Maakuntahallitus 28.4.2014 Etelä-Savon maakuntaohjelma 2014-2017, luonnos (21.2.2014) 1 (7) LAUSUNNOT VASTINE TL1 MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA 1 Ei vain niin, että panostetaan perinteisiin kasvuyrityksiin. Mikroyrityksemme ovat niitä, joissa työpaikat ovat syntyneet ja tulevat jatkossakin syntymään. Mukaan myös yksin- ja mikroyrittäjät, uudet yrittämisen muodot. 2 Luomu- ja lähiruoan yritystoiminnan edistäminen voisi näkyä selkeämmin avainalojen kehittämisessä. 3 Liikuntapalvelut eivät näy matkailu- ja palvelutulon kasvattamisessa, vaikka sekä luontoliikunta että terveyttä edistävä liikunta sopisivat loistavasti kokonaisuuteen. 4 Maakunnassamme ei ole edellytyksiä laajamittaisiin yhteismetsiin, toisin kuin esim. Kainuussa. Metsänomistaminen koetaan Etelä-Savossa edelleen hyvin henkilökohtaiseksi ja tärkeäksi. 5 Alemman tieverkon kehittäminen on merkittävin toimenpide puun markkinoille saattamiseksi. 6 Hyödynnettävä järvikalaa. 7 lisäysehdotus: + kehitetään puutuoteteollisuuden palveluja joko tuotteisiin liittyvinä tai asiakasratkaisuina. 8 Kv-rintamalla on yrityksille tarjottava keinoja myös muille alueille kuin vain Venäjälle suuntautuvaan kansainvälistymiseen ja kaupantekoon 9 Uusien yritysten ja työpaikkojen lisäksi täytyy toimia niin, että olemassa olevat turvataan mahdollisimman kattavasti 10 lisäysehdotus: + haetaan aktiivisesti uutta yritystoimintaa, etenkin maakunnan luontaisille kärkialoille, kuten metsäteollisuus 11 aktivoidaan tilojen myyntiä, jos metsän käyttö on vähäistä yksityismetsien osuus on maakunnassa suuri, aktivointi tulee suunnata puun markkinoilletuloon, myynnin aktivoinnin voisi jättää pois tekstistä 12 Etelä-Savon vahvuus maatalousalueena ja sen erityisosaajana voisi tulla vahvemmin esille myös TL 1:llä ei ainoastaan TL 2:lla (osaaminen) Yrittäjyyttä käsitellään ohjelmassa kaikki yrittämisen muodot sisältävänä kokonaisuutena. Sisältyy ohjelmaan s. 21 /Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja jalostusketjun kehittäminen / kehitetään lähi- ja luomuruoan jalostusta ja logistiikkaa. Sisältyy ohjelmaan s.22 / Tpk 2 Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet / teemallisten kokonaisuuksien luominen (kulttuuri, ruoka, kalastus, reitistöt, hyvinvointi) ja tarjonnan kehittäminen. Lisätään s. 23 / Tpk 3 Palvelutuotannon monipuolistaminen / edistetään hoiva, terveys- ja liikuntapalvelujen tarjontaa. Ohjelmateksti muotoillaan uudelleen. Sisältyy ohjelmaan s. 40 / Tpk 2. / priorisoidaan alemman tieverkon kunnossapitoa elinkeinoelämän kannalta merkittävälle tiestölle. Sisältyy ohjelmaan s. 21 / Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja jalostusketjun kehittäminen / hyödynnetään järvikalaa ja kehitetään sen jalostusta ja logistiikkaa. Sisältyy ohjelmaan s. 20 / Tpk 2 / edistetään puuraaka-aineen tuottamista ja markkinoille saamista. Asiaa tarkastellaan syksyllä laadittavassa Etelä-Savon kv-strategiassa, jossa Venäjä on yksi osa. Sisältyy ohjelmaan s. 18 / Tpk 1 Tuottavuuden nostaminen käsittelee juuri tätä asiaa. Sisältyy ohjelmaan s.18 Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen koskee myös avaintoimialoja. Ohjelmateksti muotoillaan uudelleen. Sisältyy ohjelmaan s. 21 /TL 1/ Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja jalostusketjun kehittäminen / kehitetään lähi- ja luomuruoan jalostusta ja logistiikkaa. 1
