Saksa IKE-maiden tutkimuksessa Luennon keskeiset tavoitteet: a. Antaa yleiskuva IKE-tutkimuksen eräistä (pää- )lähestymistavoista ja arvioida niiden soveltuvuutta b. Tarkastella Saksan ja IKE-maiden kehityksen yhtymäkohtia vuoden 1945 jälkeen em. lähestymistapojen avulla c. Osoittaa Saksan merkitys IKE-maiden kehitykselle Lähestymistavat valittu niiden oletetun relevanttiuden, ei absoluuttisen oikeellisuuden perusteella Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 1
IKE-tutkimuksen analyysitasot I II Historiallisdeskriptiivinen Analyyttisteoreettinen Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 2
I: Historiallis-deskriptiivinen taso Fokusointi IKE-maiden historiassa ennen vuotta 1989/90 Kaksi päälähestymistapaa: Yleisen historiallisen kehityksen rekonstruointi (trendinä erit. 1993-1998) 1998) Tiettyyn historialliseen tapahtumaan/ilmiöön liittyvien tapahtumien rekonstruointi (trendinä 1990-1994, 1994, 1998-) Materiaalina arkistot, oral history, lehdet yms. autenttinen materiaali Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 3
Historiallisia yhtymäkohtia I 15.3.1939: Natsi-Saksa miehittää TšekkoslovakianT 1.9.1939: Natsi-Saksa hyökkää Puolaan II maailmansota alkaa 22.6.1941: Operaatio Barbarossa, hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa 31.1.-2.2.1943: Saksan 6. armeija antautuu Stalingradissa 4.-11.2.1945: Jaltan konferenssi 7./8.5.1945: Saksa antautuu ehdoitta II maailmansota päättyy Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 4
Historiallisia yhtymäkohtia II 17.7.-2.8.1945: Potsdamin konferenssi, Saksan uudet rajat määritellään 20./23.6.1948: Rahauudistukset länsivyöhykkeellä ja Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä 24.6.1948-12.5.1949: Berliinin saarto 4.4.1949: Nato perustetaan 5.5.1949: Euroopan neuvosto perustetaan 23.5.1949: Saksan liittotasavalta (BRD) perustetaan 7.10.1949: Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) perustetaan Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 5
Historiallisia yhtymäkohtia III 18.4.1951: BRD mukana perustamassa Euroopan hiili- ja teräsunionina (myöh. EY/EU) 10.3.1952/: 1. Stalin-nootti, nootti, Neuvostoliiton aloite 25.3.1952 Saksojen yhdistämiseksi - 2. noottien vaihto 9.4./13.5.1952-3. noottien vaihto 24.5./10.7.1952-4. noottien vaihto 23.8./23.9.1952 5.3.1953: Stalinin kuolema 17.6.1953: Ensimmäinen kansannousu neuvosto- leirin sisällä DDR:ssa -> > puna-armeijan armeijan interventio 5.5.1955: Pariisin sopimukset astuvat voimaan -> > BRD Naton jäseneksi 14.5.1955: Varsovan liitto perustetaan Naton vastavoimaksi, DDR jäseneksi Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 6
Historiallisia yhtymäkohtia IV 23.10.1956: Unkarin kansannousu alkaa -> > puna-armeijan armeijan interventio 27.11.1958: Neuvostoliiton Berliinin ultimaatumi, 2. Berliinin kriisi alkaa - taustalla DDR:n sisäiset ongelmat 25.6.1961: Kennedyn three essentials suhteessa Länsi-Berliiniin: 1. Länsijoukkojen läsnäolo 2. Vapaa liikkuminen Berliiniin/-stä 3. Kaupungin vapaus ja elinkelpoisuus 13.8.1961: Berliinin muuri rakennetaan 21.8.1968: Varsovan liiton joukot miehittävät Tšekkoslovakian Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 7
Historiallisia yhtymäkohtia V 20.10.1969: Willy Brandt BRD:n liittokansleriksi -> > Ostpolitik 12.8.1970: Moskovan sopimus 7.12.1970: Varsovan sopimus 3.5.197 1: Walter Ulbricht syrjäytetään DDR:ssa -> > seuraajaksi Erich Honecker 21.12.1972: Perussopimus BRD:n ja DDR:n välillä 11.12.1973: Prahan sopimus 6.5.1974: Brandt eroaa (nk. Guillaume-tapaus) 1.8.1975: ETYK-päätösasiakirja allekirjoitetaan Helsingissä 24.9.1979: Neuvostoliitto hyökkää Afganistaniin Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 8
