PIRKANMAA ON KUIN SUOMI PIENOISKOOSSA ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN MUUTOSPYÖRTEESSÄ VTT, johtava asiantuntija Timo Aro @timoaro 11.11.2020 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Alustuksen keskeinen tavoite on lisätä ymmärrystä alue- ja väestönkehityksen muutoksista ja toteutuneesta kehityksestä 2010-luvun aikana vaikutuksista yleisesti koko maan tasolla ja erityisesti Pirkanmaan kannalta muutoksista korona-aikana kehitykseen lyhyellä aikavälillä.
Kolme karttaa alue- ja väestörakenteesta vuonna 2020 20 % koko maan väestöstä (2019) 50 % koko maan väestöstä 50 % koko maan väestöstä
2010-luvun alue- ja väestönkehityksen Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen Pyhän kolmiyhteyden vahvistuminen: liikenne, korkeakoulut ja sijainti
Ja ylimääräisenä kiusana demografinen neloskierre 1 2 Syntyvyyden aleneminen ja lasten määrän väheneminen Työikäisen väestön määrän väheneminen 3 4 Keskittävä, polarisoiva ja valikoiva muuttoliike Iäkkäiden, erityisesti yli 75-vuotiaiden suuri kasvu + (Tekemättä jääneet uudistukset)
Väestö keskittyi 2010-luvun aikana kaikilla alueilla sijaintiin ja kokoon katsomatta! ENSIMMÄISESSÄ KARTTAPARISSA kuvataan väestönlisäystä 5 km x 5 km ruuduissa koko maassa 2010-luvulla. Koko maan väestö kasvoi noin 176 000 henkilöllä vuosina 2010-2019, mutta kasvu jakautui epätasaisesti alueiden välillä. Joka viides ruutu (sininen) oli kasvava ja supistuneita (punaisia) ruutuja oli seitsemän kymmenestä. Väestö kasvoi sinisillä alueilla yhteensä noin 338 000 henkilöllä ja supistui punaisilla alueilla noin 198 000 henkilöllä 2010-luvulla. Valkoiset ruudut olivat asumattomia. Pirkanmaan väkiluku kasvoi yhteens noin +32 100 henkilöllä vuosina 2010-2019. TOISESSA KARTASSA kuvataan väestönlisäystä kunnittain viiden viimeisen vuoden aikana (2015-2019). Väestönlisäystä sai vain 60 kuntaa samanaikaisesti kuin väestö väheni yhteensä 260 kunnassa. Väestö kasvoi viiden vuoden ajanjakson aikana yli 1 000 henkilöllä 22 kunnassa ja supistui yli 1000 henkilöllä 20 kunnassa. Pirkanmaalla väkiluku kasvoi vain kuudessa kunnassa vuosina 2015-2019: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Pirkkala KOLMANNESSA KARTTAPARISSA kuvataan vakituisesta asutuksesta tyhjentyneitä ja uudelleen asutettuja 1 km x 1 km alueita vuosien 2010-2019 aikana. Jokainen musta piste kartalla kuvaa vakituisesta asutuksesta tyhjentyneitä ruutuja ja oranssit ruudut uudelleen asutettuja ruutuja. Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartat: Rasmus Aro 2020
Alue- ja väestörakennetta muovaa samanaikaisesti kolme isoa muutosvoimaa esimerkkinä Pirkanmaa ja sen alueet vuosina 2010-2019 Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartat: Rasmus Aro 2020
Keskittyminen on jatkunut pitkään kaupunkialueille ja kaupungin läheiselle maaseudulle 1. Kaupunkialueiden väkiluku kasvoi 868 000 henkilöllä ja maaseutualueiden väheni 345 000 henkilöllä yhden sukupolven aikana eli vuosina 1990-2019 2. Kaupunkialueiden väkiluku on kasvanut keskimäärin 80 henkilöllä ja maaseutualueiden vähentynyt 32 henkilöllä joka ainoa päivä 1.1.1990 lähtien 3. Maaseutualueilla väestö on kasvanut kaupungin läheisellä maaseudulla ja vähentynyt maltillisesti maaseudun paikalliskeskuksissa. 4. Kaupunkialueet ovat 5 % koko maan pinta-alasta, mutta niillä asui 7/10 asukkaasta ja sijaitsi 8/10 työpaikasta vuoden 2019 lopussa Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus
Pirkanmaan kaupunki- ja maaseutualueiden väestönkehitys on kuin Suomi pienoiskoossa 1. Pirkanmaalla asui noin 512 000 asukasta vuoden 2018 lopussa, joista 75 % kaupunkialueilla ja 25 % maaseutualueilla 2. Pirkanmaan kaupunkialueet kasvoivat yhteensä 109 000 henkilöllä (+35,7 %) yhden sukupolven aikana eli vuosina 1990-2019. Kasvu kohdistui erityisesti ulommalle kaupunkialueelle (+40,9 %) ja sisemmälle kaupunkialueelle (+37,4 %) 3. Pirkanmaan maaseutualueiden väestö väheni noin -16 600 henkilöllä (-11,5 %) vuosina 1990-2019. Kaupungin läheinen maaseutu kasvoi noin 2 800 henkilöllä (+7,3 %). Maaseudun paikalliskeskusten väestö väheni maltillisesti yhteensä noin -2 000 henkilöllä (-5,7 %). Väestö väheni määrällisesti eniten ydinmaaseudulla eli noin -12 000 henkilöllä (-21,6 %) ja suhteellisesti eniten harvalla asutulla maaseudulla, jossa väestö väheni noin kolmanneksella (32,4 %/-5 300 hlöä).