13 Etelä-Savon kv-strategian tulisi pystyä antamaan vastauksia siihen, miten kv-asioita hoidetaan 14 Kyllä aasialaisen kulttuurin ymmärtämisen lisääminen on myös tärkeää. 15 Elinkeinoelämän ja palveluiden kehittämistä voisi tukea nopeampi yhteys Mikkelistä Heinolan kautta Lahteen ja Helsinkiin raideliikenteen avulla. 16 Voisiko maakunta tukea alueellisen start-up -rahaston perustamista maakunnan painoalojen yritystoiminnan edistämiseksi? 17 Voimakkaampaa akavalaiseen yrittäjyyteen tulee sisältyä ohjelmaan. Nyt yrittäjyyteen tukeminen näkyy hyvin vaatimattomasti ohjelmassa. 18 Työntekijänä jaksamiseen ja kehittämiseen tulee uudessa ohjelmassa panostaa myös merkittävästi. 19 TL 1:stä puuttuvat/liian vähäiselle huomiolle jäävät mikroyrittäjyys, start-up -yrittäjyys, digitalisoituminen sekä matkailussa palvelujärjestelmän aikaansaaminen. 20 Ympäristöturvallisuuden merkityssisältö sanana jää vähän epäselväksi. Cleantech tai ympäristötekniikka olisivat yksiselitteisimpiä. 21 Lisäysehdotus s.18 / tpk 3: + Tuetaan uusien, monimuotoisten yrittäjyyskonseptien syntymistä (liittyy luovaan talouteen, palkkatyön ja yrittäjyyden uudenlaisiin yhdistelmiin sekä uusiin yrittäjyyden muotoihin) 24 Lisäysehdotus s. 19 /tpk 3: +Turvataan hyvät julkiset yrityspalvelut 25 Sivu 21 / tpk 1:stä puuttuu sille tarpeellinen ympäristönäkökulma 26 Vety- ja polttokennoteknologia ja niiden mahdollistamat hajautetut energiatuotannon mahdollisuudet ovat jääneet vaille huomiota. 27 Palvelutuotannon kehittämisessä on nostettu esiin hyviä näkökohtia. Pitäisi kuitenkin osoittaa lisähuomiota maakunnan ulkopuolelle tarjottavien sekä erityisesti business to business -palvelujen kehittämiseen 28 muutosehdotus: Tpk 2.1.2 otsikko Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kysynnän kasvattaminen on suppea ja tekstiosiossa esitetty otsikkomuoto Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen onnistuneempi. 13-14: Etelä-Savossa syksyllä 2014 laadittavassa kansainvälistymisstrategiassa linjataan kvasioiden toimeenpanoa ja osapuolten työnjakoa. Maakuntaliitto on käynnistämässä maakuntakaavan päivitysprosessin, jonka yhteydessä tarkastellaan oikoratavarauksen Lahti-Heinola-Mikkeli tarpeellisuutta. Ensisijaisesti tulee hyödyntää Itä-Suomi rahastoa, johon maakunta on osoittanut rahoitusta. Sisältyy ohjelmaan s. 18 / Tpk 3 Uuden yritystoiminnan synnyttäminen / panostetaan yrittäjyysvalmiuksiin ja yrittäjyyskasvatukseen. Sisältyy ohjelmaan s. 35-36 / TL 3 / Tpk 3: Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen. Sisältyy ohjelmaan s. 22 / Tpk 2 Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet / verkostomaisen toiminnan kehittäminen. Digitalisoituminen on huomioitu s. 19 / Tpk 4 / hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja sekä s. 30 / Tpk 4: Digitaalisuus ja sähköinen tiedonhallinta Cleantechia on käsitelty TL 1:n painopisteen Etelä-Savon avainalojen kehittäminen / teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen yleisperusteluissa ja se sisältyy sivulla 20 Tpk 3:een Ympäristö ja ekotehokkuus kilpailuetuna. Cleantech on käsitteenä hyvin laaja, toimenpiteessä ympäristötietoisuus-näkökulma on tietoinen valinta, koska se on maakunnan kannalta vahvuus ja kilpailuetu. Ohjelmaa täydennetään tältä osin. Ohjelmaa täydennetään tältä osin. Ohjelmateksti muotoillaan uudelleen. Sisältyy ohjelmaan s. 20 / Tpk 4 / kehitetään uutta, uudistuvaa energiatuotantoa (aurinko, tuuli, vety) Ohjelmaa täydennetään tältä osin. Tpk-otsikko muutetaan ehdotuksessa esitettyyn muotoon. TL2 OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ 1 Toimenpiteissä ja koko ohjelmassa ei juurikaan mainita opettajankoulutusta tai kasvatusalan tutkimusta merkittävänä toimialana. 