä päivinä, jos tämä on tarpeen. Vauva osaa itse säädellä kupista nielemänsä maidon määrä paremmin kuin tuttipullosta syötettynä. Pidä vauva mahdollisimman pystyssä syöttäessäsi. Aseta kuppi vauvan huulille. Aluksi se koskettaa huulia niin, että vauva voi alkaa hieman hamuamaan. Tämän jälkeen laita kuppi syvemmälle suuhun, siten että reunat osuvat suunpieliin asti. Anna vauvan itse hakea kielellään maitoa. Älä kaada isoja määriä maitoa suoraan suuhun. Vastasyntynyt juo kupista. 21
Rintojen hoito imetyksen aikana Pieni arkuus rinnanpäissä on normaalia ensimmäisten vuorokausien aikana, tämä johtuu kohonneesta prolaktiini-hormonitasosta. Paras hoito rinnanpäihin on imetyksen jälkeinen maitopisara, jonka annetaan kuivua siihen. Imetysasentoja on hyvä vaihdella eri imetyskerroilla. Tällöin rinta tyhjenee tasaisesti ja rinnanpään kohdistuva rasitus ei tule vain yhdestä suunnasta. Joskus imetyksen alussa ensimmäiset imut voivat tuntua kivuliailta. Jatkossa imetyksen ei tule sattua. Vauvan väärä imuote saattaa aiheuttaa kipua ja vaurioittaa rinnanpäätä. Tarkista tällöin imuote ja imetysasento. Jos rinnanpää on herkempi ja selvästi ärtynyt, siihen on hyvä laittaa ohut kerros lanoliini-voidetta (Lansinoh, Purelan, Goldcream ) imetyksen jälkeen. Maidonnousu tapahtuu usein 3-4 vuorokautta synnytyksen jälkeen. Merkkeinä ovat turvotus, paineen tunne, kipu ja lämmön nousu. Nämä johtuvat lisääntyneestä maidontuotannosta, joka aiheuttaa vilkastuneen nestekierron rinnassa. Usein vauvalla voi olla vaikeampaa saada ote nännistä turvotuksen vuoksi. Tähän auttaa usein nännipihan alueen turvotuksen vähentäminen painamalla sormilla molemmin puolin nänniä n. 10 s ajan. Vaihda painokohtaa niin, että koko nännipihan alue tulee läpikäydyksi. Pitkien kynsien kanssa voit painaa etusormet suorina nännin vierestä ja samalla hieman rullata sormia nännistä poispäin. Tarvittaessa voit vielä lypsää muutaman pisaran käsin. Näin vauva pystyy tarttumaan rintaan paremmin. Lisäksi imetyksen jälkeen turvotusta voi helpottaa kylmillä kaalinlehdillä tai muilla viileillä kääreillä. Tiheä imetys on tähän paras mahdollinen hoito. Oireet helpottavat usein vuorokaudessa. Rikkoutunut rinnanpää voi esiintyä ensimmäisten viikkojen aikana. Usein se johtuu vauvan väärästä imuotteesta tai väärästä imetysasennosta. On hyvä huomioida, että vauvalla on tarpeeksi rintaa suussa ja vauva on riittävän lähellä rintaa. Hoidossa on tärkeintä muistaa hyvä hygienia, koska avoin ihonpinta on reitti bakteereille. 22
Selvästi rikkoutunut rinnan pää on aina hoidettava: Imetyksen jälkeen huuhtele rinnanpää ihonlämpöisellä keittosuolaliuoksella, jonka jälkeen siihen on hyvä laittaa reilusti lanoliini-voidetta (Lansinoh, Purelan, Goldcream ). Laita voide tuubista suoraan puhtaalle taitokselle. Tärkeää on, että haava-alue ei pääsisi kuivumaan. Jos rupi kuivuu, se rikkoo rinnanpään uudelleen irtirepeytyessään ja aiheuttaa vuotoa. Jos haavataitos on kuivunut kiinni, kostuta se hyvin keittosuolalla, niin saat sen irti. Imetys on hyvä aloittaa vähemmän vaurioituneesta rinnasta. Usein auttaa se, että maidonheruminen on käynnissä jo ennen vauvan rinnalle laittoa. Tähän auttaa rintojen hieronta ennen imetystä sekä lämmin kääre. Kipuun voi ottaa parasetamolia tai ibuprofeenia. Rintakumi voi pahentaa kipua ja jopa rikkoa rinnanpäätä lisää. Nännidonitsi Nännidonitsin tarkoitus on pitää rinnanpää koholla ja näin lievittää kipua ja tehostaa verenkiertoa rikkoutuneessa rinnanpäässä. Se myös estää vaatteiden tarttumisen rinnanpäähän. 