Tätä lehteä lukiessasi olet ehkä havainnut, että jokin on muuttunut. Olet osunut siinä oikeaan.

Etusivu uusiksi! SuLVIn sivut SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt, sulvi@sulvi.fi www.sulvi.fi Puh. (09) 566 0090 Faksi (09) 5660 0956 toiminnanjohtaja Hannu Sipilä Puh. (09) 5660 0918 040 556 0048 Järjestötoimikunta Jarmo Kuitunen Ins.tsto Jarmo Kuitunen Oy Itsenäisyydenkatu 11 33500 TAMPERE Puh. (03) 261 7322 0400 335 711 Faksi (03) 261 7401 jarmo.kuitunen@inststokuitunen.fi Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL 25 02131 ESPOO jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Puh. (09) 4355 5611 Faksi (09) 4355 5655 Tekninen toimikunta Miimu Airaksinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1000/Lämpömiehenkuja 2 020400 VTT Puh. 020 722 111 0500 802 071 Tätä lehteä lukiessasi olet ehkä havainnut, että jokin on muuttunut. Olet osunut siinä oikeaan. Talotekniikka-lehden kehittämisessä otettiin kesäkuussa historiallinen askel, tai pikemminkin kenguruloikka. Lehteä kustantava Talotekniikka-Julkaisut Oy teki yhteistyösopimuksen lehden kustantamisesta Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:n kanssa. Talotekniikka-Julkaisut Oy on kahdeksan LVI-alan järjestön omistama osakeyhtiö, jossa SuLVI:n omistusosuus on 38%. Pääosan Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:n osakkeista omistaa Sanoma Magazines Finland Oy. Ei tule olla huolissaan siitä, että LVI-alan ykkösjulkaisu olisi annettu LVI-alan järjestöiltä muiden käsiin. Lehden julkaisuoikeudet säilyvät edelleen Talotekniikka-julkaisut Oy:llä. Omistajajärjestöt ovat jatkossakin mukana lehden kehitystyössä. Olemme mukana toimitusneuvostossa, jossa käsitellään lehden linjaa ja kehittämisestä. SuLVIn omat sivutkin säilyvät nykyisessä muodossaan. Miksi laadittuun yhteistyösopimukseen sitten lähdettiin? Talotekniikka-Julkaisut Oy:n strategian mukaisesti olemme sitoutuneet lehden kehittämiseen. Lukijoiden tiedontarve kasvaa jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi media-alan muutoksissa tulee pysyä mukana. Näihin vaatimuksiin vastaaminen edellyttää lisäresursseja. Vaihtoehtona oli oman henkilöstön vahvistaminen tai sopivan yhteistyökumppanin löytyminen. Käydyissä neuvotteluissa löysimme yhteisen sävelen Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:n kanssa. Saimme vahvan organisaation tukemaan omia ammattilaisiamme. Lehden toimituspäällikkönä toimii vanha tuttumme, lehtemme päätoimittajanakin toiminut Heikki Heikkonen. Näin lehden tekemiseen päästiin jo puolivauhdista. Tästä on helppo kiihdyttää täyteen vauhtiin. Tämä lehti on tehty yhteistyössä uuden kustantajan kanssa. Tehdyt muutokset ovat vielä pieniä. Lehden kehitystyössä edetään hitaasti kiiruhtaen, uusia toimintamalleja hioen. Seuraavissa lehdissä muutokset tulevat selvemmin näkyviin. Lehti tulee uudistumaan aina etusivusta takakanteen saakka. Lehden lukijat ovat tässä kehitystyössä avainasemassa. Kaikki palaute otetaan mielihyvin vastaan. Minulla on ilo toivottaa omasta ja lehden tekijöiden puolesta viihtyisiä lukuhetkiä uudistuvan Talotekniikka-lehden parissa! Jarmo Kuitunen Talotekniikka-Julkaisut Oy hallituksen SuLVIn yhteistoimintajäsenet 2012 K KVJ w w. Epicur Group Oy.fi VILPE / SK FASTENING

