SuLVI haasteiden ytimessä

Transkriptio

1 SuLVIn sivut SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) toiminnanjohtaja Hannu Sipilä Puh. (09) Järjestötoimikunta Jukka Itkonen Itula Oy Paalukatu Lappeenranta Puh jukka.itkonen@itula.fi Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL ESPOO jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Puh. (09) Faksi (09) Tekninen toimikunta Miimu Airaksinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1000/Lämpömiehenkuja VTT Puh SuLVI haasteiden ytimessä SuLVIn säännöissä todetaan mm. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto edistää lämpö-, vesija ilmastointitekniikan ja näiden sidosryhmien toimialalla toimivien henkilöiden aatteellista järjestäytymistä, tukee jäsenyhdistystensä toimintaa, harjoittaa julkaisu-, koulutus- ja näyttelytoimintaa sekä pyrkii yhteistoimintaan samoja tarkoitusperiä edistävien koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa. SuLVIn säännöistä on edelleen jalostettu hyväksytty strategia. Siinä mainitaan toiminta-ajatuksen osiossa, että SuL- VI keskusjärjestönä tukee ja kehittää jäsenyhdistystensä toimintaa. Tässä on aivan keskeinen ydin siinä toimintakentässä, missä tämän päivän kiihkeässä rytmissä sekä SuLVI että jäsenyhdistykset joutuvat elämään. Vanhoja ei saisi muistella. Toisaalta on hyvä tietää menneisyydestä, jotta voi ajatella tulevaisuutta. Vuonna 2000 on SuLVIn hallitus käsitellyt silloista strategiaa, jossa on mm. todettu seuraavaa: Keskeisinä menestystekijöinä ovat ja tulevat olemaan - jäsenistön määrä - paikalliset jäsenyhdistykset - ammattimainen koulutustoiminta - yhteistyötaito ja -kyky - vahva asema alan järjestökentässä - vahva talous Vaikka aikaa on jo kulunut hyvä tovi, kaikki edellä mainittu pitää edelleenkin paikkansa. Kuluneiden vuosien aikana SuLVIn toimintaa on tietoisesti kehitetty edellä olevien teemojen mukaan. Jäsenistön määrä on kääntynyt kasvuun. Erityisen ilahduttavaa on opiskelijoiden mukaan saaminen. Koulutustoiminta on seurannut direktiivien ja määräysten mukana. Meitä arvostetaan alamme piirissä. Taloutemme on vahva, mikä mahdollistaa kehityksen ja eteenpäin suuntautuvan työskentelyn. Ehkä sittenkin keskeisin asia on jäsenyhdistysten ja SuLVIn välinen yhteistyö. Tässä on paljon kehittämistä. Vaikka on olemassa Kuvernööri -toiminta, vuotuiset Puheenjohtaja-päivät ja marraskuussa vuosittainen Liittovaltuuston kokous, eivät ne riitä kattamaan informaation laajuutta, mikä SuLVIn ja kentän välillä tulisi olla. En liene kovin väärässä todetessani, että harvassa jäsenyhdistyksessä todella tiedetään, mitä SuLVI tekee tai on tekemättä. Tietämättömyys ruokkii luuloja ja huhuja. Mikä pahinta, syntyy vääriä mielikuvia ja odotuksia. Yhteistyötä voidaan ja tulee tehostaa. SuLVIn hallituksella on vahva rooli myönteisen kehityksen aikaan saamiseksi. Mutta se ei voi olla yksipuolista. Narulla on hankala työntää. Jäsenyhdistykset ja erityisesti niiden t vaikuttavat omilla teoillaan asiaan. Tiedon siirto molempiin suuntiin on tarpeellista. Meillä on yhteinen haaste. Kuinka saamme nuoret opiskelijajäsenet jatkossa - heidän siirtyessä työelämän piiriin tulemaan