1. Johdanto 3 1.1. Yrityssalo Oy:n tehtävät 3 1.2. Toimitusjohtajan katsaus 3 1.3. Salon elinkeinorakenne lukuina 31.12.2014 4

TOIMINTAKATSAUS 2014

2 TOIMINTAKATSAUS VUODESTA 2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 1.1. Yrityssalo Oy:n tehtävät 3 1.2. Toimitusjohtajan katsaus 3 1.3. Salon elinkeinorakenne lukuina 31.12.2014 4 2. Yrityssalon toiminta vuonna 2014 5 2.1. Neuvontapalvelut ja verkostotoiminta 5 2.1.1 Perustamisneuvonta yrittäjyyteen tähtääville 2.1.2 Yritysten yleisneuvonta ja yrityskehittäminen, yritystapahtumat 2.1.3 Yritysverkostotoiminta 2.2. Kansainvälinen toiminta 8 2.2.1 Yritysten kansainvälistymispalvelut 2.2.2 Vientirengas- ja kumppanuusohjelmatoiminta vuonna 2014 2.3. Yrityssalon hanketoiminta 2014 9 2.3.1 Hankintaosaaminen yritysten kasvun tueksi / Hankintaprofessuuri 2.3.2 EETU Energiasta maakunnan etu 2.3.3 Salon Voimala palvelupistetoiminta 2.3.4 EGR ja Työtä Salossa kampanja 2.3.5 Protomon kaltainen StartUp Salo toiminta 2.3.6 Äkillinen rakennemuutos 2.3.7 Seutupilotti: Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutostoiminta seutukaupungeissa 2.3.8 Salo 2020 a vision of the future 2.3.9 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014 2015 2.3.10 Osaamiskeskusohjelma OSKE 2.4. Ostopalvelusopimuksilla tuotetut kehittämispalvelut 13 2.4.1 Invest-in toiminta ja sijoittumispalvelut 2.4.2 Yritysalueiden kehittäminen 2.4.3 Hyvinvointiteknologian kehittäminen Salon alueella 2.4.4 Sopimus yritysneuvontapalveluiden toteuttamisesta Somerolla 3. Yrityssalon asiakastyytyväisyyskysely 14 4. Seudullinen, kansallinen ja kansain välinen yhteistyö 16 5. Viestintä 17 6. Yrityssalon hankkeet 2014 17 7. Hallinto 18 8. Arvio vuoden 2015 toiminnasta 19

3 1 Johdanto 1.1 Yrityssalon tehtävät Yrityssalo Oy on Salon kaupungin kokonaan omistama, voittoa tavoittelematon elinkeinoyhtiö. Yrityssalo Oy:n perustehtävä Salon kaupungin antaman toimeksiannon mukaisesti: Yritysten perusneuvonta- ja kehittämispalvelujen tarjoaminen Yritysten kasvun edistäminen Uusien työpaikkojen lisääminen Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Kaupunki päättää elinkeinopoliittisista linjauksista (vrt. elinkeinopoliittinen ohjelma) Yrityssalo vastaa vision operatiivisesta toimeenpanosta ja toteutuksesta Yrityssalon on tuettava kaikin eri keinoin uusien työpaikkojen syntymistä ja olemassa olevien työpaikkojen säilymistä 1.2. Toimitusjohtajan katsaus vuodesta 2014 Talouden valonpilkahduksista huolimatta epävarmuus alueella on jatkunut vuonna 2014. Työttömyys on kasvanut Suomessa kaikkien ELY -keskusten alueella, joskin Varsinais-Suomessa kasvu on ollut muuta maata hitaampaa. Salossa työttömyysaste nousi joulukuussa vuoden takaisesta 16,8 %:sta 17,4 %:iin. Ikävän prosentin takaa löytyvät kuitenkin faktiset numerot, joiden perusteella voidaan todeta, että henkilöiden määrä ei ole juurikaan noussut, vaan työvoima on vähentynyt alueella n. 600 henkilöllä. Positiivisia signaaleja saatiin vuoden viimeisestä tilastosta, jossa uusien työttömien määrä on lähes puolittunut vuoden takaisesta. Varsinais-Suomen maakuntaennuste vuodelle 2015 toteaa, että Salossa ja Turunmaalla ovat maakunnan suurimmat kasvuodotukset: Valopilkkuna on Salon seutu, jossa investointeja suunnittelevien osuus on noussut. Myös kannattavuusodotuksissaan Salon seudun yrittäjät ovat viimevuotiseen tapaan muiden seutukuntien yrittäjiä myönteisimpiä. Sen jälkeen, kun Salo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuonna 2009, on ELY-keskuksella ollut mahdollisuus myöntää salolaisille yrityksille kehittämisavustusta yrityksen investointeihin ja toiminnan kehittämiseen. Yritysten kehittämisavustusta voidaan myöntää yritysten tila- ja koneinvestointeihin sekä toiminnan muihin kehittämistoimiin kuten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Yritykset ovat Salon seudulla hyödyntäneet kehittämistukea aktiivisesti kilpailukykynsä parantamiseksi ja varmistamiseksi. Vuoden 2009 jälkeen yli 110 Salon alueen yritystä on käynnistänyt ELY -keskuksen tuella lähes 200 investointi- tai kehittämishanketta. 1.7.2014 Salo nimettiin korkeamman yritystuen alueeksi. Tämä tarkoittaa, että yritysten kehittämistukea voidaan myöntää investointeihin aikaisempaa korkeamman tukiprosentin mukaan ja tietyillä edellytyksillä myös isojen yritysten hankkeisiin. Pienen yrityksen osalta (1-50 henkilöä) tukiprosentti voi olla jopa 30