Energiatodistus ja rakennuksen lämpöhäviön tasauslaskenta Energiatodistus ja rakennuksen lämpöhäviön tasauslaskenta RAKENTAMINEN RAKENTAMINEN Ohjelmaa käytetään ET-todistuksen laadintaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä Ohjelmaa ja perustuu käytetään ET-todistuksen energiantarvelaskentaan. laadintaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä ja perustuu energiantarvelaskentaan. Laskenta on tehty Suomen Rakentamismääräyskokoelman Laskenta on tehty Suomen Rakentamismääräyskokoelman RakMK-D5 RakMK-D5 laskentamenetelmiä noudattaen. Ohjelmalla Ohjelmalla lasketaan lasketaan pientalojen, asuinkerrostalojen ja muiden ja muiden rakennusten rakennusten energiatodistukset liitetietoineen. energiatodistukset liitetietoineen. Ohjelma on rakennuskohtainen ja käsiteltävä rakennustyyppi valitaan Ohjelma perustietojen on rakennuskohtainen valinnan yhteydessä. ja käsiteltävä rakennustyyppi valitaan perustietojen valinnan yhteydessä. Päivystäjät Antti Kurvinen ja Jukka Roto vastaamassa visaisiin kysymyksiin ISÄNNÖINTI Energiatodistus isännöitsijäntodistukseen sisältyvänä Energiatodistus isännöitsijäntodistukseen sisältyvänä ISÄNNÖINTI Tätä ET-todistuksen laadintaohjelmaa käytetään lähinnä asuinrakennuksiin sekä talotekniikaltaan Tätä ET-todistuksen vastaaviin laadintaohjelmaa rakennuksiin. käytetään lähinnä asuinrakennuksiin sekä talotekniikaltaan vastaaviin rakennuksiin. Energiatodistus Energiatodistus laaditaan laaditaan toteutuneeseen kulutukseen perustuen. perustuen. Energia ja/tai Energia polttoaine ja/tai polttoaine tulee tulee olla olla kalenterivuoden aikainen kulutus. kulutus. Oman paikkakunnan selta. Oman paikkakunnan lämmitystarveluku saadaan Ilmatieteenlaitok selta. Ohjelma on rakennuskohtainen tai rakennusryhmäkohtainen, mikäli rakennukset Ohjelma kuuluvat on rakennuskohtainen samaan käyttötarkoitukseen tai rakennusryhmäkohtainen, (rakennustyyppi). mikäli rakennukset kuuluvat samaan käyttötarkoitukseen (rakennustyyppi). Isännöitsijätodistuksen liitteeksi tarkoitettu ET-todistus päivitetään vuosittain aina edellisen vuoden kulutustiedoilla. Isännöitsijätodistuksen liitteeksi tarkoitettu ET-todistus päivitetään vuosittain aina edellisen vuoden kulutustiedoilla. Erillinen energiatodistus ERILLINEN Erillinen energiatodistus ERILLINEN Ohjelmaa käytetään ET-todistuksen laadintaan energiakatselmuksen Ohjelmaa käytetään ET-todistuksen laadintaan energiakatselmuksen tai erillisen tai erillisen tarkastuksen tarkastuksen suorittamisen suorittamisen yhteydessä. yhteydessä. Asuntomessut Tampereella 13.7.-12.8.2012 Talvilaiset ja Hälviläiset päivystämässä Asuntomessut järjestettiin Tampereen kainalossa sijaitsevassa Vuoreksen kaupunginosassa. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on tavoitteena yhdistää pikkukaupunkimaisuus, laadukas arkkitehtuuri, luonnonläheisyys, ekologisuus ja huipputekniikka. Huipputekniikkaa edustaa muun muassa alueelle toteutettu maanalainen jätteiden putkikeräysjärjestelmä, säädettävä yleisten tilojen LED-valaistus ja huippunopeat 100/100 Mbps:n verkkoyhteydet. Yllätyksenä rakentajille tuli kuitenkin kännyköiden huono kuuluvuus hyvin vuoratuissa ekotaloissa. Messuilla pääteemana olikin rakennusten energiatehokkuus. Messutaloista kymmenkunta oli passiivienergiatasoa ja kaksi jopa nollaenergiatasoa. Suuren huomion sai heinäkuun alussa voimaan astuneet uudet energiamääräykset ja niihin liittyvä E-luku. Kaikkien messutalojen edessä oli taulu, jossa esiteltiin talojen