Vastaanottaja Arkion Oy Asiakirjatyyppi Meluraportti Päivämäärä 14.10.2010 AS OY TAMPEREEN AALTO, ASEMAKAAVAN MUUTOS MELUSELVITYS
AS OY TAMPEREEN AALTO, ASEMAKAAVAN MUUTOS MELUSELVITYS Päivämäärä 14.10.2010 Laatija Jari Hosiokangas Tarkastaja Timo Korkee Viite 82131941 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtötiedot 1 2.1 Melulaskentaohjelma 1 2.2 Maastomalliaineisto 2 2.3 Liikennetiedot 2 3. Sovellettavat melun ohjearvot 4 4. Melulaskennat 4 5. Tulokset 5 6. Johtopäätelmät ja suositukset 5 LIITTEET 6
MELUSELVITYS 1 1. JOHDANTO Johdanto Tämä meluselvitys liittyy Tampereen kaupungin Hyhkyn kaupunginosassa korttelissa 1104 tontilla 9 osoitteessa Pispalan Valtatie 68 sijaitsevan tontin asemakaavan muutokseen. Kohteeseen on suunnitteilla asuinkerrostalo sekä olemassa olevan rakennuksen muutos asuinkerrostaloksi. Kohteeseen on aikaisemmin laadittu meluselvitys olemassa olevan rakennuksen poikkeuslupahakemusta varten (Pispalan Valtatie 68, käyttötarkoituksen muutos/poikkeuslupahakemus, meluselvitys 2.12.2009, Ramboll Finland Oy). Suunnittelukohde Maanmittauslaitos Lupa 266/KP/05 Kuva 1. Kohteen sijainti Tässä työssä selvitetään laskennallisesti kaava-alueelle ja rakennuksiin kohdistuvat ympäristömelutasot, arvioidaan piha-alueiden melutilanne sekä rakennuksen julkisivuille tarvittavat vaatimukset ääneneristyksen suhteen. Ensisijaisesti arvioidaan Pispalan Valtatien varteen rakennettavan uuden asuinkerrostalon melua. Pohjoisempana olevan rakennuksen melutilanne on selvitetty aikaisemmassa selvitysvaiheessa. Meluselvitys on tehty Arkion Oy:n toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Pirjo Badermann. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut FM Jari Hosiokangas. 2. LÄHTÖTIEDOT 2.1 Melulaskentaohjelma Melulaskennat on tehty 3d maastomallin huomioivalla SoundPlan -laskentaohjelmalla, versio 7.0. Laskennassa on käytetty yhteispohjoismaista tie- ja raideliikennemelun laskentamallia (1996). Lisätietoja ohjelmasta saa esimerkiksi internetistä osoitteesta www.soundplan.com.
MELUSELVITYS 2 2.2 Maastomalliaineisto Laskennan vaatima maastomalli on tehty Tampereen kaupungin numeerista kantakartasta. Rakennusmassoittelu on kaavaluonnoksen mukainen (Arkion Oy 16.9.2010). Suunnitelmassa on esitetty Pispalan valtatien puolelle asuinrakennukseen liittyviä meluaitoja, joiden korkeus on 1,85 m (asuinrakennuksen kulman maanpinnan tasosta). Meluaitojen sijainti on esitetty melulaskentakuvissa keltaisella viivalla. 2.3 Liikennetiedot Tieliikennemelulähteinä on mallinnettu Pispalan Valtatie, vt8/vaitinaronkatu ja Paasikiventie. Raideliikennemelulähteinä on mallinnettu Tampere-Pori ja Tampere-Seinäjoki rataosat. Liikennemäärät ovat vuoden 2030 ennusteita. Ennusteliikennettä käytetään kaikessa maankäytön suunnittelussa meluvaikutusten arviointiin pitkällä tähtäimellä. Tieliikenteen liikennetiedot perustuvat henkilö-, paketti- ja kuorma-autoliikenteen osalta TAL- LI2005 seudulliseen liikennemalliin. Lisäksi on otettu huomioon bussiliikenne TKL:n syksyn 2010 aikataulun mukaisena. Raideliikennetiedot on hankittu VR:ltä RHK:n myöntämän luvan perusteella, ja ne kuvaavat nykyistä arkipäivän liikennemäärää (syksy 2009). Ennusteliikenne vuodelle 2030 on muodostettu lisäämällä junamääriin 20%. Mallinnuksessa käytetyt tieliikennetiedot on esitetty taulukossa 2.1. ja raideliikennetiedot taulukoissa 2.2. ja 2.3. Taulukko 2.1. Tieliikenne-ennuste 2030 Tie / Katu Ajoneuvoja Raskaita Nopeus kpl /vrk ajoneuvoja, % km/h Pispalan Valtatie 10 800 4,9 (7-22), 6,1 (22-7) 50 Paasikiventie (liittymästä Ylöjärven suuntaan) 49 200 3,3 70 Paasikiventie (liittymästä Tampereen suuntaan) 58 100 3,7 70 vt12/vaitinaronkatu 28 800 3,3 60 Liikenteen päivä/yö jakautumaksi on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan klo 7-22, ja 10% yöaikaan klo 22-7.
