www.ett.fi TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA MAATILOJEN TURVALLISUUS- HANKE OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT ry Dipl. ECBHM
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Etukäteissuunnittelu ja strategian valinta; uuden eläinaineksen hankintatapa ja riskitekijät: 1. Uudistus omana kasvatuksena - tautiriskejä ajatellen turvallisin tapa - vie aikaa, sitoo työvoimaa, vaatii asialliset tilat ja ruokinnan, jotta saadaan kestäviä tuotantoeläimiä - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma eläinaineksen parantaminen - kasvatus muun eläintenhoidon ohella ei välttämättä aiheuta suuria kustannuksia
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 2. Uudistus rahtikasvatuksena - vapauttaa työvoimaa, ei tarvita kasvatustilaa eikä rehuja, toisaalta aiheutuu selkeitä kustannuksia - tautiriski vaihtelee; onko yhden tai muutaman tilan suljettu toimintamalli vaiko ulospäin avoin eläinliikenne (= hallitsematon tautisriski) - vastuukysymykset syytä selvittää etukäteen; mitä jos - kirjallinen kasvatussopimus; millainen tuote halutaan - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma, eläinaineksen parantaminen - tuleville eläimille vastaanotto-osasto - salmonellatutkimukset eläinsiirtojen yhteydessä
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 3. Uudistus eläinostoina, kotimaa - nopea ja kustannustehokas (?), tuotanto saadaan tehokkaasti alkuun, voidaan ostaa hyviä tuotantoeläimiä - tautiriski sitä suurempi, mitä useammalta tilalta eläimiä ostetaan, parempi ostaa aina samoilta tiloilta - varminta ostaa kokonaisia karjoja, joiden tautihistoria tunnetaan, huonot eläimet voidaan ostovaiheessa laittaa teuraaksi => suunnitelmallisuus!! - voidaan ostaa myös hyviä lehmävasikoita, jotka jatko- kasvatetaan itse, mahdollisesti erillinen ostokaranteeni - lähtötilan eläinten terveydentilasta hankitaan mahdollisimman paljon dokumentoitua tietoa => Nautakarjan terveystodistus, www.ett.fi
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 4. Tuonnit - ei rutiinitoimintaa; tapa hankkia korkeatasoisia jalostuseläimiä, ei massatuotantoeläimiä - aiheuttaa aina korkeampia kustannuksia ja lisätyötä - ennen tuontieläinten hankintaa yhteys ETT:hen; selvitys lähtömaan ja lähtötilan tautitilanteesta; tuontien ohjaus tapauskohtaisesti ETT:n toimesta; Eviran ja ETT:n ohjeet - tuonnit mieluummin ns. polttiaisvapaana aikana (sinikielitautiriski), muita tautiriskejä mm. pälvisilsa - vaihtoehtona elävien eläinten tuonnille sperman ja alkioiden tuonti; tautiriskien kannalta turvallisempi vaihtoehto
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Tilakohtainen toimintamalli valitaan olosuhteista, toimintatavoista ja tilan tavoitteista riippuen Eläinkaupassa suurimmalla todennäköisyydellä leviäviä tauteja ovat tartunnalliset sorkkasairaudet, uudet utaretulehdustartunnat, pälvisilsa, virusperäiset hengitys- tietulehdus- ja ripulitartunnat sekä salmonella (ellei salmonellatutkimuksia ole tehty) Eläinten tilapäisiinkin siirtoihin tilalta toiselle liittyy vastaava tautiriski kuin varsinaiseen eläinkauppaan; astutussonnien käyttö!?
