GRADUNTEKO - OHJEET Itä-Suomen yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Kansanterveystieteen pääaine 01.01.2010
1 SISÄLTÖ 1 TUTKIELMAN TARKOITUS.2 2 TUTKIELMAN AIHE..2 - Aiheen valinta 2 - Hyvän aiheen kriteerit...2 - Ideoita aiheen valintaan 3 - Perinteisen gradun vaihtoehtoja.3 3 SUUNNITTELU JA VALMISTELU 3 - Aiheen täsmentäminen ja rajaus...4 - Ajankäyttö...4 - Ohjaus.4 - Graduryhmät..5 4 TUTKIMUSSUUNNITELMA.6 - Seminaarit..7 5 KIRJOITUSVAIHE.7 - Aloitus..7 - Kirjoittaminen..8 - Kokoaminen 8 6 GRADUN KIELI- JA ULKOASU..9 7 TULOSTEN ESITTELY...10 8 VALMIIN PRO GRADU-TYÖN ESITTELY..11 9 TARKASTUS..11 - Arviointi.11 10 KYPSYYSKOE...11 11 VIIMEISTELY.12 - Painatus ja julkaisu.12
2 1 TUTKIELMAN TARKOITUS Pro gradu -tutkielma on syventäviin opintoihin kuuluva itsenäinen työ, jossa harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Tutkielman tekemisellä pyritään harjaannuttamaan opiskelijaa tutkimustyöhön, lähteiden käyttöön, tutkimusmenetelmien hallintaan, tieteelliseen ajatteluun ja keskusteluun sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Tutkielman teko vaatii oma-aloitteisuutta, vastuullisuutta ja sitoutumista työhön. Tärkeintä on oppia taitoja, joita tarvitaan valmistumisen jälkeen. 2 TUTKIELMAN AIHE Aiheen valinta Tutkielman aiheen valinta voi vaikuttaa opintojen sujumiseen ja kestoon sekä työelämään sijoittumiseen. Aihetta kannattaa pohtia jo opintojen alkuvaiheessa ja aihepiirin hahmottelu on hyvä aloittaa viimeistään aineopintojen loppuvaiheessa. Pro Gradu tutkielman voi tehdä samasta aiheesta kuin kandidaattityön. Jos aihe on ajoissa hahmottunut, pystyy parhaimmillaan jokaista kurssia hyödyntämään gradua ajatellen eikä työ jää silloin irralliseksi muista opinnoista. Aiheen valinnassa on tärkeintä, että se on mielenkiintoinen, jolloin gradun tekemisestä tulee antoisa projekti ja työ valmistuu kohtuullisessa ajassa. Aihepiirin valinnassa kannattaa myös miettiä sitä, että aiheella olisi jotakin yhtymäkohtia oikeaan, konkreettiseen työelämään. Mahdollisimman suuren hyödyn lisäksi on hyvä pohtia, miten gradun tekemisestä saisi tietotaitoa omaan kasvuun ja kehittymiseen asiantuntijaksi. Hyvän aiheen kriteerit - onko aihe mielenkiintoinen - onko aihe tieteenalalle sopiva - voiko aiheen tutkimisesta oppia jotain - löytyykö sopivia ohjaajia - onko tietoa saatavissa riittävästi
3 - voiko työn toteuttaa kohtuullisessa ajassa - riittävätkö omat kyvyt ja voimavarat - voiko tutkimuksen avulla lisätä tietoa ja ymmärrystä aiheesta Ideoita aiheen valintaan Valinta on usein pitkäaikainen prosessi ja useampiakin vaihtoehtoja täytyy käydä läpi, ennen kuin sopiva aihe löytyy. Yksikön opettajilta ja tutkijoilta kannattaa myös kysellä ideoita ja vinkkejä. Jokin teeman ympärillä olevaan tutkimusprojektiin voi useampikin opiskelija sitoutua tekemään tutkimusta. Laajemmat tutkimusprojektit voivat liittyä johonkin ulkopuoliseen toimeksiantoon, jolloin toimeksiantajalla on usein omat odotukset, aikataulut ja vaatimukset. Tilaustutkimuksista voi joskus tulla "Graduntekijälle paikka" -ilmoituksia ja sellaisesta voi saada rahoitusta työlleen sekä mahdollisesti työpaikankin. Ulkopuolisia tahoja ovat esimerkiksi