MELUSELVITYS 3 Taulukko 2.2. Raideliikenne-ennuste 2030, Porin suunta Junatyyppi Päiväaika, klo 7-22 Lukumäärä Keskipituus, m Nopeus, km/h Sr (siniset tai 1-10 130 120 kerroksiset IC) Tavarajuna (Fin) 4 464 90 Tavarajuna (Fin) 6 432 80 Tavarajuna (Fin) 1 210 70 Junatyyppi Yöaika, klo 22-7 Lukumäärä Keskipituus, m Nopeus, km/h Sr (siniset tai 1-2 127 120 kerroksiset IC) Tavarajuna (Fin) 3 253 90 Tavarajuna (Fin) 7 525 80 Taulukko 2.3. Raideliikenne-ennuste 2030, Seinäjoen suunta Junatyyppi Päiväaika, klo 7-22 Lukumäärä Keskipituus, m Nopeus, km/h S (Pendoliino) 11 225 120 Sr (siniset tai 1-10 241 120 kerroksiset IC) IC2 2 127 120 Tavarajuna (Fin) 2 339 100 Tavarajuna (Fin) 2 743 90 Tavarajuna (Fin) 2 348 85 Tavarajuna (Fin) 3 512 80 Tavarajuna (Fin) 2 229 35 Junatyyppi Yöaika, klo 22-7 Lukumäärä Keskipituus, m Nopeus, km/h S (Pendoliino) 1 191 120 Sr (siniset tai 1-4 543 120 kerroksiset IC) Tavarajuna (Fin) 4 574 100 Tavarajuna (Fin) 2 557 90 Tavarajuna (Fin) 1 708 85 Tavarajuna (Fin) 7 555 80
MELUSELVITYS 4 3. SOVELLETTAVAT MELUN OHJEARVOT Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v. 1992 (VNp 993/92). Päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää taulukossa 3.1 esitettyjä arvoja. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 1) 2) 55 db 50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Ohjearvojen määrittely tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylitystä, mikäli aikaväli sisältää hiljaisempia jaksoja. Mikäli melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, siihen lisätään 5 db. Tutkittava kohde voidaan tulkita vanhaksi asuinalueeksi, joten tuloksia verrataan yöaikana arvoon 50 db. 4. MELULASKENNAT Melulaskennat on tehty vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä ja suunnitellulla rakennusmassoittelulla. Melu on laskettu ohjearvoihin verrattavina päiväajan klo 7-22 ja yöajan klo 22-7 mukaisina keskimelutasoina, radan ja tieliikenteen yhteismeluna. Melulaskennat on tehty tasaväliseen laskentahilaan, jossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 5 metriä. Laskentakorkeutena on ollut vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä (piha-alueiden melu). Lisäksi on laskettu melutasot 5 m ja korkeudelta jotta voidaan arvioida 2. kerroksen tasalle julkisivuun kohdistuvaa melutasoa.
MELUSELVITYS 5 5. TULOKSET Melulaskennan tulokset on esitetty liitteenä olevissa kuvissa 1-4. Keskiäänitasot ulkona piha-alueilla päivällä ja yöllä: Kuvassa 1 on esitetty päiväajan meluvyöhykkeet L Aeq7-22 2 m maanpinnan yläpuolella (mp +2 m). Kuvassa 2 on esitetty vastaavat yöajan meluvyöhykkeet L Aeq22-7. Päiväaikana (kuva 1) sisäpihan alueelta löytyy vyöhykkeitä jossa melutaso on alle ohjearvon 55 db. Kaavaluonnokseen keskelle pihaa merkityn leikki/oleskelualueen melutaso on laskentatarkkuus (±2 db) huomioiden ohjearvon tasalla. Yöaikana (kuva 2) sisäpihan melutaso on 50-53 db. Ohjearvon 50 db alittavaa vyöhykettä syntyy pohjoisemman talon eteläpuolelle. Laskentatarkkuus (±2 db) huomioiden ohjearvon tasalla olevaa vyöhykettä syntyy noin 100 m 2. Julkisivujen ääneneristys: Kuvissa 3 ja 4 on esitetty päivä- ja yöajan meluvyöhykkeet 5 m korkeudella maasta. Eteläisemmän rakennuksen etelänpuoleiseen julkisivuun kohdistuu päivällä noin 68 db äänitaso. Julkisivun ääneneristävyyden tulee olla 33 db, jotta asuntojen sisätiloille esitetty päiväohjearvo 35 db täyttyy. Yöaikana eristysvaatimus on 32 db, koska julkisivuun kohdistuu 62 db äänitaso