NRO 1 TOUKOKUU 2013 SITA SUOMEN ASIAKASLEHTI USEAN ROBOTIN JÄRJESTELMÄ VIIKKIIN SUOMI KIERRÄTYKSEN KESKITASOA PALVELEVA LAHDEN YKSIKKÖ KIRSI-MARJA LEPO JA SINIKKA LIEHO, ONNINEN JÄTEHUOLTO ON AKTIIVISTA KUMPPANUUTTA
Päätoimittaja Jorma Kangas, SITA Suomi Oy Koordinointi Jasmin Ellik Toimitus OS/G Viestintä Taitto OS/G Viestintä Kansikuva Markku Ojala Photocredit Päivi Karjalainen, Markku Ojala, Ari Nakari Paino Finepress Oy Painosmäärä 2 200 kpl SITA Suomi Oy Linjatie 6, 01260 Vantaa puh 010 5400 asiakaspalvelu@sita.fi www.sita.fi Painettu Cocoon-uusiopaperille, joka on 100 % kierrätyskuidusta valmistettu uuden sukupolven hienopaperi. Paperi on CO 2 -korvattu. Ympäristömerkitty painotuote, 441 678 / Finepress Oy 2010 NRO 1 TOUKOKUU 2013 MEILLÄ ON SITOUTUNEITA, TUNNOLLISIA JA TYÖSTÄÄN YLPEITÄ IHMISIÄ. SITA Suomen Lahden yksikön päällikkö Pekka Jaakkola SIVU 10 SITAATTEJA...2 PÄÄKIRJOITUS...3 Onnisella kannetaan vastuuta ympäristöstä...4 TEHDÄÄN YHDESSÄ Usean Robotin kierrätysjärjestelmä Viikin laitokselle...8 SITAn laatu - ja ympäristösertifikaatti uudistettiin...8 QuattroSelect-kysely Turun alueella...9 ASKELEEN EDELLÄ Kohti teollisia symbiooseja...9 Kierrätyksen kasvu hyytyy Suomessa...10 PALVELEMALLA PARAS SITAlla ketterä asiakaspalvelu...12 Energinen yksikkö Lahdessa...13 LOPPUSITAATIT Ympäristöystävällinen Itellan Netposti...13 Talkoojätteet suursäkkiin tai lavalle...13 ROSKAINNOVAATIO Toimisto kiertoon...14 SITA MAAILMALLA Jätevoimalahanke Puolassa...14 SITALAINEN Timo Puisto ajaa loka-autoa Seinäjoen seudulla..15 SITAATTEJA KULJETUS JATKUU TURUSSA KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄNÄ SITAsiisti tapahtuman JÄTEHUOLTO-OPAS SITAsiisti tapahtuma OTA AVUKSI SITASIISTI TAPAHTUMAN JÄTEHUOLTO-OPAS Tapahtumajärjestäjille suunnattu SITAsiisti tapahtuman jätehuolto-opas valmistui loppusyksystä. Opas syntyi SITAn ja Seinäjoen Tangomarkkinoiden kolme vuotta kestäneen yhteistyön tuloksena. Näin oppaaseen saatiin koottua käytännöllistä asiaa tapahtumien jätehuollosta. Pilottihankkeen aikana saatiin Tangomarkkinoiden jätemäärä kävijää kohti pienenemään 250 grammasta 110 grammaan ja sekajätteen määrä laskemaan 90 prosentista 22 prosenttiin. Tangojen lisäksi SITAsiisti tapahtumia olivat viime kesänä muun muassa Provinssirock, Paavo Nurmi -kisat ja Valio-Jukola. Kysy lisää tapahtumat@sita.fi tai numerosta 010 5400. Kuntien ja kaupunkien valtuustot sekä uuden jätelain mukaiset jätehuoltolautakunnat ovat alkuvuoden aikana käsitelleet jätteiden kuljetusjärjestelmän valintaa. Esimerkiksi Turun kaupunginvaltuusto päätti, että kiinteistöjen omistajat saavat jatkossakin tehdä kuljetussopimuksen valitsemansa jätehuoltoyhtiön kanssa. Lopullinen päätös asiasta niin Turussa kuin monissa muissakin SITAn toimialueen kunnissa tehdään kevään aikana. Turun seudulla kunnat ovat sopineet, että jätehuoltolautakunta noudattaa yksittäisten kuntien tekemiä päätöksiä. Näin seudulla jatkuu nykyiseen tapaan sekamalli, jossa osa kunnista toimii kiinteistön haltijan järjestämän kuljetusmallin mukaisesti ja osa kuntayhtiöiden järjestämän kuljetuksen avulla. SITA Suomelle Turun tekemä päätös on merkittävä, koska Turku on toiseksi suurin yksikkömme ja merkittävä osa toimintaamme on kotitalouksien jätehuoltopalveluista huolehtiminen, toteaa yksikön päällikkö JU- HA-PEKKA MÄKILÄ. SITA Suomi teki palvelutyytyväisyystutkimuksen joulukuussa 2012, jonka mukaan 98 prosenttia vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväisiä SITAan. Lähes kaikki kotitaloudet eli 95 prosenttia vastaajista halusivat myös valita itse jätteenkuljetusyrityksensä, kertoo Mäkilä. Jätteenkuljetusten järjestämisestä tehdään kevään aikana päätöksiä esimerkiksi Uudessakaupungissa, Vihannissa, Heinolassa ja Lahden alueella. Kotitaloudet arvostavat hyvää ja yksilöllistä palvelua. 2 1 13
PÄÄKIRJOITUS SITA ON VASTUULLINEN YRITYS Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa vapaaehtoista, lainsäädäntöä ylittävää toimintaa sosiaalisella, taloudellisella ja ympäristön osa-alueilla. Toimittaja- ja alihankintaketjun hallinta, ympäristön kannalta kestävä tuote- ja palvelusuunnittelu, turvallinen ja viihtyisä työympäristö, yritysvastuun viestintä, vastuullisuus markkinoinnissa, sopimusten tinkimätön noudattaminen, hallintajärjestelmät vastuullisen liiketoiminnan työkaluina, vastuullisuuteen liittyvä laskenta ja raportointi ja pitkäjänteisesti kannattava vakaa liiketoiminta ovat perusesimerkkejä tästä. Yritykset, jotka panostavat vastuullisuuteen, pärjäävät taantuman ja kriisien aikana. Vastuullinen liiketoiminta ei ainoastaan ole tärkeää maineen ja luottamuksen kannalta; se vahvistaa kilpailukykyä ja pienentää riskejä. Vastuullisuus herättää ja ylläpitää luottamusta ja lopputuloksena kaikki hyötyvät: yritys itse, asiakkaat, työntekijät, omistajat ja ympäristö. MIKSI SIIS SITAN KANNATTAA OLLA VASTUULLINEN? Tukee kilpailukykyä: maine ja luotettavuus paranevat. Hyödyttää asiakkaita, omistajia, sidosryhmiä ja ympäristöä. Takaa vakaan aseman markkinoilla; asiakkaat valitsevat luotettavan ja hyvämaineisen laadukkaiden tuotteitten toimittajan. Minkälaiselta yritykseltä itse ostaisit palveluita tai tuotteita? Paikallisyhteisö odottaa vastuuntuntoa ympäristöstä. Työntekijät haluavat työskennellä yrityksessä, josta he voivat olla ylpeitä ja jossa heidän työtään arvostetaan. Taloudellinen vakaus ja kannattavuus on varmin tapa