HEINÄLAMMINRINTEEN JÄTEKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

Raportti 67040159.BK 16.2.2005 HEINÄLAMMINRINTEEN JÄTEKESKUKSEN KEHITTÄMINEN Ympäristövaikutusten arviointiselostus

1 JÄTEKUKKO OY HEINÄLAMMINRINTEEN JÄTEKESKUS YVA-MENETTELY Hanke: Sijainti: Hankkeesta vastaava: Konsultti: Yhteysviranomainen: Heinälamminrinteen jätekeskuksen kehittämisen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan neljää vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 (VE 1) otetaan käyttöön uudet tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueet ja uusi ongelmajätteiden vastaanottorakennus. Vaihtoehdossa 2 (VE 2) alueelle sijoitetaan lisäksi kuivajätteen esikäsittelylaitos ja biologisesti käsiteltävän jätteen käsittelylaitos. Vaihtoehdossa 3 (VE 3) alueella otetaan käyttöön edellisten lisäksi (VE 1 ja VE 2) ongelmajätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittely- ja loppusijoitustoiminnot. Lisäksi tarkastellaan hankkeiden toteuttamatta jättämistä, eli 0-vaihtoehtoa, jossa hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottotoiminnot sekä hyötyjätteiden käsittely jatkuvat, mutta tavanomaisen jätteen täyttöalue suljetaan sen täytyttyä. Hankkeiden toteuttamisjärjestys voi muuttua tai osa hankkeista jäädä kokonaan toteuttamatta. Kuopion kaupunki, Heinälamminrinteen jätekeskus Jätekukko Oy Osoite: Sepänkatu 2 D PL 2500 70101 KUOPIO puh. 017 3680155 fax 017 3680160 Yhteyshenkilö: Rakennuspäällikkö Mikko Laitinen Maa ja Vesi Oy Osoite: Jaakonkatu 13 00621 VANTAA puh. (09) 682 661 fax (09) 682 6720 Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Jaana Tyynismaa Pohjois-Savon ympäristökeskus Osoite: Sepänkatu 2 B PL 1049 70100 KUOPIO puh. 017 7884777 fax 017 7884701 Yhteyshenkilö: Ympäristöinsinööri Jorma Lappalainen Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta voi osoittaa yhteysviranomaiselle. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä kuulutuksessa ilmoitettavana aikana ja ilmoitettavissa paikoissa.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...6 2 YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS...7 2.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, YVA...7 2.1.1 YVA-lain vaatimukset...7 2.1.2 Menettelyn osapuolet...8 2.2 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTUS...9 2.3 AIKATAULU...9 3 HANKKEEN TAUSTA JA LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN...10 3.1 HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS...10 3.2 HANKKEESTA VASTAAVA...10 3.3 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN...11 4 HANKKEEN JA HANKEALUEEN KUVAUS...12 4.1 SIJAINTI...12 4.2 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS...13 4.2.1 Etäisyys asutukseen ja muihin häiriintyviin kohteisiin...13 4.2.2 Luonnonympäristö, maisema ja kulttuuriperintö...14 4.2.3 Kallio- ja maaperä...15 4.2.4 Pohjavedet...16 4.2.5 Pintavedet...17 4.2.6 Maankäyttö...18 4.3 NYKYINEN TOIMINTA...18 4.4 LIIKENNEJÄRJESTELYT JA LIIKENNEMÄÄRÄ...19 4.5 KUNNALLISTEKNIIKKA JA TEKNINEN HUOLTO...19 4.6 PÄÄSTÖT JA NIIDEN HALLINTA...20 4.6.1 Vesipäästöt...20 4.6.2 Päästöt ilmaan...20 4.6.3 Melu...21 4.6.4 Eläinhaitat ja roskaantuminen...21 4.7 JÄTEVIRRAT JA ENNUSTE...21 4.7.1 Jätteiden ryhmittely ja nykyiset jätemäärät...21 4.7.2 Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt jätemäärät...23 5 YVA:SSA TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT...26 5.1 NOLLAVAIHTOEHTO...26 5.1.1 Alueelle sijoittuvat toiminnat...26 5.1.2 Päästöt ja niiden hallinta...28 5.1.3 Eläinhaitat ja roskaantuminen...29 5.2 VAIHTOEHTO 1 UUSIEN LOPPUSIJOITUSALUEEN KÄYTTÖÖNOTTO JA UUSI ONGELMAJÄTERAKENNUS...29 5.2.1 Alueelle sijoittuvat toiminnat...29 5.2.2 Päästöt ja niiden hallinta...30 5.3 VAIHTOEHTO 2 KUIVAJÄTTEEN ESIKÄSITTELYLAITOS SEKÄ BIOLOGISESTI KÄSITELTÄVÄN JÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS...32 5.3.1 Alueelle sijoittuvat toiminnat...32 5.3.2 Kuivajätteen esikäsittelylaitos...34 5.3.3 Biologisesti käsiteltävän jätteen käsittelylaitos...34 5.3.4 Kompostointivaihtoehto...35 5.3.5 Mädätys...38 5.3.6 Päästöt ja niiden hallinta...40 5.4 VAIHTOEHTO 3 ONGELMAJÄTTEIDEN JA PILAANTUNEIDEN MASSOJEN KÄSITTELY JA LOPPUSIJOITUS...42 5.4.1 Alueelle sijoittuvat toiminnat...42 5.4.2 Käsiteltävien massojen laatu...44 5.4.3 Jätteiden vastaanotto...45 5.4.4 Esikäsittely ja loppusijoitus...45 5.4.5 Pilaantuneiden massojen käsittelymenetelmät...46 5.4.6 Päästöt ja niiden hallinta...51