sairaalat, terveyskeskukset, tutkimuslaitokset, hoitolaitokset ja virastot. Perinteisen gradun vaihtoehtoja Kaikkien töiden ei tarvitse olla samanlaisia, mutta tieteellisyys täytyy säilyttää ja tunnistaa työstä joka tapauksessa. Gradussa on kirjallisuuskatsaus ja tutkimusosa, mutta joskus gradu voi olla myös pelkkä laaja ja kattava kirjallisuuskatsaus. Lisäksi voi olla esimerkiksi historiatutkimuksia tai artikkeligraduja. Artikkeligradu sisältää tieteelliseen julkaisumuotoon kirjoitetun artikkelin ja kirjallisuuskatsauksen. 3 SUUNNITTELU JA VALMISTELU Gradun sisältö, toteutus ja aikataulu on hyvä suunnitella mahdollisimman tarkkaan etukäteen. Suunnittelun merkitys on siinä, että se auttaa työn kokonaishallintaa, ajankäytön hallintaa ja eri työvaiheiden jäsentymistä. Gradu syntyy vähitellen, pienistä palasista ja se elää ja kehittyy koko ajan.
4 Aiheen täsmentäminen ja rajaus Kun aihe on alustavasti valittu, se esitetään ohjaajalle, joka päättää aiheen hyväksymisestä. Alkuvaiheessa aihe on tavallisesti vielä täsmentymätön ja hyvin laaja-alainen eikä sovellu sellaisenaan tutkimuksen lähtökohdaksi. Aihepiiriin perehtymällä ja tutkimalla, mitä siitä tiedetään, saadaan käsitys siitä, mitkä ongelmat soveltuvat parhaiten tutkittavaksi. Jos gradu tehdään samasta aiheesta kuin kandidaattityö, työn laajentamisesta keskustellaan ohjaajan kanssa. Ajankäyttö Gradun tekeminen etenee parhaiten, kun sille rauhoittaa aikaa muulta tekemiseltä ja keskittyy intensiivisesti. Pitkien taukojen jälkeen on vaikea päästä uudelleen alkuun ja siksi intensiivinen työstäminen on suositeltava vaihtoehto. Asioitten kypsyttelyyn ja ajatustyöhön menee myös paljon aikaa ilman näkyvää tulosta. Aikaa on varattava myös kirjallisuuden etsimiseen, lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Gradun tekeminen on hyvin yksilöllistä ja siihen kuluva aika riippuu monesta tekijästä, kuten muista opinnoista, työstä, perheestä jne. Määrätietoisella ja intensiivisellä työskentelyllä voi saada nopeamminkin työn tehtyä, jos kokonaisuus on hyvin hallinnassa. Ohjaus Ennen varsinaisen gradun aloittamista on täytettävä lomake "Esitys Pro gradu tutkielman ohjaajiksi ja tarkastajiksi". Lomakkeeseen tehdään tutkimussuunnitelma liitteeksi, jonka jälkeen opiskelija, ohjaajat ja oppiaineen vastuuhenkilö allekirjoittavat sen. Lomake lähetetään Lääketieteen laitoksen johtajalle. Ohjaajia on kahdesta kolmeen, joista ainakin yksi on kansanterveystieteestä. Ohjaajina toimivat vähintään maisterin tutkinnon suorittaneet henkilöt. Ohjaajille on annettava riittävästi aikaa (vähintään 2 viikkoa) perehtyä työhön ennen palavereja. Työ lähetetään luettavaksi etukäteen paperiversiona tai
5 sähköisenä sopimuksen mukaan. Myös palaveriajat on syytä suunnitella etukäteen ja sopia hyvissä ajoin ohjaajien kanssa. Ohjaajien tehtävänä on mm. - ohjata opiskelijaa kriittiseen tieteelliseen ajatteluun - auttaa aiheen rajaamisessa - opastaa kirjallisuuteen perehtymisessä - antaa neuvoja tutkimustyön tekemiseen - avustaa tilastollisissa menetelmissä Ohjaajien kanssa on hyvä sopia käytännön toimista: - onko yhteydenpito henkilökohtainen tapaaminen, sähköposti, puhelin, kirjeenvaihto