NAUTOJEN TAUTEJA SUOMESSA BVD: Suomi lähes vapaa Salmonella: 10-15 tilaa/v. EHEC: harvinainen (5-15 tilaa/v.) Pälvisilsa: n. 10 tilaa/v. Paratuberkuloosi: 5 lihanautatilaa vuoden 1993 jälkeen Q-kuume: vasta-aineita löydetty muutamalta tilalta Virusripulit (talvidysenteria) Hengitystietulehdukset Virukset: RS-, korona-, adeno-, PI3, Bakteerit: Pasteurella multocida, Histophilus somni, Mykoplasmat: M. dispar, M. bovirhinis, Ureaplasma Tarttuvat sorkkasairaudet Tartunnalliset utaretulehdukset (Str. Agalactiae, S. Aureus ) BSE: 1 tapaus v. 2001
TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Vierailijat Rotat, linnut, kissat ja koirat Laidunkontaktit Kuivikkeet Teuras- ja välityseläinautot
BVD: NAUDAN TARTTUVA VIRUSRIPULI Virallisesti vastustettavaksi taudiksi 2004 Rajoittavat määräykset tilalle, jolta löytyy vasta-aineita Vapaaehtoinen BVD- terveysvalvontaohjelma lakkautettu 2009 alusta Tuontieläinten ja -alkioiden vastaanottajaeläinten tutkimus ETT:n ohjeiden mukaisesti Karjakohtainen tilanne voidaan selvittää tankkimaidosta tehtävällä vasta-ainetutkimuksella Suomi on käytännössä BVD- vapaa = > ei tutkimustarvetta tilojen välisessä eläinkaupassa
2000-LUVULLA: SALMONELLA Vain yksittäisiä tapauksia Lähes 100 % lypsykarja- ja noin 50 % lihatiloista ryhmävakuutuksen piirissä Saneeraukset rutiinia Näytteenotto vakiintunut eläinkaupassa Rehusektorin salmonellariskien hallinta korkealla tasolla Omavalvonta tilatasolla; esim. vuosittaiset salmonellatutkimukset
SALMONELLAN TAKIA RAJOITTAVIEN MÄÄRÄYSTEN ALAISINA OLLEET NAUTATILAT AJALLA 01.01.-31.12.2011 -S. Typhimurium DT 104 4 tilaa -S. Typhimurium FT 1 5 tilaa -S. Typhimurium FT 41 1 tila -S. Typhimurium NST 3 tila - S. Altona 1 tila - S. Haifa 1 tila -S. Müenchen 1 tila - S. Montevideo 1 tila (yhdellä tilalla S. Typhimurium, S. Haifa, S. Montevideo) 0 0 7 1 0 1 1 0 0 2 1 0 2
Salmonella: Erittyy ulosteessa Tartunta vain suun kautta Ostoeläimen salmonellatutkimus Vakuutus velvoittaa! Eläinten hyvinvoinnin tuen perusehdossa Nasevan kansallinen taso 2 kk sisällä ennen siirtoa Yksilö- tai yhteisnäyte Karjanomistaja voi itse ottaa näytteet
EHEC = Enterohemorraginen E.coli Ei ole eläintauti Ihmisillä yleisvaarallinen tartuntatauti Tartunta todetaan teurastamokartoituksin tai selviteltäessä ihmisten sairastumisia; v. 2011 yhteensä 12 tilaa Tartuntatilalle riskinhallintasuunnitelma Tilan liityttävä Nasevaan Ei eläinten myyntiä pitoon ennen kuin tila on osoittanut toteuttaneensa riskinhallintasuunnitelmaa Ei teuraaksi lantaisia eläimiä: teuraskelpoisuustarkastus virkaeläinlääkärin toimesta 3-10 vrk ennen teurastusta Riskinhallintasuunnitelman toteutus; työtä, korjauksia, desinfiointiaineita ym; kulut satoja tai tuhansia euroja/tila
NAUTATILOILLA VUONNA 2011 TODETUT EHEC- TARTUNNAT TILANNE 31.12.2011 >Teurastamoiden omavalvonta: - EHEC O 157:H7; 8 tilaa >Humaanikontaktit: - EHEC O 157:H7; 3 tilaa - EHEC O 145: 1 tila 2 0 5 0 3 0 0 0 0 1 0 0 1
PÄLVISILSA Trichophyton verrucosum sienitartunta Zoonoosi eli tarttuu eläimestä ihmiseen ja päinvastoin Itiöt kestäviä > oireettomatkin eläimet levittävät Ostoeläin aina riski! Lähtötilan pälvisilsavapaus varmistettava Tarvittaessa rokotus ennen siirtoa (tuontivaatimuksissa) Karanteeni + pesu (Imaverol, Virkon S) Tuotostappiot 5-10 %, vuotavauriot, ihotulehdukset Saneeraus rokottamalla; kulut n. 20 /eläin, ETT subventoi lypsykarja- ja emolehmätiloilla Ei välitys- eikä tuontieläimiä tilalla
PARATUBERKULOOSI Harvinainen Suomessa Ei virallisesti vastustettava eläintauti Elinkeinon pelisäännöt Tartunta useimmiten poikimisen yhteydessä hitaasti kehittyvä läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät oireile Esiintyy yleisesti EU:n alueella Ruotsissa ainutlaatuinen vastustusohjelma tilanne tunnetaan hyvin lihakarjoissa Ongelmia! Diagnostiikka Pitkä itämisaika Saneeraus vaikeaa Yhteys ihmisen Crohnin tautiin?? yksi vaikeimmin hallittavista tuontiriskeistä!