2 Maakuntaohjelman laadinnassa käytettävällä asioiden tarkastelutasolla ei ole mahdollista luetella kaikkia yksittäisiä aloja tai toimijoita. Vaikka opettajankoulutusta ja kasvatusalan tutkimusta mainita suoraan nimeltä, ovat ne ohjelmassa Osaamisen ja alueellisen
2 TL 2 toimenpiteisiin tulisi sisältyä myös opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen, joka osaltaan edistää opiskelijoiden kiinnittymistä maakuntaan. 3 Sivulle 15 kohtaan Nuoret olisi hyvä lisätä seuraava teksti: Etelä-Savoon on hyväksytty nuorisotakuun tavoitteet vuosiksi 2014-2016. 4 lisäysehdotus s. 26 / tpk 3 / Ohjauspalvelujen uudistaminen: Sitoudutaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen sekä nuorisotakuun maakunnallisiin tavoitteisiin, joissa korostetaan verkostojen yhteistyötä sekä moniammatillista, -alaista ja hallinnollista yhteistyötä ja yhden oven periaatetta palveluiden järjestelyssä. 5 lisäysehdotus s. 27 / tpk 4: Luodaan edellytyksiä kaikkien ihmisten työpanosten hyödyntämiseksi ja tuetaan erityisryhmien työllistymistä (osatyökykyiset, ikääntyvät, maahanmuuttajat, romanit) 6 lisäysehdotus s.28 / tpk 2: Suosimme oppimisen järjestelyjä, jotka kannustavat käytäntöön, kokonaisuuksiin, käsin- ja yhdessätekemiseen, tutkimiseen, luovuuteen, leikkimiseen, ja peliin, vuorovaikutukseen, liikkumiseen ja myönteisiin elämyksiin yhdistettynä digitaalisiin menetelmiin. 7 lisäysehdotus Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen/ tpk 2: Luodaan maakunnallinen ennakointimalli, joka ottaa huomioon yritysten kasvu- ja kehittymisedellytykset Jalkautetaan ennakointitietoa oikea-aikaisen ja onnistuneen päätöksenteon tueksi Vahvistetaan laadullista ja joustavaa ennakointia Haetaan uusia malleja maailmalta (visionäärinen ennakointi) Luodaan mittaristo laadullisen ja joustavan ennakoinnin tueksi 8 TL 2:n toimenpiteissä ei ole viittauksia aikuiskoulutuksen kehittämiseen 9 Venäjän opiskelun lisäksi tulisi muukin kansainvälisyys nostaa esille. 10 Suomessa ehdottomasti tarvitaan Lapin yliopiston lisäksi toinen matkailututkimusyksikkö, jollainen on jo muodostunut Etelä-Savoon. Tämä on selkeästi todettava ja lisättävä matkailututkimus listaan kansallisesti merkittävistä osaamiskeskittymistä. On epäjohdonmukaista, että matkailu on mukana avainalana, mutta maakunnassa tehtävä korkeatasoinen ja kansainvälinen matkailututkimus sivuutetaan tki:n kehittämisen toimintalinjassa kokonaan. 11 Onko mietitty, kuinka työurien pidentämisen haasteeseen vastataan ikääntyvän henkilöstön kohdalla? Olemassa olevia malleja ikäjohtamiseen ja senioriyrittäjyyteen tulisi tuoda vahvasti esille ja ottaa käyttöön laajamittaisesti. 