4 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, keskisuuren yrityksen (50-250 henkilöä) tuki voi olla maksimissaan 20 prosenttia ja suuren yrityksen (yli 250 henkilöä) osalta tuki voi olla maksimissaan 10 prosenttia. Tulevalle vuodelle yritysten arvioidut investointi- ja kehittämishankkeet ovat yli 15 milj., mikä on viestitetty ELY:lle ja TEM:lle. Vuonna 2014 Saloon perustettiin uusia yrityksiä 284 kpl, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuotena (273 kpl). Perustetuista yrityksistä 42 % on yhtiömuodoltaan osakeyhtiöitä. Huomioiden lakanneet yritykset yritysten nettolisäys vuonna 2014 oli 146 kpl. Positiivisena asiana voidaan pitää, että joka kuukausi tusinan verran yrityksiä tulee lisää. Invest in -toimintaa on tehty kiinteässä yhteistyössä Salon kaupunkikehityspalveluiden kanssa. TeamSalo - hengessä on toteutettu ensimmäisen luukun periaatetta, jolla varmistetaan, että kontaktoiva yritys saa palvelua kenelle tahansa yhteydenotto tuleekaan. Viikottain sijoittuviin yrityksiin otetaan yhteyttä ja meihin kontaktoidaan suoraan. Kuluneen vuoden positiivisin uutinen oli Nordean palvelukeskuksen sijoittuminen Saloon. Ensivaiheen vajaat 80 työpaikkaa tulee lähivuosina toivottavasti tuplaantumaan. Onnistumisia oli yhteensä 18 casea, joiden yhteenlaskettu työpaikkojen määrä on 162 kpl. Aikaisempina vuosina sijoittuneet yritykset kuten esim. Orion on rekrytoinut lisää henkilöstöä toiminnan käynnistyttyä koko laajuudessa Salossa. Yrityssalon tavoitteena vuonna 2014 on ollut perustehtävien lisäksi vaikuttaa laajasti ja monialaisesti yritysten verkottamiseen, mikä näkyi runsaana tilaisuuksien määränä. Vuoden vaihteessa tehtyyn sähköiseen kyselyyn saatiin yli 600 vastausta, joista lähes 90 % oli tyytyväisiä saamaansa palveluun ja halusi suositella Yrityssaloa kollegoilleen. Vuodenvaihteessa 2013 2014 Yrityssalon henkilöstön määrä lähes puolittui, joka edellytti kaikilta joustavuutta, entistä tiiviimpää yhteistyötä, ketteryyttä ja monipuolisen osaamisen hyödyntämistä. Hallinnollisesti tavoitteena oli yhtiön talouden tasapainottaminen, jossa onnistuttiin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Projektien päättymisen myötä henkilökunnan lukumäärä on vuoden vaihteessa 11, joista kahdeksan on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Jyrki Sjöholm Toimitusjohtaja 1.3. Salon elinkeinorakenne lukuina 31.12.2014 Yrityksiä Salossa 5 004 kpl (pl. asoy, koy) Yritysten nettolisäys 146 yritystä (vrt. v. 2013 145 kpl, v. 2012 169 kpl) perustetut yritykset 2014 284 uutta yritystä (vrt. v. 2013 273 kpl, v. 2012 318 kpl) lakkautetut yritykset 2014 138 kpl (vrt. v. 2013 128 kpl, v. 2012 149 kpl) Työttömyysaste Salossa 31.12.2014 17,4 % (vrt. 31.12.2013 16,8 %) - työttömien määrä 4 437 hlöä - työvoimaa yhteensä 25 528 hlöä Tietolähde: Suomen Asiakastieto Oy 8.1.2015, Työllisyyskatsaus V-S ELY-keskus 20.1.2015

5 2 YRITYSSALON TOIMINTA VUONNA 2014 2.1. Neuvontapalvelut ja verkostotoiminta 2.1.1 Perustamisneuvonta yrittäjyyteen tähtääville Yrityssalo tarjoaa yrittäjyyttä pohtiville ja yrittäjyyteen tähtääville henkilöille henkilökohtaista neuvontaa, jonka tuloksena saadaan päämäärät paperille sekä mahdollisesti lähtölaukaus yrittäjyyteen. Kaikki ideat eivät aina johda yrittäjyyteen. Kiinnostus sivutoimiseen yrittäjyyteen on ollut kasvussa. Neuvonnan tavoitteena on, että yritysideoista syntyy alueelle menestyviä yrityksiä ja että yrittäjäkandidaatti löytää oikeat kontaktit heti alkutaipaleelle. Neuvontapalvelut ovat maksuttomia ja neuvonta luottamuksellista. Neuvonta on perusta pidemmälle yhteistyölle ja asiakkuudelle Yrityssalossa. Neuvontapalveluiden kysyntä ja tilaisuusosallistumiset ovat kasvaneet vuoden 2014 aikana. Yritysneuvojat auttavat mm. yritysidean arvioinnissa, liikeidean kehittämisessä, talouslaskelmien teossa, rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä, yritysmuodon valitsemisessa, toimitilojen löytämisessä jne. Henkilökohtaista neuvontaa täydentävät lukuisat tilaisuudet sekä asiakkaiden käytössä olevat sähköiset palvelut kuten Yritystulkki. Henkilökohtainen neuvonta perustuu yritysneuvojan asiantuntijuuteen ja osaamiseen sekä koko toimintaympäristön markkinatilanteen tuntemiseen. Kooste Yrityssalon asiakkuudenhallintaohjelmasta koskien perustamisneuvontapalvelua vuonna 2014: Yrityssalon perustamisneuvonta toimii yhteistyössä mm. TE-toimiston kanssa ja ohjaa asiakkaita hakemaan starttirahaa. Yritysneuvojat laativat TE-toimiston pyynnöstä lausunnot starttirahahakemuksiin. Lisäksi TE toimiston kanssa järjestetään yhteistyössä Perustaisinko yrityksen? info, joka on ensiaskeleen info kohti yrittäjyyttä. Vuonna 2014 Varsinais-Suomen TE-toimisto teki myönteisiä starttirahapäätöksiä Saloon yhteensä 63 kpl, joista 40 oli starttirahaan ja 23 jatkostarttiin. 56 eri henkilöä hyödynsi tätä aloittavan yrittäjän henkilökohtaista tukea. Perustamisneuvontaan liittyen yhteistyökumppaneita ovat olleet myös mm. Salon seudun Yrityskummit, verottaja, yrittäjien työttömyyskassa, paikalliset lakitoimistot, vakuutusyhtiöt ja pankit sekä Salon seudun aikuisopisto. Yrityssalo on mukana valtakunnallisissa Yritys-Suomi palveluissa ja on osallistunut valtakunnalliseen Oma Yritys-Suomi palvelun kehittämiseen TEM:n johdolla. Vuonna 2014 perustamisneuvontaan liittyviä palveluja ja tilaisuuksia on rahoitettu pääosin ESR-hankkeista YPK ja YPK Resurssi. Yrityssalo on koordinoinut em. maakunnallisia hankkeita, jotka päättyvät 31.3.2015 ja 30.4.2015. Hankkeiden päättyessä perustamisneuvontapalvelut siirtyvät perusrahoituksella rahoitettavaksi. Perustamisneuvonnasta ovat vastanneet pääasiallisesti Armi Metsänoja, Jukka Heinonen (rahoitus) sekä muut Yrityssalon yritysneuvojat. Rahoituslähde: ESR-hankkeet YPK ja YPK Resurssi

