Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma

Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 9.1. 2.4.2012 FM Jussi Tuovinen

Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ihminen on osa luontoa kuten muutkin eläimet, mutta hän on kehittänyt kulttuuria huomattavasti enemmän kuin kaikki muut lajit yhteensä Onko hän näin ollen ensisijassa luonnon vai kulttuurin tuote vai molempia? Tätä tutkiskellaan tässä luento- sarjassa, joka on strukturoitu tunnetun kreikkalais-roomalaisen jumalpantheonin 12 jumalan tai ehkä paremminkin jumaluuden mukaan

Sarjan rakenne, osa 1 9.1. Zeus/Jupiter: Ihminen johtajana ja johdettuna 16.1. Hera/Juno: Parisuhteesta perheeseen, sukuun ja yhteiskuntaan 23.1. Poseidon/Neptunus: Ihminen luonnon vai luonto ihmisen hallitsijana 30.1. Haades/Pluto: Ihminen ja kuolevaisuuden tiedostamisen sietämätön keveys 6.2. Athene/Minerva: Onko ihminen (ainoa) älykäs eläin? 13.2. Ares/Mars: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy sotia?

Sarjan rakenne, osa 2 27.2. Apollon/Apollo: Uteliaisuus, muutos ja kasvu ihmisyyden mitta(ko?) 5.3. Artemis/Diana: Ihminen petojen sukua(ko?) 12.3. Afrodite/Venus: Ja suurin on rakkaus vai onko? 19.3. Hefaistos/Vulkanus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka tekee työtä? 26.3. Dionysos/Bacchus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka osaa huvitella? 2.4. Hermes/Merkurius: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy kauppaa?

Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palautetta luennoitsijalle: jussi.m.tuovinen@helsinki.fi

Jumalat ja titaanit Antiikin Kreikan 12 keskeistä olympolaista (Olymposvuoren huipulla asuvaa) jumalaa ovat itse asiassa jumalten nuorempi sukupolvi, jotka Zeuksen johdolla kapinoivat vanhempiaan Titaaneja eli vastaan Nämäkin olivat vasta toinen jumalten sukupolvi ensimmäisten eli Taivaan (Uranos) ja Äiti maan (Gaia) jälkeen Vaikka luentosarjan fokus on olympolaiset jumalat ja heidän vasti- neensa ihmisten luonteenpiirteissä ja rooleissa, on hyvä käydä vielä lyhyesti läpi nuo pari aiempaa sukupolvea

Gaia Alkujumala, joka on useiden jumalten ja titaanien äiti Historioitsija Hesiodos kertoo teoksessaan Jumalten synty (Theogonia), kuinka Kaaoksen (Khaos) jälkeen syntyi Gaia, joka synnytti itsestään kolme lasta, joiden kunkin kanssa hän sai jälkikasvua: Uranoksen (Taivas) kanssa Gaia sai mm. 12 titaania, 3 satakätistä sekä 3 kyklooppia Pontoksen (Meri) kanssa Gaia sai lapsia, joista tuli meren jumalia Tartaroksen (Manala) ja Gaian liitosta syntyivät taas Tyfon ja Ekhidna

Uranos Taivaan jumala sekä Gaian poika ja puoliso Uranos ja Gaia olivat useimpien kreikkalaisen mytologian hahmojen ja maailman olentojen esivanhempia tai luojia, mutta eivät kuitenkaan kaikkien Aluksi Uranoksen ja Gaian liitosta syntyivät kykloopit ja titaanit, tämän jälkeen muun muassa merenjumalatar Tethys, muistin jumalatar Mnemosyne ja ajan jumala Kronos (vrt. krolologia, kronometri jne.)

Uranoksen kastraatio Uranos ei päästänyt jälkeläisiään ulos maan povesta eli Gaian kohdusta, mistä suuttuneena Gaia antoi pojalleen Kronokselle sirpin, jolla Kronos leikkasi irti isänsä peniksen (ohessa Giorgio Vasarin näkemys aiheesta) Mereen heitetyn siittimen ympärille muodostuneesta vaahdosta syntyi rakkauden jumalatar Afrodite ja siitä pudonneista veripisaroista syntyivät gigantit, meliadit ja erinykset

Titaanit Titaanit olivat jättiläismäisen suuria, ulkomuodoltaan ihmisen kaltaisia väkivaltaisia olentoja Historioitsija Hesiodoksen mukaan titaaneja oli alun perin 12: 6 miespuolista: Okeanos, Koios, Krios, Hyperion, Iapetos ja Kronos sekä 6 naispuolista: Theia, Rhea, Themis, Mnemosyne, Foibe ja Tethys Voitettuaan Uranoksen titaanit hallitsivat Kronoksen johdolla, kunnes tämän poika Zeus kukisti heidät sisarustensa kanssa