1. Ota 3-4 liivinsuojusta riippuen rinnanpään koosta. 2. Taittele liivinsuojus neljään ja leikkaa keskiosa pois, näin saat siihen reiän. 3. Ota putkiharsoa n. 20 cm ja pyöritä se liivinsuojien ympärille. 4. Purista reilusti lanoliinia suoraan tuubista puhtaalle taitokselle ja aseta se rinnanpään päälle. Ole tarkka käsihygienian kanssa! 23
Sieni-infektio voi aiheuttaa rinnan kipua. Hiiva aiheuttaa äidille rinnanpään haavaumia ja kutinaa tai kipua, joka tuntuu syvemmällä rinnassa ja säteilee lapaluiden alueelle. Vauvalla voi olla poskien limakalvoilla punertavia haavaumia ja valkoisia peitteitä, kielessä vaaleita laikkuja ja katetta. Vauvalla saattaa olla samanaikaisesti myös vaippaihottumaa. Sieni-infektio hoidetaan sienilääkkeillä, joiden tarpeen määrittelee lääkäri. Lievässä tapauksessa hoitona voi myös käyttää vichyvettä, jota sivellään rinnalle ja/tai vauvan suuta hoidetaan vichyyn kostutetulla pumpulitikulla sivellen tai antaa vauvan imeä vichyllä kasteltua harsovaipan reunaa. Sieni-infektioon auttaa myös maitohappobakteerikapseli suun kautta otettuna tai sisältö rinnanpäälle siveltynä, myös maustamattomasta jogurttista ja rahkasta voi olla apua. Nänneille on hyvä antaa ilmakylpyjä ja tärkeää on huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Olisi hyvä käyttää kertakäyttöisiä liivinsuojia pestävien sijaan. Myös vauvan tutit tulisi keittää hyvin tai vaihtaa uusiin. Pese imetysliivit 60 C. Maitotiehyeen tukos voi syntyä, kun rinta alkaa pakkautua. Ensioireina on kova alue rinnassa. Tällöin on tärkeää huolehtia rinnan tyhjentymisestä. Usein imetysasennon vaihto ja tiheämmät imetyskerrat riittävät hoitona. Jos rinta ei näin tyhjene, voit lisäksi lypsää. Tyhjentämisen jälkeen on hyvä viilentää rinta esim. kaalilehdillä tai kylmäpakkauksilla. Tiehyttukos saattaa aiheuttaa myös lämmön nousua ja ihon punoitusta tukkeuma alueella. Usein tiheällä ja tehokkaalla rinnan tyhjentämisellä ja viilentämisellä joka toinen tunti oireiden pitäisi helpottua selvästi 24 tunnin aikana. Jos oireet jatkuvat kuitenkin yli 48 tuntia ja eivätkä ole alkaneet lieventyä ensimmäisen 24 tunnin kuluessa ja tunnet itsesi kipeäksi, ota yhteyttä lääkäriin mahdollisen rintatulehduksen poissulkemiseksi. Rintatulehduksen ensisijainen hoito on aina rintojen tyhjentäminen. Usein myös antibiootti kuuri on tarpeen. Rintatulehduksen hoitoon määrättävät antibiootit eivät ole imetyseste. Tärkeää on muistaa syödä aina kuuri loppuun. Joskus rintaan voi muodostua myös märkäpesäke, joka vaatii aina kirurgista hoitoa. Jos lääkekuurista huolimatta oireet eivät parane, ota yhteys uudestaan lääkäriin. Rintojen omatarkkailua on hyvä tehdä imetyksenkin aikana ja parhaiten rinnan rakenteen tuntee imetyksen jälkeen rinnan ollessa pehmeä. Näin voit huomata hyvissä ajoin mahdolliset tukkeumat tai muut poikkeamat. 24