energiaratkaisuja ja laskettu E-luku. Tauluissa rinnalle oli esitettynä vanhojen määräysten mukainen ET-luku, jolla saavutettiin useimmiten parempi energiatehokkuusluokka. TaLVI:n ja HäLVI:n jäsenet päivystivät LVI-Talotekniikkateollisuus ry:n organisoimassa neuvontapisteessä yhdessä Motiva Oy:n energianeuvojien kanssa koko messujen ajan. Neuvontapiste saavutti suuren suosion. Messupäiväkirjaan kirjautui päivittäin toista sataa tiedonjanoista asiakasta. Eniten tiedon tarvetta oli pientalorakentajien ja -saneeraajien energiakysymyksissä ja ilmanvaihtoratkaisuissa. Myös aurinkoenergian hyödyntäminen askarrutti messuvieraita. Messupäivystys hoidettiin tänäkin vuonna SuLVIn jäsenyhdistysten voimin mallikkaasti. Erityinen kiitos kuuluu HäLVI:n jäsenille, jotka täydensivät hienosti Juvosen Mikon johdolla TaLVI:n päivystäjäryhmää. E-luku oli näkyvästi esillä messukohteissa Ohjelma Ohjelma on toteutuneeseen on kulutukseen perustuva. Energia Energia ja/tai polttoaine tulee olla aikainen kulutus. ja/tai polttoaine tulee olla kalenterivuoden aikainen kulutus. Oman paikkakunnan lämmitystarveluku saadaan Ilmatieteenlaitokselta, Oman paikkakunnan Jyväskylän normaali lämmitystarveluku on saadaan ohjelmassa Ilmatieteenlaitokselta, vakiona. Ohjelma on rakennuskohtainen tai rakennusryhmäkohtainen, mikäli rakennukset kuuluvat samaan käyttötarkoitukseen (rakennustyyppi). Ohjelma on rakennuskohtainen tai rakennusryhmäkohtainen, mikäli rakennukset kuuluvat samaan käyttötarkoitukseen (rakennustyyppi).

Hotoraudat kesäkokouksessa pääkaupunkiseudulla Kuten aina hotorautaneuvosten kokouksissa, niin myös tänä vuonna ilmojen jumala suosi meitä arvon neuvoksia kesäkokouksessa, joka tehtiin elokuun puolivälissä pääkaupunkiseudulle - tällä kertaa niin Suomen kuin Vironkin pääkaupunkiseudulle. Ensin oli lyhyt tutustuminen vuoden 2012 design-pääkaupunkiin Helsinkiin, tutustuimme nopeasti paitsi jatkuvaan liikenneruuhkaan, myös uuteen musiikkitaloon ja muihin design vuoden nähtävyyksiin. Ruuhkasta huolimatta ennätimme laivalle, jossa meitä odotti upea illallinen sekä yhteinen ajanvietto. Auringon lasku mereen tuossa seurassa oli todella hieno kokemus. Unohtui ihan, että meidän keski-ikämme oli noin 70 vuotta. Aamulla päästyämme Tallinnan satamaan oli vuorossa vastaava kultturelli bussiajelu Tallinnassa. Liikenneruuhka ei siellä ollut yhtä paha, mutta nähtävyyksiä riitti kaikille kolmelle bussilliselle. Meitä olikin matkassa yhteensä 127, mikä on ennätys hotorautojen historiassa. Bussimatka päättyi uuteen elämykseen, käytiin tänä vuonna vanhoihin vesilentokonehangaareihin avatussa uudessa merenkulku- ja ilmailumuseossa. Todella hieno paikka - suositeltava kohde myös nuoremmille. Illemmalla meillä oli vastaanotto Tallinnan satoja vuosia vanhassa kaupungintalossa, jonka jälkeen nautimme yhdessä virolaisten EKVU-ystäviemme kanssa illallisen hotellin ravintolassa. Omaakin ohjelmaa oli järjestetty, trubaduurimme Hese Anttonen lauloi ja hauskutti jutuillaan virallisten puheiden jälkeen. Ilta ei tahtonut päättyä lainkaan, vaan yhdessäolo jatkui pitkään yöhön hotellin aulassa soiton ja laulunkin voimalla. On meissä monenlaista kykyä ja elinvoimaa ikäisiksemme. Seuraava aamu oli omistettu viralliselle kokoukselle. Uusitut toimintaohjeet hyväksyttiin. Puheenjohtajaneuvos Pekka Kontturi sai eron ja kiitokset monivuotisesta työstään. Suurin