12 Digitalisaation vaikutukset maakuntaan, elinkeinorakenteeseen, kaavoitukseen, logistiikkaan, muuttuviin ja kokonaan uusiin palveluihin tulisi ottaa lähemmin ja syvällisemmin tarkastelun kohteeksi. koulutusjärjestelmän / tpk 2.1 Aluelähtöinen koulutus- ja tutkimustarjonnan profilointi keskeistä sisältöä. TL 2:n useimmat toimenpidekokonaisuudet sisältävät toimenpiteitä, jotka parantavat osaltaan myös opiskelijahyvinvointia. Kunnilla ja oppilaitoksilla on ensisijainen vastuu oppilashuollosta. Teksti lisätään ohjelmaan. Teksti lisätään ohjelmaan. Lisäysehdotuksen asiat sisältyvät ohjelmaluonnokseen. Maakuntaohjelmassa ei ole mahdollista vielä asioiden tarkastelutasoa näin yksityiskohtaiselle tasolle. Lisäysehdotukset otetaan soveltuvin osin huomioon ohjelman jatkovalmistelussa. Sisältyy ohjelmaan (s.25) Nuorisoikäluokan pienentyessä tulee aikuiskoulutuksen rooli olemaan entistäkin tärkeämpää. Asiaa tarkastellaan syksyllä laadittavassa Etelä-Savon kv-strategiassa, jossa Venäjä on yksi osa. Elinkeinoja palvelevan tutkimustoiminnan kehittäminen on maakuntaohjelman keskeisiä tavoitteita. Aihepiiri on esillä ohjelman TL 1:ssä ja TL 3:ssa. Ohjelmaa täydennetään tältä osin jatkovalmistelussa. Digitalisaatio on Etelä-Savolle tärkeä teema, johon sisältyy paljon sovellusmahdollisuuksia. Ohjelmassa digitalisaation mahdollisuuksia Etelä-Savossa tarkastellaan älykkään erikoitumisen näkökulmasta yhtenä kehittyvänä kärkenä (s 29). Ohjelmasta vielä puuttuvat 3
älykkään erikoistumisen kehittämistoimenpiteet kirjoitetaan jatkovalmistelun yhteydessä. 13 Avaintoimenpiteistä puuttuvat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuuteen, kouluttautumiseen ja työllistymiseen tähtäävät mallit ja toimenpiteet. 14 Älykkään erikoistumisen alle ei ole kirjattu nopeasti kasvavaa alaa, matkailua, joka Mikkelin kaupunkistrategiassa nähdään yhtenä älykkään erikoistumisen painopisteenä. Sisältyy ohjelmaan s.26 / Tpk 3 Ohjauspalvelujen uudistaminen / tuetaan nuorten koulutukseen ja työhön hakeutumista + Tuetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Elinkeinoja palvelevan tutkimustoiminnan kehittäminen on maakuntaohjelman keskeisiä tavoitteita. TL 3 UUDISTUVA HYVINVOINTI 1 Tulisiko toimenpiteissä korostaa myös hyvinvointiteknologisia ratkaisuja (Digi-Mikkelin tyyliin) sekä haja-asutusalueiden palvelujen monipuolistamista (liikkuvat palvelut, lähipalvelut) 2 Terveyttä ja työkykyä edistävän liikunnan palvelut pitäisi kirjoittaa näkyviin. 3 Alueella tulisi määritellä tavoitteet myös palveluiden sähköistämiselle. 4 Hyvinvointiyrittäjyys on tärkeä ja kasvava alue. Ohjelmassa todetaan, että tämä liittyy myös matkailuelinkeinoihin. Kytkennän tulisi näkyä ohjelmassa nykyistä painokkaammin. 5 TL 3:ssa tulisi kirjoittaa auki myös taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Ohjelmassa hyvinvointiteknologian ja sähköisten palvelujen kehittäminen saa vahvan painotuksen ja niillä nähdään tärkeä merkitys mm. haja-asutusalueiden palvelujen turvaamisessa. Teknologiaan liittyviä tavoitteita on toimenpidekokonaisuuksissa 1.1 Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen, 1.2 Palveluinnovaatioiden ja teknologia hyödyntäminen, sekä 2.2 Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen. Liikunnalla on tärkeä merkitys terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä. Ohjelmaan sisältyy toimenpidekokonaisuus Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen (Tpk 2.5). Tässä yksi konkreettinen hankeaihio liittyy liikunnan vahvistamiseen ihmisten arjessa. Ohjelman toimenpide-ehdotuksen mukaisesti luodaan toimintamalli terveysliikunnan kytkemiseksi osaksi ihmisten arkea elämänkaaren eri vaiheissa. Viitaten kohdan 1. vastaukseen, sähköisillä palveluilla nähdään tärkeä merkitys palvelujen uudistamisessa ja alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa ja niihin liittyvä tavoitteita sisältyy maakuntaohjelmaan. Matkailu kuuluu avainaloihin, joihin panostetaan maakunnan kehittämisessä. Myös hyvinvointiyrittäjyyden osalta pyritään kehittämään hyvinvointiin ja luontolähtöisyyteen liittyvää matkailu- ja palveluliiketoimintaa (Tpk 1.3). Hyvinvoinnin ja matkailun yhteistyötä on kartoitettu maakuntaohjelmavalmistelun yhteydessä ja kytkentää on syytä tiivistää lausunnon mukaisesti. Ohjelmassa on viitattu kulttuuri- ja harrastustoiminnan merkitykseen ihmisten hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Taiteen ja kulttuurin merkitys ei nouse ohjelmatekstissä esille siten, kuin se oli esillä valmistelun yhteydessä. Tätä koskeva täydennys tehdään toimintalinjan kohtaan 2.4. 4
TL 4 HYVÄ SAAVUTETTAVUUS JA VETOVOIMA 1 Yritystoiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että alempi tieverkosto on siinä kunnossa, että niiden kunto ei haittaa yritystoimintaa tai ole este uudelle tai siirtyvälle yritystoiminnalle. 2 Alemman tieverkon kunnossapidossa elinkeinoelämän kannalta tulee huomioida maa- ja metsätalouden lisäksi matkailuyritykset ja -keskukset, jotka sijaitsevat taajamien ulkopuolella. 3 Perustiestön yllä- ja kunnossapito on ohjelmassa lähes tyystin unohdettu. 4 Koko maakuntaan tulee saada käyttövarmat tietoliikenneyhteydet. 5 Tietoverkkojen toimivuuteen tulee panostaa vahvasti 6 Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen yleisperusteluun ja myös toimenpiteeksi 2014-2017 Lahti-Heinola-Mikkeli oikoratahanke otettava mukaan myös tekstinä ja myöhemmin toteutettavana hankkeena. 7 Rata itärajalta, Parikkalasta tai Niiralasta Pieksämäeltä kuntoon. Perusparannus. 8 Sisävesiliikennettä ei ole nostettu ohjelmassa esille. Olisiko rahti- ja huviveneliikenne syytä huomioida liikennejärjestelmän kehittämisessä? 9 Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeisiä ovat ohjelmassa jo mainitut toimenpiteet. Niiden lisäksi Savonlinnalle tärkeät hankkeet ovat: o Olavinkadun investointi, Nojanmaan liittymä, VT14 Parikkala-Juva yhteysväli o lentoliikenne o o raideliikenteen henkilöliikenne Pieksämäelle kaupallisen vesiliikenteen (rahtiliikenne ja matkailuliikenne) edellytysten parantaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen 10 TL 4 todetaan, että Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat ylivertainen Saimaa ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. On syytä korostaa myös muita vesistöjä sekä sitä, että maakunta on muutakin kuin kaupungit. 11 Matkailun osalta painopiste on selvästi Saimaassa. On nostettava esille myös Puulavesi sekä pienemmät vesistöt. 12 Vahvistetaan Saimaa-teemaan kytkeytyvää maankäyttöä vaarana on, että Saimaan ympärille luodaan niin vahva matkailubrändi, että muut alueet ja Saimaan seudun elinkeinot ja maankäyttömuodot jäävät paitsioon tai tulevat rajoitetuiksi -> koko maakunta paremmin 5 1-3: Sisältyy ohjelmaan s. 40 / Tpk 2 / priorisoidaan alemman tieverkon kunnossapitoa elinkeinoelämän kannalta merkittävälle tiestölle. s. 41 / Tpk 4 / panostetaan metsäenergian ja muun uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja saatavuuteen tähtääviin maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteisiin 4-5: Sisältyy ohjelmaan s. 40 / TL 4 / Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen / tpk 2.3 Tietoliikenneyhteydet ja palvelut. Toimenpidekokonaisuudessa ei oteta kantaa tietoliikenneyhteyksien nopeuttamiseen ja käyttövarmuuden turvaamiseen käytettävään tekniikkaan. Maakuntaliitto on käynnistämässä maakuntakaavan päivitysprosessin, jonka yhteydessä tarkastellaan oikoratavarauksen Lahti-Heinola-Mikkeli tarpeellisuutta. Ohjelmaan lisätään sisävesiliikennettä koskeva kohta. 