ASUNTOMESSUTALOJEN KULUTUSSEURANTA - SUOMEN ENERGIATEHOKKAIN ASUINALUE? 25.3.2015 Ilari Rautanen
SEURANNAN TAUSTAA TAMK: kohteiden kulutusseuranta, eri kurssien oppilastyötä sekä opinnäytetöitä vuosina 2013-2015 Ekokumppanit: kyselytutkimus kohteille keväällä 2014
Asuntomessutalojen energiakulutusseuranta-hanke 2013-2015 Tampereen ammattikorkeakoulu Kari Kallioharju & Pirkko Harsia
Hankekuvaus Hanke keskittyy taloteknisiin ratkaisuihin 14 pientalon seurantatutkimus Energiankulutus Sisäolosuhdeseuranta Laitteistojen asennukset, toiminta, huoltotarve Osana dokumentointi, käyttö- ja hoito-ohjeet Mittaus-, selvitys- ja tutkimustyö tehty pääosin opiskelijoiden opintoina 7 opinnäytetyötä Käyttö- ja kunnossapitotarkastuksia Rahoitus STEK + TAMK Hanke loppuu 5/2015 Osa kohteista on mukana jatkoseurannassa ( 8 kohdetta)
Energiankulutusseuranta Tavoitteena seurata todellisia energiankulutuksia ja etsiä syitä niiden vaihteluille Pääsääntöisesti kohteiden energiankulutukset ovat järkevällä tasolla, mutta korkeita. Laskennallisiin tai alhaisempiin lukemiin päästään vain muutamissa kohteissa. Suurimmat erot energiankulutuksissa aiheutuvat käyttötottumuksista. Sähkö kwh/m2 250 200 150 100 50 0 60 Maalämpö 139 Sähkö 168 Maalämpö 139 44 Kaukolämpö 79 72 Poistoilmalämpö 132 111 104 132 156 Kohteiden todellinen energiankulutus vuonna 2013 (kwh/m2). Maalämpö Takka tulilattia Kaukolämpö kwh/m2 Sähkö Ilmavesilämpö 72 Kaukolämpö 48 Kaukolämpö 60 Ilmalämpö 91 Takka tulilattia 64 Maa,savumax 92 Sähkö
Tuloksia: tekninen toteutus, toimivuus Taloteknisissä ratkaisuissa paljon puutteita Yksittäiset laitteet eivät muodosta hyvin toimivaa kokonaisuutta Asennuspuutteita ja säätöongelmia Dokumentaatio vajavainen tai puuttuu kokonaan Suunnitelmat löytyy, loppudokumentit vajavaisia tai puuttuu kokonaan Käyttö- ja hoito-ohjeet lähinnä yksittäisten laitteiden ohjeita eikä niitä ole koottu yhteen huoltokirjaan Rakentajat luulevat saaneensa riittävät opastukset ja ohjeet
Johtopäätöksiä tuloksista Rakentamisen kokonaisprosessi on rikki taloteknisen toteutuksen osalta Kokonaisprosessin ja aikataulun johtaminen maallikkorakentajalla Kohteisiin tehdään yksittäisiä laitevalintoja eri vaiheissa hanketta, jolloin lopullinen kokonaisuus ei toimi => Kukaan ei vastaa kokonaisuudesta Käyttöönottovaiheessa kiire => toimivuuden tarkistaminen ja käytönopastus jää tekemättä. Lisäksi dokumentointi jää päivittämättä, kun sitä ei osata vaatia. Piilossa olevien rakennuksen osien merkitystä ei ymmärretä
Vuoreksen asuntomessutalojen energiankulutusselvitys - Asukkaiden näkemyksiä ja kulutuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä Sari Hämäläisen kyselytutkimus
TYÖN TAUSTA 13 haastattelua Yhdeksän kohteista Vuoreksen olosuhde- ja energiaseuranta-hankkeessa (TAMK jne.) Neljä kohteista mukana messuilla, mutta ei aiemmassa projektissa. Yksi kohteista mukana vain projektissa, ei asuntomessukohde. Taustalla TAMK:n mittaustulokset. Lomakekysely ennen haastattelua. Teemoja: lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytys, veden kulutus, sauna, suihku ja poreamme, sähkölaitteet, auton lämmitys
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA KOKONAISKULUTUS 2013 Päälämmitysjärjestelmä Kohteet Muu lämmitys Kulutus m²/2013 maalämpö 3 takka n. 72-85 kwh sähkö 3 takka, aurinkokeräimet (käyttövesi), ilmalämpöpumppu n. 96-107 kwh kaukolämpö 2 iv-koneen poistoilmalämpöpumppu, takka n. 132-156 kwh ilmakiertoinen lattialämmitys takalla 2 lattiailmalämmitys sähköllä, sähkövastukset, aurinkokeräimet, savupiipun vesivaippa (käyttövesi), maapiirin tuloilman esilämmitys n. 123-135 kwh Ilma-vesilämpöpumppu 2 aurinkokeräimet (käyttövesi), iv-koneen poistoilmalämpöpumppu n. 78-104 kwh Ilmanvaihtoon integroitu ilmalämpöpumppu 1 aurinkokeräimet (käyttövesi) n. 60 kwh
ASUKKAIDEN KOKEMUKSIA LÄMMITYSJÄRJESTELMISTÄ Maalämpö Tyytyväisyys helppouteen ja energiankulutukseen Säästömahdollisuudet: oikeilla säädöillä asukkaan mukaan 500 kwh/kk Ongelmia: käyntihäiriöt (1) tyhjennysputki/venttiili koneen alla irti -> vuoto lattialle (1) vuoto jäähdytysputken hitsaussaumassa (1) käyttöveden jaksottainen korotus ei toimi (1) Arjen energiansäästöllä mahdollisuus päästä hyvinkin pieniin kulutuslukemiin. Nyt painotus näissä vähäisempää.