6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SITÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 53 6.1 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 53 6.2 HANKETTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 53 6.3 HANKETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, STRATEGIAT JA SOPIMUKSET... 55 6.3.1 Kaatopaikkapäätös... 55 6.3.2 Valtakunnallinen jätesuunnitelma... 55 6.3.3 Biojätestrategia... 56 7 AIKAISEMMIN TEHDYT SELVITYKSET... 57 8 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA... 58 9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI...59 9.1 YLEISTÄ... 59 9.2 VAIKUTUS RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAANKÄYTTÖÖN... 60 9.2.1 Seutukaava... 60 9.2.2 Maakuntakaava... 61 9.2.3 Yleiskaava... 61 9.2.4 Asemakaavat... 62 9.3 VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 62 9.3.1 Nykytilanne... 62 9.3.2 Vaikutukset... 64 9.4 VAIKUTUKSET PINTAVESIIN... 67 9.4.1 Nykytilanne... 67 9.4.2 Vaikutukset... 67 9.5 VAIKUTUS POHJAVESIIN JA MAAPERÄÄN... 68 9.5.1 Nykytila... 69 9.5.2 Vaikutukset... 69 9.6 VAIKUTUS ILMAN LAATUUN JA ILMASTOON... 70 9.6.1 Pöly... 70 9.6.2 Savukaasut... 71 9.6.3 Kaatopaikkakaasut... 72 9.6.4 Haju... 73 9.7 LIIKENNE... 75 9.7.1 Nykytila... 75 9.7.2 Vaikutukset... 76 9.8 MELU... 77 9.8.1 Nykytila... 78 9.8.2 Vaikutukset... 78 9.9 VAIKUTUS LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 78 9.9.1 Nykytila... 78 9.9.2 Arvio vaikutuksista luonnonympäristöön... 81 9.10 VAIKUTUS LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN... 81 9.11 VAIKUTUKSET IHMISEEN... 82 9.11.1 Terveys... 82 9.11.2 Sosiaalisten vaikutusten tunnistaminen... 86 9.11.3 Elinolot ja viihtyvyys... 86 9.11.4 Ennakkopelot... 87 9.11.5 Luonnon virkistyskäyttö... 88 9.11.6 Työllisyys... 88 9.11.7 Koetut vaikutukset... 88 9.12 VAIKUTUS JÄTEHUOLLON TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN... 93 10 ARVIO YMPÄRISTÖRISKEISTÄ... 94 10.1 YLEISTÄ... 94 10.2 KÄSITTELYPROSESSEIHIN LIITTYVÄT RISKIT... 94 10.2.1 Kompostointi... 94 10.2.2 Mädätys... 95 10.2.3 Pilaantunet massat ja tuhkat... 95 10.2.4 Tuhkien ja kuonien loppusijoitus... 96 10.3 JÄTEVESIEN KERÄILYJÄRJESTELMÄ... 97 10.4 RISKI JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINNALLE... 97 11 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 98 3

4 12 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...99 13 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET...103 13.1 MAHDOLLISET HAITAT JA LIEVENTÄMISTOIMENPITEET...103 13.2 PAINEELLISEN POHJAVEDEN HALLINTA...104 14 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA...106 14.1 NYKYINEN SEURANTA...106 14.2 SEURANTAOHJELMAN TARKISTAMINEN...106 LÄHDELUETTELO LIITTEET I Ohjaus- ja seurantaryhmän yhteystiedot II Ongelmajäteluokituksen liukoisuusarvot III Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta IV Seutukaava 3 V Yleiskaava VI Toimintojen sijoittuminen kaava-alueelle VII Havainnekuva VIII Ympäristövaikutusten tarkkailupistekartta IX Melun leviämiskartta X Vesinäytteenottopisteet (Salmonella) XI Asukaskyselylomake ja -kartta Pohjakartat: Maanmittauslaitos