Lapsi lastenosastolla 3 Kun vauvasi on hoidettavana osastolla 3, äidinmaito on erityisen tärkeää hänelle, koska se sisältää runsaasti mm. vasta-aineita. Voit auttaa vauvaasi lypsämällä hänelle omaa maitoasi, pienetkin määrät ovat arvokkaita. Käsinlypsy on ensimmäisen vuorokauden aikana paras tapa heruttaa maitoa ja saada pienet määrät talteen. Myöhemmässä vaiheessa, kun maitomäärä lisääntyy, voit alkaa käyttää sähköpumppua. Ensimmäinen lypsykerta voi tapahtua jo synnytyssalissa, mutta viimeistään kuuden tunnin päästä synnytyksestä tai vauvasta eroon joutumisesta. Lypsykertoja olisi hyvä olla vähintään kahdeksan vuorokaudessa (15min kerrallaan/rinta), joista yksi yöllä. Tämä tarkoittaa noin kaksi tuntia lypsyä rintaa kohden vuorokaudessa. Päivällä voit hyvin lypsää tiheämmin aikataulusi mukaan, kun taas yöllä voi olla yksi pidempi tauko. Voit myös lypsää vauvan vieressä osastolla 3 mahdollisuuksien mukaan. Jos vauvan vointi sallii, voit myös pitää häntä samanaikaisesti ihokontaktissa. Ennen aloitusta kädet pestään huolellisesti, sairaalassa käytetään myös käsihuuhdetta (anna sen kuivua). Kaikki mikä rentouttaa sinua, helpottaa maidon herumista, esim. hieronta, lämpöhaude, vauvan tai vauvan kuvan katselu. Voit myös lypsää molempia rintoja yhtä aikaa, jos käytettävissäsi on tuplasetti. Tämä säästää aikaa ja usein myös lisää maidon eritystä. Jos lypsät yhdellä setillä, voit maidontuloa lisätäksesi vaihdella rintaa lypsyn aikana. Tavoitteena olisi, että noin kymmenen päivän kuluttua maitomäärä lypsäen olisi n. 500-700ml/ vrk. Heti synnytyksen jälkeen on helpompaa kasvattaa maitomäärää kuin myöhemmin. Moni tekijä vaikuttaa maidoneritykseen, eikä aina ole mahdollista päästä tavoiteltuun maitomäärään. On luonnollista, että äidin huoli vauvan voinnista vaikuttaa maitomäärään ja maidonherumiseen. Usein maidoneritys pääsee paremmin käyntiin, kun vauvan tila on vakaampi. Maitomäärä voi olla suurempi kuin vauvan tarve. Lypsyn alussa tuleva maito ns. etumaito on sinertävämmän väristä, nestepitoisempaa, se kannattaa pakastaa myöhempää käyttöä varten. Rasvaisempi, keltainen takamaito varmistaa vauvan kylläisyyden tunteen ja energian saannin, tämä on hyvä toimittaa vauvalle osastolle 3. Maitomäärä vaihtelee lypsykertojen välillä, minkä vuoksi on tärkeämpää seurata vuorokauden kokonaismaitomäärää kuin yhtä lypsyä. Maitomäärä alkaa lisääntyä 2-3 vrk kuluttua synnytyksestä. Jos maidon tuotanto on myöhemmin runsasta, voit hyvin lyhentää lypsyaikaa. Lypsämisestä on hyvä pitää kirjaa. 25
Taulukko lypsykerroista Päivämäärä Aamu Päivä Ilta Yö Maitomäärä/vrk 26
