1 Virkistysreitistöjenkehittäminen Pohjois-Karjalassa kokemuksia reitistöjenylläpidosta ja uuden toimintamallin rakenne ja tavoitteet Keijo Koskinen Karelia Ammattikorkeakoulu 07.10.2014
VALTION YLLÄPITÄMÄT VIRKISTYSPALVELUKOHTEET POHJOIS-KARJALASSA 2 Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Pohjois-Karjala reitistöjen eldorado 3 Ulkoilu- ja virkistysreitistöt Vaellus- ja retkeilyreitit - sis. Metsähallituksen ylläpitämät 500 km Melonta- ja vesiretkeilyreitit - Sisältää joki- ja järvimelontareittejä Moottorikelkkailu-urat urat - Maalla n. 1600 km - Jäällä n. 500 km 7 000 km 1 500 km 900 km 2 100 km Pyöräilyreitit - Valtakunnalliset reitit n. 1 400 km - Paikalliset reitit n. 1 000 km - Maastopyöräilyreitit n. 70 km 2 500 km
4
Reiteistä Traileiksi hankkeen keskeiset tavoitteet 5 Suunnitella maakunnallinen toimintamalli erilaisten maakunnallisesti (= matkailullisesti) merkittävien kuntien ylläpitovastuulla olevien virkistyspalvelukohteiden ylläpidolle Kärkireittien määrittely Luoda nykyistä paremmat toimintapuitteet maakunnan aktiviteettimatkailuyrityksille ja tämän välityksellä tukea yritysten mahdollisuuksia tuotteistaa maakunnan luonto- ja virkistyspalvelukohteita pitkäjänteisesti ja vientimarkkinoihin suuntautuen
PALVELUAJATUS?? 6 MAAKUNNALLISET VIRKISTYSPALVELUT - Julkinen palvelu, jonka - Matkailukäyttöä painotpuitteissa voidaan ennalta taen suunniteltu ja varussovittujen pelisääntöjen teltu palvelukokonaisuus, mukaisissa raameissa jota ylläpidetään osittain harjoittaa myös matkailuun matkailuun liittyvillä liittyvää elinkeinotoimintaa liiketoimintatuloilla ja joka samalla palvelee yleisiä virkistystarpeita
PALVELUAJATUS?? 7 ULKOILU Ulkoilureitti Jokamiehenoikeudet, kunnallinen liikuntapalvelu Omatoimisuus, omavaraisuus Hyöty paikallis- ja aluetaloudelle vähäinen MATKAILU Luontomatkailureitti Kaupalliset palvelut, maksavat asiakkaat Aktiivinen tuotekehitysote, oheispalvelutarjonta Paikallistaloudelliset vaikutukset merkittäviä, positiivinen vaikutus aluetalouteen
PALVELUAJATUS?? 8 Asiakkaat? Tuote? Laatu? Kokemus? oman maakunnan väestö matkailijat perinnetieto ajantasainen reiteistä informaatio aktiiviharrastajat aloittelijat
PALVELUAJATUS?? 9 monikäyttöisyys monipuolisuus - Useampi aktiviteetti - Useamman aktiviteetin samalla kulku-uralla kokemismahdollisuus Talvikäyttö: saman reitistökokonaikoiravaljakot m-kelkkailu suuden puitteissa laturetkeily patikointi, melonta, Kesäkäyttö: maastopyöräily, pyöräily, patikointi maastopyöräily koiravaljakot, laturetkeily, kelkkaurat?? moottorikelkkailu Ylläpidon rahoitus kestävällä tavalla!?