5 Lyhenteet ja sanasto AOX Bioalite Biohajoava jäte Biojäte KHK Kreosootti Kuivajäte LIISA 2000 Koliformiset bakteerit KVL mmpy MRL Ongelmajäte Orgaaninen jäte PAH PCDD PCDF PCB Pestisidi REF Rejekti SAMASE SCI-alue SER STM VNp Yhdyskuntajäte YVA 1 Adsorboituva orgaaninen halogeeniyhdiste (aktiivihiileen adsorboituva) Jätteenkäsittelylaitoksessa (REF-laitoksessa) lajittelussa eroteltu biojäte Jäte, joka hajoaa kohtuullisessa ajassa biokaasutuksessa tai kompostoinnissa. Biohajoava jäte käsittää näin ollen tyypillisen elintarvikepohjaisen biojätteen lisäksi myös muut biohajoavat materiaalit kuten paperi, pahvi, kartonki ja puu, sekä biohajoavat muovit Elintarvike, kasvi- tai eläinperäinen jäte, jota voidaan käsitellä kompostoimalla tai laitosmaisesti mädättämällä Kasvihuonekaasu Polyaromaattinen hiilivety-yhdiste (PAH), puunkyllästysaine Yhdyskuntajäte, josta on erotettu ongelmajätteet ja kaikki materiaalina hyödynnettävät jätteet VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa kehitetty tieliikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä Bakteeriryhmä, jota käytetään indikaattorina veden laadun hygieenisessä tarkkailussa. Jaetaan lämpökestoisuuden mukaan ns. kokonaiskoliformisiin ja fekaalisiin koliformisiin bakteereihin Keskimääräinen vuorokausiliikenne metriä merenpinnan yläpuolella Maankäyttö- ja rakennuslaki Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Sisältää kaikki orgaaniseksi materiaaliksi luokiteltavat jätteet, mukaan lukien biohajoamattomat muovit. Polyaromaattiset hiilivedyt Dibentsodioksiini Dibentsofuraani Pentakloorifenoli Torjunta-aine, kasvinsuojeluaine Kierrätyspolttoaine (Recovered Fuel). Syntypaikalla lajitellusta ja erilliskerätystä kuivajätteestä mekaanisella prosessilla valmistettu polttoaine. Jätteen lajittelussa syntynyt hyötykäyttöön kelpaamaton jae. Ympäristöministeriön Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostus-projekti (SAMASE-projekti), jossa annettiin ohjeelliset raja-arvot maaperän pilaantuneisuuden arviointiin (SAMASE-ohjearvot ja SAMASE-raja-arvot). Natura 2000-verkostoon kuuluva aluetyyppi. Luontodirektiivin mukainen yhteisön tärkeänä pitämä alue Sähkö- ja elektroniikkaromu Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston päätös Kotitalouksista peräisin oleva jäte sekä kaupasta, teollisuudesta ja laitoksista peräisin oleva jäte, joka koostumuksensa puolesta muistuttaa kotitalousjätettä Ympäristövaikutusten arviointi 1 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/94, muutos 267/99, asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 268/99, muutos 268/99

6 1 JOHDANTO Jätehuollon järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä, jonka toteutuksesta Kuopion ja 16 muun kunnan alueella vastaa kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, Jätekukko Oy. Jätekukko Oy:n toiminta-alueen asukaspohja on noin 180 000 asukasta. Yhtiö vastaa jätteiden keräilyn järjestämisestä, asiakastietojen ylläpidosta ja laskutuksesta. Jätteiden käsittely on keskitetty Kuopion lounaispuolella sijaitsevaan jätekeskukseen, Heinälamminrinteelle. Lisäksi toiminta-alueella on 14 paikallista jäteasemaa, joihin otetaan vastaan metalliromua ja isokokoisia jätteitä, kuten rakennusjätettä. Yhtiö vastaa myös toimialueensa ekopisteistä ja kiinteistökohtaisesta hyötyjätteiden keräämisestä keräyspaperia lukuun ottamatta, sekä siitä, että kaikissa toimialueen kunnissa on järjestetty ongelmajätteiden vastaanotto. Jätekukko antaa lisäksi jätteen tuottajille tietoa ja toimintaohjeita mm. jätehuoltoon liittymisestä, jäteastioista, ongelma- ja hyötyjätteistä, lajittelusta sekä kompostoinnista. Tarkastetun valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan yhtenä jätelaitosten ohjauskeinoina riittävän yhdyskuntajätteen käsittely- ja hyödyntämiskapasiteetin turvaamiseksi on mm. biologisten jätteen hyödyntämislaitosten ja erikoistuneiden jätteenkäsittelylaitosten rakentaminen sekä jätteiden loppusijoitukseen tarvittavan verkoston rakentaminen ja ylläpito. Pilaantuneiden maamassojen osalta jätelaitokset ovat osana luomassa koko maahan riittävää pilaantuneiden maiden käsittelykeskusten verkkoa. Myös ongelmajätteiden osalta jätelaitokset ovat avainasemassa pienerien keräyksen tehostamisessa. Biojätestrategian pohjana olevien jo asetettujen tavoitteiden mukaan pääosa biohajoavasta jätteestä tulee ohjata pois kaatopaikoilta muuta käsittelyä tai hyödyntämistä varten. Kaatopaikkadirektiivi edellyttää biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittelyn portaittaista vähentämistä. Heinälamminrinteen jätekeskus on otettu käyttöön vuonna 1992. Kyetäkseen tarjoamaan riittävää ja tarkoituksenmukaista jätehuoltopalvelua sekä vastatakseen valtakunnallisiin ja alueellisiin jätehuollon tavoitteisiin Jätekukko Oy haluaa kehittää Heinälamminrinteen jätekeskusta. Kehittämissuunnitelmaan kuuluu toiminta-alueiden laajentaminen jätekeskuksen alueella ja joidenkin kokonaan uusien toimintojen sijoittaminen alueelle. Kaikkia suunnitelmassa esitettyjä toimintoja ei välttämättä tulla toteuttamaan, mutta niiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisessa YVA-menettelyssä. Tämä on YVA-selostus, joka on laadittu 16.7. 31.8.2004 nähtävillä olleen YVAohjelman ja yhteysviranomaisena toimivan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen siitä antaman lausunnon perusteella. Selvityksen on laatinut Maa ja Vesi Oy. Työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö FM Jaana Tyynismaa, ins. (AMK) Tanja Asikainen, FM Tommi Lievonen, FM Esa Hintikainen, FM Riikka Korkala, DI Timo Lehto, DI Max mannola, FM Anna-Liisa Koskinen, FM Miia Nurminen-Piirainen, RA (AMK) Pirjo Pellikka, FM Leena Hahtela ja ins. Eero Karjalainen.