Entä jos imetys on vaikeaa? Imettäminen ei aina ole helppoa, usein alussa se voi olla hyvinkin haasteellista. Henkilökuntamme auttaa ja opastaa sinua, että imetys käynnistyisi hyvin ja kokisit sen mahdollisimman miellyttävänä. Suurimmalla osalla imetys alkaa sujua, vaikka joskus siihen saattaa mennä useitakin viikkoja. Kärsivällisyyttä ja sitkeyttä siis tarvitaan. Joskus voi olla, että vauvan on vaikeaa oppia imemään. Tällöin on tärkeä pyrkiä ylläpitämään maidoneritystä lypsäen. Toiset vauvat tarvitsevat enemmän aikaa oppiakseen. Joskus taas voi olla, että maitoa ei heru kunnolla tai määrä ei ole vielä riittävä. On muistettava, että myös äiti tarvitsee aikaa ja lepoa. Apua imetysongelmiin saat omasta neuvolastasi, imetystukiryhmästä ja tarvittaessa imetyspoliklinikalta. Imetystukiryhmän yhteystiedot löydät takakannesta. Mikäli imetys jostain syystä ei onnistu tai tuntuu ahdistavalta, älä syyllistä itseäsi. Myös muulla tavalla voit olla vauvasi kanssa lähekkäin, pitää häntä ihokontaktissa ja huolehtia hänen ravinnon saannistaan. Äidinmaidon säilytys ja pakastaminen Äidinmaito säilyy jääkaapissa kaksi vuorokautta. Voit kerätä saman päivänä lypsetyn maidon samaan astiaan, mutta jäähdytä maito ensin. Pakastimessa (-18 C) äidinmaito säilyy kolme kuukautta. Maitoa on hyvä pakastaa pienissä erissä (20-50 ml), mieluiten pakasterasioissa. Jäähdytä maito jääkaapissa ennen pakastamista. Sulata maito huoneenlämmössä tai vesihauteessa. Maito lämmitetään kädenlämpöiseksi. Rintamaitoa ei pidä lämmittää mikrossa. Pakastus voi muuttaa maidon makua ja hajua, mutta maito on kuitenkin käyttökelpoista. Vauva saattaa vierastaa pakastettua maitoa. Voit lisätä vauvan annokseen hiukan myös tuoretta maitoa, näin se maistuu paremmalta. Jos olet juuri lypsänyt maitoa ja tarkoitus on antaa se vauvalle pian, voit hyvin pitää sitä hetken huoneenlämmössä. 27
Toipuminen synnytyksen jälkeen Neuvola Ota yhteyttä neuvolaan mahdollisimman pian kotiutumisesi jälkeen sopiaksesi terveydenhoitajan kanssa ensimmäisestä tapaamisesta. Jälkitarkastus on neuvolassa tai yksityislääkärillä 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä. Alatiesynnytys Kohtu supistuu voimakkaasti synnytyksen jälkeen. Toiset äidit voivat tuntea voimakkaita jopa kivuliaita jälkisupistuksia varsinkin imetyksen yhteydessä. Jälkisupistuskipuun voi kokeilla esim. lämpöpussia alaselälle tai selän hieromista, myös särkylääke voi olla tarpeen. Jälkivuoto kestää noin kuukauden, vuoto vaalenee vähitellen ja muuttuu limaisemmaksi. Välilihan haava paranee yleensä muutamassa viikossa ja ompeleet sulavat itsestään. Suihkuttele alapäätä päivittäin ja vaihda side säännöllisesti. Ensipäivinä synnytyksen jälkeen välilihahaavaa sekä mahdollisia repeämiä saattaa kirvellä virtsaamisen yhteydessä. Kirvelyä voi helpottaa käsisuihkulla suihkuttelu. Välilihahaava voi olla kipeä usean päivän ajan. Kipuun voi ottaa tarvittaessa tulehduskipulääkettä. Vatsantoiminta hidastuu synnytyksen jälkeen. Voi mennä useita päivä ennen kuin vatsa alkaa toimia. Voit auttaa vatsaasi toimimaan pitämällä huolta riittävästä juomisesta, monipuolisesta ruokavaliosta ja liikunnasta. Tarvittaessa on mahdollista käyttää ulostuslääkkeitä. Synnytyksen jälkeen tavallinen vaiva on peräpukamat. Peräpukamat ovat pullistuneita laskimoita, jotka ovat peräaukon suulla. Ne syntyvät