aktiivisesti mukaan jäsenyhdistyksen toimintaan. Yhdistysten keski-ikä on varsin korkea. Ukkoutumisen vaara on todellinen. Paikallista yhdistystä uhkaa hidas kuolema. Kuinka tämä estetään, siinä haastetta kerrakseen. Haasteet tulee nähdä mahdollisuuksina. Ympäristön muutokset tuovat yhä enemmän vaatimuksia meille kaikille. SuLVIlaiset LVI-alan ammattilaiset kehittävät, rakentavat ja ylläpitävät talotekniikkaa tämän päivän ja tulevien sukupolvien käyttöön. Näissä ratkaisuissa optimoidaan elinkaaren aikaiset kustannukset ja minimoidaan ympäristövaikutukset. Me voimme vaikuttaa ja myös vaikutamme. Kalevi Hyvärinen SuLVI SuLVIn yhteistoimintajäsenet 2014 w K KVJ w. Epicur Group Oy.fi VILPE / SK FASTENING

2 LVI-alan opetus 100 vuotta Mistä saadaan päteviä LVI-insinöörejä? Moni kysyy tänään, mistä saada päteviä LVI-suunnittelijoita, töitä kun olisi. Rakennusten energiatalouden asiantuntijoista ja energiatodistusten antajista on myös pulaa. Osaavista LVI-insinööreistä on ennenkin ollut pulaa. Alan insinöörien kysyntä nimittäin kasvoi vyöryn lailla, kun Suomi muutti maalta ja uunilämmitetyistä pientaloista kaupunkien kerrostaloihin. Erityisen suureksi ongelma kasvoi 1890-luvun nousukaudella. Ratkaisu löytyi mm. palkkaamalla insinöörejä Ruotsista. Mutta omastakin takaa löytyi huippuja luku oli Suomessa suuren muutoksen ja muuttoliikkeen aikaa. Teollistuminen muutti tuotannon ja asumisen tapoja. Alkoi teollisen tuotannon aika, tulivat rautatiet ja höyrylaivat ja isot tehtaat. Myös asumiseen tuli muutoksia. Muutettiin kaupunkeihin ja niissä alettiin rakentaa kerrostaloja, joita ei enää voinut lämmittää asuntokohtaisilla uuneilla ja joissa tarvittiin toimiva viemäri ja käymäläjärjestelmä. Myöskään veden nouto pihan kaivosta ei enää käynyt päinsä entiseen tapaan, kun tiiviin asutuksen vuoksi kaivojen vesi likaantui. Kaivovesi ei myöskään riittänyt tulipalojen sammutukseen puurakenteisissa kaupungeissa. Tarvittiin siis LVI-tekniikkaa. Mutta mistä saatiin tuohon nopeasti kasvavaan tarpeeseen osaavat insinöörit? Suomessa teknillinen koulutus oli aloitettu 1849, kun nykyisen Aalto-yliopiston (Teknillisen korkeakoulun) edeltäjä, Helsingin teknillinen reaalikoulu, perustettiin. Lähinnä kyseessä oli teknillisesti suuntautunut yläaste tai korkeintaan lukio. Mutta ammatillista ja teknistä opetusta siellä jo oli. LVI-alalle ei tietenkään missään ollut vielä mitään koulutusta. Perustieteitä, kuten lämpötekniikkaa opetettiin. Mutta tuon lyhyen teknillisen koulutuksen perustalta valmistuivat kuitenkin maahamme ensimmäiset LVI-alan asiantuntijat. Jotkut kävivät jatkamassa opintojaan Saksassa tai Ruotsissa, monet menivät ulkomaille insinöörintöihin ja oppivat käytännön koulussa ammattinsa. Insinööripula oli kuitenkin suuri ja monet yritykset, kuten Högfors Bruk, palkkasi suuren osan insinööreistään Ruotsista, jossa koulutus oli ehtinyt pidemmälle. Ensimmäinen suomalainen LVI-insinööri Insinööri Gustav Emil Berggren, syntyi Porvoossa 1837 ja läpäisi jo vuonna 1854 Helsingin teknillisen reaalikoulun 17 vuoden iässä. Hän meni Helsingin Kirurgisen sairaalan lastenosasto noin sata vuotta sitten. Taustalla näkyy kesällä