kiitoksin palkittiin myös neuvos Alvar Hausen uuden ohjeiston ja monien muiden toimenpiteiden arkkitehtina. Uusi neuvoksemme on jatkossa Kalevi Hyvärinen ja Helsingissä kuukausittain kokoontuvan komission johtoon valittiin Yrjö Määttänen. Muut toimihenkilöt saavat armon jatkaa. Viime kesän jälkeen oli joukostamme poistunut 7 jäsentä. Heidän muistoaan kunnioitettiin hetken hiljaisuudella. Uusia neuvoksia valittiin seitsemän. Heidän nimityksensä julkistetaan myöhemmin vasta SuL- VIn syyskokouksessa. He ovat vielä sittenkin noviiseja kunnes osallistuvat kesäkokoukseemme. Tällä kertaa noviiseja oli paikalla viisi ja he saivat hyvän kokouspalvelun kunniaksi nyt virallisen neuvosnimityksen. Kunnianeuvoksiksi nimitettiin kuusi vanhempaa neuvosta. Heidän vaatimuksenaan on 75 vuoden ikä ja aktiivisuus neuvoskokouksissa. Kokouksen jälkeen olikin jo kiire paluulaivalle. Siellä nautittiin lopettajaislounas ja moni tuntui jo siellä henkisesti pakkaavan matkalaukkuaan ensi vuoden kokoukseen. Mieluisat muistot kun jäivät jäljelle tästä hyvin järjestetystä neuvoskokousmatkasta. Esko Kukkonen

Ilmanvaihtokonehuone sijoitetaan palvelemiensa tilojen yläpuolelle. Tulo- ja poistokoneet voidaan sijoittaa samaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Konehuoneen rakenteet, pinnat ja varusteet tehdään kohdan 4.6 mukaisesti. Kaavio 16 Esimerkki asuinkerrostalon asuntojen liittymisestä keskusilmanvaihtolaitteistoon, kun konehuone on palvelemiensa tilojen yläpuolella.. 29.. 30. Keskitetty järjestelmä Kaavio 15 Esimerkki asuinkerrostalon keskitetystä keskusilmanvaihtolaitteistosta, jonka konehuone on palvelemiensa tilojen yläpuolella.. 28. savunrajoitustoiminnoin; Erillinen poistoilmakanava toimii poistoilmajärjestelmän savunrajoittimena.. 26. Paloturvallisuuden ja puhdistettavuuden kannalta vaativan kohteen sekä palo- tai räjähdysvaarallisen tilan kohdepoistokanava johdetaan omana kanavana mahdollisimman suoraan ulos rakennuksen vesikatolle (kuva 2).. 18. Katsaus viime vuoteen SuLVIn koulutukset 2011 Edellisvuonna SuLVIn koulutuksiin osallistui reilut 1500 LVI-alan ammattilaista ja pätevyystentteihin yhteensä 317 henkilöä. Määrää voi pitää positiivisena, sillä se viestii LVI-alan toimijoiden valveutuneisuudesta ja halusta kehittyä. Kiinnostus erityyppisiä koulutuksia kohtaan laskee ja nousee LVI-alaa koskevien muutosten mukaisesti. Tämän hetken kuuma peruna on muutokset energiatodistuslaissa ja -asetuksissa. Myös viime vuonna energiakoulutukset keräsivät eniten osallistujia. Energiatehokkuus ja erityisesti rakennusmääräyskokoelman osat D3 ja D5 ovat olleet LVI-kansan kiinnostuksen kohteina. Pienemmille kohderyhmille suunnattuja täsmäkoulutuksia järjestettiin viime vuonna mm. lämpöpumpuista, ilmanvaihdon äänitekniikasta ja kylmäsuunnittelusta. SuLVIn päämäärä on jatkossakin tarjota jäsenilleen informatiivista ja ajankohtaista koulutusta unohtamatta kuitenkaan pienempiä kohderyhmiään. SuLVIn Junior Board aktivoituu uuteen nousuun Pienen hengähdystauon jälkeen SuLVIn Junior Board virittäytyy jälleen uuteen kiitoon. Junior Board kokoontui ensikertaa tauon jälkeen elokuussa. Tavoitteena on saada Junior Boardista vahva ja aktiivinen osa SuLVIn toimintaa. Junior Board koostuu SuLVIn opiskelija- ja vastavalmistuneista jäsenistä. Junior Board-toiminnan lähtökohta on aktivoida LVI-alan opiskelijoita mukaan järjestötoimintaan