tms. - kuinka palavereista ja aikataulusuunnitelmista sovitaan - missä vaiheessa toimitetaan kommentoitavaa materiaalia niin, että ohjaaja ehtii perehtyä riittävästi työhön, koska samalla kertaa ei voi lukea ja ohjata - minkälaisia muistioita kannattaa pitää - mitä materiaalia voi hankkia laitoksen laskuun ja mitä pitää kustantaa itse - miten tutkimusaineisto säilytetään, kuka on vastuussa, salassapito jne. 4 TUTKIMUSSUUNNITELMA Gradun sisältö, toteutus ja aikataulu on hyvä suunnitella etukäteen. Hyvän suunnittelun jälkeen gradun aloittaminen on sujuvaa ja esimerkiksi kirjallisuusosuutta voi käyttää varsinaisen työn pohjana. Jos kandidaattityössä on tehty kirjallisuuskatsaus, sitä käytetään hyväksi tutkimussuunnitelman pohjana. Tutkimussuunnitelmassa on seuraava sisältö: - johdanto (tutkimuksen merkitys, tausta, lähtökohdat ja aihepiirin täsmennys) - teoriatausta eli lyhyt yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista, käsitteistä ja menetelmistä sekä keskeiset termit - tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet - aineiston kuvailu
6 > ajan, paikan ja tutkittavan kohteen rajaus > aineiston hankkimiseen liittyvät suunnitelmat > muuttujien kuvailu - analyysin periaatteet ja tulosten käsittely (käytettävät tilastomenetelmät) - alustava aikataulu ja arvio tutkimuksen etenemisestä - mahdollinen kustannusarvio - kirjallisuusluettelo Seminaarit Kansanterveystieteen seminaarisarja on opintokokonaisuus, jonka tarkoituksena on tukea graduprosessia. Graduvaiheessa työ esitellään kolme kertaa: 1. tutkimussuunnitelma, 2. tutkimuksen tulokset ja 3. valmiin gradun esittely. Seminaarisarjaan kuuluu myös muiden lopputöiden esitelmien kuuntelu ja opponointi. Seminaarissa voi saada hyviä vinkkejä, ideoita ja opastusta tutkimuksen toteuttamiseen. Saadut kommentit kannattaa kirjoittaa muistiin ja hyödyntää työn edetessä. Seminaarissa jokainen työ opponoidaan. Opponentin tehtävänä on antaa rakentavaa kritiikkiä ja ehdotuksia työn tekijälle. Myös opponointi on oppimiskokemus. Tutkimussuunnitelman opponointia voi suunnitella seuraavien kysymysten pohjalta: - onko aihepiiri ja tutkimuksen tarkoitus mielekäs ja sopiva opinnäytteeksi - onko aikaisempia tutkimuksia selvitetty riittävästi - onko tutkimuksen näkökulma, käsitteet ja tarkoitus riittävän selkeitä - onko aineiston keruu ja analyysisuunnitelmat toteuttamiskelpoisia - kannattaako suunnitelmaa kehitellä eteenpäin, onko muita vaihtoehtoja - onko jäsentely, kieliasu, lähteiden merkitseminen, otsikot yms. oikein. 5 KIRJOITUSVAIHE Aloitus
7 Gradun rakenteen suunnittelu kannattaa aloittaa sisällysluettelon laatimisella. Työn rakenne ja sisältö muuttuu monta kertaa työn edetessä, mutta sisällysluettelon avulla pääsee hyvin alkuun. Työmuistio tai päiväkirja on hyvä apuväline heti aiheen löydyttyä. Kaikki ideat, keskustelut, ohjeet, opastukset, vihjeet, menetelmät, perustelut, kommentit kannattaa kirjata esimerkiksi pieneen muistivihkoon, joka kulkee aina mukana. Kun työ on intensiivisemmässä vaiheessa, se ei jätä rauhaan edes nukkuessa. Monta kertaa parhaita ajatuksia voikin tulla ennen nukahtamista ja silloinkin muistivihkon on oltava lähettyvillä. Kirjoittaminen