Aktiviteettimatkailu 10 Ohjelmallisten aktiviteettien (TOL 79900) liiketoiminnallinen merkitys Lapissa ja Pohjois-Karjalassa v. 2009 suhteessa majoitus- ja ravitsemistoimialaan (Huom! Tilastoitu volyymi) Alue Ma-Ra Ohjelmapalveluyritykset Toimiala yht. milj. lkm liikevaihto /yritys milj. -------------------------------------------------------------------------------- P-K 109 52 n. 49 000 2,5 Lappi 300 277 n. 262 000 72,6
Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistysry 11 Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää pohjoiskarjalaisten virkistysmahdollisuuksia sekä matkailuelinkeinon yleisiä toimintaedellytyksiä hankkimalla käyttöoikeuksia, varustamalla sekä ylläpitämällä seutukaavassa osoitettuja tai muutoin seudullisiin tarpeisiin tarkoitettuja moottorikelkkailu-uria uria ja niiden liitännäisalueita. Yhdistys voi tarvittaessa osallistua myös seudullisten ulkoilureittien ja virkistysalueiden mukaan lukien virkistysveneilyä palvelevien retkisatamien toteuttamiseen ja ylläpitoon
Uusi toimintamalli - lähtökohtia 12 Toimitusmenettely juridinen perustamiskustannus n. 1,5 M Kerralla valmis /pysyvyys Ilmainen julkinen palvelu Ylläpidon rahoitus?? (mm. lainsäädännön rajoitteet) Sopimusperusteinen reitistö juridinen perustamiskustannus n. 0,45 M Jatkuva säätäminen Osittain maksullinen - liiketoimintakäyttö - moottorikelkkailu Vapaaehtoistyön hyödyntäminen!!??
Uusi toimintamalli - lähtökohtia 13 Hankkeen esittämän maakunnallisen virkistyspalveluverkoston toiminnallisessa rakenteessa on pyritty huomioimaan eri harrastusmuotojen tarpeet, seutukunnittaiset erityispiirteet sekä alueellinen tasapuolisuus Rahoitusmallin perustana oleva maakunnallinen virkistyspalveluverkosto on ohjeellinen tarkennukset kuntien esitysten pohjalta!
Uusi toimintamalli - lähtökohtia 14 Kuntien vaatimuksesta tarkennettuun käynnistämissuunnitelmaan sisällytetty myös maanomistajakorvausten rahoitussuunnitelma (taulukossa kelkkailu-uria koskeva kustannusraami) MAKSULUOKKA km ha /ha (Vuosi) (15 v) Metsätalousmaa 420 168 50 8400 126000 Tilakohtainen tie 100 40 28 1120 16800 Peltomaa 60 24 208 4992 74880 Joutomaa 420 168 6 1008 15120 YHTEENSÄ 1000 400 15520 232800
Uusi toimintamalli - lähtökohtia 15
Tilanne NYT: Kuntien keskimääräinen panostus ulkoilu- ja virkistysreitistön ( pitkät reitit ) ylläpitoon 0,75 0,85 euroa / asukas / vuosi (Huomioitu kelkkailu-urien ylläpitoon välillisesti tehty panostus sekä tietyt toiminta-avustukset paikallisille yhdistys muotoisille ulkoilureittien ylläpitoon osallistuville toimijoille) Hankkeessa suunniteltu rahoitusmalli: Kuntien ylläpitovastuulle kuuluvan maakunnallisen virkistyspalveluverkoston ylläpidon laskennallinen kustannustaso keskimäärin 1 euro / asukas / vuosi (Huomioitu varaus peruskorjauksiin) yht. 165 000 Rahoitusmallin periaatteet 16