taata tulevaisuuden työpaikat ja investoinnit. SIKSI SITALLA: Vastuullisuus on osa liiketoimintastrategiaa. Arvostamme ja panostamme kehitykseen, yrityksenä sekä tuotteissamme. Tekeminen on johdonmukaista; ei yksittäisiä toimia. Toiminta on avointa ja läpinäkyvää, sisäinen ja ulkoinen viestintämme on hyvin perusteltua, selkeää ja johdonmukaista. Taloudellinen vastuu ja ympäristö- sekä sosiaalinen vastuu otetaan huomioon samanaikaisesti suunnittelussa ja päätöksenteossa. Noudatamme aina eettisiä sääntöjä, jotka omistajamme ja YYL ovat meille antaneet. Panostamme aina työturvallisuuteen, työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Vastuullisesta kumppanuudesta puhumme myös tämän lehden pääjutussa, jossa tutustumme Onnisen toimintaan. Heillä ympäristöjohtaminen on keskeinen osa toimintajärjestelmää. Oli mukava kuulla, että ensimmäinen yhteistyövuosi on jo tuonut tuloksia arjen ympäristötyössä. Esittelemme lehdessä myös Lahden yksikkömme ja siellä olevan toisen asiakaspalvelumme. Asiakaspalvelu saa ensimmäisenä kuulla kiitokset ja moitteet palvelumme onnistumisesta. Tuore palvelutyytyväisyystutkimuksemme kertoo saman kuin asiakaspalvelun saama palaute SITAn palveluun ollaan tyytyväisiä, kuljettajille annetaan kiitosta. Samassa kyselyssä saimme selvän viestin kentältä. Asiakkaamme haluavat itse valita jätteenkuljetusyrityksensä. Turussa tehtiin jo päätös kiinteistön haltijan järjestämän mallin jatkumisesta kaupungissa. Toivomme monen muun kunnanvaltuuston ja jätehuoltolautakunnan vielä päätyvän samaan, vapaaseen kilpailuun perustuvaan ratkaisuun kevään kokouksissaan. JORMA KANGAS Toimitusjohtaja, SITA Suomi-ryhmä Lisäksi tarvitaan laajaa kuntalaiskuulemista. Kuljetuksen nykykäytäntöihin ei tulisi tehdä merkittäviä muutoksia ennen kuin seudulla on päätetty esimerkiksi jätteenpolton jatkosta. Turun Sanomat 19.2.2013, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen Oma valinta on yleensä mieluisampi kuin toisen tekemä valinta. Turun Sanomat 26.3.2013 Ville Tavio (ps) Asukkailla pitää olla oikeus vaihtaa kuskaajaa, jos palvelu ei pelaa. Turun Sanomat 26.3.2013 Ulla Maija Vierimaa (kok) SITEERATTUA Haluan kuunnella eri näkökantoja ja rakentaa yhteistyötä. Yksityisillä yrityksillä pitää olla tasapuoliset kilpailumahdollisuudet julkisen sektorin kanssa. Uusiouutiset 1/13, Ympäristöyritysten liiton toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen 3 1 13
Kirsi-Marja Lepo (vas.), Vesa Hiltunen ja Sinikka Lieho tietävät, että sekajätteen määrän vähentäminen ja hyötykäyttöprosentin nostaminen vaativat Onnisen toimipisteiden ja SITA Suomen välistä yhteistyötä. Esimerkiksi kirkas muovi kannattaa lajitella erikseen. 4 1 13
ONNISELLA KANNETAAN VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JÄTEHUOLTO ON AKTIIVISTA KUMPPANUUTTA ONNINEN OY ON TEKNISEN TUKKUKAUPAN SATAVUOTIAS AMMATTILAINEN, JOKA TOIMII NYKYAJAN VASTUULLISESSA HENGESSÄ. YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN ON YKSI TOIMINNAN PERUSPERIAATTEISTA. TOIMIVA JÄTEHUOLTO ON YMPÄRISTÖKOKONAISUUDESSA KONKREETTINEN ARJEN TOIMINTAMALLI, JOLLA VASTATAAN NIIN KONSERNIN OMIIN VAATIMUKSIIN KUIN ASIAKKAIDENKIN ODOTUKSIIN. 5 1 13
t Jätehuollon ohjausryhmän työskentelystä saa arvokasta apua jätehuollon kehittämiseen. Sähköpostit ja soitot kirjataan SITAssa ylös, joten arjen yhteistyötä on helppo seurata, ja käsiteltävät asiat saadaan kaikkien tietoon, kertoo Kirsi-Marja Lepo. t Onnisella syntyvä jäte on pääsääntöisesti pakkausjätettä, kun toimittajilta tulevat tuotteet puretaan jakelukeskuksessa ja Express-myymälöissä. Pakkausjäte on lähinnä pahvia, muovia ja puuta, sanoo Sinikka Lieho. Tuoteryhmäpäällikkö KIRSI-MARJA LEPO toteaa, että tukkukaupan ympäristöä kuormittava vaikutus on suhteellisen vähäinen. Onninen kuormittaakin ympäristöä lähinnä vain jätteillä. Jätehuollon tulee siis olla toimivaa ja virheetöntä. Onniselle ei kuitenkaan riitä pelkästään se, että astiat tyhjennetään ajallaan, vaan jätehuoltokumppanin tulee olla aktiivinen ajattelija. Onninen ja SITA Suomi aloittivat vuosi sitten yhteistyön kilpailutuksen tuloksena. LVI-, sähkö-, kylmä- ja teräsalan tuotteistaan tunnettu Onninen tarjoaa monipuolisia materiaali- ja tietovirtapalveluja rakennusurakoitsijoille, teollisuudelle, infrarakentajille, julkisen alan toimijoille ja jälleenmyyjille. Konsernilla on liiketoimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Vajaasta kolmesta tuhannesta työntekijästä runsas tuhat on Suomessa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa. Onnisella on 42 toimipaikkaa Suomessa, joista 38 on Express-myymälöitä. 