6 2.1.2 Yritysten yleisneuvonta ja yrityskehittäminen, yritystapahtumat Salossa on reilu 5 000 yritystä. Asiakastiedon Myyntioptimi palvelun mukaan aktiivista toimintaa on 3 992 yrityksellä. Näistä yrityksistä vientiä ja/tai tuontia harjoittavia yrityksiä on 224 kpl. Alueelle on omaleimaista yritteliäs ilmapiiri ja yhdessä tekemisen meininki. Yhteisellä tahdolla ja näkemyksillä on hyvä rakentaa uutta, entistäkin vahvempaa Saloa. Siitä esimerkkinä voi mainita yhteistyön: erikokoiset yritykset tekevät hedelmällistä yhteistyötä keskenään. Isojen ja pienten yritysten yhteistyöstä on esimerkkinä vireä verkostotoiminta, jota Yrityssalo osin koordinoi. Huolimatta sähköisten yrityskehityspalvelujen kasvamisesta, henkilökohtainen yritysneuvonta toimiville yrityksille on ollut tärkeä palvelumuoto elinkeinoyhtiössä. Yrityksillä on vaiheita, jolloin ulkopuolinen apu antaa vauhtia päätöksenteolle ja helpottaa ratkaisujen tekemistä. Yrityksen kasvun ja kehityksen haasteena on usein rahoitukselliset asiat ja siksi usealla yrittäjillä on kiinnostusta rahoitusneuvontaan ja eri rahoitusinstrumentteihin. Yritysneuvojien aktiivisen kontaktoinnin tuloksena on kyetty kohdentamaan neuvontapalveluita juuri oikeisiin asiakasryhmiin. Kooste Yrityssalon asiakkuudenhallintaohjelmasta koskien yritysten neuvontapalvelua vuonna 2014: Neuvonta perustuu yritysneuvojan osaamiseen ja kokemukseen sekä keskinäiseen luottamukseen. Neuvontaa täydentävät lukuisat infotilaisuudet sekä verkostotapaamiset. Vaikka elinkeinoyhtiön toimitilat sijaitsevat Salon keskustan tuntumassa, yritysneuvojat ovat liikkuneet hyvin aktiivisesti myös reuna-alueilla. Yrityssalon neuvontapalvelu ovat maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa ja jatkumo pidemmälle yhteistyölle Yrityssalon kanssa. Neuvontapalveluita täydentävät lukuisat tilaisuudet, joiden teemoina on ollut mm. myynti, yrityksen sähköinen kauppa ja sähköinen näkyvyys, yritysrahoitus, yrityksen talousasiat ja verotus jne. Lisäksi on järjestetty verkostoitumisen ympärille erilaisia aamutilaisuuksia ja iltatreffejä, joiden tavoitteena on lisätä yhteistyötä yli toimialarajojen sekä vähän aikaa toimineiden ja konkariyrittäjien kesken. Vuonna 2014 yritysneuvontaan liittyviä palveluja ja tilaisuuksia on rahoitettu pääosin ESR-hankkeista UKK, YPK Resurssi, jotka ovat päättymässä alkuvuonna 2015. Hankkeiden päättyessä palvelut siirtyvät perusrahoituksella rahoitettavaksi. Yritysten yleisneuvonnasta ovat vastanneet pääasiallisesti Jukka Heinonen (rahoitus), Armi Metsänoja (vähän aikaa toimineet yritykset), Juha Metsänoja ja Maija Pirvola sekä muut Yrityssalon yritysneuvojat. Rahoituslähde: ESR-hankkeet UKK, YPK Resurssi