ja saada heidän äänensä kuuluviin myös yleisesti alalla. Edellytykset ovat hyvät, sillä tämän hetkinen Junior Board-kokoonpano muodostuu aktiivista ja toimeliaista jäsenistä. Puheenjohtajana toimii pian Metropoliasta valmistuva Kauri Salminen. Pitkällä tähtäimellä on tarkoitus levittää nuorisotoiminta ulottumaan pääkaupunkiseudun lisäksi myös muualle Suomeen. Tervetuloa remmiin Outi! Muutoksia SuLVIn organisaatiossa Iiris Eklund on siirtynyt 31.8.2012 alkaen viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä. Jatkossa pätevyysasioista vastaa Iiriksen seuraaja Outi Pynnönen. Pätevyyteen liittyvissä asioissa voi edelleen laittaa viestiä osoitteeseen patevyydet@sulvi.fi, muut Outin yhteystiedot löytyvät SuL- VIn verkkosivuilta. Huonetilat liitetään yhteiseen pystykanavaan erillisellä enintään 200 cm 2 (nimelliskoko enintään 160 mm) kanavalla, joka varustetaan kaavion 14 mukaisesti kuristimella. Kytkettäessä tiloja pystykanaviin voidaan samassa liitekanavassa käyttää useampaakin tilakohtaista kuristinta, mikäli niiden yhteenlasketun ilmavirran virtausehto (42 dm 3 /s, 100 Pa) ei ylity (kuristinpari). Pystykanavan koolle ei aseteta pinta-alarajoituksia. Liitekanava voidaan varustaa myös siihen asennetulla yhteisellä kuristimella, jos kuristimen virtausehto täyttyy kaikissa käyttötilanteissa. Jos asunnossa on tilakohtaiset kuristimet, mutta ne eivät samaan liitekanavaan liittyessään yhdessä täytä kuristimen virtausehtoa, varustetaan liitekanava palonrajoittimella. Jos tilakohtaisia kuristimia ei voida käyttää, varustetaan liitehormi palonrajoittimella, jossa on savunilmaisintoiminto. Asuntojen keittiöt yhdistetään niitä palvelevaan yhteiseen kanavaan. Samoin menetellään wc- ja märkätilojen kohdalla. Irtaimistovarastot voidaan liittää asuntojen kanssa samaan keskusilmanvaihtokoneeseen erillistä kanavaa ja sulkeutuvaa palonrajoitinta käyttäen. Talosauna ja vastaavat yhteiset tilat on niiden asuintiloista poikkeavien käyttöaikojen vuoksi tarkoituksenmukaista varustaa omalla ilmanvaihtolaitteistolla. Kanavat sijoitetaan osastojen ulkopuolella osastoituun roiloon tai kevytrakenteiseen koteloon. Roilossa olevia kanavia ei yleensä tarvitse paloeristää. Roiloa ei myöskään tarvitse katkaista osastoivan vaakarakenteen kohdalta, mikäli siinä olevat rakennustarvikkeet (esim. putket, johdot ja eristeet) ovat vähintään A2-luokaa. Kevytrakenteinen kotelo katkaistaan palokatkoin kerroksittain ja siinä olevat kanavat paloeristetään mukaisesti vähintään EI 30-luokkaisesti. paloturvallisuusopas.indd 29 26.1.2012 10.35 Palon- ja savunrajoittimen käyttöesimerkkejä hoito- ja majoitusrakennuksessa Hoitolaitoksia ja majoitustiloja ei yhdistetä toista käyttötapaa palvelevaan ilmanvaihtolaitteistoon. Näiden tilojen ilmanvaihtolaitteisto kanavistoineen ja koneineen erotetaan paloteknisesti rakennuksen muiden käyttötaparyhmien ilmanvaihtolaitteistoista. Kaavio 17 Majoitusrakennuksen huonetilojen liittäminen niitä palvelevaan keskusilmanvaihtolaitteistoon tilakohtaisia kuristimia käyttäen. Ehtona on tällöin kuristimelle asetetun virtausehdon täyttyminen. Majoitushuoneiden kuristimet voidaan aina korvata toimilaitteellisilla savunrajoittimilla. Majoitushuoneiden kanavat voidaan kytkeä sitä palo-osastoa palvelevaan sisäiseen kanavaan kuristinta käyttäen, mikäli kuristimen virtausehto täyttyy. Sisäinen kanava liitetään eri