TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi NAKKILA-LUVIAN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-20 Toimintakertomus 21-23 Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase, pro forma 24-25 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase, pro forma 26-59 Liitetiedot, pro forma 60-62 Osuuspankin konsernin tuloslaskelma ja tase 63-64 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 65-66 n rahoituslaskelma 67-68 Osuuspankin rahoituslaskelma 69-80 Osuuspankin (konsernin) tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 81-113 Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 114-124 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 125 Hallituksen allekirjoitus 125 Hallintoneuvoston lausunto 125 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vertailutilikaudella Luvian Osuuspankki sulautui Nakkilan Osuuspankkiin. Sulautuminen merkittiin kaupparekisteriin 31.3.2012. Samassa yhteydessä Nakkilan Osuuspankin nimi muutettiin Nakkila- Luvian Osuuspankiksi. Sulautumisen tarkoituksena oli turvata nyt samalla talousalueella toimivien pankkien kilpailukyky, kasvu ja tehokkuus, vahvistaa ja varmistaa paikallisen pankkipalvelun monipuolisuus, joustavuus ja henkilökohtaisuus kustannustehokkaasti yhä vaativammaksi muuttuvassa kilpailu- ja markkinatilanteessa. Toimintakertomuksessa on esitetty vertailukausilta Nakila-Luvian Osuuspankin ja sulautuneen Luvian Osuuspankin yhteenlaskettuja pro forma tilinpäätöslukuja ja niiden kehitystä. Vertailukausien pro forma tilinpäätöstiedot on laadittu laskemalla sulautuneen ja vastaanottaneen pankin tilinpäätöserät yhteen. Tilinpäätös sisältää virallisen tuloslaskelman ja taseen, jossa sulautuneen Luvian Osuuspankin tulos on huomioitu vertailukaudella ajalta 1.4. 31.12.2012. Nakkila-Luvian Osuuspankin liikevoitto pieneni edellisvuoden tasosta. Alhaisesta korkotasosta johtuen korkokate heikkeni vuoden takaisesta, mutta palkkiotuotot kasvoivat ja kulut yhteensä vähenivät merkittävästi. Pankille ei koitunut arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Talletuskanta ja luottokanta kasvoivat edelleen. Vakavaraisuussuhde heikkeni hieman verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen omien varojen vaatimuksen kasvun aiheuttamasta suuremmasta pääomavaateesta. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 444 1 617-10,6 Kulujen suhde tuottoihin, % 64,4 62,6 1,8 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,6 4,4-0,8 Vakavaraisuussuhde, % 36,8 37,2-0,4 Henkilöstö keskimäärin 20 20 0 Jäsenet 5 513 5 388 125 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Nakkila-Luvian Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä
2 vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. en yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. vero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Nakkila-Luvian Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä Kiinteistöosakeyhtiö Nakkilan Osuuspankkitalo, Kiinteistöosakeyhtiö Nakkilan Osuuskassatalo, Kiinteistö Oy Nakkilan Keskuskortteli sekä Kiinteistö Oy Luvian Liikekeskus Kuunari. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi Kiinteistöosakeyhtiö Nakkilan Osuuspankkitalon tilinpäätös Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Nakkila-Luvian Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 2 643 3 088-14,4 3 014 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 438 435 0,7 405 Palkkiotuotot, netto 918 784 17,1 687 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 7 10-29,8 5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 11-1 1 726,1 12 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -24-26 -6 5 Liiketoiminnan muut tuotot 19 25-25,1 18 Yhteensä 1 369 1 228 11,5 1 131 Tuotot yhteensä 4 012 4 316-7,1 4 145 Kulut Henkilöstökulut 1 095 1 095 0,0 1 126 Muut hallintokulut 925 1 032-10,4 1 002 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 44 44 0,0 52 Liiketoiminnan muut kulut 522 531-1,7 450 Kulut yhteensä 2 586 2 702-4,3 2 630 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -18-2 733,8 183 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 444 1 617-10,6 1 332 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat vertailukauden tasolla. Sen sijaan palkkiotuotot kasvoivat. Kulut laskivat vertailukauden tasosta pankkiverosta huolimatta. Palkkiot kasvoivat viime vuodesta. Eniten lisääntyivät palkkiot vakuutusten välityksestä, luotonannosta ja maksuliikkeestä. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 23 20 12,6 Luotonannosta 486 385 26,2 Maksuliikkeestä 487 419 16,3 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 98 137-28,7 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 129 143-10,2 Takauksista 7 14-45,7 Vakuutusten välityksestä 397 312 27,3 Muut 138 172-19,9 Yhteensä 1 765 1 602 10,1 OP-bonukset -696-661 5,3 Palkkiotuotot yhteensä 1 069 942 13,5 Palkkiokulut 151 158-4,4 Palkkiotuotot, netto 918 784 17,1