7 2.1.3 Yritysverkostotoiminta Salossa yritykset ovat entistä voimakkaammin verkostoituneita. Verkostoituminen on lisääntynyt, koska yritykset pyrkivät entistä enemmän keskittymään ydinosaamiseensa. Yritykset pärjäävät kiristyvässä kilpailussa parhaiten, kun ne eivät käytä resurssejaan itselleen vähemmän tärkeisiin toimintoihin vaan keskittyvät siihen toimintaan, joka luo yritykselle eniten arvoa. On ollut hienoa todeta, että myös kilpailijat kykenevät verkostoitumaan keskenään. Yrityssalossa on koottu yrityksiä toimialan tai osaamisen mukaan erilaisiin verkostoihin, joille järjestetään verkostotapaamisia, koordinoidaan yritysten myynninedistämiseen liittyviä toimenpiteitä, järjestetään tutustumis- ja kontaktimatkoja sekä muuta toimialakehittämistä. Yrityssalon koordinoimissa verkostoissa toiminta on aktiivista ja tavoitteellista. Verkostotoiminnalla toteutetaan tehokkaasti ns. ryhmäneuvontaa. Suurin osa mukanaolevista yrityksistä on mikroyrityksiä ja ne sijaitsevat hajallaan eri puolella Saloa. Yritysverkostojen aikaansaamiseen ja ylläpitämiseen hyödynnetään palvelumuotoilua, jossa huomioidaan käyttäjälähtöisesti tarpeet ja liiketoiminnalliset tavoitteet. Kooste Yrityssalon koordinoimasta verkostotoiminnasta 2014: Cluster descriptions "name of cluster" number of companies in cluster field(s) of business (e.g. manufacture of chemical products) form and theme of cooperation (e.g. R&D, procurement, export, lobbying) location and geographical span (e.g. city, county or broader region) 1 Metallifoorumi - Manufactoring industry 30 manufacturing, product development, subcontracting, design industry-infos, networking, training Salo region 2 Wood product industry 20 Manufacturing, product development, subcontracting, design and modernization networking, planning of widening services for home and office building Salo 3 Kuvan Voima - Digital imaging 12 media solutions, special imaging services for b2b, import and representative for special cameras networking, wide versatile media and imaging offerings Salo 4 SaloFood - local food products 40 jointed product delivery in local retail stores networking, trade infos, b2c marketing Salo region 5 SaloShops - local trade business 40 specialized trade business for b2c networking, infos and trade-based training, b2c marketing and event production Salo 6 Tourism and leisure activities 40 7 SaloTech - network for ICT business 30 tourism business and leisure time activities, nature based tourism activities R&D, software services, testing services, consulting, manufatoring, production, sourcing networking, training, productization and widening the nature based services in Teijo National Park networking, new and wider ICT business development Salo Salo 8 Sakko ry - Accountants association 80 the professional duties of accountancy networking, education Salo region 9 LED lighting 5 led innovation and solutions, lins component supplier, design and manufacture networking, export Salo region 10 Maritime business 10 subcontracting, manufactoring, installation networking, export Salo 11 Knowledge intensive mobile solutions for energy efficiency 5 energy efficient solutions in challenging environment, R&D, manufactoring networking, export Salo Vuonna 2014 verkostotoimintaan liittyvää toimintaa on rahoitettu pääosin ESR-hankkeista UKK, YPK Resurssi sekä EAKR hankkeesta Hankintaosaaminen, jotka ovat päättyneet vuoden 2014 aikana tai päättymässä alkuvuonna 2015. Hankkeiden päättyessä palvelut siirtyvät perusrahoituksella rahoitettavaksi. Yritysten verkostotoiminnasta ovat vastanneet pääasiallisesti Juha Metsänoja (b2b), Maija Pirvola (b2c), Hannu Ketola (Kuvan Voima), Armi Metsänoja (Sakko ry) sekä muut Yrityssalon yritysneuvojat. Rahoituslähde: ESR-hankkeet UKK, YPK Resurssi

8 2.2. Kansainvälinen toiminta 2.2.1 Yritysten kansainvälistymispalvelut Vuonna 2014 Yrityssalon kv-palvelut ovat liitetty osaksi maakunnallista Team Finland toimintaa. Yrityssalon kansainvälistymisneuvonta on ensiasteen neuvontaa, jossa asiakasta ohjataan eteenpäin valtakunnallisten kumppanien palveluiden piiriin. Kansainvälistymistoiminnalla tavoitellaan salolaisten yritysten kannattavaa kasvua valitulla markkina-alueella. Kansainvälistyminen avaa yrityksille mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa. TF-kumppaneita ovat mm. ELY-keskus, Export Finland, Finnvera, KPMG, Finnpartnership. Kumppaneiden kanssa on järjestetty Salossa kansainvälistymisiltapäiviä, joissa on keskitytty ajankohtaisten palveluiden viestintään, kansainvälistymisen mahdollisuuksiin ja liiketoimintakumppanuuksiin sekä yrityspuheenvuoroissa kokemusten vaihtoon. Vuonna 2014 yritysten kansainvälistymiseen liittyviä palveluja ja tilaisuuksia on rahoitettu pääosin ESRhankkeesta Kv-YPK ja UKK, jotka ovat päättyneet 30.8.2014 sekä päättymässä 30.3.2015. Hankkeiden päättyessä palvelut siirtyvät perusrahoituksella rahoitettavaksi. Yritysten kv-palveluista ovat vastanneet pääasiallisesti Maija Pirvola sekä muut Yrityssalon yritysneuvojat Rahoituslähde: ESR-hankkeet UKK, Kv-YPK 2.2.2 Vientirengas- sekä kumppanuusohjelmatoiminta vuonna 2014 Yrityssalo hallinnoi vuoden 2014 aikana yhtä vientirengasta Venäjälle, jossa toteuttajana oli RusAdv. Yrityssalo hallinnoi myös neljää kumppanuusohjelmaa, joissa toteuttajana oli Sarus Oy. Yrityssalon tehtävänä on ohjelmien hallinnointi. Vuoden 2014 aikana kehitetty toiminnasta elinkeinoyhtiölle riskitön malli. Hallinnointi ja ohjelmien koordinointi on Leila Asikaisen vastuulla. Rahoituslähde: TEMin kansainvälistymisavustus pk-yrityksille

