LIFE HASCO. Task PID 4085. Know-how, ympäristövaikutusten seuranta HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND



Samankaltaiset tiedostot
LIFE HASCO. Task PID Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

17VV VV 01021

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS

SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Liite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Vesi. Maksaja PL LASKUT

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

Ympäristölupahakemuksen täydennys

BIOHIILI SUOMESSA CASET NIITTYKUMPU JA PUUTARHAKATU TIIA VALTONEN RAMBOLL FINLAND OY

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042)

PÄÄTÖS. No YS Päätös vesientarkkailuohjelmasta. Kiinteistö Oy Vantaan Kalliolehto Minttupolku Espoo

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

Vesiensuojelukosteikot

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

Tutkimustodistus AR-18-RZ Sivu 1/5 Päivämäärä

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

BJ-EKLUND OY RÄNNARSTEN MAA-AINESTEN OTTOALUEEN VESIENTARKKAILUOHJELMA. Kohde: Hornhattas ja Knutsbacka

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus


Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

LIFE HASCO. Task PID Know-how, rekultivointityöt HASCO HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Hintalomake Laboratoriopalvelut Talousvesi välilehti 1

YTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen , PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. p

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie SIURO

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

Pohjaveden tarkkailuohjelma (ehdotus)

Transkriptio:

FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthé Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task PID 4085 Know-how, ympäristövaikutusten seuranta FT-Transport Oy Ab 1

Ympäristövaikutusten arviointi Seurantaohjelma FT-Transport Oy Ab 2003 FT-Transport Oy Ab 2

Ympäristövaikutusten arviointi Seurantaohjelma Sisältö Seurantaohjelma Seurannan kohteet Seurannan tekniikka Lysimetrit Pohjavesiputket Maanäytteet Vedenpidätyskyky Mikrobiologinen aktiviteetti Liitteet: Pilottikohteen tarkkailuohjelma Eräiden maalajien vedenpidatyskäyrät Kenttätestisalkut Biofiltterin kenttäkokeet FT-Transport Oy Ab 3

Ympäristövaikutusten arviointi Seurantaohjelma -projektin tavoitteena on esitellä konkreettisissa pilottikohteissa biofilttereiden avulla tapahtuvaa maaperän rekultivointia. Maan normaalin toiminnan edellytysten luominen saattaa alkuun prosessin, jossa maaperän vedenpidätyskyky kasvaa, maan biologinen aktiviteetti kohoaa ja pilaantunut maa-alue muuttuu asteittain kultivoiduksi kasvialustaksi. Samalla käynnistyy haitallisten (saastuneiden) maa-ainesten fytoremediaatio ja mineralisaatio. Juuristo ja sen kanssa yhteistyössä toimiva mikroorganismien yhteisö purkaa moninaiset yhdisteet yksinkertaisimmiksi ja sitoo mm. raskasmetallit suhteellisen pysyvästi maanpinnan elävään kerrokseen. Tavoitteen saavuttamisen seurannan ja ympäristönormien noudattamisen vuoksi on tarpeen seurantajärjestelmä, jonka avulla prosessia ja sen ympäristö-vaikutuksia voidaan seurata. Tässä esityksessä hahmotellaan yleinen seuranta-järjestelmä, jonka soveltaminen riippuu konreettisesta kohteesta. FT-Transport Oy Ab:lla on valmius laatia suomalaiseen ympäristöosaamiseen tukeutuva konkreettinen seurantasuunnitelma jokaiselle pilottikohteelle yhdessä eestiläisten asiantuntijoiden kanssa. Tämän raportin kirjoittamishetkellä konkreettisia pilottikohteita ei vielä oltu määritelty eikä konkreettista seurantajärjestelmää voitu suunnitella. Seurannan kohteet Pilottialueiden ympäristövaikutusten seurantaohjelma tähtää lähinnä puolikoksiin sisältyvien haitta-aineiden vaikutusten järjestelmällisen seurantaan ja tapahtuvien ympäristömuutosten hallintaan. Seuranta toteutetaan pohjavesianalyysien ja maaperäanalyysien muodossa. Seurattavat parametrit pohjavedessä ovat raskasmetallit (etenkin lyijy ja nikke- Ii), öljyperäiset hiilivedyt, fenolit ja PAH-yhdisteet. Maaperänäytteiden analyysillä seurataan biofiltterijärjestelmän toimintaa ja mineralisaation etenemistä. Lisäksi tutkitaan maaperän vedenpidätyskyvyn muutoksia sekä maan pintakerroksen mikrobiologisen aktiviteetin kehitystä. Jos projekti toteutuu suunnitellussa laajuudessa (200 ha), seurantajärjestelmä voidaan laajentaa kattamaan myös muita, maaperän ja pohjaveden tutkimuksen kannalta tarkeitä parametrejä. Esikuvana voisi toimia eräissä Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksissa sovellettu järjestelmä. 1 1 Rintala, Jari: Soranottoalueiden jälkihoito pintarakennemateriaalit suojaverhouksessa, SYKE, Helsinki 1997. Täma tutkimus soveltuu erittäin hyvin esikuvaksi, kun suunnitellaan pilottialueiden ympäristömuuttujien seurannan toteuttamista. FT-Transport Oy Ab 4

Seurannan tekniikka Lysimetrit Vajovesinäytteiden ottamista varten kohde varustetaan lysimetreillä. Niiden rakenne riippuu alueen koosta ja sijainnista. Yksinkertaisimmillaan lysimetri voidaan rakentaa salaojaputkesta, joka ohjataan sopivaan keräyskaivoon sijoitettuun vedenkeräysastiaan. 2 Jos toiminta tapahtuu pohjaveden kannalta erityisen aralla alueella, lysimetrirakenteet voivat olla kattavampia altaita ja pintaalaltaan laajahkoja. Tarve määritellään maaperätietojen ja alueen hydrologisen tilanteen arvioinnin pohjalta. Erilaisia lysimetrirakenteita. Lysimetreistä laaditaan rakennepiirrokset ja niiden sijoitus merkitään pilottialueen kuvailulehteen (kts.liite). Lysimetrinäytteet otetaan kahdesti vuodessa (kevät, syksy) ja analysoidaan. Näytteiden otossa noudatetaan annettuja ohjeita. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Lisäksi voidaan tehdä itsenäisiä analyyseja ns. kenttäanalyysisetin avulla. Menettely antaa luotettavan kuvan seurattavien aineiden pitoisuuksista ja on nopea ja edullinen. Pohjavesiputket Pilottialue varustetaan pohjavesiputkilla mahdollisten kontaminanttien kulkeutumisen selvittämiseksi. Normaalisti riittävä määrä on kaksi putkea, joista toinen sijoitetaan välittömästi alueen tuntumaan vesien luontaisen laskun suuntaan ja toinen 1-2 kilometrin päähän alajuoksulle mahdollisten kulkeutumien selvittämiseksi. Putkien tulee olla ruostumatonta terästä tai muuta materiaalia, 2 Lysimetrin periaate kts. liite FT-Transport Oy Ab 5