majoitushuoneiden palo-osastoja palvelevaan pystykanavaan palonrajoittimen välityksellä. Kun savunrajoittaminen majoitushuoneiden välillä perustuu kuristimen käyttöön, ei pystykanavan palonrajoitinta varusteta erikseen savunilmaisintoiminnolla. Palo-osastoon kuuluvat käytävätilat ja niihin liittyvät yhteistilat liitetään omalla kanavallaan em. pystykanavaan tai konehuoneeseen ja kanava varustetaan palonrajoittimella. Palonrajoittimille asetetaan siihen liittyvän kanavan koon perusteella tiiviys- ja eristävyysvaatimuksia ja niihin liitetään kaavioiden 14 ja 15 mukaisesti savunrajoitustoiminto. Mikäli majoitushuoneiden tilajärjestelyt tai ilmavirrat eivät mahdollista kuristimien käyttöä savunrajoittamiseen, käytetään savunrajoittamiseen majoitushuoneiden välillä toimilaitteella varustettua savunrajoitinta. Vaikka ilmanvaihtokonehuoneen sijoittamiselle ei aseteta rajoituksia, on henkilöturvallisuuden kannalta riskillisten hoito- ja majoitusrakennusten ilmanvaihtokonehuoneet syytä sijoittaa palvelemiensa tilojen yläpuolelle. Tulo- ja poistokoneet voidaan sijoittaa samaan konehuoneeseen. Konehuoneen rakenteet, pintakerrokset ja varusteen tehdään kohdan 4.6 mukaisesti. paloturvallisuusopas.indd 30 26.1.2012 10.35 Keskitetyissä järjestelmissä voidaan soveltaa E7-ohjeen kohtaa 4.2, jonka mukaan asuinrakennuksessa ilmanvaihtokonehuoneen sijaitessa palvelimiensa tilojen yläpuolella ei kerrosten välisen pystykanavan palonrajoittimelta edellytetä sulkeutumisominaisuutta. Kanavan nimelliskoko on tällöin enintään 200 cm 2. Pystykanavaan sijoitettava palonrajoitin ei käytännössä kuitenkaan tule kysymykseen. Sen sijaan pystykanavaan voidaan liittää tilakohtainen kuristin. Kuristin liitetään pystykanavaan osaston sisäistä, eristämätöntä liitekanavaa käyttäen, jonka pinta-ala on enintään 200 cm 2. Asuinkerrostalon asuntojen yhteinen ilmanvaihtolaitteisto voidaan toteuttaa edellä olevaan perustuen ns. yhteiskanavajärjestelmällä. Asuntoja ei E7/kohdassa 4.1 mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta yhdistetä muita käyttötapoja palveleviin tiloihin. Järjestelmä suunnitellaan käyttäen pääasiassa vähintään A2-luokan tarvikkeita. 1. KRS: Tilakohtaiset kuristimet (yhteinen virtausehto ei toteudu), liitekanavassa yhteinen sulkeutuva palonrajoitin (E30). 2. KRS: Roilon seinään kiinnitetty kuristin 3. KRS: Tilakohtainen kuristinpari (mustat pallot; yhteenlaskettu enimmäisilmavirta 42 dm 3 /s paine-erolla 100 Pa 4. KRS Tilakohtaiset kuristimet, yhteenlaskettu virtaus toteuttaa kuristimen vaatimuksen 5. KRS: Tilakohtaiset kuristimet omine erillisine liitekanavineen Keittiöt on liitetty kuristimia käyttäen omaan erilliseen pystykanavaan. Kuristimen ja roilon välistä kanavaosaa ei eristetä. paloturvallisuusopas.indd 28 26.1.2012 10.35 Muista Kaavio 12 Toimistorakennuksen konehuone ja roilo ovat eri palo-osastoa. Roilon eristävyys on luokkaa EI30. Palonrajoitin on vastaavasti EI-luokkaa. Roilon yläpää katkaistaan EI 60 rakenteella. Kaavio 13 Toimistorakennuksen konehuone ja roilo ovat samaa palo-osastoa. Kokoontumistilan tuloilmakanavan palonrajoittimet on varustettu Palonrajoittimen käyttöesimerkkejä asuinrakennuksessa Asuinkerrostalon paloteknisen suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää ns. passiivisia ratkaisuja, jolloin minimoidaan jatkuvaa toimintakunnon tarkastamista ja huoltoa edellyttävän automatiikan