7-9: Vt 14 kehittäminen sisältyy ohjelmaan s. 40 /TL 4 / tpk 2.1 / Edistetään maakunnan Venäjä-yhteyksiä ja Edistetään päätieverkon parantamiseen tähtäävää suunnitteluvalmiutta. Maakuntaohjelman aikajänteellä Vt14:n osalta on keskeistä Laitaatsalmen liikennekokonaisuuden toteuttaminen ja muilta osin suunnitteluvalmiuden nostaminen. Ohjelmaan lisätään Savonlinnan lentoliikenteen turvaaminen Savonlinna-Pieksämäki ratavälin henkilöliikenteen toteuttamisesta on tehty selvitys vuonna 2011. Sen mukaan rata- ja asemainfrastruktuurin kehittäminen vaatisi noin 1,7 Meuron investoinnit ennen kuin henkilöliikenne voitaisiin käynnistää. Lisäksi henkilöliikenne ei olisi kannattavaa vaan vaatisi noin miljoona euroa tukea vuosittain. Maakuntaohjelman toteuttamisaikana asiaa voidaan edistää edunvalvonnalla. Ohjelmaan lisätään sisävesiliikennettä koskeva kohta. 10-12: Vahvan Saimaa-brändin synnyttämä vetovoima hyödyttää samalla maakunnan kaikkia
huomioon alueita ja eri toimijoita (vrt. Lappi-brändi). 13 parannetaan taajamien maankäytön ja liikenteen. - myös maaseudun asukkaiden liikenneyhteyksien parantaminen tulee huomioida. 14 Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävän käytön hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto suojelu ei saa tarkoittaa uutta suojeltavaa alueohjelmaa. 15 Loma-asuminen ja matkailun kehittäminen saimaannorpan asuinsijoilla edellyttää panostamista suunnittelun ja toteutuksen laatuun loma-asutus tulee sallia myös ko. alueilla, ohjelmassakin se koetaan tärkeäksi. 16 Kaupungeista ja kunnista esitetään, että täällä on helppo löytää osoite omalle kodille (s.14). Pitääkö paikkansa, saako rakentaa sinne minne haluaa vai ohjataanko olemassa olevien rakenteiden piiriin? Ihmisten hyvinvoinnin kannalta asuinympäristö on keskeisessä roolissa, minkä vuoksi mahdollisuudet asuinpaikan valintaan tulee olla joustavat. 17 Samassa luvussa todetaan, että vetovoimaa vahvistavat toimenpiteet suunnataan keskustojen kehittämiseen (s.39). Tämä on valitettavan yksipuolinen ottaen huomioon, että Etelä-Savon vahvuudet löytyvät taajamamerkkien ulkopuolelta eikä sisäpuolelta. 18 Myös muuta maakuntaa maaseudulla tulee kehittää 19 Asuin- ja matkailuympäristöä tukevia liikunta- ja virkistysreittejä ja -alueita -> reitistöt tulee suunnitella siten, että niistä ei aiheudu maanomistajille käyttörajoituksia -> vapaaehtoisuus 20 Kehitetään ympäristöhäiriötä aiheuttavaa ottotoimintaa kohti kestävää käyttöä mitä on ottotoiminta, maa-aines, turve? Metsää käsitellään jo nykyisinkin kestävällä periaatteella. 21 lisäysesitys: maakuntaohjelmaan lisätään asemakaavojen taideohjelmat, ei vain ohjeellisena rakennuttajaa velvoittavana periaatteena (s. 40-41). 22 Jatkossa ei enää kannata panostaa maakunnan markkinointiin maakuntana, vaan panokset on suunnattava seutujen kautta tapahtuvaan maakuntamarkkinointiin (TL4) 23 Näkyvyys ja vetovoima kaipaavat konkretiaa em. toimenpidekokonaisuuksien kautta, pelkät kampanjat eivät riitä. 24 Maakuntatasoiseen markkinointiin on panostettu viime vuosina paljon. Kaupunki- ja osaamiskärkiin panostaminen voisi tuottaa parempaa tulosta. 