100-VUOTIAS PERHEYRITYS Harva suomalainen perheyritys on saavuttanut sadan vuoden ikää. Myös Onnisella on vuosien aikana tapahtunut paljon muutoksia. Teknisessä tukkukaupassa on viime vuosien suurimpia muutoksia ollut sähköisen kaupan kehittyminen ja lisääntyminen. Meillä on Express-myymälöissä koosta riippuen viidestä tuhannesta kymmeneen tuhanteen nimikettä ja jakelukeskuksesta saa tilata vielä suuremmasta valikoimasta. Nekin toimitamme seuraavana päivänä, kertoo Helsingin Konalan Expressin myymäläpäällikkö VESA HILTUNEN. KIINTEÄ OSA TOIMINTASTRATEGIAA Ympäristöjohtaminen on keskeinen osa Onnisen toimintajärjestelmää. Yritys on toiminut Suomessa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän mukaisesti jo kymmenisen vuotta. Nyt ympäristöjärjestelmä on sertifioitu kaikissa toimintamaissa. Koska edellytämme kumppaneiltamme vastuullista toimintaa niin yhteiskunnallisissa asioissa kuin ympäristönkin huomioon ottamisessa, tulee meidän itsekin toimia niiden mukaisesti. Ei olisi uskottavaa myydä esimerkiksi ympäristöhuoltoon liittyviä tuotteita, kuten jätevesijärjestelmiä, jos oma arvomaailmamme ei tue sitä, toteaa laatupäällikkö SINIKKA LIEHO. Vielä muutamia vuosia sitten ympäristöjohtamista pidettiin irrallisena asiana, mutta nyt se nähdään osana yhteiskuntavastuullisuutta. Vastuullisuus on myös sitä, että tehdään enemmän kuin laki vaatii, Lieho miettii. Onnisella on määritetty merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi pakkausmateriaalit, jätteet, kiinteistöjen energian kulutus, kuljetukset sekä vaaralliset aineet. TOIMIPAIKOISSA AKTIIVISTA LAJITTELUA Jätehuollossa on tärkeää saada lajittelu toimivaksi. Henkilökunnan tulee myös ymmärtää, miksi lajitellaan ja miten lajittelu toteutetaan oikein. Tähän olemme saaneet apua SITAn lajittelukoulutuksesta, Lepo selittää. Pakkausmateriaalien määrän vähentämisessä on yhtenä käytännön keinona otettu käyttöön palautettavat muovilaatikot, joissa kuljetetaan tavaraa Hyvinkään jakelukeskuksesta Express-myymälöihin. Onnisella ollaan aktiivisia lajittelijoita. Yrityksen omien laskelmien mukaan kierrätysprosentti oli viime vuonna 93,4. Hyötykäyttöön suunnattiin noin 2 500 tonnia ja kaatopaikalle meni vain runsas 177 tonnia. Kaikkiaan jätettä syntyi vuonna 2012 noin 2 700 tonnia. Onnisella halutaan myös tietää, mitä heidän lajittelemalleen hyödynnettävälle materiaalille tapahtuu jatkokäsittelyssä. Emme halua jätettä kaatopaikoille, Lieho tiivistää. Onnisella syntyy tonneissa laskien eniten hyötykäyttöön soveltuvaa materiaalia 6 1 13
Vesa Hiltunen toteaa, että jätehuolto on silloin toimivaa, kun se on huomaamatonta, eikä kuljetuksista tarvitse huolehtia erikseen. metallijätteestä ja toiseksi eniten puusta eli lähinnä kuormalavoista. Pakkauksista tulee eniten energiajätettä, kakkossijalla ovat pahvi ja muovi. Suurin jätemäärä syntyy Hyvinkään jakelukeskuksessa, missä meillä onkin käytössä puristimet. Sieltä myös saamme hyvityksiä osasta jätejakeista. Express-myymälöissä jätettä syntyy tasaisesti, mutta niiden jatkokäsittely on riippuvainen myös kunnallisista jätehuoltomääräyksistä. Haasteena Expresseissä on se, että jätejakeita on runsaasti, mutta määrät ovat pieniä, jolloin kuljetuskustannukset muodostavat suhteellisesti ison kustannuserän. Myymälöissä astioiden tyhjennysrytmi on yhdestä neljään kertaa kuukaudessa, laskee Lepo. TAVOITTEENA KUSTANNUSSÄÄSTÖT Onninen kilpailutti jätehuollon toimijat runsas vuosi sitten. Aikaisemmin jokainen toimipiste oli valinnut jätehuollon toimijat paikallisesti, mutta hajautetussa mallissa laskuja piti käsitellä paljon, ja varsinkin jätemäärien seuraaminen oli työlästä ja epäluotettavaa. Myös hinnoittelu oli kirjavaa. Ensimmäinen ehto keskitetylle sopimukselle oli se, että toiminnan kautta saadaan kustannussäästöjä suorissa kuluissa ja prosessikuluissa. Tämä saavutetaan vain keskittämisellä. Tavoitteenamme oli siis saada koko Suomen kattava palvelu. Tarvitsimme kumppanin, jolla on asiantuntemusta ja kykyä kehittää jätehuoltoamme yhdessä. Kilpailutuksen kautta päädyimme SITA Suomeen, kertoo Lepo, joka vastaa Onnisella yrityksen omaan käyttöön tulevista tuote- ja palveluhankinnoista. Ensimmäinen toimintavuosi on tuonut jo paljon muutoksia. Aluksi SITA kartoitti kaikki toimipaikat astiatasolla ja teki parannusehdotuksia toimintaan. Näin toimipaikoissa voitiin tehostaa lajittelua ja kierrätystä, jonka kautta sekajätteen määrä saatiin pienemmäksi. Samalla pienenivät myös kustannukset. Lisäksi SITA pitää yrityksen ajan tasalla valtakunnallisista ja paikkakuntakohtaisista jätehuollon määräyksistä. EDELLYTÄMME OMILTA KUMPPANEILTAMME VASTUULLISTA TOIMINTAA NIIN YHTEIS- KUNNALLISISSA ASIOISSA KUIN YMPÄRISTÖNKIN HUOMIOON OTTAMISESSA. SEURANNAN HELPPOUS YLLÄTTI Meille oli aivan uutta, että voimme internetpohjaisen seurannan avulla nähdä ja vertailla kaikkien toimipaikkojen jätemääriä reaaliajassa. Nyt vuoden alussa, kun meillä oli koossa koko viime vuoden tiedot, pääsimme täysillä hyödyntämään raportointia. Olin positiivisesti yllättynyt, miten kätevää vertailu toimipaikkojen välillä on, kun saa eteensä jätelajit ja -määrät piirakkaesityksenä. Poikkeamat on nyt helppo huomata, iloitsee Lepo. Yhteistyö on Levon mukaan sujunut SITAn kanssa hyvin. Onnisen jätehuollon ohjausryhmässä on mukana kiinteistö-, laatuja varastopäälliköt sekä SITAn tuotanto- ja asiakkuusvastuuhenkilöitä. Ohjausryhmässä valvomme palvelun laatua ja mietimme yhdessä kehitettäviä asioita. Päivittäistä yhteistyötä helpottaa myös oma sähköpostiosoite SITAan, kertoo Lepo. Onninen on satavuotias perheyritys, joka työllistää 2 800 työntekijää kahdeksassa maassa. 100-VUOTIAS ONNINEN Onninen täytti 100 vuotta helmikuussa. Yritys sai alkunsa, kun ALFRED ONNINEN perusti vesijohtoalan urakointiliikkeen Turkuun vuonna 1913. Sadassa vuodessa Onnisesta on kasvanut teknisen kaupan suuryritys, joka palvelee asiakkaita kahdeksassa maassa. Perheyritystä on neljännessä polvessa johtanut vuodesta 2000 lähtien vuorineuvos MAARIT TOIVANEN-KOIVISTO. Turussa alkanut asennustoiminta laajeni vuonna 1927 Helsinkiin. 1920-luvulla yhtiö aloitti tukkutoiminnan, joka kasvoi jo 1930-luvulla liikevaihdoltaan suuremmaksi kuin asennustoiminta. 1960-luvulla toiminta laajeni koko maahan, ja myös ilmastointi-alalle. 1970-luvulla Onninen aloitti sähköalan tukkukaupan ja urakoinnin. Ensimmäinen itsepalvelumyymälä avattiin vuonna 1983 Hämeenlinnaan. Kansainvälistyminen alkoi 1990-luvulla. Vuonna 2013 Onninen tarjoaa asiakaslähtöistä palvelua kaikissa 135 toimipaikassaan paikalliset tarpeet huomioon ottaen. 7 1 13