istukkahormonin vaikutuksesta raskausaikana. Peräpukamat voivat olla kivuliaat synnytyksen jälkeen. Kipua esiintyy erityisesti ulostamisen yhteydessä. Yleensä peräpukamat paranevat itsestään piankin synnytyksen jälkeen. Peräpukamavoiteilla ja supoilla voi lievittää kipua. Saunaan voit mennä oman voinnin mukaan. Uimista ja ammekylpyjä on hyvä välttää verisen vuodon ajan. Jälkivuodon aikana ei suositella tamponin käyttöä tulehdusriskin vuoksi. Keisarileikkaus Keisarileikkauksesta toipuminen kestää noin kuukauden. Sinä aikana on hyvä välttää mm. raskaiden taakkojen nostamista, raskaita kotitöitä sekä äkkinäisiä vartalon kiertoliikkeitä ja kurottelua. Älä tee asioita, jotka aiheuttavat kipua haavalle. Voit hoitaa, nostaa ja kantaa omaa vauvaasi. Vuoteesta nouseminen onnistuu parhaiten käsillä työntäen kyljen kautta. 28
Kiinnitä huomioita ryhtiisi kävellessäsi; kulje selkä suorana ja hartiat rentoina. Vaikka haavassa on ompeleet, voit käydä suihkussa, kun leikkauksesta on kulunut 24 tuntia. Voit suihkuttaa haavaasi päivittäin haavateipin läpi ja antaa ilmakylpyjä. Ompeleet poistetaan yleensä noin viikon kuluttua leikkauksesta omassa terveyskeskuksessasi tai neuvolassasi. Haava-alueella voi esiintyä tunnottomuutta ja mustelmia. Saunaan voit mennä vuorokausi ompeleiden poiston jälkeen. Jälkivuoto kestää noin kuukauden ja vähitellen muuttuu limaisemmaksi. Jos sinulla kuitenkin ilmenee joitain seuraavia oireita, ota yhteys terveyskeskukseen: haavassa on verenvuotoa, joka ei lakkaa; voimakasta kuumotusta, turvotusta tai punoitusta; haavassa on kosteutta tai pahaa hajua; jos kipu lisääntyy tai nousee kuumetta. Liikunta Raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen on yksilöllistä. Liikunnalla, vartalon ja lantionpohjan lihasten harjoittelulla vahvistetaan raskauden aikana venyneitä ja heikentyneitä lihaksia sekä nopeutetaan synnytyksen jälkeistä fyysistä palautumista. Liikunta virkistää, auttaa jaksamaan ja kohentaa mielialaa. Aloita liikkuminen kevyesti esim. kävelyllä niin pian, kun tunnet siihen pystyväsi. Raskaamman liikunnan ja ponnistusta vaativien suoritusten suhteen on hyvä odotella neuvolan jälkitarkastukseen saakka. Lantiopohjan lihakset Raskausaikana pitkäkestoinen paine kuormittaa lantiopohjaa ja samanaikaisesti lantionpohjan lihasten supistusvoima heikkenee hormonaalisten muutosten vaikutuksesta. Tästä ja synnytyksestä johtuen saattaa esiintyä virtsan pidätysvaikeutta, mikä on usein ohimenevä vaiva. Säännöllisellä lantionpohjan lihasten harjoittelulla on suuri merkitys virtsarakon ja kohdun laskeumien ennaltaehkäisyssä. Hyvin toimivat lantionpohjan lihakset lisäävät myös seksuaalisen mielihyvän kokemista. Lantionpohjan lihasharjoitukset vähentävät ja auttavat hallitsemaan virtsan karkailua. Vatsaontelon paineen kasvaessa esim. yskiessä tai tavaroita nostaessa, lihasten tulee supistua, jotta riittävä tuki säilyy lantionpohjassa. Lihaksien supistus on tärkeää, jotta vältytään tahattomalta virtsan- ja ulosteen karkailulta. Lantionpohjan lihasharjoitteiden tekemisen voit aloittaa heti synnytyksen