josta ei liukene näyteveteen yhdisteitä. Putken tulee ulottua selvästi kuivan kauden pohjavesipinnan alapuolelle. Läpimitan tulee mahdollistaa näytteen saaminen putken sisästä noutimella. Putken yläpää tule sulkea lukittavalla kannella. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Näytteet analysoidaan akkredjtoidussa laboratoriossa. Maanäytteet Maanäytteet otetaan tarkoitusta varten kehitetyllä työkalulla kasvukerroksesta. Ensimmäinen näyte otetaan ennen istutuksia ja toteutetaan laajana. Tavoitteena on varmistaa, että materiaalin koostumus noudattaa suunnilleen öljyteollisuuden tislausjätteen analyysista saatuja tuloksia. Varsinaisten seurantanäytteiden analyysissä keskitytään ympäristörelevanttien yhdisteiden ja aineiden määrän mahdollisten muutosten seurantaan. Seurannan tulee sekä maa-, että vesinäytteissä olla pitkäjännitteistä ja toteutua ainakin viiden vuoden ajan, jotta tulokset olisivat prosessin ymmärtämisen kannalta edustavia. Vedenpidätyskyky Maa-aineksen vedenpidätyskyvyn mittaamiseen on periaatteessa kolmentyyppisiä laitteita: sähköinen mittausmenetelmä, neutronisirontamenetelmä ja tensiometrinen mittausmenetelmä. Edullisin ja yksinkertaisin menettely olisi sellainen, että punnittuun maamäärään lisätään vettä pienissä erissä ja lisäys merkitään muistiin. Kun vesi lakkaa imeytymästä, kostea maa kaadetaan suppiloon joka suljetaan lasivillatupolla. Suppilo pannaan mitta-astiaan tippumaan. Ulostippuneen veden määrä punnitaan. Erotus ulostippuneen ja lisätyn veden määrän välillä on pidättyneen veden määrä. Lukema kirjataan ja päivätään seurantalomakkeeseen. Menettelyn avulla saadaan ajan myötä selvä kuva maa-aineksessa tapahtuvasta hydrologisesta kehityksestä, ts. biofiltterin toiminnasta pohjavettä suojaavana aktiviisuodattimena. Maaperän mikrobiologinen aktiviteetti Mikrobiologisen aktiviteetin kehittyminen ja voimistuminen maaperässä kertoo suoraan biofiltterin toiminnasta. Aktiviteetin avulla voidaan arvioida orgaanisen aineksen hajoamisen tehokkuutta sekä humifikaation etenemistä. Mikrobiaktiviteetti on suoraan riippuvainen maaperän ominaisuuksista, kuten ravinnerikkaudesta, kosteudesta ja happamuudesta. Sen vuoksi mikrobiologisen aktiviteetin seurannalla on keskeinen merkitys rekultivoinnin onnistumisen osoittimena. Mikrobiologisen aktiviteetin summaarinen seuranta tapahtuu mittaamalla maan pintakerroksessa tapahtuvat hiilidioksidin määrät systemaattisesti. Alkuvaihees- FT-Transport Oy Ab 6

sa voidaan odottaa sangen matalia lukemia, jotka voivat olla jopa 100 kertaa alhaisempia kuin metsämaassa. Prosessin käynnistyessä CO 2 pitoisuus asteittain kohoaa. Jos rekultivoimiskohde sijaitsee puolikoksivaraston päällä, mielenkiintoinen seurantakohde on metaani. Myös muita kaasuja vapautuu mikrobitoiminnan tuloksena. Mittaus voidaan suorittaa sensorimittarilla, joita on saatavilla suhteellinen edullisesti. Mittaustulokset kirjataan seurantalomakkeelle.mittaukset ja analyysit toteutetaan kohdetta varten laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Kirjaamisessa, käsittelyssä ja tulosten tulkinnassa ja arkistoinnissa noudatetaan tieteellisesti perusteltavia olevia käytäntöjä. Seurantaohjelman sisältö esitetään tämän ohjelman liitteenä olevassa taulukossa. FT-Transport Oy Ab 7

Pilottikohteen tarkkailuohjelma Näytteenottopisteet: LYSIMETRIT. POHJAVESIPUTKET Näyttenottoajankohdat: PÄIVÄYS Analyysit Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 jne. lämpötila happi sameus kiintoaine sähkönjohtokyky ph alkaliteetti väriluku CODMn BOD7 kok-n NH 4 -N NO 3 -N NO 2 -N kok-p Cl Mn Sulfaatti Fe Enterokok.al lämp. koli. Vedenpidätys M-aktiviteetti Ni Cr Cu Zn Cd Pb Al CHind PAH* VOC* PCB* * Voidaan toteuttaa kenttätestilaitteilla Kari Arvola FT-Transport Oy Ab 8

Nousukorkeuden ja huokoskoon välinen riippuvuus FT-Transport Oy Ab 9

Eräiden maal ajien vedenpidätyskiiyrät FT-Transport Oy Ab 10

FT-Transport Oy Ab 11