ja vaatimus sisällä on 30 db. Pohjoisemman rakennuksen osalta pohjoispuoleisiin eli radan puoleisiin julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot (päivällä 58 db, yöllä 59 db) eivät edellytä myöskään erityistä ääneneristysvaatimusta. Pohjoisemman rakennuksen osalta kuitenkin on aikaisemmassa meluselvityksessä tutkittu rautatieliikenteestä aiheutuvia melun huipputasoja, ja annettu seuraavat suositukset: Huippuäänitasojen L AFmax osalta on suositeltavaa, että asunnoissa sisällä ei ylitetä tasoa 45 db. Julkisivun eristävyysvaatimus junaliikenteen melua vastaan on tämä huomioiden seuraava: - pohjoinen julkisivu: 1. krs tasalla 30 db, 2. krs tasalla 33 db. - itä- ja länsisivut: 1. krs tasalla 29 db, 2. krs tasalla 32 db. - eteläsivu: 1. krs tasalla 26 db, 2. krs tasalla 28 db. Tuloksen perusteella 2. kerroksen huoneistojen pohjois-, itä- ja länsisivujen osalta maksimimelutaso edellyttää 32-33 db äänitasoeroa ulko- ja sisämelun välillä, joka voi edellyttää ikkunoilta ja seinä/yläpohjarakenteelta erityisiä vaatimuksia. 6. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Meluselvityksen perusteella piha-alueelta löytyy päiväaikaisen melutason ohjearvon 55 db alittavia alueita. Yöaikana pihalta on tulkittavissa n. 100 m 2 alue jolla ohjearvo 50 db täyttyy. Tie- ja raideliikenteen aiheuttamat äänitasot edellyttävät eteläisemmän rakennuksen etelä-, itäja länsijulkisivuilta 33 db ääneneristysvaatimuksen. Pohjoisemman rakennuksen osalta junaliikenteen yöajan maksimitasojen perusteella ainakin 2. kerroksen pohjois- sekä länsi- ja itäseinän eristävyys tulee olla 32-33 db jotta maksimiäänitaso L AFmax sisällä junan ohituksen aikana ei ylitä 45 db.
MELUSELVITYS 6 Ääneneristävyyden toteutuminen suositellaan tarkastettavaksi/mitoitettavaksi akustisin laskelmin viimeistään rakennuslupavaiheessa, jossa huomioidaan seinärakenne, yläpohja ja ikkunat. LIITTEET Kuva 1. Tie- ja raideliikenteen melualueet vuoden 2030 ennusteliikenteellä päivällä L Aeq,7-22, laskentakorkeus mp +2 m. Kuva 2. Tie- ja raideliikenteen melualueet vuoden 2030 ennusteliikenteellä yöllä L Aeq, 22-7, laskentakorkeus mp +2 m. Kuva 3. Tie- ja raideliikenteen melualueet vuoden 2030 ennusteliikenteellä päivällä L Aeq,7-22, laskentakorkeus mp +5 m. Kuva 4. Tie- ja raideliikenteen melualueet vuoden 2030 ennusteliikenteellä yöllä L Aeq,7-22, laskentakorkeus mp +5 m.
Äänitaso db(a) 70 <= 65 <= <70 60 <= <65 55 <= <60 50 <= <55 45 <= <50 <45 Arkion Oy As Oy Tampereen Aalto Asemakaavan muutos Melualueet L Aeq 7-22 Tie- ja raideliikenne Ennusteliikenne 2030 Laskentakorkeus 2 m Mittakaava 1:500 0 2,5 5 10 m 14.10.2010 J.Hosiokangas Kuva 1
Äänitaso db(a) 70 <= 65 <= <70 60 <= <65 55 <= <60 50 <= <55 45 <= <50 <45 Arkion Oy As Oy Tampereen Aalto Asemakaavan muutos Melualueet L Aeq 22-7 Tie- ja raideliikenne Ennusteliikenne 2030 Laskentakorkeus 2 m Mittakaava 1:500 0 2,5 5 10 m 14.10.2010 J.Hosiokangas Kuva 2
Äänitaso db(a) 70 <= 65 <= <70 60 <= <65 55 <= <60 50 <= <55 45 <= <50 <45 Arkion Oy As Oy Tampereen Aalto Asemakaavan muutos Melualueet L Aeq 7-22 Tie- ja raideliikenne Ennusteliikenne 2030 Laskentakorkeus 5 m Mittakaava 1:500 0 2,5 5 10 m 14.10.2010 J.Hosiokangas Kuva 3
Äänitaso db(a) 70 <= 65 <= <70 60 <= <65 55 <= <60 50 <= <55 45 <= <50 <45 Arkion Oy As Oy Tampereen Aalto Asemakaavan muutos Melualueet L Aeq 22-7 Tie- ja raideliikenne Ennusteliikenne 2030 Laskentakorkeus 5 m Mittakaava 1:500 0 2,5 5 10 m 14.10.2010 J.Hosiokangas Kuva 4