Historiallisia yhtymäkohtia VI 12.12.1979: Naton nk. kaksoispäätös 1980-1981: 1981: Puolan kriisi - 1. neuvostoleirin kriisi, joka ei pääty Varsovan liiton interventioon 10.3.1985: Mihail Gorbatšov nousee Neuvostoliiton johtoon 1.-6.5.1985: Ronald Reagan valtiovierailulla BRD:ssa - Mr. Gorbachev, tear down this wall 7.-11.9.1987: Erich Honecker valtiovierailulla BRD:ssa Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 9
Historiallisia yhtymäkohtia VII 1989-1990: 1990: Neuvostoleirin sisäinen eroosio ja hajoaminen 11.9.1989: Unkari avaa Itävallan vastaisen rajansa 9.11.1989: Berliinin muuri murtuu 16.7.1990: Kohl ja Gorbatšov tapaavat Kaukasuk- sella -> > Neuvostoliitto hyväksyy Saksojen yhdistymisen 12.9.1990: 2+4 -neuvottelut päättyvät Moskovassa ->Yhdistyvän Saksan suvereenisuus- sopimus allekirjoitetaan 3.10.1990: Saksat yhdistyvät, Potsdamin konferenssin rajat vahvistetaan Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 10
II: Analyyttis-teoreettinen taso Fokusointi tapahtumien analysoinnissa, so. ymmärrettäväksi tekemisessä hyödyntämällä teoreettisia viitekehyksiä Useita vaihtoehtoisia lähestymistapoja, mm.: Diktatuuritutkimus Transformaatio-tutkimus Taloustieteellinen tutkimus Kansainvälisen politiikan tutkimus Menneisyyden työstämisen problematiikka Materiaalina tieteelliset julkaisut, mediamateriaali, tilastot Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 11
Diktatuuritutkimus Fokusointi poliittisen järjestelmän toiminnassa sosialismin aikakautena (1917-1991) 1991) Tutkimuksen pääkohteet: päätöksentekomekanismit yhteiskunta, talousjärjestelmä Useita lähestymistapoja, mm: totalitarismiteoriat strukturalismi valvonta, repressio oppositio poliittinen ekonomia vertaileva IKE-tutkimus Teoreettinen kiinnostus hiipunut 1990 jälkeen, case-tutkimukset hallitsevina riskeinä etenkin analyyttinen valmistautumattomuus ja demokratian kanonisointi Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 12
Saksa ja diktatuuritutkimus Analyysikohteina Natsi-Saksan aika (1933-1945) DDR-järjestelmä (1945/49-1989/90) DDR:n kohdalla tutkimuskohteina mm: DDR-järjestelmän toimintamekanismit ja -logiikka DDR:n asema ja kehitys osana neuvostoleiriä Saksojen väliset suhteet (diktatuuri-demokratia-dilemma) Ongelmina mm: teoreettisen analysoinnin ohuus (ei vain DDR-tutkimuksen ongelma) periodisoinnit vertailut etenkin natsi-saksan kanssa Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 13
Transformaatio-tutkimus I Yleisnimitys poliittisten järjestelmien muutosta koskevalle tutkimukselle, alatyyppeinä: Järjestelmän muutos Järjestelmän vaihdos Transitio Ensimmäiset kontribuutiot 1950-luvulla, nk. toisen (lyhyen) demokratisoitumisaallon yhteydessä Pre-1990 1990-tutkimus fokusoitunut latinalaiseen Amerikkaan ja Etelä-Eurooppaan Eurooppaan Kaksi (2) keskeistä kysymystä: Mitä transformoidaan? Miten transformoidaan? Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 14
Transformaatio-tutkimus II Post-1990 1990-tutkimus voidaan jakaa kolmeen (3) päävaiheeseen: I. 1990-1993/94: 1993/94: empiiris-orientoitunut ad-hoc hoc-tutkimus II. II/1992-n. 1995: Systematisointi III.1995 1995-: differentoitumis-/skeptisyys /skeptisyys-vaihe Catch-all all-theory-orientaatio orientaatio väistymässä sisäinen jäykkyys ja korkea abstraktiotaso ongelmina tilalle rajatummat, tiettyihin alakysymyksiin fokusoituvat teoriat Keskeinen ongelma: Onko transformaatio-tutkimus tutkimus oma paradigma vai vanhaa viiniä uudessa leilissä? Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 15