Vakituisen asutuksen lisäksi on runsaasti kausiasutusta esimerkkinä Pirkanmaan kunnat vuoden 2019 lopussa Kesäasukkaiden Vakituiset Kesäasukkaat osuus (%) vakituisista 2019 2019 asukkaista 100,0 Tampere Pälkäne Ylöjärvi Nokia 33929 90,0 Kangasala Ylöjärvi 33254 80,0 Kangasala Orivesi 31868 Sastamala 24277 70,0 Lempäälä Virrat 23523 Valkeakoski Ruovesi 20972 60,0 Ikaalinen Pirkkala 19623 Urjala Akaa 16475 50,0 Hämeenkyrö Vesilahti 10404 Mänttä-Vilppula 9855 40,0 Parkano Orivesi 9158 30,0 Tampere Ikaalinen 6942 Nokia Virrat 6544 20,0 Hämeenkyrö Pälkäne 6435 Parkano Kihniö 6404 10,0Valkeakoski Urjala 4688 Lempäälä Vesilahti 0,7 1,7 4,9 5,1 5,2 6,0 4355 0,0 Ruovesi Akaa 4283 832 Punkalaidun Juupajoki 2828 652 Punkalaidun Kihniö 1865 651 Juupajoki Pirkkala 1844341 3758 3400 3002 57,4 2351 50,1 52,5 53,2 2317 43,2 2013 1891 35,4 1666 29,5 1658 23,0 20,4 1587 15,3 15,6 16,3 17,4 1302 1266 1231 4231 238140 5539 5435 86,1 4986 4811 79,4 0 500 300001000 60000 1500 90000 2000 2500 1200003000 150000 3500 180000 4000 4500 2100005000 240000 5500 270000 6000 69,8
3 trendiä korostuu JUURI NYT paikkaan liittyvissä valinnoissa! 1 2 3 (Suur)kaupungistuminen (uudet asuinalueet, tiivistyminen, kerrostalovaltaisuus, pienet asunnot, yksinasuminen, sinkku- ja dinkkutaloudet jne.) Sub-urbanisaatio eli esikaupungistuminen (pientalovaltaisuus, kehysalueet ja kaupunkien läheinen maaseutu, väljyys, lapsiperheet, sujuva liikkuminen ja yhteydet, hajonta) Vastakaupungistuminen (vastavirrat, maaseutumaiset kunnat, vapaa-ajan asumisen alueet, elämäntapamuuttajat, tila ja väljyys jne.)