Rahoitusmallin 17 Tilanne NYT: periaatteet Yksityistä rahoitusta hyödynnetään laajemmassa mittakaavassa vain moottorikelkkailu-urien ylläpidossa uraluvat n. 100 000 / vuosi Hankkeessa suunniteltu rahoitusmalli: Kelkkailu-urien rahoitusjärjestelmä säilytetään entisellään, muiden virkistyspalvelujen osalta liiketoimintakäyttöön maksullisuuden periaate sekä lahjanluonteisen rahoituksen mahdollistaminen tavoitetaso / kertymä n. 15 000 20 000 / vuosi
Rahoitusmallin periaatteet 18 Tavoitteellisen virkistyspalveluverkoston ylläpidon rahoitustarve on noin 300 000 euroa vuodessa (sisältäen ulkoilureitit, moottorikelkkailu-urat, osia retkisatama- ja lintutorniverkostosta) Summasta noin puolet on pyrittävä kokoamaan yksityisluonteisista rahoituslähteistä tai rahassa mitattavissa olevien työsuoritteiden muodossa
Rahoitusmallin 19 periaatteet Resurssien kohdentamisen perusteena eri harrastusmuotojen vaatiman palveluverkoston osalta on kyseisen harrastuksen valtakunnallisessa ulkoilututkimuksessa (METLA) mitattu suosio perusteiden tasapuolisuus Kuntien vastuulla olevan rahoituksen (165 000 ) kohdentuminen: - Ulkoiluaktiviteetit 85 % - Moottorikelkkailu 15 %
Rahoitusmallin periaatteet 20 Osa vuosittaisesta perusrahoituksesta kanavoidaan investointirahastoon Tavoite: 20-25 % / vuosi Käyttökohteet: Hankkeiden omarahoitus, peruskorjausten suora rahoitus, korvaukset maanomistajille Korvamerkintä seutukunta / kuntatasolla
Rahoitusmallin periaatteet 21 Ulkoilureittien rahoituksen liikkuvat osat kompensaatioerät: Kuntien keskinäisten vastuuerojen kohtuullistaminen Yksityisrahoitteinen avustus kunnille, joiden keskimääräinen kustannustaso maakunnallisten virkistyspalvelujen toimintapuitteisiin ylittää tason 1,5 euroa /asukas/vuosi Ilomantsi, Lieksa, Valtimo Kerroinmallin epäjohdonmukaisuuksien oikaisu harkinnanvarainen yksityisrahoitteinen avustus, ylläpito-organisaation hallituksen päätökseen perustuen, myöntämisvaltuus 5 000 euroa / vuosi
Taulukko 1. Suomalaisten ulkoilu- ja virkistysreitteihin tukeutuvat harrastukset ikäryhmittäin vuonna 2000 ja 2010 22 Ikäryhmä, harrastukseen osallistuneiden osuus (%) Harrastusmuoto 15 24 25 44 45 64 65 74 2000 2010 2000 2010 2000 2010 2000 2010 - Maastohiihto ladulla 30,2 28,4 36,8 37,6 39,3 41,1 18,0 32,0 - Hiihtoretkeily (>20 km) 9,5 8,5 11,2 11,0 14,8 14,7 4,0 9,6 - Patikointi (väh. 10km/0,5 päivää) 24,3 25,3 26,1 29,6 24,3 27,8 9,5 16,3 - Retkeily, erävaellus 13,9 15,2 8,6 12,3 5,2 7,6 1,6 4,8 - Melonta 9,9 14,2 6,8 13,3 3,3 7,9 0,8 2,7 - Pyöräretkeily (väh. 30km/0,5 pv) 13,8 12,2 11,6 13,2 10,4 10,2 3,5 5,1 - Maastopyöräily 10,4 12,4 6,2 11,0 3,5 5,1 1,5 2,8 - Maastoratsastus 6,4 8,3 2,8 5,4 0,5 1,8 0,2 0,3 - Lumikenkäily 0,6 5,9 0,6 4,7 0,2 4,2 0,1 2,2 - Koiravaljakkoajelu 1,0 1,9 0,6 1,2 0,3 0,5-0,3 - Moottorikelkkailu 16,4 14,7 12,3 10,8 7,0 8,9 3,8 4,5 - Mönkijäajelu 2,7 12,0 1,4 9,1 0,6 4,9 0,2 2,2 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Lähde: Karelia Amk Keijo Koskinen 2014 Luonnon virkistyskäyttö 2000, LVVI tutkimus 1997-2000, Tilastot, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802, 2001., METLA, ulkoilututkimus, MetINFO 2012.
