Ab A.Häggblom Oy John Hagnäs tj
HISTORIA Vuonna 1954 Alf päätti työsuhteensa ja ryhtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Vähitellen työ oli pääasiassa maansiirto- ja kaivinkoneiden korjausta. 1967 hankittiin hydraulinen telaprässi telaketjujen huoltoa varten. Tämä osoittautui käänteentekeväksi yhtiön kehityksessä. Alkoi telaketjukomponenttien agentuuritoiminta
Häggblom after sales Agencies in Finland Berco Esco Solida IPD Futura Finlands most complete storage for undercarriage spare- and wearparts. In total 6800 items
Vuonna 1984 yhtiö sai kyselyn paalutuskoneen telaketjualustojen valmistuksesta. Yhteistyö jatkuu vielä tänäkin päivänä. Junttan oli ostanut alkuperäiset Saksasta eivätkä olleet tyytyväisiä. Haasteita riitti!...kolme ensimmäistä reilusti tappiolliset. Mittatikkumitoitus. Aluksi I-palkeista Levyntaivutus Suoruus haaste Koneistus aarpora + siirtoja Moottoripäät porattiin pylväsporakoneessa
Piirustuslauta, tussaaminen Voipaperi Optiset polttoleikkausmallit 1:1 Telex, Telefax Metso toi FEM-laskennan Pienillä laitteilla isoja osia Vaatimukset muuttuvat 1990 CNC-ohjattu särmäyspuristin 1994 Autocad 1995 CNC-ohjattu polttoleikkauskone 1997 CNC-ohjattu pitkäjyrsinkone
Uusia asiakkaita 1986 Neles Oy Lokomo (Rauma Repola) Nordberg Lokomo Metso Minerals 1988 Haahjem, Norja 1990 Klemm, Saksa 19xx Tamrock Sandvik Construction 1998-99 Mantsinen jne 1999 Metso heitti haasteen: Tuplatkaa kapasiteetti!
Tänään Investointiohjelma käyntiin robottia, koneita, kokoonpanotehdas, tuotantotilaa 2008 alavaunutehdas Jäniskadulle Junttan n uusi alavaunu suunniteltu ja valmistus modulirakenteinen, kaksi eri kokoa 1.09.2008 Profita/Wedeco pääomistajaksi Kolmas pitkäjyrsinkone maaliskuussa 2009 käyttöön Uusia telaketjusovelluksia
Tyypilliset tuotteet Telapalkit mobiilimurskaimiin
Pisin Tapaturmaton jakso 297 päivää!!!!
Työasemat Ensimmäinen robotti vm.2003 Motoman UP20M Käsittelypöydät: MT1-3000 S2X 3000kg MTT-500 S2X 500kg Ohjaus XRC
Toinen robotti vm.2007 PEMA Robottihitsausasema Rata: PEMA 5500 Robotti: MOTOMAN UP20MN Käsittelypöytä PEMA 6000 SHR-3 6000kg Ohjaus NX100
Molemmissa asemissa railonhaku, railonseuranta ja monipalkotoiminto Molemmat asemat liitetty etäohjelmointiin (I-GRIP) v.2007 Etäohjelmointi mahdollistanut yksittäisten kappaleiden robottihitsauksen Tehokkuuden lisäksi myös Työturvallisuus parantunut
Tela-alustojen alikokoonpanot ja erilaiset yksittäiskappaleet Yksittäiskappaleiden hitsauksessa ohjelma tehdään aina etäohjelmoinnin avulla. Yleensä operaattori seuraa varsinaisen hitsauksen opetustilassa.
Huomioita ensimmäisen robottisolun käyttöönotosta Hitsausoperaattorit otettava mukaan jo aseman hankintavaiheessa Operaattoreista löydyttävä 1-2 henkilöä, jotka ottavat vastuuta käyttöönotosta ja ohjelmoinnista Koulutus tärkeä osa käyttöönottoa Täsmäkoulutusta otettu myös myöhemmin, n.1-2 pv/vuosi Häggblomilla ensimmäisen solun ohjelmien (6kpl) teko ja testaus kesti n.2kk
Robottihitsauksessa osavalmistuksen tarkkuuteen panostettava enemmän Osien ja silloitettujen kappaleiden puhtaudesta huolehdittava tarkemmin. Jigien käyttö korostuu; osien mittaheitot pystytään ennakoimaan paremmin ja hitsattavat kappaleet tasalaatuisia Tuotesuunnittelun ja valmistuksen läheisyydestä merkittävää apua Kappaleita suunniteltiin uudelleen, reunuksia lisättiin, viisteiden valmistusta vähennettiin ja koneellistettiin Hakujen käyttöä pystytty vähentämään merkittävästi tarkkuuden parantuessa
Tehokkuuden lisääntyminen verrattuna käsinhitsaukseen Jos verrataan pelkkiä kaariaikasuhteita, ero jopa viisinkertainen. Toistaiseksi paras liikeaika/kokonaisaikasuhde n.85%. Kasaus- ja viimeistelyajoissa ajansäästö vähäisempää, joten todellinen ero pienempi. Robottihitsauksen aloittaminen kokonaisvaltainen prosessi, joten vertaaminen alkutilanteeseen vaikeaa. Siirtyminen robottihitsaukseen on parantanut tuottavuuden lisäksi myös henkilöstön jaksamista kun puuduttavin ja raskain työ on siirtynyt robotille.
Miten löytää Ab A. Häggblom Oy? Seuraa jälkiä