Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 9.1. 2.4.2012 FM Jussi Tuovinen
Sarjan rakenne, osa 2 27.2. Apollon/Apollo: Uteliaisuus, muutos ja kasvu ihmisyyden mitta(ko?) 5.3. Artemis/Diana: Ihminen petojen sukua(ko?) 12.3. Afrodite/Venus: Ja suurin on rakkaus vai onko? 19.3. Hefaistos/Vulkanus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka tekee työtä? 26.3. Dionysos/Bacchus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka osaa huvitella? 2.4. Hermes/Merkurius: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy kauppaa?
Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palautetta luennoitsijalle: jussi.m.tuovinen@helsinki.fi
Artemis / Diana Metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär (room. Diana) Asuna usein lyhyt tunika ja kädessä jousi ja nuolikotelo Kumppanina usein valkoinen naarashirvi Edistää kasvullisuutta ja varttuvaa elämää, puolustaa neitseellistä puhtautta Myös öisen taivaan ja kuun haltijatar
Artemiin synty Zeus tavoitteli useita naisia, joista yksi oli titaanien tytär Leto Kun Hera kuuli Leton odottavan Zeuksen lasta, hän karkotti tämän ja lähetti Python-käärmeen vainoamaan häntä, jottei saisi levätä raskautensa aikana 9 kuukauden jälkeen Leto saapui Ortygiaan Sisiliassa, jossa hän kuitengin synnytti Artemiin ongelmitta Edelleen Deloksella Leto synnytti Artemiin kaksoisveljen Apollonin
Isän lempilapset Kaksoset olivat erinomaisia ja kauniita lapsia, joista heidän isänsä Zeus oli hyvin ylpeä Zeus antoi Apollonille lahjaksi seppäjumala Hefaistoksen tekemät kultaiset vaunut, valkoiset hevoset, kultaisen jousen sekä kotelon kultanuolia Artemis ei halunnut jäädä veljestään ja toivoi kaikki samat asiat mutta kullan sijaan hopeisina Lisäksi hän halusi ja myös sai hopealangoista tehdyn viitan, lauman metsästyskoiria sekä 20 metsän- ja 20 vedennymfia palvelijoikseen
Nymfit Luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia, jotka liikkuvat usein jumalien ja jumalattarien seurassa Yleensä sidoksissa johonkin tiettyyn paikkaan tai maanmuotoon Satyyrit pitävät nymfeistä ja haluavat usein seksiä näiden kanssa Kaikilla luonnonkohteilla oma nymfinsä, joten heidän määränsä on siis hyvin suuri ja myös muuttuva Eräs alaryhmä, joka liittyy erityisesti Artemikseen ovat Dryadit eli metsän ja puiden nymfit
Dryadit Nymfejä, jotka omistautuvat puiden suojelemiseen Elävät joko itse puussa tai sen lähettyvillä Yksi dryadi kuolee aina, kun puu kaadetaan Alun perin nimenomaan tammen nymfejä (kr. drys tarkoittaa tammea), mutta sittemmin sana dryadi on merkinnyt kaikkia puiden hengettäriä
Nymfit ja satyyrit Satyyrien lemmenseikkailut tai niiden yritykset nymfien kanssa villeine tansseineen ja takaa-ajoineen olivat hyvin suosittu antiikin kertomustopos Taiteessa satyyrit esitetään usein korostetusti irstailijoina ja seksuaalisesti kiihottuneina Kun barokki ja klassismi ottivat satyyrit uudelleen aiheeksi, oli tätä puolta jo huomattavasti kesytetty ja sensuroitu
Nymfit ja kuolevaiset Vaikka nymfit eivät olleet kuolemattomia, olivat he silti pitkäikäisiä Nymfejä pidettiin ihmiselle hyödyllisinä, mutta he eivät olleet kuitenkaan aina näille hyväntahtoisia Tunnetussa tarinassa komea nuorukainen Hylas oli hakemassa vettä lammesta, kun yksi tai useampi nymfi ihastui hänen ulkonäköönsä ja sieppasi hänet luokseen lähteeseen Nymfejä oli siis näiden hehkeydestä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) syytä välttää tai lähestyä varoen
Metsään teki neidon mieli Artemis lähetti koiransa vuorille hakemaan kaksi komeaa hirveä, jotka valjasti vaunujensa eteen Hän lähti valjakkoineen etsimään saalista nymfit ja koirat seuranaan Hän osoittautui erinomaiseksi ampujaksi ja metsästäjäksi ja hänen maineensa kiiti kauas ja näin hänestä tuli metsästäjien pääjumalatar