Varsinainen kirjoitustyö pääsee vauhtiin siinä vaiheessa, kun on aineistoa. Kirjallisuuskatsausta täydennetään sitä työn edetessä. Kirjoittamisessa on monia eri tyylejä. Tekstiä voi tulla ajatusvirtatekniikalla sattumanvaraisesti ja nopeasti, muotoseikoista piittaamatta. Kirjoitus voi toisaalta olla myös melko valmiin oloista ja muotoilultaan ohjeiden mukaista. Pääasia on, että tekstiä syntyy, koska se muuttuu ja muokkautuu vielä monta kertaa työn edetessä. Irralliset tekstituotokset kannattaa merkitä esimerkiksi päiväyksellä ja viittauksella siitä, mihin osioon teksti mahdollisesti kuuluu. Lähdeviitteiden kanssa on oltava huolellinen heti alusta alkaen. Hyväksi havaittu käytäntö on sellainen, että lähteet merkitään luetteloon ohjeiden mukaisesti järjestyksessä samalla, kun tietoja käsitellään tekstissä. Lähdeluetteloa ei tarvitse sitten enää rakentaa erikseen. Kun lähteenä on kirja, kannattaa tekstiin väliaikaisesti merkitä myös sivut, josta tieto on otettu. Myöhemmin, varsinkin epäselvissä tilanteissa, on helppo palata alkuperäiseen tekstiin. Viitteet on syytä vielä päivittää työn loppuvaiheessa. Kokoaminen Gradu on harjoitus ja oppimisprosessi tieteellisestä tutkimustyöstä ja kirjoittamisesta. Työ etenee vaiheittain yritysten ja erehdysten kautta. Alkuvaiheessa
8 lopputulosta on vaikea hahmottaa, mutta hyvin järjestetyt osat on helppo koota kokonaisuudeksi. Gradua varten koottu työkansio auttaa materiaalitulvan käsittelyssä. Kansioon voi tehdä omat osiot valmiin gradun rakenteen mukaisesti: 1) nimiölehti, 2) tiivistelmä, 3) lyhenteet tarvittaessa, 4) sisältö, 5) johdanto, 6) kirjallisuusosa, 7) tutkimuksen tavoitteet, 8) aineisto ja menetelmät, 9) tulokset, 10) pohdinta, 11) päätelmät, 12) lähteet, 13) liitteet Kelvottomaltakaan tuntuvaa tekstiä ei kannata heittää pois, vaan tallettaa lisäselvitysmerkinnöillä varustettuna työkansioon omaan osioonsa. Hyvä järjestys ja kirjaaminen helpottavat välillä kaaosmaiselta tuntuvaa urakkaa. 6 GRADUN KIELI- JA ULKOASU Pro gradu -työn selkeät kirjoitusohjeet löytyvät oppaasta, jota voi ostaa yliopiston kielikeskuksesta. Mallina lähdeviitteiden merkinnän ym. seikkojen suhteen käytetään kielikeskuksen julkaisua: Kirjoitusohjeita Lääketieteellisen alan opiskelijoille. Tieteellisen kirjoittamisen yleisohjeet soveltuvat myös muihin kirjallisiin töihin, kuten tieteellisiin artikkeleihin, proseminaaritöihin, esseisiin jne. Kirjallisten töiden perusrakenne noudattaa samaa kaavaa: johdanto, tausta, tavoitteet, aineisto ja menetelmät, tulokset ja pohdinta. Pro gradun rakenne sisältää: Kansilehti eli nimiösivu, joka kirjoitetaan keskelle suuraakkosin. Sivun oikeaan alareunaan tulee: 1) kirjoittajan nimi, 2) pro gradu -työ, 3) laitos, 4) tiedekunta, 5) yliopisto, 6) ajankohta (esim. kesäkuu 2005) Tiivistelmä eli abstrakti on heti kansilehden jälkeen. Se on muusta tekstistä poiketen tiivis ja irrallinen teksti eikä saa olla yhtä sivua pitempi. Sisällysluettelo merkitään työhön nimellä sisällys tai sisältö ja sen tarkoitus on antaa kattava kuva koko tekstistä. Pääotsikot kirjoitetaan suuraakkosin ja alaotsikot pienin kirjaimin. Otsikoissa käytetään numerointia ilman pistettä.
9 Symbolien, lyhenteiden ja merkkien selitesivulla voidaan luetella aakkosjärjestyksessä sellaiset symbolit, lyhenteet ja merkit, jotka toistuvat usein tekstissä. Johdanto herättää lukijan mielenkiinnon ja johdattelee aiheeseen. Johdannossa esitellään työn keskeinen sisältö ja kuvataan työn tausta, tarkoitus ja keskeisimmät käsitteet. Teoreettinen tausta esittelee kirjallisuuden avulla aiheen tutkimusten teoriaperustaa. Teoriataustan yhteydessä arvioidaan aiemmat tutkimustulokset suhteutettuna omaan tutkimusongelmaan. Teoriaosa on pohjana tutkimusongelman esittämiselle. Aineisto ja menetelmät kuvataan yksityiskohtaisesti, jos tutkielma sisältää menetelmäosan. Tässä osassa esitetään tutkimuksen aineisto, lähestymistapa, tiedonkeruun keinot ja vaiheet sekä miten tuloksia on analysoitu. Tulokset esitellään mahdollisimman systemaattisesti ja selkeästi niin, että työn päätulokset löytyvät helposti. Tulosjaksossa käsitellään kaikki tutkimus-kysymykset, myös ne, joihin ei ole saatu vastausta. Tulosten tulkinta tapahtuu vasta pohdintaosiossa. Pohdintaosuudesta käytetään myös nimitystä päätäntö tai tarkastelu. Siinä pohditaan tutkimuksessa saatujen tulosten merkitystä yleisemmällä tasolla eli millaista uutta tietoa työ on tuottanut ja miten tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä. Johdannon ja pohdinnan tulee tukea sisällöltään teoriaa. Siinä kootaan yhteen tutkimuksen aikana kertynyt tieto ja verrataan aikaisemmista tutkimuksista saatuun tietoon. Lähdeluettelosta käytetään myös nimitystä lähteet tai kirjallisuus. Luettelossa mainitaan kaikki lähteet, joihin työssä on viitattu eikä muita ylimääräisiä lähteitä. Lähteet aakkostetaan tekijöiden sukunimen mukaan ja perustiedot esitettään seuraavasti: 1) kirjoittaja, 2) tekstin otsikko, 3) julkaisija, 4) julkaisupaikka, 5) julkaisuaika.
10 Liitteisiin sopivat sellaiset osat, jotka eivät ole keskeisiä asian ymmärtämisen kannalta, mutta joihin joudutaan viittaamaan tekstissä. Liitteet sijoitetaan työn loppuun ja numeroidaan. 7 TULOSTEN ESITTELY Tulosten esittely kansanterveystieteen seminaarissa kannattaa hoitaa mahdollisimman pian tulosten valmistuttua. Silloin tiedot ovat hyvin muistissa ja käsittely on vielä sen verran tuore, että kokonaisuus on hallinnassa. Seminaarissa esitellään tutkimuksen tausta, aineisto, tavoitteet, tärkeimmät menetelmät ja tulokset. Esittelyyn kuuluu myös tulosten merkityksen tarkastelu sekä johtopäätökset. Opponentti esittää omat kommenttinsa seminaarissa. 8 VALMIIN PRO GRADU TYÖN ESITTELY Ennen kuin valmis työ menee tarkastukseen, se esitellään ja opponoidaan vielä kansanterveystieteen seminaarissa. 9 TARKASTUS Työ arvostellaan sellaisena, kun se on jätetty tarkastettavaksi. Tarkastajat voivat (ja yleensä vaativat) vielä vaatia työhön korjauksia tai muutoksia, jotka on tehtävä ennen työn lopullista hyväksymistä. Tarkastajilla on kuukausi aikaa antaa lausunto pro gradusta. Tarkastajien täyttämä "Pro gradu -tutkielman arviointilomake" lähetetään lääketieteen laitoksen johtajalle ja opiskelijalle tulee tieto gradutyön hyväksymisestä ja arvosanasta kirjeitse.