7 2 YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS 2.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely, YVA 2.1.1 YVA-lain vaatimukset YVAn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä luetellaan ne hankkeet, joita menettely koskee. YVA-lain ja -asetuksen 4 mukaan YVA-menettelyä sovelletaan, jos yhdyskuntajätteen kaatopaikka tai biologinen käsittelylaitos on mitoitettu yli 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, kaatopaikalle loppusijoitetaan ongelmajätettä tai siellä käsitellään ongelmajätteitä poltto- tai käsittelylaitoksessa. YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelma ja arviointiselostus. Arviointiohjelma (työohjelma) on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. Siinä kuvataan mm. hankkeen perusteet, YVAssa selvitettävät vaihtoehdot, käytettävät menetelmät, ympäristön nykytilanne ja aiemmin tehdyt selvitykset. Arviointiohjelman jälkeen tehdään tarvittavat ympäristöselvitykset, jatketaan vaihtoehtojen suunnittelua sekä vertaillaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Arviointiselostuksessa tarkennetaan arviointiohjelmassa esitettyjä tietoja sekä kuvataan eri vaihtoehtojen vaikutukset. YVA-ohjelma ja -selostus ovat julkisia asiakirjoja, jotka asetetaan nähtäville ja joista kuulutetaan lausuntojen ja mielipiteiden antamista varten. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon YVA-selostuksesta. YVA-menettelyn eteneminen on esitetty kuvassa 2-1.

8 HANKKEEN ALOITUS Yhteysviranomaisen nimeäminen ARVIOINTI- OHJELMAVAIHE Arviointiohjelman laatiminen Ohjausryhmän kokous Arviointiohjelma valmis YLEISÖTILAISUUS Hankkeen ja arviointiohjelman esittely Arviointiohjelma nähtävillä ARVIOINTI- SELOSTUSVAIHE Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus valmis Arviointiselostus nähtävillä Ohjausryhmän kokous YLEISÖTILAISUUS Arvioinnin tulosten esittely Yhteysviranomaisen kuulutus LAUSUNNOT JA MIELIPITEET YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisen kuulutus LAUSUNNOT JA MIELIPITEET HANKKEEN INTERNET-SIVUT www.jatekukko.fi YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-menettely päättyy HANKKEEN TOTEUTTAMISESTA PÄÄTTÄMINEN päätös ratkaisusta, jatkosuunnitelmat ja niihin liittyvät luvat Kuva 2-1 YVA-menettelyn eteneminen 2.1.2 Menettelyn osapuolet Jätekukko Oy on hankkeesta vastaava ja vastaa arviointiohjelman ja -selostuksen laatimisesta. Yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Savon ympäristökeskus. Sen tehtäviin kuuluu YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville asettaminen, kuuluttamiset, lausuntojen ja mielipiteiden kerääminen sekä kokoavan lausunnon antaminen sekä ohjelmasta että selostuksesta. YVA-konstulttina toimii Maa ja Vesi Oy. Hankkeen suunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointityötä tukee ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina Jätekukko Oy:n lisäksi yhteysviranomainen ja Kuopion kaupunki.

Hanketta varten on koottu myös seurantaryhmä, joka muodostuu em. tahojen lisäksi Pohjois-Savon liiton, Pelastusopiston sekä Haminalahden ja Hiltulanlahden kylätoimikunnan edustajista. Ohjaus- ja seurantaryhmän jäsenten yhteystiedot ovat liitteessä I. 2.2 Osallistuminen ja tiedotus YVA-menettely on avoin prosessi, johon kaikilla, joita hanke koskee, on mahdollisuus osallistua. YVA-ohjelma oli julkisesti nähtävillä 16.7.-31.8.2004 Kuopion kaupungin ympäristökeskuksessa, Kuopion kaupunginkirjastossa, Jätekukko Oy:n toimitiloissa sekä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Lisäksi arviointiohjelmaan on voinut tutustua internetissä osoitteessa www.jatekukko.fi. Nähtävillä olosta kuulutettiin Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla ja kuulutus julkaistiin Savon Sanomissa 16.7.2004. Hanketta koskeva yleisötilaisuus järjestettiin Kuopion kaupungin virastotalolla 21.6.2004. Nähtävilläoloaikana asianosaiset voivat jättää arviointiohjelmasta mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Ympäristökeskus on pyytänyt YVA-ohjelmasta lausunnot viranomaisilta ja muilta tahoilta. Mielipiteiden ja lausuntojen perusteella yhteysviranomainen on antanut oman kokoavan lausuntonsa YVA-ohjelmasta 27.9.2004. Vastaava kuulutusmenettely, nähtävilläolo, yleisötilaisuus ja mielipiteen esittämismahdollisuus järjestetään YVA-selostuksesta. Virallisten mielipiteiden lisäksi kysymyksiä ja palautetta voi esittää hankkeesta vastaavalle ja konsultille postitse, puhelimitse tai sähköpostitse. Hankkeella on internetsivusto (www.jatekukko.fi), jossa esitellään hankkeeseen liittyvää aineistoa. 2.3 Aikataulu Kuvassa 2-2 on esitetty hankkeen YVA-menettelyn aikataulu. YVA-menettelyn päätyttyä hankkeesta vastaava tekee päätöksen jatkosuunnittelusta. 9 maalis- 2005 huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko Arviointiohjelman teko Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksen laatiminen Erillisselvitykset Luontoselvitys Asukaskysely Meluselvitys PIMA-selvitys YVA-selostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Ohjausryhmän kokous* Seurantaryhmän kokous* * YVA-selostuksesta annetun lausunnon jälkeen voidaan pitää kokous tarvittaessa Kuva 2-2 YVA-menettelyn aikataulu

10 3 HANKKEEN TAUSTA JA LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN 3.1 Hankkeen tausta ja tarkoitus Heinälamminrinteen jätekeskuksen alueen kehittämisen yleissuunnitelma on valmistunut keväällä 2004 (Suomen IP-Tekniikka Oy). Yleissuunnitelman mukaan jätekeskuksen aluetta kehitetään laajentamalla nykyistä tavanomaisten jätteiden loppusijoitusaluetta, kehittämällä ongelmajätteiden vastaanottotoimintoja sekä rakentamalla uusi puujätekenttä ja lietteiden vastaanotto- ja käsittelyaltaat. Suunnitelmassa on varauduttu sijoittamaan alueelle myös biologisesti käsiteltävien jätteiden ja kuivajätteiden käsittelylaitokset sekä pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoja. YVA-menettelyssä tarkastellaan kaikkien edellä mainittujen toimintojen ympäristövaikutuksia, vaikka kaikki suunnitelmassa esitetyt toiminnat eivät lopulta toteutuisikaan. 3.2 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava Jätekukko Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön toiminta-alue kattaa 17 kuntaa ja lähes 180 000 asukasta. Yhtiön tehtäviin kuuluvat jätekuljetusten sekä ongelma- ja hyötyjätehuollon järjestäminen, jätekeskuksen ja paikallisten jäteasemien toiminnat, jäteneuvonta ja asiakaspalvelu. Kuva 3/1 Jätekukko Oy:n toiminta-alue. Heinälamminrinteen jätekeskus sijaitsee Kuopiossa Kaikki loppusijoitettavat jätteet kuljetetaan Kuopion lounaispuolella sijaitsevaan Heinälamminrinteen jätekeskukseen, jonka nykyinen jätteiden loppusijoitusalue on toteutettu Suomessa voimassa olevien kaatopaikkamääräysten mukaan.