9 2.3. Yrityssalon hanketoiminta 2014 2.3.1 Hankintaosaaminen yritysten kasvun tueksi / Hankintaprofessuuri Yrityssalo hallinnoi yhteistyöprojektia Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. Projektin tavoitteena oli teknologiateollisuuden hankintatoimen toimitusketjuosaamisen kehittäminen sekä yritysten osaamisen parantaminen teknologioiden, toimittajien ja toimitusverkostojen valinnoissa ja kytkeytymisessä. Lisäksi projektin tavoitteena oli tukea varsinaissuomalaisten yritysten kytkeytymistä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten globaaleihin osaamisverkostoihin. Yliopistolla oli hankerahoituksella määräaikainen hankintaprofessuuri, joka hankerahoituksen päättyessä siirtyi yliopiston rahoitettavaksi. Projektista ovat vastanneet Maija Pirvola sekä Leila Asikainen yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. Hanke päättyi 30.8.2014. Rahoituslähde: EAKR hanke Hankintaosaaminen yritysten kasvun tueksi 2.3.2 EETU Energiasta maakunnan etu Yrityssalo on ollut kumppanina maakunnallisessa Valonian hallinnoimassa EETU - Energiasta maakunnan etu hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden avulla. Yrityksille on järjestetty useita tilaisuuksia sekä tutustumismatkoja liittyen energiatukiin sekä energia-asioihin. Lisäksi hankkeessa on pilotoitu energiaystävällisen yritysalueen liiketoiminnallista mallia, jossa esimerkkinä on ollut Metsäjaanun alue. Hankerahoitus jatkuu 28.2.2015 asti. EETU -toiminnasta ovat vastanneet Pekka Kallio ja Riikka Nurmi. Hanke päättyy 28.2.2015. Rahoituslähde: EETU Energiasta maakunnan etu hanke, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. 2.3.3 Salon Voimala palvelupistetoiminta Salon Voimala on ESR-rahoitteinen palvelupisteprojekti, jonka tavoitteena on tarjota neuvontaa ja tukea uutta suuntaa työurilleen etsiville salonseutulaisille. Voimala on tukenut myös yrityksiä rekrytoinnissa, joka onkin ollut vuoden 2014 pääasiallisin painopiste. Voimalan myötä Yrityssalon palvelukokonaisuuteen syntyi kokonaan uusi kohderyhmä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat olleet yrittäjyyttä pohtivat työnhakijat. Vuonna 2014 on selvitetty yritysten osaamistarpeita painottuen erityisesti ICT-sektoriin ja softaosaamiseen. Loppuvuonna 2014 käynnistettiin Salon kaupungin kanssa yhteistyössä InnomoHub niminen kokeilu, jonka ideana on tarjota fasiliteetit kokoontumisiin ja työskentelyyn sekä tukea ja kontakteja liiketoiminta-aihioiden eteenpäin saattamiseksi. Voimalan toiminnasta ovat vastanneet pääasiallisesti Susanne Luukkonen ja Hannu Ketola (Innomo Hub). Hanke päättyy 31.3.2015. Rahoituslähde: ESR-hanke Palvelupiste

10 2.3.4 EGR ja Työtä Salossa kampanja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen EGR-projekti toteutti alkuvuonna Salon seudulla laajan Harava puhelinhaastattelututkimuksen, jonka avulla selvitettiin yritysten kasvu- ja kehittämistarpeita sekä rekrytointitarpeita. Tutkimuksen jälkeen Yrityssalo käynnisti Työtä Salossa! kampanjan ja kontaktoi yritystä joko puhelimitse (430 kpl) tai henkilökohtaisella käynnillä (170 kpl). Pääasiallisin tavoite oli kertoa palkkatukien mahdollisuuksista, Voimalan toteuttamista osaajahauista sekä muista yritysten kehittämispalveluista. Proaktiivinen toiminta sai paljon kiitosta yrityksiltä. Kampanjointi oli tuloksellista ja palkkatukien käyttö avoimen sektorin puolella on kasvanut merkittävästi. Kyseessä oli ns. työnetsintäpalvelu, jonka ELY-keskus osti Yrityssalolta. Työtä Salosta! kampanjasta olivat pääasiallisessa vastuussa Juha Metsänoja ja Elina Ilmanen, osaajahauista Susanne Luukkonen. Rahoituslähde: Erillisrahoitus Varsinais-Suomen ELY-keskukselta perustuen tarjouskilpailuun 2.3.5 Protomon kaltainen StartUp Salo -toiminta Vuonna 2014 Yrityssalo toteutti Protomon kaltaista toimintaa 6 kk ajan. StartUp Salon tarkoituksena oli tarjota yrittäjäurasta kiinnostuneille ohjattu ympäristö ja asiantuntijoiden tuki uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, prototyyppien tekemiseen sekä markkinoille viemiseen. Erityisenä painopisteenä vuonna 2014 oli peli- ja sovellusteknologiaan sekä hyvinvointi- ja terveysteknologiaan liittyvät innovaatiot. Osallistujien tärkeänä sparraajana on toiminut Salon seudun Yrityskummien verkosto. Toiminto päättyi hankerahoituksen päättyessä 30.6.2014. StartUp Salon toiminnasta ovat vastanneet Marjatta Eskelinen-Välimaa ja Tommi Virtanen. Rahoituslähde: Protomo toimintaympäristön kehittämisavustus 2.3.6 Äkillinen rakennemuutos Salon seutu on ollut Valtioneuvoston nimeämä äkillisen rakennemuutoksen alue syksystä 2009 alkaen. Alueella on panostettu merkittävästi äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseen. Vaikuttamiseen liittyvää toimintaa on ohjattu Maakuntaliiton rahoittamalla koordinaatiohankkeella, jonka toimintaan on osallistunut kaikki alueen ja osin maakunnan keskeiset aluekehittäjät. 1.7.2014 Salon seutukunta nimettiin Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa korkeamman yritystuen alueeksi. Tällä päätöksellä TEM halusi kohdistaa käytettävissä olevia varoja entistä tehokkaammin. Tuki kohdistuu pääasiallisesti tuotannollisen teollisuuden toimialan investointeihin (75%).