jälkeen. On tärkeää oppia ensin löytämään oikeat lihakset ja tunnistamaan jännittyneen ja rentoutuneen lihaksen ero. Aluksi harjoitteet on hyvä tehdä selin- tai kylkimakuulla. Tunnistamisharjoituksessa supista peräaukkoa ja imaise emätintä ja virtsaputkea kevyesti sisään ja ylöspäin, ikään kuin pidättelisit virtsaa. Pidä jännitys 6 sekuntia ja rentoudu välillä. Tee yhteensä 12 supistusta kolmasti päivässä. Jos et ole varma osaatko supistaa oikeita lihaksia, niin voit tehdä virtsasuihkun katkaisutestin. Mikäli pystyt kesken virtsaamisen keskeyttämään virtsasuihkun, jännitit lantionpohjaasi oikein. Tämä on vain testi, älä tee sitä päivittäin harjoituksena! Tee harjoituksia päivittäin, pidä viikossa kuitenkin 1-2 lepopäivää. Edistyessä voit harjoitella istuen ja seisten sekä yhdistää harjoittelun jokapäiväiseen toimintaan kuten liikuntaan ja erityisesti nostamiseen, yskimiseen ja 29
aivastamiseen. Lantionpohjan lihasten tietoinen supistaminen ennen ponnistusta vaativaa suoritusta estää virtsankarkailua. Pitkäjännitteinen ja säännöllinen 2-6 kuukauden lihasharjoittelu vähentää karkaamisongelmia ja parantaa elämänlaatua Jos virtsankarkailu jatkuu yli kolme kuukautta harjoittelusta huolimatta, niin ota yhteyttä lääkäriin tai lantionpohjan toimintahäiriöiden tutkimiseen ja hoitamiseen perehtyneeseen fysioterapeuttiin. Mieliala Hormonitasapainon muuttuminen altistaa mielialan vaihteluille, kyyneleet ovat monesti herkässä. Muutama päivä synnytyksen jälkeen mieliala voi vaihdella laidasta laitaan. Yhtenä hetkenä onnentunne voi olla huumaava, kun taas seuraavana hetkenä pelot ja uhkakuvat tulevasta valtaavat mielen. Joskus itku tuntuu tulevan ilman syytä, tämä on kuitenkin normaalia ja yleensä ohimenevää. Mikäli alakuloisuus ja negatiiviset ajatukset ovat omasta tai läheistesi mielestä liian hallitsevia, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan. Uskalla tuoda tunteesi rohkeasti julki, jotta voit saada niihin apua. Alussa moni äiti kyseenalaistaa äitiyttään. Vanhemmaksi kasvaminen usein vie aikaa ja vaatii työstämistä. Usean olo helpottuu puolison ja läheisten kanssa puhumalla. Yritä löytää aikaa myös itsellesi, lepää ja tee asioita, joista nautit. Tupakointi ja päihteet Tupakointi vähentää maidoneritystä ja altistaa vauvan tupakan haitta-aineille. Lapsen verenkiertoon jää suhteessa suurempi nikotiinimäärä kuin äidin. Tupakansavu ärsyttää lapsen herkkiä hengitysteitä ja altistaa lasta hengitystie- ja välikorvantulehduksille, sekä allergioille. Raskaus ja imetys on erinomainen motivaatio tupakoinnin lopettamiselle. Nikotiinin korvausvalmisteista voi olla apua. Myös tupakkamäärän vähentäminen on jo hyväksi. Jos tupakoit, pyri ajoittamaan tupakointi imetyksen jälkeen, vauvan pidemmän unijakson alkuun. Tällöin suurin nikotiinipitoisuus ehtii laskea ennen seuraavaa imetystä. Älä tupakoi siinä tilassa missä vauva oleskelee, vaan mieluiten ulkona. Jos tupakoit, älä nukuta vauvaa vieressäsi samassa sängyssä. Alkoholin palaminen on vauvoilla selvästi hitaampaa kuin aikuisilla. Lisäksi he ovat erityisen herkkiä alkoholin