3.3 Liittyminen muihin hankkeisiin Hanke liittyy Kuopion seudun alueellisen jätehuollon kehittämiseen. Hankkeella pyritään vastaamaan tiukentuvan jätelainsäädännön haasteisiin ja jätealan kehittämisen yleisiin tavoitteisiin. Suunnitelluilla kehittämistoimenpiteillä pyritään myös vastaamaan EY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivissä asetettuihin kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämistavoitteisiin. Suomen toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi määritellään biojätestrategiassa, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt 2.12.2004. Strategia perustuu esikäsittelyä painottavaan vaihtoehtoon, johon sisältyy jätteen synnyn ehkäisyn, kierrätyksen, kiinteistökohtaisen kompostoinnin ja kaatopaikkasijoituksen lisäksi jätepolttoaineen valmistusta sekä jäännösjätteen kompostointia ja tämän sijoittamista kaatopaikalle ja energiana hyödyntämistä. Biologisesti käsiteltävien jätteiden ja lietteiden käsittelyn järjestämistä ja tehostamista Jätekukko Oy:n ja Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n toiminta-alueilla on laadittu erillinen selvitys, johon tässä YVA:ssa käytetyt jätemäärätiedot pohjautuvat (Suunnittelukeskus 2002). Jätepolitiikka on myös osa ilmastopolitiikkaa, jossa tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yhteiskunnan eri toiminnoissa. Suomen kansallinen ilmastostrategia 5 pyrkii yhtäältä lisäämään syntypaikkalajiteltujen jätteiden hyödyntämistä materiaaleina ja toisaalta syntypaikka- ja laitoslajiteltujen palavien jätteiden hyödyntämistä Vuonna 2003 valmistuneen Kuopion ilmastostrategian mukaan Kuopion kaatopaikkojen metaanipäästöt ovat kasvaneet viime vuosiin saakka jätteiden määrän kasvun myötä. Loppusijoitukseen päätyvän jätteen suhteellisen määrän odotetaan pienenevän ensisijaisesti tehostuvan hyötykäytön vuoksi. Ilmastostrategiassa toimenpiteeksi on esitetty sellaisen sekajätteen, jota ei voida hyödyntää raaka-aineena, ohjaaminen jätepolttoaineen valmistukseen ja polttoon. Osittain samanaikaisesti tämän YVA:n kanssa Kuopion Energia on tehnyt jätteen energiankäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin. Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää Pohjois-Savon ja lähimaakuntien alueella muodostuvasta kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä ja jätevesilietteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta. Jätteen energiahyötykäyttöä varten rakennettaisiin polttoaineteholtaan 20-75 MW:n polttolaitos. Yksi jätteen energiahyötykäyttöhankkeen YVA:ssa tarkasteltavista sijoituspaikkavaihtoehdoista sijoittuu Heinälamminrinteen alueelle. Kaikissa vaihtoehdoissa välivarastointia tai mahdollista jätteen esikäsittelyä tultaisiin tekemään Heinälamminrinteen jätekeskuksessa. Myös jätteen energiahyötykäytössä syntyvä tuhka sijoitettaisiin Heinälamminrinteen jätekeskuksen tuhkan loppusijoitukseen varatulle alueelle. Tässä YVA:ssa tarkastellaan myös kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksen (REF-laitos) ympäristövaikutuksia. Ne eivät sisälly em. jätteen energiankäyttöhankkeen YVA-tarkasteluun. 11 5 Kansallinen ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 27.3.2001. VNS 1/2001 vp.

12 4 HANKKEEN JA HANKEALUEEN KUVAUS 4.1 Sijainti Jätekukko Oy:n jätekeskus sijaitsee noin 16 km Kuopion keskustasta lounaaseen, Heinälamminrinteen länsipuolisessa painanteessa (kuva 4/1). Jätekeskuksen luoteispuolella sijaitsee Pelastusopiston harjoitusalue. Muut jätekeskusta ympäröivät alueet ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin omistamalla maalla, jonka Jätekukko Oy on vuokrannut vuoden 2050 loppuun saakka. Alueen pinta-ala on noin 139 ha. Kuva 4/1 Heinälamminrinteen jätekeskuksen sijainti.

13 4.2 Hankealueen ympäristön kuvaus 4.2.1 Etäisyys asutukseen ja muihin häiriintyviin kohteisiin Jätekeskuksen alueelle suunniteltujen toimintojen etäisyydet asutukseen, pohjavesialueisiin ja suojelukohteisiin on esitetty taulukossa 4-1. Asutuksen sijainti ympäröivillä alueilla on kuvattu myös kuvassa 4/2. Noin kahden kilometrin säteellä jätekeskuksesta ei ole kouluja, päiväkoteja, sairaaloita tms. häiriintyviä kohteita. Karttulantien varrella noin 2 km jätekeskuksesta etelään sijaitsee leirikeskus, ja Sulunniemessä, noin 2 km kaakkoon, sijaitsee kasvihuone. Taulukko 4-1 Jätekeskusalueen etäisyys asutukseen, pohjavesialueisiin ja luonnonsuojelualueisiin (laajimman suunnitteluvaihtoehdon mukaisessa tilanteessa) Etäisyys asutukseen luoteessa Rasimäki noin 1,1 km luoteessa (jätekeskuksen ja Rasimäen välissä) noin 0,9 km eteläkaakossa Mäenpää noin 1,0 km etelässä Lapinranta noin 0,8 km Lounaassa Korvaharju noin 1,0 km Etäisyys pohjavesialueisiin Kurkimäki noin 5 km Väinölänniemi noin 10 km Pellesmäki noin 7 km Etäisyys suojelualueisiin koillisessa Haminavuoren luonnonsuojelualue, noin 2,2 km koillisessa Valkeisenlammen luonnonsuojelualue, noin 2,9 km idässä Matkusjärven luonnonsuojelualue, noin 2,5 km idässä Riihilammen lehtojen luonnonsuojelualue, noin 3,3 km kaakossa Korsumäen luonnonsuojelualue, noin 3,0 km koillisessa Kolmisoppi-Neulamäki, noin 5,0 km kaakossa Vanuvuoren luonnonsuojelualue, noin 5,0 km

14 Kuva 4/2 Jätekeskusta lähinnä olevan asutuksen sijainti. 4.2.2 Luonnonympäristö, maisema ja kulttuuriperintö Jätekeskusta ympäröivät luonnonalueet ovat pääasiassa talousmetsää. Laajennusalueilla ja ympäristössä tehtiin kesällä 2004 luontoselvitys. Alueen luonnonolot on kuvattu yksityiskohtaisemmin luvussa 9.