ja laitetekniikan käyttö. Asuntokohtaisissa ilmanvaihtojärjestelmissä palotekniikka ei yleensä edellytä automatiikan käyttöä toisin, kuin asuinrakennusten keskitetyissä järjestelmissä. Savunilmaisimiin perustuvat järjestelmät saattavat myös rajoittaa joitain tavanomaiseen asumiseen kuuluvia toimintoja, jotka voivat turhaan aktivoida toimilaitteet ja antaa hälytyksen. paloturvallisuusopas.indd 26 26.1.2012 10.35 4 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN PALO-OSASTOSTA TOISEEN Palon leviäminen palo-osastosta toiseen voidaan estää ilmakanavien yhdistämisrajoituksilla, palonrajoittimilla ja palonkestävillä kanavilla. 4.1 Yhdistämisrajoitukset Asuntoja, majoitustiloja ja hoitolaitoksia ei tulo- eikä poistoilman osalta yleensä saa yhdistää muita käyttötaparyhmiä palveleviin keskusilmanvaihtolaitteistoihin. Asuinrakennuksissa olevat keittiöt, talousirtaimiston säilytystilat sekä pinta-alaltaan enintään 300 m 2 suuruiset toimistot ja kokoontumistilat voidaan yhdistää asuntojen kanssa yhteiseen keskusilmanvaihtolaitteistoon käyttäen erillisiä kanavia. Palo- tai räjähdysvaarallisen tilan yleisilmanvaihtoa ei yhdistetä keskusilmanvaihtolaitteistoon (kuva 2). Uloskäytävää ei yhdistetä keskusilmanvaihtolaitteistoon. Palo-osastojen pääkäyttötavan asettamat yhdistämisrajoitukset Rakennukset tai niiden palo-osastot ryhmitellään E1:ssä niiden pääkäyttötavan perusteella. Ryhmittelyn lähtökohtana on käyttöaika (päiväkäyttö, iltakäyttö tai yökäyttö) sekä se, miten hyvin käyttäjät tuntevat tilat ja miten he kykenevät palotilanteessa pelastautumaan itse tai toisten avustuksella. E1:ssä esitetyt yleisimmät rakennusten tai tilojen käyttötavat ovat asunnot, majoitustilat, hoitolaitokset, kokoontumis- ja liiketilat, työpaikkatilat, tuotanto ja varastotilat sekä autosuojat. Käyttötaparyhmä l Ei yhdistetä toiseen käyttötaparyhmään edes keskenään (yksittäinen asunto voidaan yhdistää). n voidaan yhdistää keskenään samaan keskusilmanvaihtolaitteistoon *) 6 ei voida yhdistää keskusilman vaihtolaitteistoon Asunnot l Majoitustilat l Hoitolaitokset l Kokoontumis- ja liiketilat n Tavanomaiset työpaikkatilat n Tuotanto- ja varastotilat n Autosuojat n Uloskäytävät 6 Palo- tai räjähdysvaaralliset tilat 6 Kaavio 3. Tilojen yhdistämisrajoitukset keskusilmanvaihtolaitteistoon *) RakMK / D2 mukaisia yhdistämisrajoituksia noudattaen paloturvallisuusopas.indd 18 26.1.2012 10.35 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas on julkaissut oppaan, jossa esitellään ilmanvaihdon paloturvallisuuden käytännön ratkaisuja rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisille sekä suunnittelijoille ja muille rakennushankkeen osapuolille. Hinta 20 (sis. alv 9%) Neuvoslounaat jatkuvat Hotoraudan vääntäjien lounaskokous pidetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 13 Hotelli Arthurin kabinetissa, Vuorikatu 17, 00100 Helsinki. Liittovaltuuston vuosikokous ja KyLVIn 50-vuotisjuhla Tavataan 23.-24.11 2012 Kotkassa KyLVIn 50-vuotisjuhlien ja valtuutettujen kokouksen merkeissä. Jäsenyhdistyksillä on niin monta valtuutettua kuin jäsenmäärä edellyttää. Jäsenyhdistykset, muistattehan ilmoittaa valtuutettunne SuLVIn toimistoon. Tarkista jos epäilet, että henkilökohtaiset tietosi eivät ole ajantasalla. Sivuillamme www.sulvi.fi löytyy jäsentietojen muutoslomake. SuLVIin palautuu postia väärien osoitetietojen vuoksi.