haittavaikutuksille. Vauva voi kokea alkoholia nauttineen vanhemman turvattomana. On tärkeää, että vauvasta huolehtii selvä aikuinen. Alkoholi imeytyy rintamaitoon ja sen alkoholipitoisuus on aina saman kuin veren alkoholipitoisuus. Alkoholipitoisuus häviää rintamaidosta samalla nopeudella kuin verenkierrostakin. Rintoja ei tarvitse erikseen tyhjentää. Parisuhde ja seksuaalisuus synnytyksen jälkeen Lapsen synnyttyä parisuhde ja perhedynamiikka kokevat suuren muutoksen, enää ei olla kaksin. Vauva sanelee vuorokausirytmin ensimmäisten viikkojen ajan. Usein tulee yllätyksenä, että normaali arjen pyörittäminen ei suju totuttuun tapaan. Vauva saattaa valvottaa öisin. Olette luultavasti väsyneempiä kuin koskaan ennen. Tärkeää on muistaa levätä silloin, kun vauvakin lepää. Ensimmäiset viikot kotona on hyvä rauhoittaa omalle perheelle ja toisiinsa tutustumiselle. Vieraat ehtivät tulla myöhemminkin kylään. 30
On luonnollista, että sukupuolinen halukkuus vähenee synnytyksen jälkeen ja voi kestää kauankin, ennen kuin seksi alkaa kiinnostaa. Syynä tähän on naisen hormonitoiminnoissa tapahtuvat muutokset. Elimistö vaatii oman aikansa toipuakseen raskauden ja synnytyksen aiheuttamista luonnollisista muutoksista. Nainen saattaa tuntea itsensä uupuneeksi ja oman kehonsa vieraaksi. Vauva voi valvottaa ja yhteistä kahdenkeskistä aikaa voi olla vaikea löytää. Isäkin voi tuntea itsensä hylätyksi parisuhteessa vauvan viedessä äidin koko huomion. Teidän olisi hyvä keskustella avoimesti, jotta voisitte löytää yhteisymmärryksen. Joskus se vaatii molemmilta joustamista. Ennalta suunnitteleminen on tässä elämäntilanteessa vaikeaa. Myös kumppanin näkeminen uudessa roolissa voi vaikuttaa seksuaalisiin haluihin. Saattaa kulua useita viikkoja synnytyksen jälkeen, ennen kuin yhdyntä kokonaisuudessaan on molempien mielestä tyydyttävää. Mies saattaa pelätä satuttavansa naista, nainen puolestaan pelätä, ettei hän viehätä miestä enää entiseen tapaan. Yrittäkää järjestää aikaa myös itsellenne ja toisianne varten. Muistakaa, että rakkautta ja mielihyvän tunteita voi kokea myös toista hyväilemällä käsin ja suulla, ilman yhdyntää tai olemalla vain lähekkäin. Usein uusi tilanne vaatii molemmilta sopeutumista ja tottumusten muuttamista. Normaalin alatiesynnytyksen jälkeen välilihan leikkauksen tai repeämän paranemiseen kuluu oma aikansa ja siksi on hyvä kuunnella omia tuntemuksiaan. Keisarileikkauksen jälkeen on varottava, että haava-alueelle ei tule painetta. Imetysaikana emättimen limakalvo voi olla kuiva jopa kivulias ja helposti ärtyvä vähäisen estrogeenierityksen vuoksi, joten liukastetut kondomit tai liukastevoiteet voivat olla avuksi. Kannattaa myös kokeilla eri yhdyntäasentoja, mikä tuntuisi hyvältä. Lantionpohjan lihakset venyvät synnytyksen yhteydessä ja tämän vuoksi on hyvä aloittaa lantionpohjan lihasten jumppa, kun vointi sen sallii. Lantiopohjanlihasten harjoittelu auttaa myös seksuaalisen nautinnon palautumiseen. Rintojen merkitys imetysaikana muuttuu. Niiden toiminta painottuu vauvan ruokkimiseen. Nainen ei välttämättä koe