Lähimmät luonnonsuojelu- ja Natura-alueet sijaitsevat noin 2 5 kilometrin päässä jätekeskuksesta (kuva 4/3). Osa suojelualueista sisältyy Suomen Natura 2000 verkostoon ja aiempiin kansallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. Näiden ohella luonnonsuojelulain (tai erämaalain) nojalla toteutetaan luontotyyppien ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen suojelua. Etelä-Kuopion lehdot ja lammet, Vanuvuori, Haminavuori (FI0600002), Korsumäki ja Keinälänniemi (FI0600059) sekä Kolmisoppi-Neulamäki (FI0600062) ovat Natura 2000 verkostossa luontodirektiivin mukaisina kohteina (SCI-alueita). Jätekeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Aluetta ympäröivät mäet ja puusto antavat hyvän näkö- ja hajusuojan ympäristöön nähden. Heinälamminrinteen lähimaastossa, jätekeskuksen ja Pelastusopiston harjoitusalueen välistä, kulkee talvisin Kuopion kaupungin kunnossapitämä hiihtolatu. Haminalahden rantaan, leirikeskuksen sekä Aitakallion ja Suopellonmäen alueelle, lähimmillään n. 1,6 km päähän jätekeskuksesta, sijoittuu Von Wrightien kulttuuripolku. Kuopion kaupunginhallitus on helmikuussa 2004 hyväksynyt kulttuurilautakunnan esityksen kulttuuripolkuhankkeen toteuttamisen tarkemmasta selvittämisestä. Jätekeskuksen koillispuolella, noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitsevalla Haminavuorella on maisemallisia ja virkistyskäyttöön liittyviä arvoja. Lisäksi sillä on kulttuurihistoriallista merkitystä osana Haminalahden valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemakokonaisuutta 4.2.3 Kallio- ja maaperä Jätekeskus sijoittuu kallioisten, moreenipeitteisten mäkien väliseen painanteeseen. Alueen kallioperä on graniittigneissia sekä amfibolipitoista liusketta. Kalliolaatu on seosrakenteista. Kallioperä on valtaosin irtomaakerroksen peittämä. Kalliopinnan korkeusasema vaihtelee alueella tasovälillä +95 +140. Alimmillaan kallio on alueen koillisosassa, luode-kaakko suuntaisessa painanteessa sekä itäosassa pohjois-eteläsuuntaisessa painanteessa. Alueella ja sen lähiympäristön kallioperässä on todettu ruhjevyöhykkeitä. Toinen näistä kulkee keskialueelta koilliseen ja toisen kulku on kaatopaikan länsireunalla suoraan pohjoiseen. Ruhjevyöhykkeissä kallioperä on rakoillutta. Nykyisin käytössä olevalla täyttöalueella ollut paljastuma on louhittu täyttöalueen laajennuksen yhteydessä. Luonnollinen maanpinta nykyisen täyttöalueen kohdilla on tasolla +114 +l20 (täyttöalueella tasattu pohjamaa on tasolla +113 +118). Alueen reunoilla olevien mäkien alueella kalliota peittää ohut, enintään 2 metrin maakerros, mikä on pääosin moreenia. Alueen keskiosassa mäkien välisessä painanteessa on pintaosassa turvetta, joka on paksuimmillaan 4 m. Turvekerroksen alla on savi / silttikerroksia. Kokoonpuristuvien turve- ja silttikerrosten paksuus on suurimmillaan alueen itäosassa ollen 11 16 m. Tehtyjen tutkimusten perusteella eteläosassa on arvioitu olevan hiekka/silttialue, joka rajautuu moreenimäkien ja savi/turvealueen väliin. 15

16 Kuva 4/3 Lähimmät suojelualueet 4.2.4 Pohjavedet Aluetta ympäröi noin 350 hehtaarin laajuinen valuma-alue, joka koostuu maastopainanteesta ja sitä reunustavien moreenimäkien rinnealueista. Alueella muodostuu keskimääräisellä sadannalla (700 mm/a) ja imeytymiskertoimella 0,2 pohjavettä 1300 1500 m 3 /d. Pohjavedestä valtaosa muodostuu kallioisilla, moreenipeitteisillä rinnealueilla, josta se virtaa kohti keskellä sijaitsevaa maastopainannetta. Pohjaveden esiintyminen ruhjeissa on todennäköistä. Kalliopohjavesi virtaa ruhjevyöhykkeissä kohti alueen pohjoisreunaa. Pohjavedellä on virtausyhteys valuma-alueen pohjoispuolelle Myllyjoen maastopainanteen kautta, muissa suunnissa virtausyhteyden katkaisevat kallioiset moreenimäet. Keskiosan savi-silttialueella pohjaveden muodostuminen on erittäin vähäistä, eikä suotautumista juuri tapahdu. Painannealueella pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen.