SuLVIn koulutuskalenteri Kaikkiin hintoihin lisätään 23 %:n arvonlisävero. ENERGIAPÄIVÄ 2012: Energiatodistuksen antaminen energiatehokkuuden laskenta, toteuttaminen sekä energiatodistuksen laadinta 16.10. Tampere Hinta: Jäsenille 395, ei-jäsenille 450 ILMANVAIHTOLAITteiston Paloturvallisuus (E7-OPAS) ja energiamääräykset (2012)* 30.10. Oulu 13.11. Pori Hinta: Jäsenille 395, ei-jäsenille 450 sisältäen E7-oppaan. VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D1)* Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys 15.11. Turku 30.11. Helsinki, Turku ja Tampere Hinta: 80 per tentti. Samana päivänä voi suorittaa max 2 tenttiä. Huom! EET-tenttiin haetaan pätevyyden hakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. FISE-PÄTEVYYDEN HAKEMINEN Hinta: Pätevyyshakemuksen käsittely 145 ja pätevyyden rekisteröinti 155. Lisätietoa www.fise.fi Yhteistyössä Inspectan kanssa: Ratkaisuja rakennusten sisäilmaongelmiin 5.12. Helsinki Hinta: 495 Ilmoittautumiset: training.finland@inspecta.com Tulevia koulutuksia: RakMK D3 ja RakMK D5 soveltaminen käytäntöön Hybridijärjestelmät ja lämpöpumppuratkaisut kiinteistölle ja teollisuudelle lokakuu Helsinki, Tampere Aurinkokeräin ja lämpöpumpun laskenta - mitä tulee huomioida lokakuu-joulukuu Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä ILMANVAIHTOLAITOKSET (D2)* Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus 16.11. Turku Aurinkosuojaus ja ohjelmatyökalu Hinta D1 ja D2 -koulutuspäivistä valittaessa: lokakuu-joulukuu Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä Lähipäivää jäsen ei-jäsen 1 395 450 KVV-kuntotutkimusopas 2 680 830 D2-koulutuksen hinta sisältää E7-oppaan ja Sisäilmastoluokitus 2008 julkaisun. marraskuu Helsinki, Tampere Maankäyttö- ja rakennuslain muutosten vaikutus talotekniikkaan FISE-PÄTEVYYSTENTIT: marraskuu Helsinki Ilmanvaihtosuunnittelija (IVSU) Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelija Energiaseminaari (KVVSU) Helsinki Ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (IVTY) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (KVVTY) Kylmäsuunnittelija (KYL) Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija (VHS) Erillisen energiatodistuksen antaja (EET) Hinta: Yhden päivän osallistumismaksu jäsenille 395, ei-jäsenille 450 Lisätietoa: Toiminnanjohtaja Hannu Sipilältä p. 040 556 0048 tai sähköpostitse hannu.sipila@ sulvi.fi. Kysy myös tilauskursseja! *FISEn hyväksymä koulutus SuLVIn koulutuksiin liittyy SuLVIn Moodle verkkooppimisympäristö, mikäli ohjelmassa ei muuta mainita. Yhteistyössä Amicomin kanssa: Ilmamäärien mittauksen ammattilaiseksi 27.-28.9. ja 5.10. Helsinki Hinta: Kolme päivää jäsenille 560, ei-jäsenille 600. Yksittäinen päivä jäsenille 200, ei-jäsenille 220. LVI-automaatiokoulutus 2.10. Helsinki Hinta: 260 KVV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (KVVTY) 25.10. ja 9.11. Helsinki IV-TYÖNJOHTAJAKOULUTUS (IVTY) 26.10. ja 9.11. Helsinki VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT (D1)* Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys 25.10. Helsinki ILMANVAIHTOLAITOKSET (D2)* Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus 26.10. Helsinki YSE 1998 Sopimusehtoja sekä KVV- ja IVtyönjohtajan/-suunnittelijan pätevyydet 9.11. Helsinki Hinta yo. koulutuspäivistä valittaessa: Lähipäivää jäsen ei-jäsen 1 395 450 2 680 830 3 910 1080 Ilmoittautumiset: www.amicom.fi koulutushaun kautta Lisätietoa: asiakaspalvelu@amicom.fi tai p. 020 7461 462/Kirsi Seppänen KIINTEISTÖN KAUKOLÄMPÖTYÖNJOHTAJAN PÄTEVYYSKOULUTUS JA TENTTI Vaativuusluokat a ja b: 26.10. Hämeenlinna, 23.11. Helsinki Hinnat: Vaativuusluokka a: Koulutus 300 + pätevyyden haku 150. Vaativuusluokka b: Koulutus 300 + pätevyyden haku 100. Hintaan sisältyy koulutus, pätevyystentti, koulutusmateriaali, ohjelman mukaiset tarjoilut sekä pätevyyden toteaminen ja rekisteröinti. Koulutusten tarkemmat ohjelmat: www.sulvi.fi Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna. hoikka@sulvi.fi. Katso kurssikohtaisesti viimeiset ilmoittautumispäivät ja peruutusehdot nettisivuilta tarkemmista kurssiohjelmista. Lisätietoja miina.pokkinen@sulvi.fi. Ilmoittautuminen: Koulutukseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakulomake täyttöohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen löytyy osoitteesta www.amicom.fi koulutushaun kautta tai www.sulvi.fi. Hakemus ja todistusjäljennökset tulee toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa osoitteella: Amicom Oy, Kaukolämpötyönjohtaja, PL 151, 00381 Helsinki tai sähköpostitse asiakaspalvelu@amicom.fi.