11 Arviointi Gradun arvostelussa tarkastajat täyttävät tutkielman arvostelulomakkeen, jossa on erilaisia arvostelukriteerejä, joiden perusteella annetaan arvosana: - suunnittelu - kirjallisuusosio - kokeellinen osa - pohdintaosa - tutkielman kokoonpano - tieteellinen esitystapa - kieliasu Arvosteluasteikko: hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty. 10 KYPSYYSNÄYTE Pakollinen kypsyysnäyte eli virallinen äidinkielen koe voidaan suorittaa sen jälkeen, kun työ on jätetty tarkastettavaksi. Ohjaaja antaa yleensä kaksi työhön liittyvää aihetta, joista opiskelija voi valita sopivan. Aihepiiristä kirjoitetaan pohdiskeleva essee, jonka suositeltu pituus on 3-4 sivua (ei kuitenkaan enempää kuin 4 sivua). Ohjaaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Ilmoittautuminen kypsyysnäytteeseen tehdään laitoksen kansliaan. Tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittamisesta löytyvät oppaasta: Kirjoitusohjeita lääketieteen alan opiskelijoille sekä kielikeskuksen www-sivuilta (http://www.uku.fi/kielikeskus/kypsyysnayte.shtml). 11 VIIMEISTELY Painatus ja julkaisu Opiskelija saa tiedon lopputyön hyväksymisestä ja arvioinnista. Lopputyön painatus tapahtuu opiskelijan omalla kustannuksella. Opiskelija painattaa Pro gradu -työstä yhden kappaleen yliopiston kirjastoon. Työn voi painattaa esim. Kopijyvä Oy:ssä (http://www.kopijyva.fi/). Opiskelija ottaa suoraan yhteyttä painopaikkaan ja hoitaa
12 painatuksen itsenäisesti. Painatusta varten ei tarvitse välttämättä tulla itse paikalle, vaan asian voi hoitaa sähköpostitse ja puhelimitse. Myös ohjaajille, tarkastajille ja muille yhteistyötahoille voi toimittaa valmiin painetun työn. Pro gradu -tutkielman prosessin kulku Aihe ja ohjaajat Aiheen pohtiminen ja keskustelut aiheita tarjoavien henkilöiden kanssa. Aihe voi olla myös opiskelijan itsensä ehdottama. Ohjaajien nimeäminen. Ohjaajien nimeäminen (2-3 henkilöä). Ainakin yhden ohjaajista pitää olla kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön henkilökuntaa. Tarkastajien nimeäminen. Ohjaajien tai opetuskokouksen ehdotuksesta. Kandityön tekeminen Ohjauskeskustelut ohjaajien kanssa (henkilökohtaisia tapaamisia tai sähköpostitse) n. 8-15 kertaa. Mieluummin kerta liikaa kuin liian vähän. Ohjaajille on varattava lukuaikaa vähintään 2 viikkoa lukea työ ennen palaveria tai kirjallisen palautteen antamista. Työn esittäminen 3 kertaa (tutkimussuunnitelma, tulokset ja valmis työ) esittely Kansanterveystieteen seminaarissa. Seminaariesityksistä on sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajalle on tarjottava mahdollisuutta osallistua seminaariin. Tarkastus Työn lähettäminen tarkastajalle Kypsyysnäyte, johon voi ilmoittautua sen jälkeen kun työ on jätetty tarkastukseen Työn korjaaminen ja muokkaus tarkastajan kommenttien perusteella Pro Gradu -tutkielman hyväksyminen
13 Arviointikriteerit Tutkimuksen suunnittelu, lähtökohdat ja tavoitteenasettelu Hylätty Hyväksytty Kiittäen hyväksytty* Tutkimuksen tavoite epäselvä tai epärealistinen. Työ ei ole pysynyt suunnitellussa aikataulussa ilman perusteltua syytä. Valituilla tutkimusmenetelmillä ja työtavoilla ei voida vastata tavoitteeseen. Itsenäisen suunnittelun osuus vaatimaton. Työ on pysynyt suunnitellussa aikataulussa. Tutkimuksen tavoite on selkeä. Itsenäisen suunnittelun osuus selkeä. Tavoite hyvin rajattu. Itsenäisen