4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 3 78-96,4 Vähennykset -21-80 -73,8 Arvonalentumisten nettomäärä -18-2 733,8 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 180 065 175 820 2,4 165 773 Luotot 163 760 160 032 2,3 149 275 Saamistodistukset - 199-100 205 Osakkeet ja osuudet 10 229 9 527 7,4 8 831 Talletukset 134 680 132 468 1,7 127 876 Oma pääoma 28 020 26 655 5,1 25 391 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 7 429 9 846-24,5 11 288 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 40 692 tuhatta euroa eli 9 166 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 163 760 tuhatta euroa (160 032 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 4 970 tuhatta euroa ja vuoden lopussa OPAssa oli pankin myöntämiä asuntoluottoja Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1 130 1 180-4,3 Nollakorkoiset saamiset 7 5 33,1 Yhteensä 1 137 1 186-4,1 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,7 0,7-0,1 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 576 2 598 Prosenttia taseesta 1,4 1,5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 091 998 Prosenttia taseesta 0,6 0,6 Käypä arvo 1 470 1 367 Nettotuotto, % 3,2 2,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 3 667 3 597 Prosenttia taseesta 2,0 2,0 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 2 prosenttia taseesta (2,0). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä, olivat 2 343 tuhatta euroa (2 277). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 97 tuhatta euroa oli 26 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa arvosta koostuu työasemalaitteista ja asiakaspalvelutilojen kalustosta.
6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 54 358 51 333 5,9 Säästämistilit 26 428 29 915-11,7 Sijoittamistilit 53 753 51 117 5,2 Valuuttatalletukset 144 102 40,5 Yhteensä 134 680 132 468 1,7 Muut velat 99 116-14,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 134 779 132 583 1,7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, kasvoivat 8 679 tuhanteen euroon (8 422). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma pieneni 4 prosenttia 3 819 tuhanteen euroon (3 978). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 1 131 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 2 688 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 41 623,63 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,1 prosenttia 28 020 tuhanteen euroon (26 655). Poistoeroa ei kasvatettu. Luottotappiovarausta kasvatettiin 278 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin.
7 Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 28 020 26 655 Käyvän arvon rahasto -2 004-1 390 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 5 029 4 537 Palautettavat osuuspääomat -13-9 Aineettomat hyödykkeet -2-7 Suunniteltu voitonjako -28-42 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -377-686 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 30 625 29 058 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 30 625 29 058 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 2 004 1 390 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -377-686 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 1 627 704 Omat varat yhteensä 32 252 29 763 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 2 2 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 5 5 Yritysvastuut 51 54 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä
8 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 1 052 1 046 Vähittäisvastuut 2) 1 652 2 931 Kiinteistövakuudelliset 1 273 2 485 Muut 379 446 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 817 747 PD/LGD-menetelmä 761 713 Yksinkertainen menetelmä 55 34 Pääomasijoitukset 3 3 Pörssilistatut sijoitukset 34 25 Muut 18 6 Muut erät 237 241 Luottoriski yhteensä 3 817 5 026 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 535 528 Muut omien varojen vaatimukset 4) 2 667 845 Yhteensä 7 019 6 399 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 32 252 29 763 Ensisijaiset omat varat 30 625 29 058 Omien varojen vaatimus 7 019 6 399 Vakavaraisuussuhde, % 36,8 37,2 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 34,1 36,3 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto pieneni 10,3 prosenttia ja oli 1 435 tuhatta euroa (1 599). n tase oli vuoden lopussa 180 416 tuhatta euroa (176 192).