Ilmakiertoinen lattialämmitys takalla Käyttäjätyytyväisyys vaihteli. Puuta poltettava useammin kuin markkinoija antoi ymmärtää (1) vs. puun poltolla merkittäviä säästöjä (1) Ongelmia: Ilmavirtojen ohjauksessa -> lämpöarvot eivät kohdillaan (1) Lattia ollut aamuisin kylmä-> termostaatti mittasi vain sisäilman muutosta, jolloin kevätauringon lämmittäessä sisäilma lämpeni, mutta lattia viileni (1).
Kaukolämpö Pettymys energiankulutukseen Ongelmia: Lämmitysjärjestelmä säädetty väärin yli vuoden ajan: lämmön epätasaisuus (1) Autotalli tarpeettoman lämmin (1) Rännilämmitykset päällä lähes aina (2) Suuret ikkunat (2) ja päällekäiset lämmitysjärjestelmät (1) lämmön säätelyn haasteena Kivitalo kuluttaa 1.vuonna paljon energiaa (kuivuminen).
Ilma-vesilämpöpumppu Suuri vaihtelu kahden talon kulutuslukemissa Liian suuret lukemat passiivitaloon Ongelmia: Pumppu käynnistynyt 33 x /vrk -> säädöt väärin (1) Kiertovesipumppu rikki (1) Kontaktori vaihdettu (1) Ilmanvaihtoon integroitu ilmalämpöpumppu Pienin kokonaiskulutus m²/2013 Ongelma: Talo ei meinannut pysyä aluksi lämpimänä. -> Ilma kiersi silloin kun ei pitänyt ja päinvastoin. Ongelmat ilmamäärämittausten asetuksissa.
Ilmanvaihtokoneet 11 vastaajaa koki osaavansa säätää Säätämistäkin oleellisempaa kokemusten mukaan suodattimien riittävän tiheä vaihtaminen/puhdistus Jäähdytysjärjestelmät Käytössä kahdeksassa kohteessa Jäähdytykset päällä tarpeen mukaan, ei jatkuvasti kesälläkään Asukkaan kokemus: ILP näyttää vievän km. 500 w/h sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä. Käyttö sekä jäähdytykseen (1) että lämmitykseen (1). Energiatehokkaimmaksi kehuttiin maalämmityksen paluupiirin liitettyjä konvektoreita.
ARJEN ENERGIANKULUTUSTOTTUMUKSIA Suihkukäynnit pääosin normaaleja, ei korreloinut kokonais- energiankulutuksen kanssa. Lämmin käyttövesi aurinkolämmöllä neljässä kohteessa. Aurinkokeräinten vuosituottoesimerkki: 1180 kwh. Poreammeita neljässä taloudessa, suuria vaihteluja koossa ja lämmitystiheydessä. Suurin kulutus arviolta 4000-5000 kwh/v, joka neljäsosa talon kokonaiskulutuksesta. Saunomistiheys vaihteli lähes päivittäisestä pariin kertaan kuukaudessa. Suuria kulutuspiikkejä, mutta ei korreloi kokonaisenergiankulutuksen kanssa.
ARJEN ENERGIANKULUTUSTOTTUMUKSIA Kuivausrumpu tai kaappi lähes joka taloudessa. Käyttötiheys vaihteli 1 20 h /vko. Kodinkoneet pääosin uusia. Kotiteatterijärjestelmä viidessä taloudessa. Auton sähkölämmitystä kahdeksassa taloudessa, lämmin tai puolilämmin autotalli kolmessa taloudessa. Valaistus: suurin osa led-valoja.
OHJEARVOT (KWH/M²/VUOSI) JA TODELLISUUS Matalaenergiatalo täytti ohjearvot huolimatta runsaasta sähkölaitteiden kulutuksesta. Neljästä passiivitalosta vain yksi täytti ohjearvot. Yhden kohteen energiankulutus passiivitalon ohjearvoissa, vaikka ennen messuja ei täyttänyt passiivitalon kriteerejä. Energialaskelmien periaatteet ja todenmukaisuus?
ASUKKAIDEN OHJEITA TULEVILLE RAKENNUTTAJILLE Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä on, mitä kannattaa asentaa. Putkien vetäminen yllättävän kallista puuhaa, asennusten tekeminen. Porareikämittaukset, sillä poistetaan useita riskejä. Erilaisten rakenteiden kosteuden hallinta.
MIHIN ASIOIHIN PITÄISI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA TALOA RAKENTAESSA? Sopimuksien yksityiskohdat laitetoimittajien ja rakennusammattilaisten kanssa. Dokumentoinnin ja loppukuvien vaatiminen. Käyttöönoton opastus. Ei kannata tehdä liian hajanaisia järjestelmiä, jonka eri osat eivät kommunikoi keskenään -> hyvä taloautomaatio.
MIHIN ASIOIHIN PITÄISI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA TALOA RAKENTAESSA? Laitetoimittajan liian hyviltä kuulostavat lupaukset eivät välttämättä toteudu, kannattaa etsiä tietoa käyttökokemuksista. Hyvä suunnittelu ja suunnitelmissa pysyminen takaavat hyvän lopputuloksen.
KIITOS.