käytetty ilmanvaihdon poistoventtiili. Se suljettiin talveksi, jolloin poisto tapahtui seinän alaosassa olevasta venttiilistä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. töihin Pietariin ruotsalaisen keksijän Immanuel Nobelin konepajaan. Venäjällä vallitsi silloin metalliteollisuudessa korkeasuhdanne Krimin sodan vuoksi. Berggren viihtyi Pietarissa eri tehtävissä seitsemän vuotta, kunnes siirtyi Ruotsiin Gustav Emil Berggren - ensimmäinen LVI-mies Suomessa. maan vanhimpaan metallitehtaaseen Motalaan. Muutaman Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen hän lähti töihin Englantiin, jossa hän perehtyi lisää lämpötekniikkaan ja siihen liittyviin laitteisiin, ja palasi sitten taas uudelleen Pietariin. Kotimaahan Berggren oli valmis palaamaan vasta vuonna vuoden ulkomailla olon jälkeen. Hän johti viisi vuotta Turussa alan ensimmäistä merkittävää kotimaista valmistajaa, Åbo Jernmanufaktur Bolagia. Sitten hän siirtyi Helsinkiin, jonne hän perusti omaa nimeään kantavan yrityksen, jolla oli suunnittelun ja urakoinnin lisäksi myös valmistusta, mm. konepaja ja oma valimo. Yhteistyö edellisen työnantajan kanssa oli kuitenkin myös edelleen jatkuvaa. Berggrenin johdolla saatiin aikaan useita korkeatasoisia LVI-ratkaisuja, esimerkkinä Helsingissä Kirurginen sairaala ja Valtionarkisto. Hän suunnitteli myös Suomen pankin uuden päärakennuksen tekniikan. Hän suunnitteli ja toteutti myös muualle maahan monia merkittäviä kohteita. Hänen nimensä mukaan nimetty kokoontumistilojen ilmalämmitysjärjestelmä oli tunnettu ja yleisesti käytössä. Yrityksen toiminta katkesi kuitenkin 1890-luvun lopulla Gustav Berggrenin sairastumiseen. Hän kuoli vuonna 1903 ja yhtiö ajautui konkurssiin EK

3 Oulun poijat olleet aktiivisia jo 50 vuotta Viime vuosina on moni SuLVIn jäsenyhdistys juhlinut toimittuaan täysiä vuosikymmeniä. Samalla ovat monet julkaisseet toiminnastaan kertovan kirjan tai lehden. Seuraavassa esittelen lyhyesti viime vuonna ilmestyneen yli 80-sivuisen kirjan, Oulun seudun LVItekninen yhdistys 50 vuotta v Se kuvaa hyvin aktiivisen teollisuuskaupungin LVI-alan väen toimia näinä vuosina. Kirjan on toimittanut Lauri Skants, tietenkin suuren innokkaan avustajajoukon avulla. Hän ansaitsee toimistaan tässä asiassa oululaisten ja meidän muidenkin kiitokset. Hän on ollut muuten mukana eri tehtävissä kerhossa ja yhdistyksessä jo vuodesta Kunnioitettavaa. Jäsenyhdistykset, jotka ovat yhdistystoiminnan selkäranka, ovat hyvin erilaisia. Helsingissä jäseniä on yli 700 ja kun suuressa kaupungissa muuta toimintaa riittää, on HeLVIn toiminta jäseniinsä nähden aivan toisenlaista kuin pienemmillä paikkakunnilla. HeLVI kantaa myös SulVIn alkuvuosien historian perintöä. Se saattoi muutama vuosi sitten juhlia jo 80-vuotisjuhliaan. Muualla on perinne paljon lyhyempi. Ensimmäiset LVY:n kerhot perustettiin jo sodan jälkeen, mutta laajemmin alan henkilöiden paikallinen järjestäytyminen alkoi hieman myöhemmin. Oulun seudulla oli paljon silloisen LVY:n jäseniä ja siksi 3. lokakuuta 1962 kokoontui 24 alan aktiivia Oulun kauppaklubille perustamaan Oulun ja laajemman Oulun seudun LVY:n jäseniä yhdistävää kerhoa. Nimeksi se