9 n vakavaraisuussuhde oli 37,0 prosenttia (37,5). Omat varat olivat 32 589 tuhatta euroa (30 106), josta ensisijaiset omat varat 31 339 tuhatta euroa (29 403). n omien varojen vaatimus oli yhteensä 7 040 tuhatta euroa (6 418) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 3 843 tuhatta euroa (5 057), selvitysriski 0 tuhatta euroa (0), markkinariski 0 tuhatta euroa (0) ja operatiivinen riski 535 tuhatta euroa (527), muut omien varojen vaatimukset 2 662 tuhatta euroa (835). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 4,4 prosenttia (4,3 ja 3,9), koko pääoman tuotto (ROA) 0,8 prosenttia (0,8 ja 0,7), omavaraisuusaste 18,5 prosenttia (17,9 ja 18,0) ja kulujen suhde tuottoihin 64,8 prosenttia (63,0 ja 63,8). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,6 4,4 3,7 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 0,8 0,7 Omavaraisuusaste, % 18,2 17,7 17,8 Kulujen suhde tuottoihin, % 64,4 62,6 63,4 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta.
11 Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 16,3 prosenttia pankin omista varoista. Pankilla ei ollut sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista. ei kärsinyt vuonna 2013 luotto- ja takaustappioita nettomääräisesti. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,7 prosenttia luotto- ja takauskannasta.
12 Likviditeettiriski toiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. toiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. liiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola in, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 2 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 76 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 3,2 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi.
13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi konttori Luvialla. Molemmissa konttoreissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 125 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 5 513. Jäsenmäärän lisäys johtui asiakaskannan kasvusta ja jäseneduista. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola
14 Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Pankissa työskenteli vuoden lopussa 20 henkilöä. Hannukainen Taina Heikintalo Marika Hepokari Irene Korvenranta Marja Koski Helena Kuvaja Jussi Kärnä Katja Kytölä Kirsi Laaksonen Satu Laine Terhi Lehtinen Sirpa Lähdemäki Krista Nyroos Marja-Leena Ouramo Tarja Ramsten Sonja Rosenqvist Minna Salonen Eija Sormunen Leila Suoja Jyrki Tapanosilta Minna palveluneuvoja sijoitusasiantuntija pankkilakimies, äitiysloman sijainen palveluneuvoja palveluneuvoja toimitusjohtaja myyntipäällikkö palveluneuvoja, vakuutusmyyjä palveluneuvoja, vakuutusmyyjä palveluneuvoja, vakuutusmyyjä palveluneuvoja palveluneuvoja palveluneuvoja rahoitusasiantuntija palveluneuvoja pankkilakimies, äitiyslomalla palveluneuvoja palvelupäällikkö varatoimitusjohtaja palveluneuvoja
15 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Hallintoneuvosto Nakkila-Luvian Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 20 ja enintään 35 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 30. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 5.4.2013. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 24 ja enintään 33 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 30. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen,
16 että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 5-8 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 9. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2012 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 40,7. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan.