11 Ohessa kooste myönnetyistä tuista vuodesta 2009 alkaen kesäkuulle 2014 Yritysten kehittämistuet 1.9.2009-10.6.2014 mennessä Salo Somero SEUTU rahoitettuja hankkeita 157 11 168 rahoitettuja yrityksiä 103 7 110 euroja 9 735 144 719 390 10 454 534 uusia työpaikkoja 525 43 568 18 405,87 per uusi työpaikka Yritysten kehittämistuet Salo Somero SEUTU KOKONAISINVESTOINNIT Investoinnit 7 148 685 644 810 7 793 495 75 % 51 956 633 Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen 1 062 016 31 710 1 093 726 10 % 2 187 452 Muut kehittämistoimenpiteet 1 299 890 42 870 1 342 760 13 % 2 685 520 Pienen yrityksen palkka- ja muut toimintamenot 224 553 0 224 553 2 % 449 106 9 735 144 719 390 10 454 534 57 278 711 93 % 7 % Yritysten kehittämistukien tuella on Salon seudulla toteutunut vähintään 57 miljoonan euron investoinnit. Em. summat perustuvat ELY-keskuksen tekemiin myönteisiin tukipäätöksiin. Yrityssalossa pääasiallisin vastuu hankkeesta on ollut Tommi Virtasella. Hanke päättyi 30.4.2014. Rahoituslähde: Maakunnan kehittämisraha 2.3.7 Seutupilotti: Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutostoiminta seutukaupungeissa Salon kaupunki valmisteli 2013 TEM:lle seutupilottihanketta, jonka toteuttaja Salossa Yrityssalo on. Hankkeen tavoitteena on tukea seutukaupunkien ratkaisukeskeisiä pyrkimyksiä elinkeinorakenteensa monipuolistamiseksi ja työpaikkojen syntymiseksi. Mukaan hankkeessa on Salon lisäksi seitsemän kaupunkia: Hamina, Hanko, Imatra, Keuruu, Kouvola, Lieksa ja Raasepori. Pilottihanke on tehnyt yhteistyötä rakennemuutosasioissa myös Oulun kanssa. Samaan aikaan Salon vetämän seutupilotin kanssa käynnistyi neljä muuta pilottihanketta, joiden tehtävänä on myös luoda kehitettävissä teemoissa kaupunkeja kokoava malli, jossa useita kuntia ja alueita toimii yhdessä. Olennaista piloteissa ovat kokeilevuus, alueiden väliset ja sisäiset kumppanuudet ja linkit yrityksiin. Pilottien teemat ovat: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit, Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky, Liikunta ja urheilumatkailu ja Arktisuus. Lisäksi on käynnistetty seutukaupunkien rakennemuutoksen hoitoon keskittyvä erillinen hanke. Seutupilotti hankkeen vastuutaho Yrityssalossa on Tommi Virtanen. Hanke päättyy 31.12.2015. Rahoituslähde: TEM 2.3.8 Salo 2020 a vision of the future Yrityssalo toteutti laajan selvityshankkeen Salo2020, jossa oli tavoitteena selvittää ne toimialat ja tulevat kasvutrendit, jotka vaikuttavat alueen elinvoimaisuuden palautumisessa. Projektissa selvitettiin myös mahdolliset kasvun esteet. Salo 2020 hankkeessa laadittiin nykytila-analyysi perustuen Tilastokeskuksen suhdannetietoihin, toteutettiin laaja yritystutkimus sekä toteutettiin kärkiyritysten syvähaastatteluja. Kesäkuussa 2014 järjestettiin seminaari Minne menet Salo!, jonka tuloksena saatiin vahvistusta alueen kasvulle merkittävistä kehittämisen toimenpidekokonaisuuksista.

12 Seuraavassa osallistujien ja asiantuntijoiden kooste toimenpidekokonaisuuksista, mihin Salossa pitäisi jatkossa panostaa: 1. Yritysten välisen yhteistyön edistäminen ja verkottaminen - ei enää perinteistä klusteritoimintaa, vaan aktiivista verkostotoimintaa toimialakohtaisesti sekä osaamiseen perustuen 2. Yritysten osaamisen uudistaminen ja kilpailukyvyn kehittäminen 3. Kansainvälistymisen edistäminen ja yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen 4. Uudet teknologia-avaukset 5. Salo hengen kohottaminen ja tietoisuuden kasvattaminen oman alueen yrityksistä ja osaajista Yrityssalossa pääasiallisin vastuu selvityshankkeesta on ollut Maija Pirvolalla, Jukka Heinosella (yrityshaastattelut) ja Tommi Virtasella (tietojen analysointi). Hanke päättyi 30.8.2014. Rahoituslähde: Maakunnan kehittämisraha 2.3.9 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014 2015 Syyskuussa käynnistyneen projektin tavoitteena on parantaa Teijon kansallispuiston vaikutusalueella olevien palveluyritysten toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä. Teijon retkeilyalue muuttui Suomen 39. kansallispuistoksi vuodenvaihteessa 2014-2015. Yritysten on jatkossa huomioitava kestävä matkailu sekä luonto- ja kulttuuriperintöarvot omassa liiketoiminnassaan. Salon matkailulla on mahdollisuus profiloitua kiinnostavana luontomatkailukohteena, mikäli yritykset tuottavat teemaan sopivia hyvinvointipalveluita. Myös kansainvälistyminen luo uusia mahdollisuuksia yrityksille. Projektin toiminnassa keskitytään mm. saavutettavuuden parantamiseen, luontomatkailupalveluiden tuotekehitykseen, puistopariyhteistyön käynnistämiseen Saaristomeren kansallispuiston kanssa. Yrityssalossa pääasiallisin vastuu hankkeesta on Riikka Nurmella. Hanke päättyy 30.8.2015. Rahoituslähde: Maakunnan kehittämisraha 2.3.10 Osaamiskeskusohjelma OSKE Salo on ollut vuodesta 2009 mukana TEM:n OSKE toiminnassa Jokapaikan Tietotekniikka osiossa. OSKEn päätavoitteena oli tukea alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Salossa keskityttiin sovellettavan tietotekniikkaosaamisen hyödyntämiseen kaikilla toimialoilla. Kehittämisen ja yhteistyön tavoitteena oli synnyttää uusia yrityksiä ja toimiviin yrityksiin uutta liiketoimintaa, uudenlaisia verkostoja ja yritysryhmiin uusia liiketoimintamalleja. Salossa OSKE-toiminnan tuloksena on syntynyt mm. SaloTech verkosto. Vuonna 2014 OSKE järjesti ison päätöstapahtuman SALO ICT 2014. Projektirahoitus päättyi 31.3.2014. Yrityssalossa pääasiallisin vastuu hankkeesta oli Peter Soinulla. Rahoituslähde: TEM:n Osaamiskeskusohjelma ja Maakunnan kehittämisraha