suunnittelun osuus merkittävä. Työ on uusia näkökulmia tuottava. Kirjallisuusosa Kirjallisuus ei ole ajan tasalla. Pääasiassa oppikirjalähteitä ja katsausartikkeleita. Kirjallisuus valittu sattumanvaraisesti. Kirjallisuuden valinta ei tue tavoitetta. Lähteitä hyvin vähän Riittävä perehtyneisyys kirjallisuuteen. (minimimäärä lähteitä kandidaatin työssä noin 30 ja pro gradu työssä noin 50 kpl) Kirjallisuutta on käsitelty kriittisesti ja objektiivisesti. Lähteet pääasiassa alkuperäisjulkaisuja. Kirjallisuus käsittää tärkeimmät tutkimukset. Käytetty kirjallisuus muuten perusteltua ja asianmukaista, mutta rajaus ei ole välttämättä onnistunut. Käytetty viimeisintä tutkimustietoa. Kirjallisuuden rajaus onnistunut. Kirjallisuuden käsittely syvällistä ja osoittaa itsenäistä ajattelua ja näkemystä. Kokeellinen osa: aineisto ja menetelmät Tulokset, pohdinta ja johtopäätökset Aineistoa ei osata hyödyntää Käytetyt menetelmät perusteltu niukasti Valittu tutkimusmenetelmä on ristiriidassa tutkimustehtävän kanssa, ja sen käytössä on selviä puutteita. Tulokset eivät ole ymmärrettäviä Taulukoita ja kuvia ei ole käytetty tulosten esittämisessä silloin kuin ne olisivat olennaisia. Pohdinnasta puuttuvat: Aineistoa osattu hyödyntää tarkoituksenmukaisesti Käytetty menetelmää, joka on perusteltu, omaksuttu ja hallittu hyvin. Tulokset esitetty ymmärrettävästi Taulukoita ja kuvia on käytetty apuna tulosten esittämisessä Pohdinnassa on omia tuloksia tarkasteltu suhteessa aikaisempaan Aineiston tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Valittu tutkimusmenetelmä soveltuu erinomaisesti tutkimustehtävään ja sen soveltaminen on erinomaista Tulokset on esitetty johdonmukaisesti ja ne on yhdistetty selkeästi taulukoista ja kuvista saatuun tietoon Pohdinnassa omat tulokset on suhteutettu aikaisempaan tietoon
14 Kieliasu, tutkielman kokoonpano ja yleinen esitystapa omien tulosten tarkastelu aikaisempaan tietoon, arvioinnit aineiston ja menetelmien luotettavuudesta Johtopäätökset eivät vastaa tavoitteisiin Rakenne ei ole selkeä ja johdonmukainen. Lähteisiin viittaaminen on puutteellista ja oppiaineen ohjeita ei ole noudatettu. Taulukot ja kuviot ovat viimeistelemättömiä ja niihin viittaaminen on puutteellista. Käytetty suomen kieli ei noudata tieteellistä esitystapaa. Työ noudattaa annettuja kirjoitus- ja ulkoasuohjeita vain osittain ja on ulkoasultaan viimeistelemätön. tietoon Pohdinnassa on arvioitu aineiston ja menetelmien luotettavuutta Johtopäätökset vastaavat tutkielmalle asetettuihin tavoitteisiin Rakenne on selkeä ja sisältää johdannon, tavoitteen, kirjallisuusosan ja mahdollisesti pohdinnan ja johtopäätökset. Lähteisiin on viitattu oppiaineessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Taulukot ja kuviot ovat selkeitä ja niihin on viitattu oppiaineen käytäntöjen mukaisesti. Työn sivujako on asianmukainen. Käytetty suomen kieli on sujuvaa ja ymmärrettävää sekä noudattaa tieteellistä esitystapaa. Työ noudattaa annettuja kirjoitus- ja ulkoasuohjeita ja on ulkoasultaan siisti. kriittisesti Tulosten ja menetelmien luotettavuutta on arvioitu perusteellisesti Tulosten pohjalta on esitetty uusia tutkimusongelmia ja pohdittu keinoja niiden ratkaisemiseksi Lähteisiin viittaus on täsmällisestä. Taulukot ja kuviot ovat lisäksi huoliteltuja. Työ on ulkoasultaan viimeistelty. * Sisältää myös hyväksytty osion kriteerit