Neitsyt synnyttäjien suojelijana? Vaikka Artemis ei välittänyt miehistä ja päätti pysyä neitsyenä, häntä palvottiin myös synnytyksen jumalattarena ja pikkulasten suojelijana Näin ilmeisesti siksi, että Leto synnytti Artemiin kivuttomasti Muiden lahjojen ohella Zeus oli lahjoittanut tyttärelleen myös ikuisen neitsyyden, jota tämä varjeli tarkasti Mielenkiintoista kyllä neitsyyttä ei koettu ristiriitaiseksi tekijäksi hedelmällisyyden jumalattarella
Akteonin kova kohtalo Tunnettu metsästäjä Akteon näki Artemiin ja nymfien kylpevän alasti lammessa ja alkoi innoissaan lähennellä näitä Artemis suuttui ja muutti Akteonin uroshirveksi ja usutti tämän omat metsästyskoirat jahtaamaan häntä Lopulta koirat saivat hänet kiinni ja raatelivat kuoliaaksi
Toinen Artemis Vähän-Aasian puolella Jooniassa Artemiin kultti ja olemus kehittyivät varsin erilaisiksi ilmeisesti sulautuessaan vanhaan vähäaasialaiseen hedelmällisyyden jumalattareen Artumikseen Nuorekkaasta naimattomasta metsästäjäneidosta kehittyi monirintainen varsin matriarkaalinen hedelmällisyyden jumalatar
Artemiin temppeli Efesoksessa Artemiin kultin tärkein pääpaikka oli hänelle omistettu temppeli Efesoksessa, jota pidettiin yhtenä antiikin 7 ihmeestä Rakennustyöt kestivät yli 100 vuotta; arkkitehti kreetalainen Kherisfon Kreikkalaisen maailman suurin rakennus; kattoa kannatteli yli sata 20 m korkeaa veistoksin koristeltua pylvästä
Artemiista Neitsyt Mariaan Temppeli toimi vielä 200-luvulla, mutta gootit tuhosivat sen noin 262 jaa Efesoksen torille jäänyt Artemiin patsas korvattiin ristillä, jonka jalustassa oli kirjoitus, jossa kerrottiin petollisen Artemis-demonin kuvan poistosta Toisaalta on arveltu, että juuri vahvan naisjumalattaren kultin perintönä kaupunkiin rakennettiin maailman ensimmäinen Neitsyt Marialle omistettu kirkko, jossa pidettiin Efesoksen ekumeeninen kirkolliskokous v 431, jossa vahvistettiin Marian asema jumalansynnyttäjänä
Efesos Naisten kaupunki Ilmeisesti jo Artemiin palvonnan ajoilta Efesos oli erityisesti naispuolisten pyhiinvaeltajien suosiossa ja traditio jatkui kristitylläkin kaudella Kaupungissa oli myös vilkas tori, jonka naispuoliset asiakkaat saivat olla vain tunnin kerrallaan ostoksilla Syynä oli ahtaus, joka syntyi naisten jäädessä juoruamaan Apostoli Paavali ilmeisesti hermostui naisten puheliaisuudesta, sillä pian Efesoksesta lähdettyään hän kirjoitti tunnetun kirjeen, jonka mukaan naisten pitää vaieta seurakunnassa
Diana vai Tellervo? Helsingin kaupunki hankki kuvanveistäjä Yrjö Liipolalta puistoveistoksen Kolmikulman (Trekanten) kaunistukseksi 1928 Veistos tilattiin Liipolan Dianapienoispatsaan (1924) mukaisesti Antiikin taruston metsästävään jumalattareen viittaavan aiheensa vuoksi teosta on alusta saakka kutsuttu sekä Dianaksi että Tellervoksi, joka on Suomen kansantarustossa tämän vastine, metsän jumala Tapion tytär
Diana-puiston kaunotar Kun Diana (Artemis) metsästää perinteisesti jousella, Tellervolla on kädessään keihäs Puistikko, jossa veistos sijaitsee, on viralliselta nimeltään Kolmikulma, mutta se tunnetaan yleisesti Diana-puistona V 1929 paljastetusta veistoksesta tuli nopeasti yksi Helsingin suosituimpia julkisia teoksia Veistoksen mallina toimi Lydia ( Lyyli ) Metsämaa, joka oli mallina myös Eliel Saarisen suunnittelemien setelien alastomia naisia varten
Mielikki metsän emäntä Muinaissuomalaisten naispuolinen metsänhenki ja metsän kuninkaan Tapion vaimo ja Tellervon äiti Mielikki vastaa metsän kauneudesta; lehdistä, pienistä kasveista, marjoista, sienistä ja pieneläimistä Tapion vastuulle kuuluvat taas puut, suurriista ja metsän pedot Metsän ja Mielikin omaa kauneutta on syytä kehua mielin kielin, jos mielii saada metsästä saalista Mielikiltä voi myös pyytää apua lepyttämään Tapiota tämän ollessa huonolla tuulella
Tämän päivän metsästäjättäret?