Q-KUUME Aiheuttaja Coxiella burnetii-bakteeri Zoonoosi Yleinen esim. Keski-Euroopassa, Tanskassa Pohjoismaissa kartoituksia Suomessa Tankkimaitokartoitus Kaikki brusellaseurantanäytteet tutkitaan myös Q- kuumeen varalta Suomessa todettu muutama (4) tilaa, joilla vasta-aineita Ei virallisesti vastustettava eläintauti Pelisäännöt!
VIRUSRIPULIT,HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä Virusperäisiä, sekundääriset bakteeritartunnat, Mycoplasma bovis (tuontiriski?) Pelisäännöt: Ilmoita oireista! Ei pitoeläinten myyntiä ennen kuin vähintään 1 kk kulunut viimeisistä oireista Evira: hengitystietutkimuspaketti, ripulipaketti Ohjeita: www.evira.fi
TARTTUVAT SORKKASAIRAUDET - Sorkkavälin ihotulehdus - Sorkkavälin ajotulehdus - Sorkka-alueen ihotulehdus
SORKKAVÄLIN IHOTULEHDUS - Dermatitis interdigitales
SORKKAVÄLIN AJOTULEHDUS - Yleensä yksi takajalka turvonnut
KANTASYÖPYMÄ Erosio ungulae
SORKKA-ALUEEN IHOTULEHDUS (DIGITAL DERMATITIS)
BLUETONGUE BT 8 Euroopassa elokuusta 2006 Uutena myös BT 6 (Hollanti, Tanska, Ruotsi), BT 1 (Ranska) Leviää polttiaisten välityksellä Suomessa kartoitukset teurastamoilla ja tankkimaidoista Emolehmäkarjat Ahvenanmaa, Etelä-Suomi Toimintaohje (Evira) Toimenpiteet; rokottaminen yms. EU:n lainsäädäntö muuttuu.
BLUETONGUE KIUSAA EUROOPPAA
BLUETONGUE; MITÄ JOS?! Rajoitusalue (tartunta-alue, suoja-, valvontavyöhyke) Periaate: märehtijöiden siirto alueelta kielletty Koskee myös sukusoluja Poikkeukset mahdollisia tietyin ehdoin Esim. rokotetut tai tutkitut eläimet Eviran tai läänineläinlääkärin luvalla Rokotus: nauta kahdesti n. kuukauden välein Uusittava vuosittain Paljon kysymysmerkkejä??????????????????????
KOKONAISTILANNE TOISTAISEKSI HYVÄ Uusia tauteja ei ole tullut Rokotuksia ei tarvita!!! Maassa jo olevia tauteja on saneerattu MUTTA: Tuotantorakenteen ja -tapojen muutos tuonut uusia haasteita tautiriskien hallintaan; nykyisellä monimuotoisella tuotantorakenteella ja eläinkaupan käytännöillä taudit leviävät!!
KEINOT TILANTEEN YLLÄPITÄMISEKSI Tautien vapaaehtoinen* seuranta tiivistä ja tautien saneeraus systemaattista; säännöllinen eläinten terveydenhuolto Tilanteen saavuttaminen/ ylläpitäminen on edellyttänyt ja edellyttää vastuunottoa ja aktiivista toimintaa etenkin tuottajilta: Tautiriskien hallinta kotimaan eläinkaupassa: terveystodistukset käyttöön!! Eläinten ja rehujen tuonnit riskejä halliten Tautisuojauksen tehostaminen tiloilla. * Elintarviketeollisuus ja tuottajat
MONIMUOTOINEN TUOTANTOTAPA JA ISO YKSIKKÖKOKO LISÄÄVÄT TAUTIRISKEJÄ!