TEHDÄÄN YHDESSÄ KOONNUT: Johanna Pelto-Timperi ja Pirkko Soininen KUVAT: SITA USEAN ROBOTIN KIERRÄTYS- JÄRJESTELMÄ VIIKIN LAITOKSELLE SITA SUOMI OTTAA KESÄKUUSSA KÄYTTÖÖN USEITA ROBOTTEJA HYÖDYNTÄVÄN JÄTTEENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN, JOSSA ON KAKSI ZENROBOTICS RECYCLER -YKSIKKÖÄ. SITA SUOMI ON ENSIMMÄINEN YRITYS MAAILMASSA, JOKA SIIRTYY USEAN ROBOTIN JÄTTEENKÄSITTELYPROSESSIIN. Jätteeksi jäävien mutta hyödynnettävien materiaalien kestävä hyödyntäminen on entistäkin tärkeämpää tulevaisuudessa. Haluamme SITAlla olla edelläkävijöitä. Hankittu uusi teknologia tehostaa rakennusjätteen talteenottoa merkittävästi. Sen ansiosta voimme entisestään vahvistaa asemaamme korkealaatuisen uusioraakaaineen toimittajana suomalaiselle teollisuudelle, SITA Suomen toimitusjohtaja JORMA KANGAS sanoo. Uuden järjestelmän asennustyöt aloitettiin keväällä, ja linjasto valmistuu kesäkuussa. Uuden järjestelmän avulla pyritään nostamaan purku- ja rakennusjätteen hyödyntämisaste 95:een prosenttiin. HYÖDYNTÄMINEN TEHOSTUU SITAn hankkima kokonaisuus sisältää kaksi ZenRobotics Recycler (ZRR) -järjestelmää: yhden ZRR Heavy Picker -yksikön ja yhden ZRR Fast Picker -yksikön. SITAlla on ollut Viikin käsittelylaitoksellaan jo vuodesta 2011 testikäytössä yksi ZRR-järjestelmä. Prosessilaajennuksen jälkeen SITAlla on 1 metalli rejekti laitoskäsittelyyn ZenRobotics Recycler poimii käsittelylaitokselle tuodusta purku- ja rakennusjätteestä ballistisen seulan jälkeen erikseen esimerkiksi puun ja metallin. maailman suurin robotisoitu jätteiden käsittelykeskus, jossa toimii yhteensä kolme robottipohjaista kierrätysjärjestelmää. KOKONAISUUS KÄYTÖSSÄ ZenRobotics Recycler poimii ja lajittelee rakennus- ja purkujätteen turvallisesti ja tehokkaasti. SITAlla testikäytössä ollut ZRR-järjestelmä kasvatti rakennusjätteen hyödyntämisasteen 70 prosentista 90 prosenttiin 2 inertti 2D 2D palat 3 seulontaalite 3D palat Ballistinen seula metalli Viikin laitoksella. Nyt tavoitteena on nostaa hyödyntämisaste 95:een prosenttiin. Robotit eivät tee yksin työtä linjastolla, vaan ne ovat osa kokonaisuutta. Ensin Viikin laitokselle tullut sekalainen rakennusjäte esikäsitellään manuaalisesti kauhakuormaajalla. Jäte etenee ballistiselle erottimille, jonka lajittelee sen kolmeksi eri jakeeksi. Seuraavana on vuorossa ZenRobotics Recycler. puu 4 inertti 5 rejekti SITAN LAATU- JA YMPÄRISTÖSERTIFIKATIT UUDISTETTIIN SITA Suomen ISO 9001 laatu- ja ISO 14001 ympäristösertifikaatit päivitettiin vuoden alussa. Uudet sertifikaatit ovat voimassa vuoteen 2016 saakka. SITAssa on panostettu erityisesti asiakkaan jätevirtojen mahdollisimman tehokkaaseen materiaali- ja energiahyödyntämiseen ja sitä kautta jätteistä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin sekä asiakaspalvelun korkeaan laatuun. SITA sai sertifikaatit vuonna 2010. Olemme onnistuneet tekemään paljon kehitystyötä muutaman vuoden aikana, mutta vielä on parannettavaakin. Kiitosta auditoinnissa saimme muun muassa siitä, että työntekijämme ovat motivoituneita ja hyvin tietoisia toimintajärjestelmästämme, kertoo SITAn laatu- ja ympäristöpäällikkö ANU IHA- LAINEN. Ihalainen toteaa laatutyön olevan keskeinen osa kaikkien työtekijöiden arkea. Laatusertifikaatti määrittää puitteet toiminnalle ja tavoitteelliselle tekemiselle. Laatutyö on osa asiakastyytyväisyyttä. Seuraamme jatkuvasti, ettei toiminnassamme ole poikkeamia sovitusta laadusta. Jos niitä havaitaan, teemme korjaavat toimenpiteet ja mietimme, miten poikkeamat voidaan jatkossa ehkäistä. 8 1 13
ASKELEEN EDELLÄ QUATTROSELECT -KYSELY TURUN ALUEELLA Kuva: Sitra Käyttäjät pitävät QuattroSelect -palvelua helppokäyttöisenä ja ympäristöystävällisenä. Suurin osa kuluttajista kokee, että helpointa on lajitella jätteet omalla kotipihalla. Tämä selvisi SITAn kyselyssä, jossa kartoitettiin omakotiasukkaiden mielipiteitä QuattroSelect -palvelusta. Joulukuussa 2012 toteutettuun kyselyyn vastasi Turun alueella 192 asiakasta. QuattroSelect -palvelua piti hyvänä ideana kolme neljästä (74 %). Käyttäjät arvostavat erityisesti sitä, että palvelu on helppokäyttöinen ja ympäristöystävällinen. Polttokelpoisen jätteen lokerokokoa pidettiin osin liian pienenä. Lajittelu on suurimmalle osalle meistä jo arkipäivää, 92 prosenttia lajittelee jätteensä. Puolet (48 %) lajittelee jätteet itse ja vie ne alueellisiin keräyspisteisiin ja kolmasosa (31 %) lajittelee omassa pihassaan QuattroSelect -astiaan. Loput asukkaat vievät jätteensä kauppakeskusten keräyspisteisiin tai eivät lajittele ollenkaan. Enemmistö vastaajista (52 %) oli sitä mieltä, että kaikista mieluisinta olisi lajitella jätteet omassa kotipihassa, josta keräysauto noutaa ne. Eniten lajitellaan lasia (94 %), keräyspaperia (93 %), metallia (92 %), paristoja (85 %), pahvia (80 %) ja vaarallisia jätteitä (78 %). Kovia muoveja lajittelee vain joka kymmenes vastaaja. Asiakkaat toivovat, että QuattroSelectiin kerättäisiin ensi sijassa polttokelpoista jätettä, toiseksi kaatopaikkajätettä, kolmanneksi