17 Edustajiston jäsenet Nakkilan vaalipiiri Ahola Eeva-Liisa, kirjanpitäjä, Nakkila Alisaari Lasse, keittiömestari, Loimaa Kuula Harri, yrittäjä, Nakkila Lintikko Martti, puutarhuri, Nakkila Lohisto Juha, LVI-asentaja, Nakkila Lukka Heli, sairaanhoitaja, Nakkila Myllykoski Jari, kansanedustaja, Nakkila Myllymaa Ilmo, agrologi, Nakkila Mäkilä Keijo, rehtori/eläk., Nakkila Pöysti Martti, maanviljelijä, Nakkila Sainio Antti, insinööri, Nakkila Suominen Mika, insinööri, Nakkila Säämäki Marita, metsäasiantuntija, Pori Tuominen Harri, maanviljelijä, Nakkila Turkki Martti, eläkeläinen, Nakkila Uusi-Kraapo Pasi, koneyrittäjä, Nakkila Westergård Tea, erityisluokanopettaja, Nakkila Ylänen Rauno, yrittäjä, Nakkila Luvian vaalipiiri Anttila Ismo, koulutoimenjohtaja/eläk., Luvia Hannukainen Ritva, paikkatietoinsinööri, Luvia Heinonen Elina, lastentarhanopettaja, Luvia Koivu Päivi, luokanopettaja, Pori Koivunen Reijo, yrittäjä, Luvia Kurri Ari, tuotepäällikkö, Luvia Myöhänen Hannu, toimitusjohtaja, Luvia Nyroos Timo, vastaanottotarkastaja, Luvia Palomäki Ville, kirvesmies, Luvia Päivömaa Erkki, ympäristönhoitaja, Luvia Sengström Harri, yrittäjä, Luvia Weckman Markku, maatalousyrittäjä, Luvia Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Kuula Ari (2012/2014), yrittäjä, Luvia 28.11.2013 alkaen Varapuheenjohtaja Tuomela Pirjo-Riitta (2013/2016), erikoissairaanhoitaja, Harjavalta Muut jäsenet Ahola Juha (2012/2015), tietokoneasentaja, Luvia Alisaari Juha (2012/2014), lehtori, Harjavalta Anttila Riitta (2013/2016) kirjanpitäjä / mv, Nakkila Bärlund Arto (2013/2016), maanviljelijä, Nakkila Ilomäki Kirsi (2013/2016), lehtori, Nakkila Kalli Minna-Maria (2012/2015), asiakaspalvelupäällikkö, Luvia, 28.11.2013 asti Katila Mirja (2013/2016), maatalousyrittäjä / puutarhuri, Luvia Ketola Sari (2012/2014), projektikoordinaattori, Nakkila Kivelä Antti-Matti (2012/2015), myymäläpäällikkö, Nakkila Lehtinen Marja (2012/2014), sairaanhoitaja, Luvia Linja Hannu (2012/2015), toimistosihteeri, Luvia Lähdemäki Harri (2012/2015), korjausmies, Nakkila Mäkelä Mikko (2013/2016), terveydenhoidon opettaja, Nakkila*
18 Nikkonen Jouni (2012/2014), yrittäjä / puuseppä, Luvia Nurmi Sinikka (2012/2014), perhepäivähoitaja, Nakkila Peltomaa Jarmo (2013/2016), yrittäjä, Luvia Perkola Ilkka (2013/2016), toiminnanjohtaja, Nakkila Puosi Riitta (2012/2014), sairaanhoitaja, Nakkila Rosengren Kari (2012/2015), tarjoushinnoittelija, Nakkila Ruippo Timo (2012/2014), maanviljelijä, Nakkila Seppä Esa-Matti (2012/2014), maanviljelijä, Luvia, puheenjohtaja 28.11.2013 asti Sutinen Jaakko (2012/2015), erityisopettaja, Luvia* Tuomi Toivo (2013/2016), hammaslääkäri, Luvia* Uusi-Esko Riitta (2012/2014), kuntasuhteiden johtaja, Helsinki Uusiniitty-Suomi Tuija (2012/2015), lastentarhanopettaja, Nakkila Vappula Lasse (2012/2015), kappalainen, Nakkila Äijälä Elina (2013/2016), terveydenhoitaja, Pori *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Sakari Meskanen s. 1951 kauppateknikko Nakkila-Luvian Osuuspankin hallitus ja puheenjohtaja 2012- Nakkilan Osuuspankin hallitus 1993-2012, puheenjohtaja 2002-2012 Keskeinen työkokemus: Oy Union Öljy Ab piiripäällikkö 1985-1992, Neste Kide Oy myyntipäällikkö 1992-1996, Neste Markkinointi Oy aluepäällikkö 1996- Keskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Satakunnan OP-liitto, hallituksen jäsen Varapuheenjohtaja Markku Helkiö s. 1951 poliisin alipäällystö Nakkila-Luvian Osuuspankin hallitus ja varapuheenjohtaja 2012- Luvian Osuuspankin hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 2000-2012 Keskeinen työkokemus: Porin Poliisilaitos eri tehtäviä 1974-2002, Satakunnan Hätäkeskus vuoromestari 2002-2009 Muut jäsenet Minna-Maria Kalli, 28.11.2013 alkaen s. 1975 datanomi Nakkila-Luvian Osuuspankki hallitus 2013 Keskeinen työkokemus: Nokia Telecommunications Oy ohjelmoija 1996-1997, Aker Rauma Offshore Oy 1998-2000 ohjelmistosuunnittelija, Modultek Oy asiakaspalvelupäällikkö 2000- Mikko Kurittu s. 1966 agrologi Nakkila-Luvian Osuuspankin hallitus 2012- Nakkilan Osuuspankin hallitus 2005-2012 Keskeinen työkokemus: Huittisten Ammatti ja yrittäjäopisto, sivutoiminen tuntiopettaja 1994-1998, Kuritun tila 1994- Riitta Laakkonen s. 1951 yo-merkonomi Nakkila-Luvian Osuuspankin hallitus 2012- Nakkilan Osuuspankin hallitus 2007-2012 Keskeinen työkokemus: Nakkilan kunta, kirjanpitäjä 9,5 v, Nakkilan Konepaja Oy laskentapäällikkö 17 v, Festum Accounting Oy talouskonsultti 7 v -