25 Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistamisessa tulisi edetä vahvuudet edellä (Saimaa, kaupunkiseudut, kärkitapahtumat), ei maakuntakärjellä. Näin ollen Maakunnan imagon vahvistaminen (tpk 1.1) tulisi otsikoida esimerkiksi Vahvuuksiin perustuva imagon vahvistaminen. Toimenpiteellä viitataan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen taajamissa eli alueilla joilla on tähän tarvetta ja saavutettavissa hyötyä. Maaseudun liikenneyhteyksien kehittäminen on huomioitu erikseen ohjelman TL 4 / Tpk 2.2:ssa ja 4.4:ssä. 14-15: Maakuntaohjelman painotuksilla ei ole vaikutusta yksittäiseen rakentamiseen liittyviin kaavoitus- ja lupakäytäntöihin. Tässä kohtaa kiinnitetään huomiota niiden alueiden kaavoituskäytäntöihin, joissa maankäytön suunnittelun oikeilla valinnoilla voidaan saavuttaa toimintaympäristön kehittämisen kannalta hyötyjä 16-18: Maakuntaohjelman painotuksilla ei ole vaikutusta yksittäiseen rakentamiseen liittyviin kaavoitus- ja lupakäytäntöihin. Tässä kohtaa kiinnitetään huomiota niiden alueiden kaavoituskäytäntöihin, joissa maankäytönsuunnittelun oikeilla valinnoilla voidaan saavuttaa toimintaympäristön kehittämisen kannalta hyötyjä. Reitistöjen perustamiseen on oma lainsäädäntönsä. Ottotoiminnalla tässä yhteydessä ei viitata metsän ottoon. Asemakaavojen taideohjelmat voivat toimia Tpk 3.2 Rakennetun ympäristön laadun parantaminen mukaisena toimenpiteenä. Se, miten velvoittavana tämä toteutetaan tai toteutetaanko esitystä, on kunkin kunnan päätösvallassa. 22-25: Maakunnan tulevien vuosien markkinointistrategiaa ja toimenpidelinjauksia valmistellaan parhaillaan, työ valmistuu alkukesällä 2014. 6
OHJELMAN YMPÄRISTÖSELOSTUS 1 Sivulla 53 ensimmäisessä kappaleessa on korjattavaa: Pohjavesialueista riskialueiksi on luokiteltu 19 aluetta, joista kahdeksan on huonossa tilassa. Riskialueita ovat esim. kaikki Mikkelin kaupungin keskustan vedenhankinta-alueet. Yhteensä riskialueilla esiintyy haittaaineiden ympäristölaatunormit ylittäviä pitoisuuksia. Noin puolet Etelä-Savon vedenkäyttäjistä saa talousvetensä ottamoista, jotka sijaitsevat riskinalaisilla pohjavesialueilla ja noin 30%.lle vesi tulee huonoon tilaan luokitellulta pohjavesialueelta. 2 Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi syytä arvioida laajemmin myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia 3 sivu 60: Metsien käyttöä ei tule kaavoituksella ohjailla, kaavoitus ei ole oikea työkalu suojeluun.. Teksti korjataan lausunnonantajan esittämään muotoon. Sova-lain mukaan ohjelman vaikutukset on arvioitava ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä em. tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Näin on maakuntaohjelman ympäristöarvioinnissa tehtykin (kts. ympäristöselostuksen liitetaulukko). Taloudellisten vaikutusten arviointi ei kuulu prosessiin ja sosiaalisia vaikutuksia on arvioitu siinä laajuudessa kuin ohjelman perusteella on katsottu tarpeelliseksi. Kaavoitus on myös yksi suojelun työkalu, kaavoissa osoitetaan suojeltavat alueet, jotka sitten perustetaan luonnonsuojelulailla. Maakuntaohjelman lauseessa todetaan kaavoitus yhdeksi suunnittelun työkaluksi, silloin kun suunnitellaan, luonnonvarojen kestävä käyttöä (muidenkin luonnonvarojen kuin metsän) eli se on mainittu esimerkkinä, muitakin suunnittelun työkaluja on. 7
8