rintoja eroottisiksi eikä aina pidä niiden hyväilemisestä. Rintojen eroottinen herkkyys palautuu yleensä imetyksen lopettamisen jälkeen. Myös puoliso voi kokea rintojen kuuluvan vauvalle. Orgasmi voi laukaista maidonherumisrefleksin, voikin olla hyvä imettää ennen rakastelua. Myös naisen kiihottuminen voi viedä hieman enemmän aikaa, usein ajatukset voivat harhailla vauvassa. Synnytys voi ajan kuluessa tuntua seksuaalisesti vapauttavana ja itsetuntoa vahvistavana kokemuksena. Synnytyksen jälkeen suositeltavin ehkäisymenetelmä on kondomi, erityisesti jälkivuodon aikana. Kondomi suojaa myös tulehduksilta, joita nainen synnytyksen jälkeen voi saada herkemmin. Imetyksen tehoon raskauden ehkäisyssä ei kannata luottaa. Kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen on mahdollista alkaa käyttää minipillereitä. Myös kierukan käyttö voi tulla kyseeseen imetyksen aikana. Jälkitarkastuksessa on hyvä pohtia mahdollista ehkäisyn tarvetta. 31
Usein esiin tulevia kysymyksiä Mitä nämä näppylät ovat? Monen vauvan silkinpehmeä iho alkaa muuttua näppyläiseksi ja laikukkaan punoittavaksi parin päivän ikäisenä. Tämä on ns. toksinen erythema tai herkkyysnäpyiksi kutsuttu ihooire. Se on vaaraton ilmiö ja paranee hoidotta muutamassa päivässä. Jos näppylät muistuttavat vesirakkulaa, ota yhteys neuvolaasi. Miksi vauvan iho kuivuu ja hilseilee? Raskausaikana vauvan ihoa on suojannut rasvakerros, kina. Varsinkin yliaikaisella vauvalla kina on kulunut pois, ja näin vauvan iho on voinut kuivua. Tämä ei ole vaarallista, eikä se enteile mahdollisia tulevaisuuden iho-ongelmia. Erityisen kuivia ihoalueita voi tarvittaessa rasvata tai öljytä. Onko vauvalla silmätulehdus? Vastasyntyneen kyynelkanavat ovat vielä ahtaat ja sen vuoksi silmät saattavat rähmiä. Rähmiminen ei välttämättä merkitse silmätulehdusta. Silmät puhdistetaan päivittäin, tarpeen mukaan useamminkin, hanaveteen kostutetulla vanulapulla ulkokulmasta sisäkulmaan päin. Jos silmä punoittaa tai rähmii runsaasti puhdistamisesta huolimatta, siinä saattaa olla tulehdus. Ota yhteyttä neuvolaasi. Tällöin silmästä otetaan bakteerinäyte ja tarvittaessa aloitetaan silmätipat. Miksi vauvan nännit ovat turvoksissa? Osalla vastasyntyneistä rinnat voivat turvota. Tämä johtuu äidin hormoneista. Nänneistä voi myös erittyä nestettä. Tämä ei vaadi hoitoa. Onko vauvan vaipassa verta? Vaipassa voi olla tiiliskiven väristä, jauhemaista eritettä. Se on nimeltään uraattisakkaa. Sitä esiintyy vastasyntyneen ensimmäisinä elinvuorokausina, eikä se ole vaarallista. Virtsan määrän lisääntyessä uraattisakka häviää. Jos uraatisakkaa esiintyy vanhemmalla vauvalla, voi se olla merkki vähäisestä nesteen saannista. Varmista, että vauva saa riittävästi maitoa. Äidin hormoneista johtuen voi tyttövauvojen vaipassa olla pieniä määriä veristä tai limaista vuotoa. Se on normaalia ja menee itsestään ohi. Miksi napatynkä vuotaa? Napatyngän alkaessa irrota, voi sen kiinnityskohdasta erittyä verta. Se on vaaratonta. Puhdista napa huolellisesti ja tarkkaile rauhoittuuko vuoto. Tarvittaessa ota yhteyttä neuvolaasi. 32