lasia ja neljänneksi metallia. He haluavat, että kerätty jäte kierrätetään uusiomateriaalina (81 %). Kyselyn mukaan 98 prosenttia vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväisiä SITAn palveluihin. vastaajista piti QuattroSelect -palvelua 74%hyvänä ideana. KOHTI TEOLLISIA SYMBIOOSEJA Kun toimintamallina on teollinen symbioosi, yritykset hyödyntävät toistensa sivutuotteita raaka-aineina. Materiaalit saadaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön, jolloin säästetään luonnonvaroja ja vähennetään kasvihuonekaasuja, ja jätteitä syntyy vähemmän. Samalla syntyy uutta liiketoimintaa, uusia tuotteita ja lisää myyntiä. UUDEN TOIMINTAMALLIN taustalla on globaali huoli luonnonvarojen riittävyydestä sekä tarve luoda kasvua, työpaikkoja ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia suomalaiseen teollisuuteen. Periaate on sama kuin paperi- ja kemian teollisuudessa yritysten sisällä harjoitetussa vertikaalisessa integraatiossa, mutta nyt vaihto tapahtuu yritysten välillä ylittäen laitosten ja sektoreiden rajat. Idea ei ole uusi, mutta sitä ei ole toistaiseksi pantu täytäntöön Pohjoismaissa. BRITANNIASSA TEOLLISISSA symbiooseissa on mukana jo 15 000 organisaatiota, jotka hyödyntävät toistensa ylijäämämateriaaleja, tuotantolaitoksia, osaamista ja logistiikkaa. Sen avulla saavutetaan vuosittain yli 400 miljoonan euron taloudellinen hyöty, ja sen kautta on luotu tai säilytetty noin 10 000 työpaikkaa. TEOLLISIIN SYMBIOOSEIHIN johtavan toiminnan käynnistämiseen ja ohjaamiseen tarvitaan puolueeton taho, joka auttaa yrityksiä löytämään toisensa ja hallitsee prosessissa tarvittavaa tietoa. Me Sitrassa olemme toimineet tässä aloitteentekijänä TEOLLISISESSA SYMBIOOSISSA YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT TOISTENSA SIVUTUOTTEITA RAAKA-AINEENA. Suomessa yhdessä Motivan kanssa. Teollisia symbiooseja edistävää NISPmallia (National Industrial Symbiosis Programme) kokeillaan parhaillaan koko Suomessa ja alueellisena kokeiluna Jyväskylässä. Ensimmäinen kumppanuuksien kehittämiseen tähtäävä työpaja pidettiin maaliskuussa Helsingissä. Mahdollisia synergioita tunnistettiin jo noin 120. On myös käynyt ilmi, että eri puolilla maata on jo nyt runsaasti osaamista ja hankkeita, jotka tähtäävät resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Teolliset symbioosit ovat myös näille yrityksille mahdollisuus toimintansa kehittämiseen. EDELLÄKÄVIJÖITÄ, JOIDEN joukossa SITA Suomi on, tarvitaan näyttämään tietä muille yrityksille. Motivaa, Sitraa ja muita julkisia toimijoita puolestaan tarvitaan luomaan toimintaympäristö sellaiseksi, että teollisten symbioosien muodostuminen on mahdollista. Suomessa ei ole perinteisesti ajateltu, että raaka-aineista olisi pulaa. Etsiessään kasvua ulkomailta yritykset joutuvat kuitenkin sopeutumaan markkinoihin, joilla on suurempi kysyntä niukkuuteen perustuvista ratkaisuista kuin runsaisiin raaka-ainevarantoihin perustuvasta tuotannosta ja palveluista. Siksi yritysten on järkevää ottaa tämä toimintatapa haltuun. Johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitra, liiketoiminta 9 1 13
KIERRÄTYKSEN KASVU HYYTYY JÄTETILASTOJEN MUKAAN SUOMESSA ON KIERRÄTYKSEN OSUUS PYSYNYT JO MUUTAMAN VUODEN ENNALLAAN. MEILLÄ ONKIN PALJON TEHTÄVÄÄ, ETTÄ EU:N 50 PROSENTIN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KIERRÄ- TYSTAVOITE SAAVUTETAAN. Eurostatin ja ETC/SCP:n tilastojen mukaan Suomi oli vuonna 2011 kierrättäjänä EU:n keskitasoa eli Italian kanssa samoissa lukemissa. Myös yhdyskuntajätettä tuotettiin meillä keskiarvoisesti eli noin 505 kiloa henkeä kohden vuodessa. Vuonna 2011 Suomessa vietiin yhdyskuntajätteestä kaatopaikalle 40 prosenttia, poltettiin 25 prosenttia, kierrätettiin 22 prosenttia ja kompostoitiin 13 prosenttia. SITA Suomen laatu- ja ympäristöpäällikkö ANU IHALAINEN kertoo, että tilastojen mukaan Suomessa 2000-luvulla hyvin alkanut kierrätyksen kasvu on hyytynyt ja kierrätyksen osuus on pysynyt lähes ennallaan jo useamman vuoden ajan. Suomessa kierrätetään siis 35 prosenttia yhdyskuntajätteestä, kun mukaan lasketaan myös kompostointi. Luku ei ole hyvä eikä huono, keskitasossa mennään. Meillä on kuitenkin paljon ponnisteltavaa, että pääsemme yhdyskuntajätteen osalta päämääränä olevaan 50 prosentin kierrätystavoitteeseen vuoteen 2020 mennessä. Olemme paljon jäljessä huippumaista, kuten Itävallasta, Saksasta ja Belgiasta, Ihalainen miettii. Jotta tavoite saavutetaan vuonna 2020, SUOMESSA KIERRÄTETÄÄN 35 % YHDYSKUNTAJÄTTEESTÄ, KUN MUKAAN LASKETAAN KOMPOSTOINTI. Kierrätystä voidaan tehostaa esimerkiksi SITAn QuattroSelect-palvelun avulla, jolla helpotetaan kotitalouksien lajittelua. Nelilokeroisen astian neljä eri jätejaetta kuljetetaan erillään nelikammioisella erikoiskalustolla. pitää Suomen kasvattaa kierrätysastettaan 1 2 prosenttia vuodessa. Tähän tarvitaan avuksi arjen jätehuollon toimia, kuten SITA Suomen kotitalouksien QuattroSelect -palvelu. SITAlla ollaan valmiita myös kehittämään lisää palveluja, jotta lajittelu saadaan helpommaksi. QuattroSelect -palvelun lisäksi meillä on erityisesti yrityksille suunnattuja palvelukonsepteja, kuten Puhdas Nolla, jotka antavat hyviä työkaluja ja ratkaisuja kierrätyksen tehostamiseen. Anu Ihalainen lisää, että oma kansallinen jäteasetuksemme on asettanut tavoitteeksi yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätysasteen saavuttamisen jo vuonna 2016. Tämän aikataulun saavuttamiseksi on kierrätystä lisättävä varsin nopeaan tahtiin. 10 1 13
