Korkeakoulutuksen suunta - kehittämisen moninaiset äänet OAJ:n Korkeakoulupäivä18.3.2016 Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen
OECD:n arvio korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmien kehitysnäkymistä 10-15 lähimmän vuoden aikana 1/3* Julkisen talouden sopeuttaminen rajoittaa lähivuosina OECD-maiden t&kinvestointeja ja korkeakoulumenoja Tutkimus- ja kehitystoiminnan kapasiteetti (tutkijat ja tutkimusmenot) on kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana, mutta kasvu on perustunut lähes kokonaan kehittyvien talouksien panostukseen Julkiset t&k - investoinnit ovat kääntyneet laskuun monissa OECD-maissa; ennuste on, että tutkimus- ja korkeakoulumenojen kasvu ei 10-15 lähimmän vuoden aikana ylitä BKT:n kasvua Yritysten, alueellisten toimijoiden ja kolmannen sektorin osuus korkeakoulujen rahoituksessa kasvaa ja vaikuttaa järjestelmien valtakunnalliseen ohjaamiseen * OECD STI Outlook 2016, Draft outline of Chapter 3, 02-Mar-2016 2
OECD:n arvio korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmien kehitysnäkymistä 10-15 lähimmän vuoden aikana 2/3 Ihmiskunnan suuriin haasteisiin vastaaminen lisää ohjelmaperusteisen ja strategisen tutkimuksen painoa tutkimusagendoilla Tutkimustoiminta keskittyy vahvoihin yksikköihin, uusi big science -aikakausi on syntymässä samalla tutkimustoiminta hajaantuu ja monipuolistuu (kansalaistiede, do-it-yourself tiede) Digitaalinen teknologia nostaa avoimen tieteen ja big datan tieteen kehityksen ajureiksi Digitalisaatio muuttaa tieteen tekemistä, tulosten julkaisemista ja levitystä ja edellyttää tieteen laadun ja vaikuttavuuden arviointimenetelmien kehittämistä; vertaisarviointi säilyttää kuitenkin asemansa laadun arvioinnin päämenetelmänä Tutkijoiden uranäkymät ovat epävarmoja; 30-vuotta jatkunut tohtorin tutkintojen määrän kasvu on päättymässä useimmissa OECD-maissa; digitaalisen teknologian hyödyntäminen ja avoin tiede vaativat tutkijoilta uudenlaisia taitoja 3
OECD:n arvio korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmien kehitysnäkymistä 10-15 lähimmän vuoden aikana 3/3 Tieteen kansainvälistyminen jatkuu; tutkimusten kustannusten nousu ja julkisten talouden tiukat reunaehdot ajavat kansainväliseen voimavarojen kokoamiseen ja yhteiskäyttöön Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ( kolmas tehtävä ) merkitys kasvaa Tieteen ja teknologian kehitys tuo esiin uusia eettisiä, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia huolenaiheita; suuren yleisön kiinnostus tutkimusta kohtaan lisääntyy Julkisen sektorin uudistamispaineet heijastuvat korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan; vaatimukset uudenlaisista toimintatavoista, joustavuudesta, ennakoivuudesta jne. lisääntyvät 4
Korkeakoulusektorin rahoituskehitys Euroopassa 5
Yliopistojen valtionrahoituksen kehitys vuosina 2010-2015, nimellisarvoin milj. euroa 6
Yliopistojen opiskelija-opetus- ja tutkimushenkilökunta suhdeluvut 2012 Opiskelija/opetus- ja tutkimushenkilöstö per maa Maa Maan kokonaisluku Yliopistojen suhdelukujen mediaani Yliopistojen suhdelukujen keskihajonta Opiskelijat / täysiaikaiset professorit Total academic staff (FTE) Total students Jatko-opiskelijat enrolled ISCED 5- mukana 7 henkilökunnassa Sveitsi 4,3 4,9 2,9 39,3 26 440 114 999 kyllä Saksa 9,5 9,5 4,8 63,2 159 226 1 517 208 ei Tanska 8,7 9,8 6,0 71,8 17 860 154 882 pääosin kyllä Suomi 8,3 8,3 4,0 55,9 17 833 147 879 kyllä Irlanti 14,2 15,4 3,1 10 906 154 322 ei Hollanti 10,2 10,9 5,0 97,8 24 801 252 629 kyllä Norja 11,0 13,9 13,0 53,6 14 690 161 857 kyllä Ruotsi 15,4 19,5 8,7 88,8 24 131 371 023 ei Opiskelijoista mukana ISCED 5-7 asteet, eli kandi+maisteri + joissain maissa käytössä olevat lyhyet korkeakoulututkinnot (ISCED 5) Laskelmat rajattu niihin yliopistoihin, jotka ovat tuottaneet vähintään yhden tohtorin tutkinnon tilastovuonna Jos Suomen luvusta otettaisiin pois opiskelijat, jotka ovat opiskelleet 10 tai enemmän vuotta (17 % opiskelijoista), niin Suomen suhdeluku olisi 6,9 Lähde: ETER tietokanta 7
