Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma Ajatus verkostokaupungista Ari Hynynen Alvar Aalto -professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Seinäjoen yksikkö
Tarkastelun tavoite Rinnastaa Aallon seutusuunnitelman periaatteita 2000-luvun kaupunki- ja kuntarakennekeskusteluun Reflektoida vallitsevia yhdyskuntasuunnittelun ja aluepolitiikan periaatteita ja käytäntöjä
Verkostokaupungin teemoja Uusi kaupunkimuoto ja sen laadullistaminen Mobiliteetin kasvu Metapolisaatio ja kompleksisuus Itseorganisoituminen Multiskalaarisuus Integraatio
Uusi kaupunkimuoto ja sen laadullistaminen Kokemäenjoki-suunnitelma Maaseudun ja kaupungin yhteensulautuminen Asutustiheytymiä syntyy spontaanisti Uuden kaupunkikäsitettä korkeamman yhdyskuntatyypin syntyminen > Kokemäenjokilaakso kaupunkina Maanviljelys luo karaktääriä Liikennepuisto -idea Verkostokaupunki Välikaupungin ilmaantuminen peruuttamaton ilmiö jonka luonne ja logiikka tulisi ymmärtää jotta sille voisi kehittää omia, toimivia suunnitteluperiaatteita ja löytää lopulta sen laadullinen ulottuvuus Maisemaurbanismi yksi lähestymistapa > maisemakaupunki
Mobiliteetin kasvu Kokemäenjoki-suunnitelma Kuva: PIG-verkostot Liikennejärjestelmien kasvava merkitys aluekehitykselle > toimiva infra edellytys taloudellisesti menestyvälle alueelle Nopeiden kytkentöjen tärkeys, etäisyyksien ylittäminen Eri mittakaavaisten liikenneverkkojen yhteensovittaminen Verkostokaupunki Relationaalinen tilakäsitys Saavutettavuus ja uusi keskeisyys > PIG-verkostot Tunneliefektit ja verkostojen eksklusiiviset ominaisuudet Rakennettu ympäristö infrastruktuurina
Metapolisaatio ja kompleksisuus Kokemäenjoki-suunnitelma Kuva: metapolis Alueen tosiasiallinen kompetenssi kumpuaa monimuotoisuudesta Uudet ja vanhat tuotantomuodot rinnakkain Tekniikan, luonnon ja ihmisen elämänehtojen yhteensovittaminen > maailma muuttuu koko ajan Ei pyritä lopputulokseen vaan mahdollisuuksien luomiseen Hallintorajoista riippumaton aluelähtöisyys Verkostokaupunki Monipuoliset kohtaamiset ja vuorovaikutus > osaamis- ja innovaatiotalous Useat yhteen liittyneet hallintoalueet, jotka toimivat yhtenä kaupunkiseutuna Hybridien alueiden ja rakennusten suunnittelu > resilienssi Kaupunki rakentuu suurelta osiltaan alhaalta ylös > tästä johtuva kompleksisuus
Itseorganisoituminen Kokemäenjoki-suunnitelma Kuva: bottom-up -kaupunki Solu solulta kohti kokonaisuutta Ei hallinnollisiin jakoihin pitäytymistä, ei yhdenmukaistavaa pakkojärjestystä Kuntien kompetenssiin luottaminen alueen kehittämisessä Ei pakoteta todellisuutta johonkin ideaalityyppiin > autetaan todellisuutta kohoamaan kohti ideaalista (orgaanisen suunnittelun syvä periaate) Verkostokaupunki Kaupungit kasvavat ja kehittyvät joka tapauksessa suurelta osin alhaalta ylös Kehitteillä menetelmiä joilla tämä voisi tapahtua hallitusti Mahdollistava suunnittelu > joustava kaupunkirakenne > kaupunki infrastruktuurina Urbaanit kesannot laadullisen kasvun joustotilana
Multiskalaarisuus Kokemäenjoki-suunnitelma Kuva: oswald > multiskalaariset verkostot Verkostokaupunki -kaavio Aallolla samanaikaisuus (Rautsi) Suunnittelu samanaikaisesti eri mittakaavoissa, näiden yhteen kytkeminen Jos Aallon lähiympäristöä ei päästy toteuttamaan, ei myöskään kokonaissuunnitelma toteutunut Aallolle ei ollut kaupunkisuunnittelua ilman rakennussuunnittelua Alemman mittakaavatason noodikenttä muodostaa ylemmällä tasolla noodin Toiminnalliset verkostot kytkevät vuorovaikutuksellisesti yhteen eri mittakaavatasoja Kehitteillä menetelmiä, joilla näitä riippuvuussuhteita voidaan simuloida ja mallintaa
Integraatio Kokemäenjoki-suunnitelma Kuva: aluehybridi - hybridialue Tarve suunnitella suurempia aluekokonaisuuksia > erisuuntaisten toimintojen ja intressien yhteensovittaminen Alueen kulttuurinen eheys Alueen kytkeminen osaksi valtakunnan verkostoja Tekniikan ja tuotannon edistys tuottaa hajautumista ja keskittymistä > näiden säätely aluesuunnittelun keinoin Verkostokaupunki Vahvat PIG-verkostot mahdollistavat laajat toiminnalliset kaupunkiseudut Vahvat taloudelliset toimijat kykenevät kytkeytymään toisiinsa Heikommat toimijat fragmentoituvat Toiminnalliset (kaupunki)seudut on saatava sykkimään samaan tahtiin Kaupungit soveltavat jo integroivia suunnittelumenetelmiä ja teknisiä ratkaisuja
Kokemäenjoen aluesuunnitelman anti 2000-luvulle Suunnittelu voi olla innovatiivinen väline alueiden ja kaupunkiseutujen kehittämisessä hallinnon sektoreista ja rajoista irtautuminen Visionäärisyys, inspiroivuus, yhteisen mentaalisen maantieteen luominen edesauttaa suunnittelukommunikaatiota Avoin asenne uusia, ilmaantuvia yhdyskuntatyyppejä kohtaan > synteesiin pyrkivä arkkitehtisuunnittelu hyvä keino uusien laatujen löytämisessä Niukkuuden suunnittelussa kaikki olemassa oleva potentiaali on hyödynnettävä > alueiden oma potentiaali kehittämisen vahvin voimavara
Lähdekirjallisuutta Aalto, Alvar (1943). Kokemäenjoen aluesuunnitelma. Pori. Ascher, Francois (1995). Métapolis. Ou l avenir des villes. Èditions Odile Jacob. Paris. Graham, Steve & Marvin, Simon (2001). Splintering Urbanism. Networked infrastructures, technological mobilities and the urban condition. Routledge. London. Marshall, Stephen (2009). Cities, Design & Evolution. Routledge, London. Nupponen, Terttu (2000). Arkkitehdit, sota ja yhdyskuntasuhteiden hallinta. SKS, Helsinki. Oswald, Franz & Baccini, Peter (2003). Netzstadt Designin the Urban. Birkhäuser. Basel. Rautsi, Jussi (1984). Alvar Aallon toteutumattomat aluesuunnitelmat ja kokeilukaupungit vaihtoehtoinen suomalainen kaupunkimuoto. Helsingin yliopisto. Sieverts, Thomas (2003). Cities without Cities. An Interpretation of the Zwischenstadt. Routledge. London. Ylä-Anttila, Kimmo (1999). Alvar Aallosta nykypäivään. Seutusuunnittelukäytäntöjen kehitys Satakunnassa. TTKK, Arkkitehtuurin osasto.
Kiitos! ari.hynynen@tut.fi