Saksa ja transformaatiotutkimus Pääanalyysikohteena itäisen Saksan järjestelmämuutos vuoden 1990 jälkeen Keskeisinä tutkimusalueina: Poliittisen järjestelmän muutos ja vakiintuminen Talousjärjestelmän muutos ja kehitys Yhdistymisen toteuttamistapa ja sen ongelmat (melko uusi) Vertailut muiden IKE-maiden järjestelmänmuutosprosesseihin Osalle tutkijoista transformaation mallitapaus, toisille erityistapaus Mahdollinen sovellus EU:n itälaajentaminen Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 16
Kv.politiikan tutkimus Pyrkii analysoimaan kansainvälistä järjestelmää ensisijaisesti makrotasolla (=valtiot keskeisinä toimijoina) Realismi ja liberalismi pääkoulukuntina (nyk. neo-), haastajana mm. konstruktivismi Valtiot ja niiden resurssit keskeinen analyysikohde Tutkimusongelmina mm. kansainvälisen järjestelmän järjestys, päätöksenteko, yhteistyö, tasapainokysymykset, geopolitiikka Metodina useimmiten joko vertaileva case-tutkimus tai single-case case-analyysitanalyysit Ongelmina itseriittoisuus ja sisä- ja ulkopolitiikan eriyttäminen, mikä vaikeuttaa eri tasojen välisen dynamiikan ja vuorovaikutuksen merkityksen tutkimista Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 17
Saksa ja kv-politiikan tutkimus Pääanalyysikohteena Saksan merkitys ja asema kansainvälisessä järjestelmässä, mm: Jaetun Saksan aikaan liittyvä tutkimus Yhdistyneen Saksan ulkopolitiikan kehitys Saksa EU:ssa ja Euroopassa -problematiikka Saksa maailmanpolitiikassa Turvallisuuspolitiikka, siviilivalta -konsepti Saksan merkitys IKE-maiden kehityksessä Saksan rooli yhdistyvässä Euroopassa (iso ja keskellä - analyysi) Saksalla on ollut keskeinen rooli Euroopan kehityksessä niin hyvässä kuin pahassakin! Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 18
Menneisyyden työstäminen Pyrkii analysoimaan menneisyyden ja nykyisyyden välistä suhdetta ja tämän merkitystä tietylle yhteisölle Analyysitasoina mm: Menneisyyden työstäminen: menneisyyden käsittelyn yleinen problematiikka Historiapolitiikka: menneisyyden käyttö politiikassa Historiallinen aika ja ajan historiallisuus: kronos ja kairos Omaksi tutkimusalakseen etenkin vuoden 1989 jälkeen Melko vähän ja vaikeasti teorisoitavissa oleva tutkimusalue analyysien vahva empiria-sidos rajoittaa laajempaa sovellettavuutta ja vertailua Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 19
Saksa ja menneisyys Saksassa käyty laaja menneisyys-keskustelu kahden saksalaisdiktatuurin vaikutuksista vahva yhteys IKE-maiden menneisyyksiin IKE-maissa ei vastaavaa keskustelua Ongelmana erot natsi- ja DDR-diktatuurien työstämisen välillä Vain vähän vaikutuksia esim. yleiseurooppalaiseen keskusteluun Kylmän sodan aikakaudesta Saksan historiallinen painolasti näkyy edelleen Saksan itäsuhteissa Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 20
Saksa IKE-maiden tutkimuksessa Saksa on tärkeä myös IKE-tutkimukselle, koska: I. Rautaesirippu jakoi Saksan kahtia II. Saksan historiallinen vaikutus näkyy yhä tänäänkin IKE- maissa ja Saksa-IKE IKE-suhteissa III. Saksa on yksi Euroopan integraation moottoreista IV. Saksakaan ei isona ja keskellä voi maantieteelle mitään V. Saksojen yhdistymisprosessi tarjoaa vertailupohjaa IKE- maiden vastaaville prosesseille Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 21