Tartaros Manalan eli Haadeen alin taso Miellettiin myös jumaluudeksi, jolle hänen puolisonsa Gaia synnytti Tyfonin ja Ekhidnan Kun ylijumala Zeus oli voittanut titaanit, hän syöksi niistä suurimman osan Tartarokseen Zeus laittoi isänsä Kronoksen vartijoiksi kolme jättiläiskokoista giganttia, Hekatonkheires-veljestä joilla oli viisikymmentä päätä ja sata kättä

Tartaros ja helvetti Titaanien lisäksi myös huonosti eläneitä ihmisiä piinattiin ja kidutettiin rikostensa vuoksi Tartaroksen uumenissa Joidenkin uskomusten mukaan Tartaroksesta pystyi pääsemään pois Tartarokseen joutunut murhaaja pääsi aika ajoin ylemmälle tasolle pyytämään tappamaltaan henkilöltä armahdusta Jos tapettu antoi luvan, murhaaja pääsi lopullisesti pois Tartaroksesta Jos tapettu ei halunnut armahtaa murhaajaa, joutui hän uudestaan Tartarokseen kidutettavaksi

Okeanos ja Tethys Okeanos (lat. Oceaunus) on ensimmäinen titaanijumala Naimisissa sisarensa Tethyksen kanssa Tethys on maailman pääjokien ja noin kolmentuhannen tyttären eli okeanidin äiti Tethys on makean veden ruumiillistuma, Thalassa taas meriveden Okeanos hallitsi valtamerta ja alun perin hänet käsitettiin maailman ympäri kiertäväksi virraksi, myöhemmin valtamereksi

Okeanidit Kunkin joen, lähteen, meren tai muun vesielementin oma jumaluus Okeanoksella ja Tethyksellä on myös 3000 poikaa, jokijumalaa, jotka joskus lasketaan mukaan Okeanideihin, joskus taas ei Kuten muut nymfityypit okeanidit miellettiin ja kuvattiin yleensä nuorina neitoina (kuvassa Gustave Dorén näkemys heistä) N. 60 mainitaan nimeltä, mm. Amfitrite, Doris, Kalypso ja Perse

Nereus ja Doris Nereus on Pontoksen ja Gaian vanhin poika Asuu Aigeianmerellä vaimonsa Doriksen kanssa saamiensa tyttärien Nereidien kanssa Nereus ja Proteus ovat Meren vanhuksen eli meren vanhan jumalan ilmentymiä Zeuksen kapinan onnistuttua tämän veli Poseidon syrjäytti vastaavasti setäpuolensa Nereuksen Muiden meren jumalien tapaan myös Nereus pystyy vaihtamaan hahmoaan Runoilija Vergilius mainitsee hänen kantavan kolmikärkeä (vrt. Poseidon)

Nereidit Sinitukkaisia Nereuksen ja Doriksen tyttäriä, joita on 50 Kulkevat Poseidonin mukana ja auttavat myrskyihin joutuneita merimiehiä Tunnetuimmat heistä ovat Thetis, joka on Peleuksen vaimo ja Akilleen äiti, sekä Amfitrite, Poseidonin vaimo Okeanidien tapaan kuvataan yleensä kauniiksi alastomiksi neidoiksi (maalaus Gaston Bussieren)

Amfitrite Merenjumalatar Amfitrite on merenjumala Poseidonin vaimo ja syvyyksien viestinviejä Tritonin äiti Roomalaisessa mytologiassa hän on vastaavasti Salacia, Neptunuksen vaimo Yhden myyttiversion mukaan hän on yksi 50 nereidistä Toisen version mukaan yksi 3000 okeanidista Hyvä esimerkki kreikkalaisten jumal- tarujen tietystä häilyvyydestä eri perinteiden kokoamis- ja yhteen- saattamistoimien yhteydessä

Poseidon ja Amfitrite Kuvataiteessa Amfitrite kuvataan Poseidonin rinnalla, usein joko istumassa valtaistuimella tai merihevosten vetämissä vaunuissa Hän on usein yllään ylväs viitta ja hiuksissaan kalaverkko ja/tai hummerin saksi koristeena Oheisessa Herculaneumista esiin kaivetussa mosaiikissa pariskunta kuitenkin seisoo