sai LVY:n Pohjolan kerho. Jäsenkuntaa oli laajalti pitkin maakuntaa aina Raahesta Kajaaniin ja Rovaniemelle. Ensimmäiseksi ksi valittiin kokoonkutsuja Olavi Hiltunen ja sihteeriksi Ossi Haipus, myöhemmin monivuotinen. Valtakunnallinen yhdistys LVY hyväksyi kerhon säännöt nopeasti ja toiminta lähti heti voimalla käyntiin. Samana vuonna pidettiin vielä kaksi kokousta, joissa kuultiin esitelmiä ja tutustuttiin tuotteisiin. Pitkään ongelmana oli se, ettei jäseniksi voitu hyväksyä muita kuin LVY:n jäseniä. Siksi päätettiin, että he voivat osallistua toimintaan ilman äänioikeutta. Jäsenhankintakampanjoita järjestettiin ja mukaan saatiin pian edustava joukko alan ihmisiä. Lauri Skants, Oulun seudun LVItekninen yhdistys 50 vuotta v teoksen toimittaja. Hallituksen jäsen Pentti Kuurola poseeraa OuLVIn LVI-frakki päällään huutokauppatilaisuudessa vuonna Kyseinen frakki huutokaupataan vuosijuhlissa ja huutaokaupan tulot menevät yhdistyksen stipendirahastoon. Kun yhdistysrakenne muuttui vuoden 1971 syksyllä ja paikallisten rekisteröityjen yhdistysten perustaminen alkoi, olivat oululaiset heti mukana. Oulun seudun LVI-tekninen yhdistys perustettiin Puheenjohtajaksi valittiin Lauri Skants, jonka kaksivuotisen kauden jälkeen yhdistyksellä on ollut 14 henkilöä puheenjohtajina. Pitkään vetovuorossa olleen Jukka Pantsarin on tänä vuonna korvannut Kauko Piiroinen, jolla on kokemusta tehtävästä jo vuosien takaa. Jäsenkunta on kasvanut vuosien mittaan. Jo heti toisena vuonna oli kerhon ohjelmassa myös pikkujoulut sekä ulkomaan matka Tukholmaan, johon osallistui 27 jäsentä. Aktiivisuutta siis riitti ja sitä tuntuu riittäneen kaikki nämä 50 vuotta. Kerho on pitänyt huolta alan senioreista ja tarjosi jo 1970-luvun alusta alkaen heille mahdollisuuden omiin kokoontumisiin ja matkoihinkin. Seniorien toiminta onkin ollut aktiivista. Useita oululaisia on myös ollut mukana Hotoraudan vääntäjien korkeassa raadissa. Yhdistyksen sisäinen tiedotus oli pitkään oman lehden Kuukausikanavan varassa, mutta pari vuotta sitten siirryttiin kokonaan uuteen aikaan, ja kaikki tiedotus hoidetaan nyt omien sivujen kautta. Oulun torin tunnettu, tukeva Toripolliisi-patsas, jonka veisti vuonna 1987 kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen, on symbolina myös OuLVIlla. Sen näköispatsas, tosin alkuperäistä merkittävästi pienempänä, on nimittäin myös Veistoksena tunnettu yhdistyksen huomionosoitus, jolla palkitaan ansioituneita. Oulu on tunnetusti merkittävä koulukaupunki. Siellä on mm. yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Jälkimmäisessä nykyisin talotekniikaksi kutsutun koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdon nimenä on LVI-tekniikka ja siltä on valmistunut viime vuosina parikymmentä osaajaa vuosittain. Alan vetovoima oli välillä hukassa, mutta nyt näyttää paremmalta ja opiskelijoita riittää. Mutta muutakin koulutusta on helppo saada. Oulun seudun ammattiopistosta valmistuu vuosittain noin puolisataa käytännön ammattilaista. Koulutustarjontaa täydentää vielä Oulun aikuiskoulutuskeskus, jossa voi aikuisena opetella LVIalan ammatteja ja suorittaa myös erikoisammattitutkintoja. Aiemmin oli