+ 54 +109 Kuntien välinen nettomuutto on tasoittunut pitkästä aikaa vuoden 2020 kuluessa Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot-tietokanta Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2020
Väestönlisäys kunnittain tammi-syyskuussa 2020 (ennakkotiedot) Väestönlisäys määrällisesti 1-9/2020 Väestönlisäys suhteellisesti 1-9/2020 SIJOITUS KUNTA VÄESTÖNLISÄYS (1-9) 1. Helsinki 3554 2. Vantaa 2976 3. Tampere 2762 4. Espoo 1888 5. Oulu 1687 6. Turku 1510 7. Jyväskylä 1204 8. Kuopio 733 9. Kaarina 520 10. Rovaniemi 466 11. Järvenpää 449 12. Kirkkonummi 447 13. Nurmijärvi 430 14. Nokia 405 15. Sipoo 396 16. Kerava 367 17. Kempele 315 18. Seinäjoki 290 19. Kangasala 267 20. Lempäälä 260 SIJOITUS KUNTA VÄESTÖNLISÄYS (1-9) 1. Kaskinen 2,50 2. Luoto 1,92 3. Kauniainen 1,91 4. Sipoo 1,84 5. Kempele 1,69 6. Kaarina 1,51 7. Pirkkala 1,26 8. Vantaa 1,26 9. Nokia 1,18 10. Tampere 1,15 11. Luhanka 1,15 12. Kirkkonummi 1,12 13. Lempäälä 1,09 14. Kolari 1,05 15. Järvenpää 1,02 16. Raisio 0,99 17. Nurmijärvi 0,99 18. Kerava 0,99 19. Savukoski 0,89 20. Jyväskylä 0,84-235 +75 Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot (ennakkotiedot); Kartta ja graafit: Timo Aro 2020
Mutta ilmassa on paljon toiveita, odotuksia ja tulevaisuususkoa lisääviä kehityskulkuja Omavaraisuus Kausiasutus Huoltovarmuus Turvallisuus Etätyö Monipaikkaisuus Vastavirrat Koettu elämänlaatu
Mutta ripaus reaaliterapiaa tulevan kehityksen osalta 229 000 kuntien välistä muuttoa tammi-syyskuussa 2020, josta 72,6%/86,4% väestöstä asuu valmiiksi kaupunkialueilla / taajamissa vuonna 2019 77% suuntautui kaupunkimaisiin kuntiin 13% taajaan asuttuihin kuntiin 10% maaseutumaisiin kuntiin 78% 25-44-vuotiaista nuorista aikuisista asui kaupunkialueilla vuonna 2019 78,9% työpaikoista sijaitsi kaupunkialueilla vuonna 2019 + 17 731 kaupunkimaisten kuntien väestönlisäys tammisyyskuussa 2020, kun samanaikaisesti taajaan asutut kunnat -3 981 ja maaseutumaiset kunnat -5 713 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot tietokanta; väestö; väestörakenne Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2020
Mitä tapahtuu asumiseen ja paikkaan liittyvissä valinnoissa koronan jälkeen? 1 2 Muuttoliike suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, korkeakoulukaupunkeihin ja eräisiin maakuntakeskuksiin jatkuu, mutta kasvavillakin alueilla mikrosijainnin merkitys korostuu. Suurten kaupunkien kehysalueelle ja kaupungin läheiselle maaseudulle suuntautuu kaupungeista muutto- ja vastavirtoja. Hajonta paikkojen välillä kasvaa erityisesti sijaintiin ja yhteyksiin perustuen. Muuttoliikkeen volyymit vähenevät määrällisesti kuntien ja alueiden välisessä muuttoliikkeessä 20- ja 30-luvuilla nuorten muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyessä. Kasvavien kaupunkiseutujen muuttovoitot alenevat, kun perinteisillä lähtöalueilla potentiaalisten muuttajien määrä vähenee. Kuntien ja saman toiminnallisen alueen sisäisten muuttojen määrässä ei tapahdu olennaisia muutoksia 3 4 5 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa väestöennusteen mukaan noin 390 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Ikäryhmässä on paljon yksinasuvia. Senioreiden asumiseen ja paikkaan liittyvillä valinnoilla on jatkossa nykyistä suurempi merkitys. Avoin kysymys on, hakeutuvatko seniorit lähimpiin kuntataajamiin, seutu- tai maakuntakeskuksiin vai lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia muualle maahan? Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan noin 480 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 7,5 %:sta noin 16 %:iin. Nykyisen kehityksen perusteella tiedetään, että maahanmuuttajien muutot ovat keskittymishakuisimpia kuin kantaväestön. Vieraskielisten osuus alueiden sisäisissä ja välisissä muutoissa kasvaa merkittävästi nykyiseen verrattuna. Alueiden resilienssi korostuu eli millainen on toipumis-, sopeutumis- ja uusiutumiskyky välittömästi kriisin jälkeen ja keskipitkällä aikavälillä. Isot avoimet kysymykset liittyvät työn murroksen, digitalisaation, robotisaation, ilmastomuutoksen, asumispreferenssien muutosten jne. vaikutuksiin alueellisiin kehityskulkuihin. Kaikki muutokset voivat periaatteessa joko vauhdittaa entisestään keskittymistä tai johtaa tasoittumis- ja hajautumiskehitykseen.
Lopuksi Alueiden omiin vahvuuksiin, kuten valmistavaan tuotantoon, energiaan, puhtaaseen veteen, ruokaan, luontoon tai matkailuun liittyvät asiat lisäävät kaupunki- ja maaseutualueiden keskinäistä riippuvuutta erillisyyden sijaan sekä luovat elinvoimaisia pistemäisiä paikallisia keskittymiä. Kriittisin tekijä keskinäisriippuvuudessa sujuvat yhteydet ja saavutettavuus!
K I I T O S! TIMO ARO, VTT Johtava asiantuntija 045 657 7890 timo.aro@mdi.fi @timoaro mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI