Kainuun metsäohjelma 2016 2020
Suomen metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Kainuun alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Kainuun alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty Kainuun metsäneuvostossa 9.12.2015 Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Tuomo Mikkonen Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN 978-952-283-033-3 Alueelliset metsäohjelmat verkossa: www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat
Sisällys TIIVISTELMÄ. 4 1 JOHDANTO. 6 1.1 Metsäohjelma metsäneuvoston työkaluna.................................... 8 1.2 Työpajat............................................................ 9 2 METSÄALAN NYKYTILA. 10 2.1 Suomen metsäalan nykytila.............................................. 10 2.2 Kainuun metsäalan nykytila 2015 (ml. Vaala).................................. 14 2.3 Metsien omistus...................................................... 15 2.4 Kainuun metsien puuston poistuma........................................ 16 2.5 Toimintaympäristö.................................................... 16 2.6 Tulevaisuus......................................................... 17 2.7 Kainuun talouden alueelliset vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet.................. 19 2.8 Metsät Kainuun biotalouden perusta....................................... 20 2.9 Palvelut merkittävä osa biotaloutta....................................... 23 3 METSÄTYÖT. 24 3.1 Kainuun metsien hakkuumahdollisuudet 2016-2020 (pl. Vaala).................... 24.. 3.2 Metsänhoito........................................................ 27 4 KAINUUN METSÄBIOTALOUDEN KASVUNÄKYMÄT JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET. 30 4.1 Metsähallituksen puusta saatava tuotannon bruttoarvo ja viennin arvo............... 32 4.2 Kuitupuun jalostusmahdollisuuksia Kainuuseen.............................. 32 4.3 Metsätuotteiden arvo.................................................. 34 5 KAINUUN METSÄOHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET 36 5.1 Visio.............................................................. 36 5.2 Kainuun metsäalan kehittämisen keskeiset linjaukset lähivuosille................... 37 6 KAINUUN METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET.38 6.1 Avaintavoitteet/kärkihankkeet ja toimenpiteet................................ 38 6.1.1 Puuhun perustuva kasvu (metsätalous, metsänhoito, puunjalostus)................. 38 6.1.2 Metsäympäristöön perustuva kasvu (ekosysteemipalvelut, virkistys, matkailu)......... 39 6.1.3 Ympäristön tilan paraneminen (monimuotoisuus, suojelu, ilmasto).................. 40 6.2 Liittyminen muihin kehittämisohjelmiin...................................... 41 7 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN KAINUUSSA. 42 7.1 Kemera rahoitus..................................................... 42 7.2 EU:n ohjelmarahoitus.................................................. 43 8 OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA. 44 9 SEURANTAMITTARIT. 46 10 OHJELMAN VAIKUTUKSET. 48
Tiivistelmä Kainuun metsäohjelma 2016 2020 on tehty Kainuun maakunnan alueelle joka käsittää vuoden 2016 alusta Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat Vaalan erkaantuessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Ohjelman on koostanut Suomen metsäkeskus. Sen toteutuminen edellyttää kaikkien maakunnan toimijoiden sitoutumista. Ohjelman laatimista on ohjannut Kainuun metsäneuvosto. Ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä on haettu avoimella kyselyllä, työpaja- ja työryhmätyöskentelyllä sekä analysoimalla maakunnan metsä- ja biotalouden avaintietoja. Kainuun metsien kasvu ja puumäärä ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Puuston vuotuinen kasvu on 6,9 miljoonaa kuutiometriä ja puuston poistuma 60 prosenttia kasvusta. Ainespuun kestävä hakkuusuunnite vuosille 2016 2020 on 4,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäksi ainespuukokoista energiapuuta on 0,33 miljoonaa kuutiota. Kainuussa hakattiin vuosina 2011 2014 ainespuuta keskimäärin 2,9 milj.m³/v, joten kestävä hakkuusuunnite ylittää 1,8 miljoonalla kuutiometrillä viime vuosien hakkuumäärän. Kainuussa on siten mahdollisuus lisätä hakkuita uusiutuvana raaka-aineena kestävästi peräti 49 prosenttia. Hakkuumahdollisuusarvio tuo esille metsien tulevaisuuden mahdollisuuksista Kainuun kehittämisen tavoitteille ja toimenpiteille. Keskeinen tavoite on saada lisää teollisia investointeja Kainuuseen ja sitä kautta saada puu jalostettua maakunnassa. Jalostaminen omassa maakunnassa tuo viisinkertaisen aluetalousvaikutuksen sekä tuhat uutta työpaikkaa. Mikäli teolliset investoinnit eivät toteudu tavoitellusti, on kuitenkin tärkeää saada Kainuun talousmetsien kestävä hakkuusuunnite toteutettua toimittamalla raaka-aine lähialueiden jalostuslaitoksiin. Tavoite vaatii toimenpiteitä puun liikkeelle saamiseksi ja sitä kautta metsänhoidon tason parantamiseksi erityisesti yksityisten metsänomistajien kanssa. Metsätalouden ohella on tarve myös kehittää metsien monipuolista hyödyntämistä ja panostaa luonto- ja ympäristöasioiden edistämiseen. 4