Riittääkö Suomessa osaajia? 35 33,3 Korkeasti koulutettujen osuus 25-34-vuotiaista 1991 (OECD) 30 25 20 15 10 5 0 70,0 Korkeasti koulutettujen osuus 25-34-vuotiaista 2014 60,0 50,0 40,0 40,3 30,0 20,0 10,0 0,0 8
Tulevaisuuden avaintaitoja Knowing, doing, behaving, improving Vakiintuneiden perustietojen rikastaminen (matematiikan uudet alueet, medialukutaito) Uudet tiedon ja osaamisen alueet (robotiikka, koodaus, yrittäjyys) Enemmän huomiota taitojen kehittämiseen (luovuus, kommunikaatio- ja yhteistyötaidot, tunnetaidot, johtajuus) Persoonallisuuden ja luonteen kehittäminen (uteliaisuus, aloitteellisuus, sinnikkyys, eettisyys) Enemmän aikaa oppilaan itsearvioinnin kehittämiseen (itsetuntemus, oppimaan oppiminen, metakognitiivinen toiminta) Ilmiöpohjainen oppiminen Vuorovaikutteinen, yhteisöllinen ja kokemuksellinen oppiminen Viite: OECD:n Koulutus 2030 -hankkeen suunnitelmat 9
Tulevaisuuden osaaminen neljä ulottuvuutta Lähde: Charles Fadel, Maya Bialik and Bernie Trilling, 21st Centuty Skills, 2015. 10
Hallitusohjelma HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet 2017-2020, luonnos syyskuu 2015 Suomi 2025 yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa OKM-kk sopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Tutkintotavoitteet Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista Rahoitus Raportointi 11
KÄRKIHANKKEET KEHITTÄMISEN TUKENA Kärkihanke 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään 12
KÄRKIHANKKEET KEHITTÄMISEN TUKENA Kärkihanke 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeino-elämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 13
Korkeakoulut ja toimipisteet 2015 Kemi: Lapin amk ja Humak amk ja Tornio: Lapin amk Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY) Pietarsaari: Åbo Akademi, Centria amk, Novia amk Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk Ylivieska: Centria amk Oulainen: Oulun amk Saarijärvi: Jyväskylän amk Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk Kajaani: Kajaanin amk, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY) Iisalmi: Savonia amk Vaasa: Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Hanken, Vaasan amk, Novia amk Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto) Ilmajoki: Seinäjoen amk Pori: Satakunnan amk, Diak amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Huittinen: Satakunnan amk Rauma: Satakunnan amk, Turun yo Tampere: Tampereen yo, Tampereen teknillinen yo, Tampereen amk Turku: Turun yo, Åbo Akademi, Turun amk, Diak, Humak, Novia amk Salo: Forssa, Tammela, Hattula, Valkeakoski ja Riihimäki: Hämeen Turun amk amk Hämeenlinna: Hämeen amk Raasepori: Novia amk Ikaalinen: Tampereen amk Kankaanpää: Satakunnan amk Kurikka: Seinäjoen amk Kauhajoki Seinäjoen amk Lohja: Laurea amk Kerava ja Hyvinkää: Laurea; Järvenpää: Diak; Nurmijärvi: Humak Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Humak amk Pieksämäki: Diak amk Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk Varkaus: Savonia Savonlinna: Itä-Suomen yliopisto, Mikkelin amk Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Heinola: Haaga-Helia amk Imatra: Saimaan amk Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk Kouvola: Kymenlaakson amk Lahti: Lahden Kotka: Kymenlaakson amk amk, yliopistokeskus Porvoo: Haaga-Helia amk, Laurea amk (Aalto, HY, LTY) Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga- Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk, 14
Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen opetuksen ja tutkimuksen laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Suomen korkeaan koulutustasoon perustuva suhteellinen kilpailuetu on heikentynyt kilpailu tutkimuksen laadulla on kiristynyt Korkeakouluverkkomme on edelleen liian sirpaloitunut ja erityisesti korkeakoulujen tutkimusyksiköt ovat kansainvälisesti tarkastellen pieniä Koulutusvastuissa on paljon epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä Osaaminen on hajaantunut liian moniin, vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin Korkeakoulujen pienissä sivutoimipisteissä läpäisyyn, vetovoimaan ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyvät ongelmat Teknologiset ratkaisut mahdollistaisivat aiempaa helpommin opetuksen järjestämisen paikasta riippumatta ja helpottaisivat koko kk-laitoksen tarjonnan hyödyntämistä Tarve kansainvälisesti kilpailukykyisiin osaamiskeskittymiin Valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavat menosäästöt Heikosti tuottavien alojen ja yksiköiden kriittinen tarkastelu. 15
Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia 1/4 Suomen korkeakoululaitos muodostuu edelleen tehtäviltään ja osaamiseltaan toisiaan täydentävistä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän erilaisten osaamistarpeiden turvaaminen. Otetaan huomioon alueiden ja eri alojen vahvuudet ja erityispiirteet. Alakohtaisia uudistuksia on tarpeen suunnitella korkeakoulusektorien välisessä yhteistyössä riittävän ala- ja aluekohtaisen koulutustarjonnan turvaamiseksi. Merkittävä osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön järjestelyistä on toteutettavissa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Valtakunnallisesta näkökulmasta merkittävimpiä taloudellisia hyötyjä saavutetaan toiminnan keskittämisestä aloilla, joilla opetuksen ja tutkimuksen edellyttämä infrastruktuuri on kallista. Korkeakoulujen omistuspohjaa voidaan laajentaa siten, että niistä ja niiden ympärille rakentuvista osaamiskeskittymistä muodostuu nykyistä tiiviimpiä siten, että toimintaa voidaan johtaa ja suunnitella yhtenä strategisena kokonaisuutena. 16
Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia 2/4 Korkeakoulujen tulee keskinäisin sopimuksin järjestää alakohtaiset siirtymät sektorilta toiselta joustavasti siten, että koulutuspituudet eivät kasva. Korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta lisätään ja siten parannetaan osaamisen työelämävastaavuutta. Opintojen suorittamisen joustavoittaminen ja aiemman osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen. Korkeakoulujen on parannettava tutkinnon suorittamismahdollisuuksia avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintojen perusteella sekä edistettävä mahdollisuuksia täydentää osaamista eri tavoin. 17
Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia 3/4 Neuvotteluissa tulisi olla selkeä näkemys Minkä koulutus- ja tieteenalojen merkityksen korkeakoulu arvioi korostuvan tai vähenevän alkavalla kaudella sekä mihin toimiin nämä muutokset antavat aihetta? Millä aloilla yliopisto katsoo olevansa tutkimuksessa kansainvälisessä kärjessä ja millä aloilla sen harjoittama tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää? Millä aloilla ammattikorkeakoulun toiminnan laatu ja vaikuttavuus parhaiten tukevat työelämää ja aluekehitystä sekä elinkeinorakenteen uudistumista? Esitykset työnjaon ja profiloitumisen vahvistamisesta. Rakenneuudistukset käyntiin, ei enää selvityksiä. Opetus- ja kulttuuriministeri varautunut kutsumaan korkeakoulujen johtoa keskusteluihin työnjaon ja yhteistyön uudistamisesta ennen varsinaisia sopimusneuvotteluja. 18
Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia 4/4 Uudistamisen rahoituskannusteet Korkeakoulujen perusrahoitus, erityisesti strategiarahoitus Suomen Akatemian myöntämä yliopistojen profiloitumisrahoitus ja tutkimusinfrastruktuurirahoitus Korkeakoulujen pääomittaminen vuonna 2018 ja muu kärkihankerahoitus EU:n rahoitusinstrumenttien laajempi hyödyntäminen 19
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ehdotuksia helmikuussa 2016 Ministeriö on saanut yliopistojen ehdotuksia rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiksi, jotka ovat esillä toukokuussa käytävissä vuosien 2017-2020 sopimusneuvotteluissa. Yleishuomioita YT neuvotteluja ja henkilöstövähennyksiä eri puolilla Suomea Runsaasti esillä yhteistyörakenteita ja sopimuksista. Vähemmän kerrottu, mitä konkreettisia toimenpiteitä näissä ollaan tekemässä. Pääpaino näyttää olevan keskinäisessä profiloitumisessa, poisvalintoja vielä varsin niukalti tai valmistelu on vielä kesken YO-AMK koulutusyhteistyötä säilyttäen duaalimalli ja tutkintojen ominaispiirteet Toimenpiteiden konkreettisuutta on pystyttävä vielä nostamaan. Tukea yksityiskohtaisemmasta tilastollisesta tuloksellisuustarkastelusta. 20
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ehdotuksia helmikuussa 2016, esimerkkejä 1/3 Korkeakoulujen keskinäiset rakenteet Tampere3: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat vuoden 2018 alusta yliopistokonsernin L2 -hanke: Korkeakoulutuksen osaamiskeskittymä, joka perustuu LY:n ja Lapin ammattikorkeakoulun omistukselliselle yhteydelle. Kahdesta itsenäisestä oikeushenkilöstä syntyy kiinteämpi Lapin korkeakoulukonserni LUT konserni: Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu tiivistävät edelleen yhteistyötään tavoitteena perustaa 1.1.2018 aloittava LUT-konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu. Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen fuusio vuoden 2017 alusta 21
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ehdotuksia helmikuussa 2016, esimerkkejä 2/3 Alat ja alojen välisyys U5: Itä-Suomen, Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopiston strateginen yhteistyösopimus Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strateginen liittoutuma Tekniikan alan yliopistojen strateginen yhteistyö ja työnjako Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset ml. YO-AMK -yhteistyö Koulutusrakenteiden uudistaminen (laaja-alaiset kandiohjelmat, hakukohteiden määrän vähentäminen, siirtymävaiheet, monitieteisyys, yhteistyö toisen asteen kanssa) Poisvalinnat, sisäänottojen vähentäminen tietyillä aloilla ja uudet avaukset Korkeakoulujen sisäinen kehittäminen (osin korkeakoulujen välistä) Muutos- ja sopeuttamisohjelmat, henkilöstörakenteen kehittäminen Tiedekunta- ja laitosrakenteen uudistaminen, laboratoriohenkilökunnan pooli Palvelutoimintojen kokoaminen, toimitilat ja kalliit infrastruktuurit Koulutusvienti (esim. Finland University Oy) 22
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ehdotuksia helmikuussa 2016, esimerkkejä 3/3 Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet Tunnistettu omia vahvuuksia tukevia kansallisia ja kansainvälisiä strategisia kumppaneita, priorisointi ja yhteistyön syventäminen Suhteet työ- ja elinkeinoelämään Alueelliset yhteistyörakenteet ja yhteistyöyksiköt (esim. Oulun Innovaatioallianssi, Knowlegde Transfer Finland toimintamalli, Palosaaren kampus, pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen yhteistyö) Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö Alakohtaiset osaamiskeskittymät (esim. HiLife osaamiskeskittymä 2017, OuluHealth, Biopankit) Yhteiset tutkimusinfrastruktuurit ja henkilöstöresurssit 23