VAIHTOEHTO MASSAPOLTOLLE Nyt Suomessa menee kaatopaikalle jätettä 40 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa luku on 1 3 prosenttia. Ihalainen uskoo, että tilastollisesti luku paranee, kun monet suunnitteilla olevat massapolttolaitokset otetaan käyttöön. Massapoltto ei kuitenkaan ole ratkaisu kierrätysasteen nostamisessa. Nyt suuntaus on vahvasti massapolttoon päin. Me olemme kuitenkin huolissamme siitä, että päätyykö jatkossa kierrätettävää materiaalia polttoon. Polttolaitokset ovat kalliita investointeja, joten voi olla, että niihin haalitaan Anu Ihalaisen mielestä Suomessa saatetaan rakentaa jo liikaakin polttolaitoksia. myös jätemateriaalia, joka ei suinkaan kuuluisi polttoon vaan olisi vielä kierrätettävää. Ihalaisen mukaan Suomessa onkin vaarana polttolaitosten ylirakentaminen. VEROT AVUKSI SITA Suomessa toivotaan valtiolta toimia, joilla voitaisiin tukea kierrätyksen aktivoimista. Samalla 50 prosentin kierrätystavoite olisi saavutettavissa. Niissä EU-maissa, joissa tutkimuksen mukaan kierrätysprosentti on korkea, on käytössä monia kierrätystä tukevia ohjauskeinoja. Suomeenkin on tulossa biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto vuonna 2016. Mutta itse kaipaan enemmän varsinkin kierrättämiseen, eikä siis massapolttoon, kannustavia ohjaimia. Näitä voisivat olla jätteenpolttovero ja pakolliset erilliskeräykset eri yhdyskuntajätteen jakeille ja kierrättämiseen kannustavat jätemaksut. NYT PITÄISI PANOSTAA ESIMERKIKSI LASIN- JA METALLIN LAJITTELUUN. Kaatopaikkaverotusta on Suomessa nostettu portaittain. Vuoden alusta lähtien jätevero on ollut 50 euroa tonnia kohti. Tutkimuksen mukaan nostolla ei ole ollut toivottua tulosta yhdyskuntajätteen osalta. Ihalaisen mielestä esimerkiksi Saksassa käytössä olevia keinoja voisi kopioida Suomeen, jos poliittista tahtoa löytyy. Nyt jätepolitiikkaa ohjaa jätelaki, joka pitää sisällään muun muassa tuottajavastuun. Lisäksi on valtioneuvoston asetus jätteistä, jäteverolaki ja valtakunnallinen jätesuunnitelma. Paikallistasolla toimintaa ohjaavat jätehuollon määräykset. LAJITTELU MONIPUOLISEKSI Anu Ihalainen ei usko, että kierrätysinto olisi kotitalouksissa laskenut. Osa kotitalouksista lajittelee lähes kaiken ja osalla lajitteluun menevät vain tietyt jakeet. Suomalaiset ovat edelleen esimerkiksi todella tunnollisia keräyspaperin lajittelijoita. Nyt pitäisi panostaa esimerkiksi lasinja metallin lajitteluun. Myös paristojen ja akkujen kierrätyksessä on parantamisen varaa. Uutena kasvavana ongelmana on kotitalouksissa tullut esiin lisääntyvä tekstiilien määrä yhdyskuntajätteen joukossa. Anu Ihalaisen mielestä on hienoa, että esimerkiksi Turussa päättäjät valitsivat kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusmallin. Näin SITA voi jatkaa QuattroSelect -palvelua, joka on saanut hyvän vastaanoton alueella. Palvelukyselystä lisää sivulla 9. Turussa QuattroSelect -astiaan lajitellaan omalla kotipihalla kartonki, lasi, metalli sekä polttokelpoinen jäte. Asiakas on voinut lisäksi siirtää vanhan jäteastiansa keräyspaperille. Näin kotitalouksista on haettu viisi eri jätejaetta. Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuvat: Ari Nakari ja Jasmin Ellik Yhdyskuntajätteen käsittely %:na SUOMI TILASTON KESKIVAIHEILLA % 100 80 60 40 20 0 EU Saksa Suomi kompostointi kierrätys jätteen poltto kaatopaikkasijoitus Eurostatin maaliskuussa julkaiseman tilaston mukaan kierrätys on lisääntynyt kymmenessä vuodessa paljon EU:n alueella. Vuonna 2001 alueella kierrätettiin tai kompostoitiin 27 prosenttia, kun luku on nyt 40 prosenttia. Syntyvän jätteen määrä vaihtelee. Eniten jätettä syntyi vuonna 2011 Tanskassa eli 718 kiloa henkeä kohden. Luxemburgissa, Kyproksella ja Irlannissa määrä oli 600 700 kiloa. 500 600 kilon väliin sijoittuvat Suomen lisäksi esimerkiksi Saksa, jossa meni vuonna 2011 kaatopaikalle 1 prosentti yhdyskuntajätteestä. Jätettä poltettiin 37 prosenttia, kierrätettiin 45 prosenttia ja kompostoitiin 17 prosenttia. Saksa on kierrätyksen mallimaa. Seuraavana on Irlanti, jossa kierrätysprosentti on 37. Tosin Irlannissa sijoitetaan kaatopaikalle 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Belgian kierrätysaste on 36 prosenttia ja kaatopaikalle menee vain 1 prosentti. Slovenian kierrätysprosentti on 34, mutta kaatopaikalle menee 58 prosenttia. Ruotsissa kierrätysprosentti on 33 ja kaatopaikalle menee vain 1 prosentti. Suomi sijoittuu listassa sijalle kymmenen 22 prosentin kierrätysasteella. Seuraavana on Italia, jossa kierrätysprosentti on 21 ja kaatopaikalle menee 49 prosenttia yhdyskuntajätteestä. 11 1 13