Poseidon Meren jumala, titaanien Kronoksen ja Rhean poika ja mm. Zeuksen veli, roomalaisilla Neptunus Kun Poseidon, Zeus ja Haades heittivät Titaanit syrjäytettyään noppaa maailmankaikkeudesta, sai Poseidon merten herruuden Sai kykloopeilta lahjaksi syrjäytetyn merenjumala Nereuksen (ks. ed.) kolmikärjen, jonka avulla hän nostattaa myrskyjä ja aiheuttaa maanjäristyksiä Veljensä Zeuksen tapaan varsin väkivaltainen jumala, mikä näkyy siinä, että meret myrskyävät usein

Poseidonin attribuutit Asuu Aigeanmeren pohjassa upeassa palatsissa Poistuu sieltä merihevosten vetämissä vaunuissa Symboleita siis kolmikärki ja myös delfiini Poseidonin kunniaksi vietettiin Isthmian kisoja Korintin kannaksella (kr. isthmos) sijaitsevassa Isthmiassa (vrt. Olympian kisat eli olympialaiset

Poseidon ja Medusa Zeuksen tapaan Poseidonkaan ei ollut varsinainen aviouskollisuuden perikuva Vietteli useita naisia, joista tunnetuin on Medusa Medusa oli alun perin kaunis neito, mutta kun hän makasi Poseidonin kanssa Pallas Athenen temppelissä, tämä vihastui, ja koska Poseidonin olivat vietelleet Medusan kauniit kultaiset hiukset, Pallas Athene muutti ne rangaistukseksi käärmeiksi Medusa masentui tästä niin, että muuttui hirviöksi, jonka katse muuttaa kaikki ihmiset kiviksi

Triton Syvyyksien viestinviejä Meren jumalan Poseidonin ja Amfitriten poika Kuvataan usein ihmisenä, jolla on kalan alavartalo Isänsä tavoin Triton kuvataan yleensä atrain kädessä Tritonin oma erityispiirre on kuitenkin simpukankuori, jota hän käyttää torven lailla nostattamaan tai rauhoittamaan aallot Jumaltarustoihin erikoistuneen historioitsijan Hyginuksen mukaan sen ääni on niin kauhistuttava, että se saa jättiläisetkin pakenemaan

Neptunus Roomalaisten meren jumala ja vastine kreikkalaisten Poseidonille Liitetään usein makeaan veteen, vastakohdaksi Oceanukselle, joka on valtamerten jumala Keskeinen attribuutti kolmikärjen ohella hevonen Roomalaiset pitivät kesäkuussa Neptunukselle pyhitetyn juhlan, jonka nimi oli Neptunalia Ajoi vedessä vaunuillaan, jonka edessä oli hippokamppeja eli merihevosia

Njord Skandinaavisessa mytologiassa meren, merenkäynnin ja hedelmällisen rannikon jumala Kuuluu vaanien jumalperheeseen Hedelmällisyyden jumalan Freyrin sekä rakkauden jumalattaren Freijan isä, joiden äiti on Njordin oma nimetön sisar Perusattribuuttina Poseidonin kolmikärjen sijaan airo, kuten oheisessa kuvassakin teoksesta Die Helden und Götter des Nordens, oder Das Buch der sagen, 1832

Ihmisen ja meren suhde Perinteisesti pelottava ja vaarallinen Vaati toisaalta palvomista ja lepyttämistä (vrt. ukkonen, maanjäristykset ja muut luonnonilmiöt), toisaalta vaati selitystä, miksi on niin julma ja vihainen Luomismyyteissä meri keskeinen elementti maan, taivaan (ja tulen) ohella Erityisesti merenkulkukansoilla tärkeä elementti Mereen liittyy myös romanttinen elementti moninaisine merenneito- myytteineen Nykyisin asetelma kovin toisenlainen

Poseidon Adventure elokuvissa

Poseidon-nimen käyttöä Suosittu nimi monien mereen liittyvien yritysten ja tuotteiden yhteydessä Mm. sukellusveneestä ammuttavan ohjuksen nimi Tridentin eli kolmikärjen ohella Myös monien laivojen nimi Luontevia assosiaatioita; yhdistää meren ja voiman

Merenneito Romanttisuus, traagisuus, vaaran ja kauneuden liitto Suosittu runojen, musiikin (esim. ooppera Rusalka) ja maalaustaiteen kohde (ohessa John William Waterhousen maalaus) Myös WWF:n teemakampanja Itämeren suojelemiseksi nimetty Operaatio Merenneidoksi (ks. seur.) Meri ei enää vihollinen vaan enemmänkin suojelukohde; roolit ovat siis menneet ympäri

Operaatio Merenneito Operaatio Merenneito on WWF:n Suomen osaston suurkampanja Itämeren pelastamiseksi Tarjoaa yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuksia tukea Itämeren suojelutyötä Lisää aiheesta: http://wwf.fi/maapallomme/vaiku ta/wwf-jayritykset/operaatio_merenneito/