Pohjavesi on korkeimmillaan alueen eteläosassa, mistä se virtaa kallioperän ruhjeen suuntaisesti koilliseen Heinälamminojan suuntaan sekä pohjoiseen jätekeskuksen halki Myllyojan suuntaan. Kallioperässä, hienojakoisten silttikerrosten peittämällä painannealueella pohjavesi on paineellista. Jätekeskuksen jätevesien tasausaltaan lounais-länsireunalle on sijoitettu kallioporakaivoja, joiden avulla on pyritty purkamaan pohjaveden painetta ja estämään pohjaveden purkautumista pohjan kautta altaaseen sen länsikulmassa. Pohjavedenpinta porakaivoissa on ylimmillään noin 1 m altaan vesipintaa ylempänä. 4.2.5 Pintavedet Pinta- ja pohjavesien virtaussuunnat ovat pääpiirteissään yhteneviä. Jätekeskuksen alueen kaakkoisreunalla kulkee Lapinjärven laskuoja, joka on ohjattu nykyisen täyttöalueen ohi Heinälamminojaan. Suunniteltujen laajennusalueiden pintavedet valuvat luontaisesti alueen itäosassa olevaan painanteeseen, josta ne virtaavat Lapinjärven laskuojaan ja sitä kautta Heinälamminojaan. Heinälamminoja laskee Myllyjokeen ja siitä edelleen Kyläkeskusjoen kautta Kallaveden Haminalahteen (kuva 4/4). Alueen länsipuolelle sijoittuvat Korvalammet, joista vedet virtaavat myös laskuojaa myöten Myllyjokeen. 17 Kuva 4/4 Pintavesien pääpurkureitit

18 4.2.6 Maankäyttö Heinälamminrinteen jätekeskuksen toiminnot ovat sijoittuneet vuokra-alueen pohjoisosaan noin 50 ha alueelle. Jätekeskusta ympäröivät alueet ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kaavoitusta ja maankäyttövarauksia on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin luvussa 9. 4.3 Nykyinen toiminta Jätekeskuksessa vastaanotetaan loppusijoitettavaksi, käsiteltäväksi tai muualle edelleen toimitettavaksi seuraavia jätejakeita: - yhdyskuntajäte ja tavanomaiseen loppusijoitukseen soveltuva teollisuus-, rakennus- ym. jäte; - hyötyjätteet, kuten lasi, metalli, paperi, pahvi, muovi, posliini, rakennuspuu- ja levyjäte, haravointijäte ja risut; - ongelmajätteet, kuten kotitalouksien ongelmajätteiden pienerät, televisiot, tietokoneet, kylmälaitteet, asbesti, öljyvahinkomaat ja kyllästetty puu; - romuajoneuvot - ei-tartuntavaarallinen sairaalajäte, sekä kuolleet eläimet; - maa-ainekset, louhe, tiili-, betoni- ja asfalttijäte; - karjanlanta ja rasvanerotuskaivojen liete, sekä - sadevesi- ja hiekanerotuskaivojen liete (öljyttömät). Loppusijoitukseen ohjautuu hyötykäyttöön kelpaamaton rakennus-, teollisuus- ja yhdyskuntajäte. Sairaala- ja eläinjäte sekä hiontamassat, tuhkat ja asbesti sijoitetaan jätetäyttöön erikseen karttaan merkityille alueille ja peitetään välittömästi. Ennen loppusijoitusta lajittelemattomasta rakennusjätteestä lajitellaan metallit ja puuaines ja ne toimitetaan hyödynnettäväksi. Hyötyjätteet välivarastoidaan ja tarvittaessa käsitellään ennen hyötykäyttöön toimittamista. Haketetusta puu-aineksesta osa hyödynnetään karjanlannan kompostoinnin tukiaineena. Erilliskerätty biojäte kuormataan kannellisiin kontteihin ja toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Karjanlanta ja rasvanerotuskaivojen liete kompostoidaan alueella aumoissa ja tuotettu kompostimulta hyödynnetään jätekeskuksen omassa toiminnassa. Louhe, betoni, tiili- ja asfalttijäte varastoidaan erillisissä kasoissa ja murskataan siirrettävällä murskaimella varaston kasvaessa riittävän suureksi. Osa em. murskatusta materiaaleista hyödynnetään jätekeskuksen omassa toiminnassa, loput toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Maa-aines varastoidaan ja hyödynnetään jätekeskuksen omassa toiminnassa. Lievästi öljyiset maat (pitoisuus < 5000 mg/kg) käsitellään kompostoimalla aumoissa. Kompostoidut maa-ainekset ja maat, joiden pitoisuus on < 1 000 mg/kg, hyödynnetään jätetäytön peittomaana. Yli 5000 mg/kg öljyä sisältävät maat välivarastoidaan ja kuljetetaan alalla toimiville laitoksille käsiteltäväksi tai asianmukaisesti loppusijoitettavaksi. Ongelmajätteet, asbestia lukuun ottamatta, välivarastoidaan ja toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Kyllästetty puu kerätään erilliseen kasaan, josta Demolite Oy noutaa sen