PALVELEMALLA PARAS Lahden asiakaspalveluyksikössä puhelimeen vastaavat Anne Seppälä (vas.), Taija Kuusinen-Pärssinen, Riikka Sigfrids ja Marjaana Hotokka. SITALLA KETTERÄ ASIAKASPALVELU SITAN ASIAKASPALVELUUN TULEVIIN PUHELUIHIN VASTATAAN KESKITETYSTI VAASASSA JA LAHDESSA. SITAN PUHELINPALVELU ON SAANUT KIITOSTA NOPEASTA JA YSTÄVÄLLISESTÄ TOIMINNASTA. Molemmissa asiakaspalvelun toimipisteissä on neljä työntekijää. Aikaisemmin asiakaspalvelu vastasi puheluihin toimipisteittäin, mutta vuoden 2010 syksystä lähtien puhelut on ohjattu valtakunnallisesti joko Vaasaan tai Lahteen. Lahdessa tiimin vetäjä on TAIJA KUU- SINEN-PÄRSSINEN. Toimihenkilöitä ovat ANNE SEPPÄLÄ, MARJAANA HOTOKKA ja RIIKKA SIGFRIDS. JENNI KARVINEN on hoitovapaalla. Vaasassa tiimin vetäjä on SA- TU MÄENPÄÄ ja toimihenkilöt ovat NINA LINDGREN, VIRPI MÄNTYNEN ja LINDA LILJESTRAND. Kuusinen-Pärssinen toteaa, että asiakaspalvelu on SITAn hermokeskus ulospäin. Jotta asiakkaat saavat mahdollisimman ajantasaista tietoa, pyritään muutoksista ilmoittamaan ensimmäiseksi asiakaspalveluun. Esimerkiksi ajojen reittiseurannan avulla voi- daan nopeasti kertoa vaikkapa kelitilanteen aiheuttamista viivästyksistä. Meillä on todella hyvä vastausnopeus. Tämä vuonna tavoitteenamme on sama kuin viime vuonna eli vastata 80 prosenttiin puheluista alle 20 sekunnissa. Viime vuonna pääsimme jo 71 prosenttiin. Hävittyjä eli ei-vastattuja puheluja oli viime vuonna 4,2 prosenttia ja sitäkin lukua aiomme vielä pienentää. Myös sähköpostitiedusteluihin pystymme vastaamaan yhden työpäivän aikana, Kuusinen-Pärssinen kertoo. Asiakaspalvelun toimihenkilöt vastaavat aina kuinka voin auttaa tai kuinka voin olla avuksi. Palveluhenkisyyden tulee kuulua kaikissa puheluissa. Millaisia puheluja asiakaspalveluun tulee? Meiltä kysytään ihan kaikkea kuljetuksiin, laskutukseen ja jäteneuvontaan liittyvää. Lisäksi tulee tarjouspyyntöjä. Meille tulee myös paljon palautesoittoja. Kuljettajamme saavat todella paljon hyvää palautetta ja kehuja, Kuusinen-Pärssinen toteaa. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVAT: Markku Ojala SITA LAHTI: Sopenkorvenkatu 10, Lahti Lahdessa ja Heinolassa 26 kuljettajaa ja 4 toimihenkilöä asiakaspalvelussa tiiminvetäjä ja 3 toimihenkilöä asiakkaista 70 % kotitalouksia ja 30 % yrityksiä 12 1 13
ENERGINEN YKSIKKÖ LAHDESSA SITAn asiakaspalvelu on samoissa tiloissa SITAn Lahden toimipisteen kanssa. Lahdessa ja Heinolassa on yhteensä 26 kuljettajaa. Lahdessa työnjohtajana on PA- SI HALTTUNEN ja Heinolassa tuotannon toimihenkilö on MIRJA HELTTUNEN. KARI HÄMÄLÄINEN vastaa etulastaajatyön ohella kalustosta ja toimii työnjohdollisissa tehtävissä. Lahden yksikkö on suurimpia SITAn yksikköjä. Meillä ajoista 70 prosenttia tulee kotitalousasiakkailta ja loput kaupalta ja teollisuudelta, kertoo yksikönpäällikkö PEKKA JAAKKOLA. SITAn autot keräävät omakotitaloista kaatopaikkajakeet ja energiajakeet ja isommista asuinkiinteistöistä lisäksi kartongin, paperin ja biojätteen ja osasta vielä lasin ja metallin. Padasjoella hoidetaan myös aluekeräyspisteet. Yrityspuolelta kuljetetaan kaatopaikkajätettä, energiajätettä, pahvia, paperia, kartonkia, lasia ja metallia. Lahdessa ollaan jätehuollossa edelläkävijöitä. Täällä on kerätty pitkään myös omakotitaloista kaatopaikkajätteen lisäksi energiajätettä, kertoo Jaakkola. Netposti on Itellan asiakkailleen tarjoama postilaatikko verkossa, ja sitä käyttää jo yli 450 000 suomalaista. Netpostiin lähetetty kirje säästää hiilidioksidipäästöjä, koska sitä ei tarvitse tulostaa, kuorittaa eikä jakaa postilaatikkoon. Näin säästyy paperia ja polttoainetta, eikä sähköisestä kirjeestä kerry jätettä. Ympäristön kannalta sähköisen kirjeen edut verrattuna paperiseen ovat ilmeiset. Netpostin hiilidioksidijalanjälki on noin 90 prosenttia pienempi kuin paperisessa jakelussa. Kun kirje tulostetaan ja jaetaan perinteisellä tavalla, kertyy hiilidioksidipäästöjä 50 grammaa kirjettä kohden. Netpostin kautta toimitettu kirje tuottaa ainoastaan kuusi grammaa hiilidioksidipäästöjä, jotka nekin kompensoidaan ilmastoprojektien avulla, kertoo Itellan ympäristö- ja yritysvastuujohtaja HANNA KAUSTIA. Itellan maksuttomaan palveluun voi vastaanottaa asiapostia, kuten laskuja, palkkalaskelmia ja viranomaiskirjeitä. Esimerkiksi SITA Suomen laskut voi saada kätevästi Netpostiin. Palveluun vastaanotetaan sähköisesti kirjeet, jotka muutoin saadaan paperisina. Sähköinen kirje näyttää täysin samalta kuin tavallinen paperinen kirje, jonka se korvaa. Netposti on myös nopea. LOPPUSITAATIT KOONNUT: Johanna Pelto-Timperi ja Pirkko Soininen KUVAT: Itella, SITA ja Dreamstime YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN ITELLAN NETPOSTI Hanna Kaustia toteaa sähköisen kirjeen vähentävän hiilidioksidipäästöjä. Netpostin lähettäjäverkostossa on noin 10 000 yritystä ja yhteisöä. Palveluun voi arkistoida ilmaiseksi säilytystä vaativat asiakirjat seitsemäksi vuodeksi, ja sinne voi lisätä myös omia dokumentteja, kuten passikopion. Netposti on turvallinen vaihtoehto, sillä kirjeiden lukeminen tapahtuu salatun yhteyden avulla. Viime vuonna kuluttajat vastaanottivat 12 miljoonaa sähköistä kirjettä, joista kertyi noin 530 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä verrattuna paperiseen kirjeeseen. TALKOOJÄTTEET SUURSÄKKIIN TAI LAVALLE Tomas Karlsson (ed.) ja Kari Hämäläinen tarkistavat, että Scania on ajovalmiina. Taloyhtiöiden ahkerat talkoolaiset siivoavat keväisin ja syksyisin pihat kuntoon. Tulosta syntyy, kun siivousvälineet ovat kunnossa ja roskat on helppo kerätä samaan paikkaan. SITA toimittaa paikanpäälle joko suursäkkejä tai talkoolavoja siivousjätteiden keräilyä ja kuljetusta varten. Suursäkit ovat hyviä pihansiivouksessa, koska niitä voi siirrellä nostolenkkien avulla paikasta toiseen, eikä kottikärryjä tarvita. Roskat eivät myöskään leviä tuulen mukana suursäkeistä. SITAn suursäkkien ja talkoolavojen vuokrahinta sisältää kuljetuksen ja noudon sekä punnitus- ja jätteenkäsittelymaksun. SITA Suomen talkookampanjan edulliset hinnat ovat voimassa kesäkuun loppuun asti. Kysy lisää: talkoo@sita.fi tai puhelimitse 010 5400. 13 1 13