insinööriopetus Oulun teknillisessä oppilaitoksessa, jossa myös LVI-tekniikkaa saatettiin opiskella. Kirjassa on paljon kuvia, jotka näyttävät väen viihtyneen kokouksissa ja matkoilla. Kevennyksenä on myös tarina Sakke Järvenpään kommelluksista OuLVI-frakin kanssa juhlissa kymmenen vuotta sitten. Sakke Järvenpää on myös sanoittanut vesijohtomiesten marssin Oulun seudun murteella. Myöskään teknistä asiaa ei ole unohdettu ja kirjassa on monta yleistä teknistä artikkelia, mutta myös erityisesti Oulun seudun omista ratkaisuista. Vesilaitos on toiminut siellä 110 vuotta, ja kaukolämpö ja sähkö on vuosia tuotettu Toppilan isoista voimaloista. Ajan hengessä on sittemmin rakennettu myös jätteitä polttava ekovoimalaitos Laanilaan. Tuulimyllyjäkin on seudulla riittävästi. Hyvin siis Oulussa on mennyt ja menee. Allekirjoittaneelle saa lähettää jäsenyhdistysten julkaisuja. Kirjoitan niistä näille sivuille, jotta voimme yhdessä vertailla kokemuksiamme. Esko Kukkonen

4 Messuyhteistyötä Jyväskylässä jo 40 vuotta Jyväskylän Paviljongin messukeskuksessa toteutetut Rakentaminen ja Talotekniikka messut olivat 40- vuotisen yhteistyön juhlaa. Rakentaminen ja talotekniikka messuilla oli tarjontaa niin rakentamisen ammattilaisille, kuin myös oman kodin rakentamista tai remontointia suunnitteleville messuvieraille. Messujen teemoina oli edellisvuosien tapaan rakentaminen, remontointi, kodin kunnostus, sisustaminen sekä uutuutena Piha ja Vapaa-ajan asuminen. Rakentaminen ja Talotekniikka messujen erilaiset luennot ja työnäytökset tarjosivat perinteiseen tapaan monipuolisen paketin tietoa erilaisille kohderyhmille. Kun vuonna 1994 Jyväskylän Messut Oy:n kanssa järjestetyillä Keski-Suomen rakennuspäivillä oli 48 tuote-esittelijää ja noin 8000 messuvierasta, oli juuri päättyneillä Rakentaminen ja talotekniikka messuilla 270 näytteilleasettajaa ja noin messuvierasta. Voidaankin hyvällä syyllä todeta, että Rakentaminen ja talotekniikka -messuista on muodostunut yksi Suomen suurimmista vuosittaisista rakentamisen, remontoinnin ja sisustamisen erikoismessuista. Jyväskylässä näyttely- ja messutoiminta on alkanut KeSuLVIn toimesta jo vuonna Tuolloin Oman panoksensa messujärjestelyihin antaneita työryhmiä palkittiin kunniakirjoin. KesuLVIn Antti Saari vastaanotti kunniakirjan yhdistyksen puolesta. näyttelypaikkana toimineella Keskusammattikoululla järjestettiin huhtikuun päivinä LVI-69 Jyväskylä -näyttely. Vuonna 1972 Hippoksen ylipainehallilla järjestetyn messutapahtuman nimenä oli Keski-Suomen rakennuspäivät, jonka järjestämisestä alkoi yhteistyö muiden alan järjestöjen kanssa. Näihin järjestöihin kuuluvat mm. Jyväskylän Seudun Sähkötekninen yhdistys ry, Rakennusmestariyhdistys, Kauppakamari sekä Jyväskylän Messut. Vapaaehtoisvoimin järjestettävät messut alkoivat olla liian vaativa tapahtuma järjestettäväksi. Näin ollen v neuvoteltiin yhteistyösopimus Jyväskylän messujen kanssa ja ensimmäiset nykymuotoiset messut järjestettiin v Jyväskylän Kauppaoppilaitoksella. Messujen järjestäminen suunnitteluineen ja toteutuksineen vaatii yhteistyötä ja laajaa verkostoitumista. Messujen työryhmään onkin kutsuttu kaikki rakentamiseen