13 2.4. Ostopalvelusopimuksilla tuotetut kehittämispalvelut 2.4.1 Invest in toiminta ja sijoittumispalvelut Vuodesta 2012 lähtien Yrityssalon ja Salon kaupungin kesken on ollut ostopalvelusopimus, jossa Yrityssalo on tuottanut asiantuntijapalveluita kaupungin hallinnoimalle Invest In hankkeelle (EAKR). Yrityssalon vastuulla on ollut sijoittumispalvelut Saloon sijoittuville yrityksille sekä proaktiivinen potentiaalisten yritysten kontaktointi ja yhteydenpido. Yhteydenpitoa pidetään myös alueen kiinteistöomistajiin. Yrityssalossa on ollut nimettynä tehtäviin yksi yritysneuvoja (Jouko Urmas) sekä vuonna 2014 erillistehtäviin (4 kk) yksi asiantuntija (Peter Soinu). Yhteistyösopimus päättyy 30.6.2015. Invest in Salo tuloksia vuonna 2014 Vireille tulleet yrityscaset 2014 35 Sijoittuneet yritykset 18 Syntyneet työpaikat 162 Lisärekrytointia aik. sijoittuneissa yrityksissä 2 aktiivisia 47 kpl 47 2.4.2 Yritysalueiden kehittäminen Vuodesta 2013 lähtien Yrityssalon ja Salon kaupungin kesken on ollut ostopalvelusopimus, jossa Yrityssalo on tuottanut asiantuntijapalveluita kaupungin hallinnoimalle Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää hankkeelle (EAKR). Yrityssalon vastuulla on ollut yritysaluetoimikuntien kokoaminen ja toiminnan koordinointi sekä yritysalueiden sähköisen saavutettavuuden ja sijaintinäkyvyystarpeiden kehittäminen. Yrityssalossa on ollut nimettynä tehtäviin yksi yritysneuvoja (Pekka Kallio). Yhteistyösopimus päättyy 31.3.2015. 2.4.3 Hyvinvointiteknologian kehittäminen Salon alueella Vuodesta 2012 lähtien Yrityssalon ja Salon kaupungin kesken on ollut ostopalvelusopimus, jossa Yrityssalo on tuottanut asiantuntijapalveluita kaupungin hallinnoimalle Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin hankkeelle (EAKR). Yrityssalon vastuulla on ollut yritysyhteistyö Salon vanhuspalveluyksikön sekä hyvinvointiteknologiasta ja hyvinvointipalveluiden tuottamisesta kiinnostuneiden ICT-sektorin yritysten kanssa. Hankkeessa on kehitetty tuotekehitys- ja testauskonsepti nimeltään Expert Village. Yrityssalossa on ollut nimettynä tehtäviin yksi yritysneuvoja (Janne Seittenranta 01-03/2014 sekä Kari Mahlberg 04-12/2014). Yhteistyösopimus päättyi 31.12.2014.

14 2.4.4 Sopimus yritysneuvontapalveluiden toteuttamisesta Somerolla Yrityssalo solmi ostopalvelusopimuksen Someron kaupungin elinkeinoyksikön kanssa neuvontapalveluiden tuottamisesta someroisille asiakkaille. Neuvontapalvelut toteutuvat pääasiassa Salossa. Someron kaupunki maksaa sovitun korvauksen riippumatta asiakasmääristä sekä mahdolliset matkakulut toteutuneen mukaan. Somerolaisia asiakkaita palveltiin loppuvuonna 2014 seuraavasti: Lisäksi Somerolla järjestettiin 2 eri tilaisuutta ja somerolaiset asiakkaat osallistuivat 4 eri tilaisuuteen Salossa. Someroyhteistyöstä on vastannut Maija Pirvola. Somerolaisia asiakkaita ovat palvelleet useat yritysneuvojat. Yhteistyösopimus päättyy 31.12.2015. 3. Yrityssalon asiakastyytyväisyyskysely Alkuvuonna 2015 toteutettiin sähköinen asiakastyytyväisyystutkimus Yrityssalon asiakkaille. Tutkimus toteutettiin sähköisen Digium ohjelman avulla. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 617 kpl. Asiakastyytyväisyystutkimukseen vastanneista 65 % oli yrittäjiä, yritysjohtajia tai yritysten avainhenkilöitä. 86 % vastaajista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä palveluihin. 88 % vastanneista totesi voivansa suositella palveluita kollegalleen. Tulokset esitetty tarkemmin oheisissa kuvioissa. Tuloksia analysoitaessa voidaan todeta nykyisten asiakkaiden olevan tyytyväisiä palvelutarjontaan.