Taulukko 2. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston ylläpito: Rahoituksen kohdentamisen periaatteet Harrastusmuoto Harrastuksen Osuus (euroa) Käyttökohde / (tilanne LVVI 2 v.2010, suosio maakunnallisesta virkistystoiminnan Itä-Suomen suuralue) %/mitoitusluku ylläpitorahastosta osa-alue - Patikointi (väh. 10km/0,5 pv) 26,0 23,0 37950 (taajamien vaikutusalueille sijoittuvat reitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Retkeily, erävaellus 10,5 9,3 15345 (ulkoilun runkoreitit) - Maastopyöräily 7,6 6,7 11055 (ulkoilun runkoreitit, matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Maastoratsastus 5,0 4,4 7 260 (matkailukohteisiin tukeutuvat reitit) - Koiravaljakkoajelu 1,4 1,2 1 980 (ulkoilun runkoreitit) Ulkoilureittiharrastukset 73590 MONIKÄYTTÖ -ULKOILUREITIT - Moottorikelkkailu 17,1 15,1 24915 Moottorikelkkailu-urat - Hiihtoretkeily (>20 km) 14,4 12,7 20955 Laturetkireitit - Melonta 12,9 11,4 18810 Melontareitit - Pyöräretkeily (väh.30km/0,5 pv) 9,3 8,2 13530 Pyöräretkeilyreitit - Matkaveneily 9,0 8,0 13200 Retkisatamat - Lintujen tarkkailu 5 000 Maakunnallinen lintutorniverkosto 113,2 100,0 170 000 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Karelia AmkKeijo Koskinen 2014 23
Taulukko 3. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston laajuus Reittityyppi / kohdetyyppi Osuus (euroa) Hoito- Ohjeellinen reitistön maakunnallinen kustannus laajuus (km)/ rahasto / km/yks. kohdemäärä (kpl) Monikäyttö-ulkoilureitit 73590 170 435 - Taajamien lähialueet 300 - Matkailupainotteiset reitit 200 - Erävaellusreitit 100 Moottorikelkkailu-urat 24915 100 1 1496 2 Laturetkireitit 20955 100 210 Melontareitit 18810 55 340 Pyöräretkeilyreitit 13530 40 340 Retkisatamat 13200 1300 10 Lintutornit ja oheisrakenteet 5000 500 10 YHTEENSÄ 170000 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 1) Talviaikaiset keskimääräiset kunnossapitokustannukset tavoitetilanteessa. Mitoituksessa on huomioitu kelkkailun harrastajien omavastuu osuus. 2) Maakuntakaavaan mukainen uraverkosto. Urien kokonaismäärässä ovat mukana vielä toistaiseksi rakentamatta olevat yhteydet. 24 Karelia AmkKeijo Koskinen 2014
Hyödyt / tavoitteet 25 Palvelurakenteiden säilyminen (monipuolistuminen) ja tasalaatuisuus (turvallisuusnäkökohdat) EU rahoituksen hyödyntäminen matkailuyritysten toimintapuitteiden kehittäminen Matkailukäytön tehostuminen ja liiketoiminnallisten tuottojen kasvu kerroinvaikutukset aluetalouteen Maakunnan profiloituminen osaavana, käyttäjälähtöisten virkistyspalvelujen tuottajana asumisviihtyvyys, terveydelliset ja sosiaaliset hyvinvointivaikutukset
Virkistysreittien ylläpidon vaihtoehtoja 26 1. Asianomainen kunta ylläpitää yksin alueelleen sijoittuvat reitistöt 2. Kunta ylläpitää pääosan reiteistä ja joitain kohteita tai reitistönosiaon osoitettu toimeksiantosopimuksella esim. kyläyhdistyksen, metsästys-tai urheiluseuran tms. tahon hoidettavaksi 3. Kunnan ja matkailuyritysten tai harrastusjärjestön kanssa muodostettu reittipooli ylläpitää tiettyyn harrastusmuotoon liittyvää reitistöä Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Virkistysreittien ylläpidon vaihtoehtoja 27 4. Paikallinen matkailuyhdistys hoitaa yhteistyössä kunnan kanssa matkailullisesti tärkeät virkistysreitit (malli suuret matkailukeskukset ) 5. Kuntien yhteisellä sopimuksella perustettu virkistysalueyhdistys (säätiö) koordinoi maakunnallisesti virkistysreitistöjenja virkistysaluekohteiden ylläpitoa Maakuntaorganisaatio voi jakaa toiminta-avustuksia peruskunnille, joiden vastuulla käytännön toteutus on Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
Virkistysreittien ylläpidon vaihtoehtoja 28 6. Kunta vastaa joko yksin tai toimeksiantosopimuskumppanien välityksellä yleiseen virkistys-käyttöön tarkoitettujen reittien ja kohteiden ylläpidosta ja matkailuyritykset sekä eri harrastusjärjestöt hoitavat oman toimintansa kannalta tarpeelliset reitistöt ja kohteet Toimintaan saatetaan saada ao. kunnalta avustuksia Karelia Amk Keijo Koskinen 2014
29
30
31
32