liittyvät yhdistykset Keski-Suomesta. Messujen järjestämisessä mukana ovat; Jyväskylän Puutarhaseura, Keski-Suomen Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Jyväskylän Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, Keski-Suomen LVI-yhdistys Ke- SuLVI, Keski-Suomen Sähkötekninen yhdistys ry, Keski-Suomen Ammatti-isännöitsijät ry ja Infra ry Messutoimikunnan puheenjohtajuus on annettu KeSuLVIlle. Tämän vuoden messujen avajaisissa muistettiinkin messujen työryhmään kuuluvia yhdistyksiä kunniakirjoin. KeSuLVIn puolesta kunniakirjan vastaan otti Antti Saari. KeSuLVille on ollut erittäin tärkeää messujen yhteyteen järjestetyt koulutus- ja informaatiotilaisuudet. Vuosien mittaan on arviolta 2000 KeSuLVIn jäsentämme osallistunut ammattitaitoa kohottavaan ja ylläpitävään koulutukseen. Tänä vuonna järjestetyn Hybridijärjestelmät ja niiden ohjauksen järjestäminen eri automatiikoilla -koulutustilaisuuden ohjelmasta vastasi SuLVI yhteistyössä LEYn kanssa. Koulutukseen oli ennalta ilmoittautunut yli 50 asiasta kiinnostunutta. Antti Saari ja Timo Toivanen Neuvoslounas Hotoraudan vääntäjien lounaskokous pidetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Hotelli Arthurin kabinetissa, Vuorikatu 17, Helsinki. Tarkista jos epäilet, että henkilökohtaiset tietosi eivät ole ajan tasalla. Sivuillamme löytyy jäsentietojen muutoslomake. SuLVIin palautuu postia väärien osoitetietojen vuoksi. Muista Jäsenmaksut Tarkista, että olet maksanut jäsenmaksusi. Talotekniikka-lehden tulo keskeytyy maksamattoman jäsenmaksun vuoksi. Jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa voi kääntyä Kaija Ruokosen puoleen, puh , sähköpostilla tai HVAC European Championships 2014 ilmoittaudu mukaan! Puolan Sand Valleyssä kisataan taas golfin merkeissä Ilmoittautuminen tapahtuu suoraan matkanjärjestäjälle (Golden Sun Golf, puh , faksi ). Paikkoja on vielä muutama vapaana!

5 SuLVIn koulutuskalenteri Kaikkiin hintoihin lisätään 24 %:n arvonlisävero. Hybridijärjestelmät ja niiden ohjauksen järjestäminen eri automatiikoilla Kotka Hinta: 150, iltapäivätilaisuus Suunnittelijaseminaarikiertue Luentoaiheet: - Energiatehokkuus ja energiatodistusten nykytila - Aurinkosuojauksen merkitys energiatehokkuuteen ja laitemitoitukseen - Hybridijärjestelmät ja niiden ohjauksen järjestäminen eri automatiikoilla Kouvola Turku Tampere 7.5. Oulu 8.5. Vaasa Hinta: 150, aamupäivätilaisuus Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijakoulutus ja Oulu Hinta: Jäsenille 1180, ei-jäsenille 1480 Energiatodistuksen laatijan koulutus, perustaso Helsinki 5.5. Jyväskylä Hinta: Jäsenille 395, ei-jäsenille 495 Dynaamisen laskentamenetelmän perusteet sekä kesäajan sisälämpötilan hallinta ja simulointi Helsinki Hinta: Jäsenille 395, ei-jäsenille 495 Pienpuhdistamohuoltajien pätevöitymiskoulutus, yleisosio Kuopio Hinta: Koulutus tentti 100 FISE-pätevyystentit: Ilmanvaihtosuunnittelija (IVSU) Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelija (KVVSU) Ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (IVTY) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja (KVVTY) Kylmäsuunnittelija (KYL) Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija (VHS) Lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien (LVV) kuntotutkija Energiatodistuksen laatija (ET) Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu Hinta: 80 per tentti. Samana päivänä voi suorittaa max 2 tenttiä. Huom! ET-tenttiin haetaan pätevyydenhakulomakkeella viim. 2 vkoa ennen tenttiä ja hakemuksen käsittelymaksu veloitetaan tenttimaksun yhteydessä. FISE-pätevyyden hakeminen Hinta: Vuonna 2014 pätevyyshakemuksen käsittely 170 ja pätevyyden rekisteröinti 180. Lisätietoa: Yhteistyössä Inspectan kanssa: Ratkaisuja rakennusten sisäilmaongelmiin Vantaa Hinta: 575 Ilmoittautumiset: training.finland@inspecta.com tai Jaana Ista p Tulevia koulutuksia: IV-laitteiden ja -järjestelmien kuntotutkimusopas LVV-kuntotutkimusopas CE-merkintä Rakennusten kaukolämmitys K1 Koulutusten tarkemmat ohjelmat: Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin kurssikohtaisten ilmoittautumislinkkien kautta tai koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna.hoikka@sulvi.fi. Katso viimeiset ilmoittautumispäivät ja peruutusehdot nettisivuilta tarkemmista kurssiohjelmista. Lisätietoja anne.ruostetsaari@sulvi.fi. SuLVIn koulutuksiin liittyy SuLVIn Moodle verkkooppimisympäristö, mikäli ohjelmassa ei muuta mainita. Yhteistyössä Amiedun kanssa (hinnat sis. alv 24 %) YSE 1998 Sopimusehtoja sekä KVV- ja IVtyönjohtajan/-suunnittelijan pätevyydet Helsinki Vesi- ja viemärilaitteistot (D1) Putkistomateriaalit ja syöpyminen, putkistojen pinnoitus ja ääneneristys 1 pv syksy Helsinki Ilmanvaihtolaitokset (D2) Turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus 1 pv syksy Helsinki KVV-työnjohtajakoulutus (KVVTY) IV-työnjohtajakoulutus (IVTY) Hinta yo. koulutuspäivistä valittaessa: Lähipäivää jäsen ei-jäsen IV-mittauksen pätevyys - Ilmastointijärjestelmien mittaus, säätö ja kanaviston tarkastaminen 1-4 pv ja Helsinki Voit osallistua yksittäiseen koulutuspäivään tai suorittaa koko neljän päivän kokonaisuuden ja hakea IV-mittauksen pätevyyttä. Hinta: Neljä päivää jäsenille 1020, ei-jäsenille Yksittäinen päivä jäsenille 275, ei-jäsenille 295. Pätevyyskäsittelymaksu 4-päivän kokonaisuuden suorittaneille pätevyydenhakijoille on 186. LVI-automaatiokoulutus Helsinki Hinta: Jäsenille 295, ei-jäsenille 325 KVV- ja IV-työnjohtaja (B-vaativuusluokka) koulutus Hinta: 719 Ilmoittautuminen: koulutushaun kautta Lisätietoa: seminaarit@amiedu.fi tai p /Malla Hacklin Kiinteistön kaukolämpötyönjohtajan pätevyyskoulutus ja tentti Helsinki, vaativuusluokat a ja b Hinnat: Vaativuusluokka a: Koulutus pätevyyden haku ja tentti 190. Vaativuusluokka b: Koulutus pätevyyden haku ja tentti 120. Hintaan sisältyy koulutus, pätevyystentti, koulutusmateriaali, ohjelman mukaiset tarjoilut sekä pätevyyden toteaminen ja rekisteröinti. Ilmoittautuminen: Koulutukseen haetaan erillisellä hakulomakkeella. Hakulomake täyttöohjeineen ja pätevyysvaatimuksineen löytyy osoitteesta koulutushaun kautta tai Hakemus ja todistusjäljennökset tulee toimittaa viimeistään kolme viikkoa ennen koulutuksen ajankohtaa osoitteella: Amiedu, Kaukolämpötyönjohtaja, PL 151, Helsinki tai sähköpostitse seminaarit@amiedu.fi.