ROSKAINNOVAATIO NIMITYKSET TOIMISTO KIERTOON Toimistokalusteiden vastuullinen kierrättäminen on yleistynyt. Moni yritys ostaa kalusteensa käytettyinä ja kierrättää vanhat asianmukaisesti. Aina ei tarvitse ostaa uutta. Huonekaluliikkeet ja kierrätyskeskukset myyvät kunnostettuja, uudenveroisia toimistokalusteita paljon uusia edullisempaan hintaan. Toimistokalusteiden kierrättäminen on monille yrityksille jo itsestään selvä valinta. Ne haluavat vähentää omaa ympäristökuormitustaan hoitamalla kierrätyksen vastuullisesti ja nykystandardien mukaisesti. Lisäksi kierrätys tuo selvää säästöä. Käyttökelpoiset kalusteet kunnostetaan ja myydään eteenpäin. Esimerkiksi työpisteiden tuolit ja pöydät voidaan säätää yksilöllisesti erikokoisille käyttäjille, mikä helpottaa uudelleen käyttöä entisestään. Moni JÄTE EI OLE ROSKAA TYÖSKENTELEMME SITALLA PÄIVITTÄIN KESTÄVÄMMÄN YMPÄRISTÖN PUOLESTA. SITAN LAITOSTEN JÄTE Vanhoja kalusteita ei heitetä enää roskalavalle, vaan yritykset ovat valmiita maksamaan vastuullisesta kierrätyksestä. kaluste onkin kuin uusi huollon, osien vaihdon ja verhoilun jälkeen. Käyttöön kelpaamattomat kalusteet puretaan osiin ja lajitellaan. Purkumateriaalit hyödynnetään joko uusioraaka-aineina tai energiatuotannossa. Puuosat sekä sekamuovit hyödynnetään yleensä energiantuotannossa. Metallit ja hyödynnettävissä olevat muovit taas toimitetaan teollisuuteen uusioraaka-aineeksi. Kaatopaikalle päätyy onneksi enää vain murto-osa kalusteiden osista. Vaivattominta on antaa kalusteiden kierrättäminen ammattilaisen hoidettavaksi. Palveluun on olemassa siihen erikoistuneita yrityksiä, esimerkiksi Martela tarjoaa nykyään myös kierrätyspalvelua. Palvelu sisältää kaiken tarvittavan suunnittelusta ja kalusteiden noudosta raportointiin. Toteuma vuonna 2012: MATERIAALINA HYÖDYNTÄMINEN 57 % ENERGIANA HYÖDYNTÄMINEN 28 % VANTAA MAARIT LEPPÄNEN on nimitetty SITA Suomi -ryhmän kaupalliseksi johtajaksi 25.3.2013 alkaen. Hänen vastuualueelleen kuuluvat myynti, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen. ILPO IKÄHEIMONEN on nimitetty myyntiryhmän päälliköksi 22.10. 2012 alkaen. Hän toimi aiemmin aluemyyntipäällikkönä. TERO TYKKYLÄINEN on nimetty Suomen Hyötykeskuksen myyntiryhmän päälliköksi 22.10.12 alkaen. VAASA KALEVI WAHLMAN on nimitetty aluemyyntipäälliköksi 3.12.2012 alkaen. SITA MAAILMALLA JÄTEVOIMALA- HANKE PUOLASSA Puolalainen SITA Zielona Energia solmi viime joulukuussa sopimuksen jätteestä energiaa tuottavan voimalan suunnittelemisesta ja rakentamisesta Puolan Poznaniin. Samalla SITA Polska valittiin hoitamaan voimalan toimintaa 25 vuoden ajaksi. Voimalan kapasiteetti tulee olemaan 210 000 tonnia jätettä vuodessa, ja sen on määrä valmistua vuonna 2016 Poznanin kaupungin osoittamalle tontille. Suez Environnement on hankkeen myötä ensi kertaa mukana yksityisen ja julkisen sektorin yhteisyrityksessä. SITA Zielona Energia on SITA Polskan ja Marguerite Waste Polskan yhteistoimintayritys. Maguerite Waste Polska on Marguerite Fundin tytäryhtiö. Marguerite Fund (2020 European Fund for Energy, Climate Change and Infrastructure) on eurooppalainen säätiö, joka rahoittaa ilmastonmuutoksen vastustamiseen tähtääviä rakennushankkeita. Suomen Hyötykeskuksella on yhdeksän käsittelylaitosta, joissa käsitellään ja kierrätetään hyötyjätteitä. KAATOPAIKKA 15 % SITA Suomi on osa kansainvälistä SUEZ ENVIRONNEMENT -yritystä, jolla on toimintaa viidellä eri mantereella. Lisää SITAn muiden maiden yksiköistä voi lukea esimerkiksi www.sita.fr. 14 1 13
SITALAINEN TIMO PUISTO AJAA LOKA-AUTOA SEINÄJOEN SEUDULLA Kujettaja TIMO PUISTO on tyhjentänyt ja avannut kaivoja Seinäjoen alueella 15 vuotta. SITAlla hän on ollut töissä jo 24 vuotta. Timo Puisto tuli enon houkuttelemana kuljettajaksi SITAlle 18-vuotiaana, kun taskussa oli tuore ajokortti. Siitä työt lähtivät alkuun, ja hän on ajanut niin jäteautoa kuin keräyspaperirekkaakin. Nyt alla on vain pari vuotta vanha Mersun imu-paineauto, jossa on 10,4 kuution jätesäiliö ja 8 kuution kokoinen pesuvesisäiliö. SITAlla on ajoissa kaikkiaan kuusi loka-autoa. Teemme kahdessa vuorossa töitä. Aamuvuoro on aamukolmesta puoleen päivään ja iltavuoro kahdestatoista iltakahdeksaan. Väliajan aamuvuorolainen on päivystyksessä. Päivät ovat aika erilaisia. Jos työkeikka osuu elintarviketehtaalle, siellä menee koko päivä, mutta pienempiä viemäripuhdistuksia ja -huuhteluja ehtii tehdä vuorossa kymmenkunta. Puiston työtehtäviin kuuluu myös tapahtumien jätehuolto. Tapahtumissa olemme kiertäneet jo usean kesän ajan. Tuttuja ovat esimerkiksi Provinssirock, Tangomarkkinat, Vauhtiajot ja Keskisen Miljoonarokki. Puisto on viihtynyt työssään hyvin, joten työpaikan vaihtaminen ei ole ollut tarpeen. Sitä on tottunut ajelemaan yksinään. Työporukka on meillä hyvä, mutta näemme aika harvoin eli vain vuoronvaihdossa aamulla ja päivällä. Puisto asuu vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa Jalasjärvellä, josta on vajaat 40 kilometriä Seinäjoelle. Vapaa-aika sujuu muksujen kanssa peuhatessa ja harrastuksiin kuljettaessa. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Päivi Karjalainen 15 1 13
JÄTEASIOISSA ON HYVÄ OLLA YRITYKSEN YMPÄRISTÖVASTUU JOSKUS IHAN TÄYSI SAA OLLA PUHDAS SITAn kumppanuus ja Puhdas Nolla -konsepti vastuullisen toiminnan pohjaksi. Kysy lisää numerosta SITAn uudesta 010 5400. 0-Kaatispalvelusta numerosta 010 5400.