15

16 4. Seudullinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Yrityssalo on ollut vuoden 2014 aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Salon Yrittäjät ry Turun Kauppakamari Salon osasto + elinkeinopolitiikan valiokunta Ykkösakseli ry Sakko ry Suomen Yrityskummit ry PTY Palvelulaitosten työnantajajärjestö Yrityssalo on osallistunut seuraavien tahojen kanssa kehittämisyhteistyöhön: Varsinais-Suomen TE-toimisto, TY-neuvottelukunta Varsinais-Suomen liitto, maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) elinkeinojaosto ja maaseutujaosto Team Finland Varsinais-Suomi kumppanuusverkosto Varsinais-Suomen ELY keskus, elinkeinojaosto ja maaseutujaosto Varsinais-Suomen Liitto, maakunnallinen matkailun yhteistyöryhmä Seutujohtajien ja maakunnallisen yritysneuvojien työryhmä SaloMill yhteistyöryhmä (perustuu seudullisten yrityspalveluiden tuottamiseen) Jäsenyyksiä SSKKY:n eri jaostoissa Yrityssalon muita yhteistyötahoja ja julkisia kumppaneita Salon alueen yrittäjäyhdistykset: Halikon Yrittäjät, Kiikala-Suomusjärvi-Kisko Yrittäjät, Kuusjoki- Muurla-Pertteli Yrittäjät, Perniö-Särkisalo Yrittäjät, Salon Yrittäjät Varsinais-Suomen Yrittäjät Salon Yrittäjänaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen Liitto Varsinais-Suomen TE-palvelut Tekes Finnvera Finpro: ExportFinland, VisitFinland, InvestinFinland Finnpartnership Suomen Teollisuusrahoitus Salon seudun yrityskummit Mainitsemisen arvoinen yhteistyötaho Yrityssalolle on ollut paikallinen yrityskummijärjestö, jossa on lähes 30 eri alan edustajaa Salon seudulta. Yrityskummien toiminta on vireää ja työtunteja on kertynyt vuonna 2014 reilu 300 h. Vuonna 2014 kokeiluna oli kuukausittaiset Kummiklinikat. Lisäksi vuonna 2014 paikalliset yrityskummit nimettiin omaksi alueelliseksi toimijaksi Varsinais-Suomeen ja suoraan Suomen Yrityskummit ry.n toiminnan alle. 5. Viestintä Yrityssalon ulkoista viestintää on toteutettu sähköisesti uutiskirjeen ja muiden sähköisesti kohdistettujen viestien avulla. Vuonna 2014 Yrityssalo lähetti yhteensä 21 uutiskirjettä asiakkailleen, jakelun ollessa noin 5 500 sähköpostiosoitetta. Tämän lisäksi pienemmällä jakelulla lähti erilaisia tiedotesähköposteja erilaisista tilaisuuksista ja verkostotapaamisista kohdistetuille kohderyhmille. Uutiskirjeet ovat luettavissa osoitteessa https://hmail.hakosalo.fi/yrityssalo/yrityssalon_uutiskirjeet/.

17 Paikallislehdissä (Salon Seudun Sanomat, Salonjokilaakso, Perniön Seudun Lehti) julkaistiin tilaisuuksiin perustuvia ilmoituksia. Yrityssalo julkaisi vuoden 2014 aikana lehdistötiedotteita ja kirjoitti artikkeleita sidosryhmäjulkaisuihin. Yrityssalon ajankohtaisasioista tiedotetaan myös jokaisessa Salon kaupungin kaupunkitiedotteessa, joka ilmestyy yhdeksän (9) kertaa vuodessa ja jaetaan jokaiseen salolaiseen kotitalouteen. www.yrityssalo.fi sivuston käväijästatistiikkaa ajalta 1.1-31.12.2014 Yrityssalo hallinnoi vuonna 2014 myös seuraavia portaaleja: www.saloshops.fi, www.salofood.fi, www.salotech.fi, www.salonvoimala.fi

18 6. Hallinto Yhtiön hallituksessa on kahdeksan varsinaista jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenistä 3 edustaa elinkeinoelämää ja 4 poliittisia puolueita. Kaupunginjohtaja on hallituksen jäsen viran perusteella. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 2013 2015: Honkanen Raimo, puheenjohtaja varajäsen Asko Määttänen Keskustapuolue Jussila Mikko, varsinainen jäsen varajäsen Leena Manner-Salomaa Kokoomus Seppälä Eija, varsinainen jäsen varajäsen Pekka Kymäläinen Sosialidemokraatit Ylönen Heli, varsinainen jäsen varajäsen Pirkko Rannikko Vihreät Rantakokko Antti, varsinainen jäsen varajäsen Irma Nieminen Salon kaupungin edustaja Helander Pekka, varapuheenjohtaja varajäsen Esko Lammervo Kauppakamarin edustaja Isotalo Kalle, varsinainen jäsen varajäsen Olli Lehti Kauppakamarin edustaja Korpineva Kimmo, varsinainen jäsen varajäsen Ari Järvi Yrittäjäjärjestöjen edustaja Vuonna 2014 pidettiin 6 hallituksen kokousta. Varsinainen yhtiökokous, jossa hyväksytään edellisen vuoden tilinpäätös, pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jyrki Sjöholm ja sijaisena kehittämispäällikkö Maija Pirvola. Taloushallinnon vastuuhenkilönä toimii toimistopäällikkö Leila Asikainen. Henkilöt ovat osallistuneet hallituksen kokouksiin valmistelijoina ja esittelijöinä. Tilintarkastajana toimii Oy Audiarev Ab, vastuutilintarkastajana Jukka Korin.