5 Kainuun metsäohjelma 2016 2020
1 Johdanto Metsäohjelmat ovat olleet keskeinen metsäpolitiikan ohjausväline 1960-luvulta alkaen. Puuntuotannon lisääminen sekä töiden rahoitus ovat olleet kaikkien ohjelmien keskeistä sisältöä. Ympäristöasiat tuotiin painavasti mukaan ohjelmiin Metsätalouden ympäristöohjelmassa vuonna 1994. Laajojen, kaikki näkökulmat kattavien metsäohjelmien vuoro oli seuraavana. Suomen hallitus hyväksyi ensimmäisen Kansallisen metsäohjelman vuonna 1999. Metsäohjelmista viimeisin oli Kansallinen metsäohjelma 2015. Valtakunnan metsien inventointitieto on ollut merkittävä metsätalouden ohjausväline sekä ohjelmien sisällön määrittäjä inventointien käynnistämisestä, 1920-luvulta alkaen. Kansallisen metsäohjelman ohella on toteutettu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelmaa 2008 2025 (METSO-ohjelma). Työja elinkeinoministeriön perustaman määräaikaisen Metsäalan strategisen ohjelman (2011 2015) keskeisenä tehtävänä oli käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkittävimmät lähivuosien kasvumahdollisuudet arvioidaan olevan bioenergiassa ja biopohjaisissa polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen biotalousstrategian keskeiset päämäärät ovat kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Kansallinen metsästrategian 2025 tärkeimpinä tavoitteina on edistää metsäalan kilpailukykyä, uudistumista ja kasvua sekä metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista hyödyntämistä. Strategia tavoittelee kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja Suomen runsaita metsiä hyödyntäen. Metsästrategian tavoitteena on, että runkopuuta hakataan vuosittain 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Samalla tulee huolehtia metsien käytön ekologisesta kestävyydestä. Metsästrategiaa toteutetaan yhdentoista hankkeen avulla. Alueelliset metsäohjelmat tukevat osaltaan Kansallisen metsästrategia toimeenpanoa ja toteutusta. Metsäohjelmien keskeinen tavoite on kaikin puolin kestävä metsätalous. 6
7 Kainuun metsäohjelma 2016 2020
1.1 Metsäohjelma metsäneuvoston työkaluna Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011, muut 1421/2014) 6 :n mukaisesti maakunnallisen metsiin perustuvien elinkeinojen ja metsäsektoria koskevan yhteistyön edistämiseksi on perustettu maakunnalliset metsäneuvostot. Metsäneuvoston tehtäviin kuuluu mm. laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma sekä seurata ja edistää ohjelman toteuttamista. Metsäneuvostoon kuuluu enintään 15 jäsentä. Metsäneuvoston asettaa maa- ja metsätalousministeriö neljäksi vuodeksi kerrallaan Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön esityksen perusteella. Nelivuotiskaudelle 1.5.2015 30.4.2019 vahvistetussa Kainuun metsäneuvostossa ovat varsinaisina ja (varajäseninä): Kainuun koneyrittäjät puheenjohtaja, koneyrittäjä Asko Piirainen (koneyrittäjä Marko Pyykkönen) Metsähallitus varapuheenjohtaja, hankintapäällikkö Vesa Härkönen (metsänhoitoesimies Hanna Karppinen) MTK Pohjois-Suomi/Metsälinja kenttäpäällikkö Heikki Rahko, (toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen) Kainuun ELY-keskus ylijohtaja Kari Pääkkönen (yksikön päällikkö Pekka Knuutinen) Kainuun liitto suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen (maakuntajohtaja Pentti Malinen) Kuhmo Oy metsäpäällikkö Juhani Pääkkönen (toimitusjohtaja Tommi Ruha) Kajaanin yliopistokeskus johtaja Vesa Virtanen (kehityspäällikkö Timo Karjalainen) Suomen riistakeskus riistapäällikkö Jukka Keränen (riistasuunnittelija Marko Paasimaa) Kajaanin latu ry puheenjohtaja Kirsi Kilpeläinen (varapuheenjohtaja Matti Pitkänen) Kainuun luonnonsuojelupiiri ry FM biologi Vesa Hyyryläinen (puheenjohtaja Virpi Juvonen) Arktiset Aromit ry toiminnanjohtaja Simo Moisio (varapuheenjohtaja Hannu Leinonen) Kainuun metsätoimistot yrittäjä Petri Manninen (yrittäjä Heikki Väisänen) Metsäteollisuus ry aluejohtaja Antti Partanen, Stora Enso Metsä (metsäpäällikkö Hannu Virranniemi, Pölkky Oy) Metsänhoitajaliitto ry puistonjohtaja Kerttu Härkönen, 10.11.2015 alkaen (yrittäjä Heikki Hamunen) Kainuun Etu Oy toimitusjohtaja Antti Toivanen, 10.11.2015 alkaen (johtaja Tuomo Tahvanainen) Lisäksi Metsäneuvoston esittelijänä toimii Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen aluejohtaja Arto Sorri, sekä sihteerinä pohjoisen palvelualueen Kainuun elinkeinopäällikkö Tuomo Mikkonen. Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Kainuun metsäneuvoston ja alueellisten työryhmien ja toimijoiden kesken. Kainuun metsäneuvosto koordinoi metsäohjelman laadintaa sekä seuraa ja edistää ohjelman toteuttamista. Metsäohjelma hyväksyttiin Kainuun metsäneuvoston kokouksessa 9.12.2015. 8
Kainuun metsäneuvosto. 1.2 Työpajat Kainuun metsäohjelman valmistelun tueksi koottiin kolme työpajaa (wood, nonwood ja environment). Työryhmät kokoontuivat kaksi kertaa. WOOD: Puuhun perustuva kasvu (metsätalous, metsänhoito, puunjalostus) 10.8.2015 Osallistujat Juhani Pääkkönen, Kuhmo Oy Vesa Härkönen, Metsähallitus Antti Partanen, Stora Enso Jarmo Huttunen, MTK Hannu Heikkinen, Kainuun liitto Pekka Knuutinen, Kainuun ELY-keskus Tuomo Mikkonen, Metsäkeskus Anne Palkki, Metsäkeskus NON-WOOD: Metsäympäristöön perustuva kasvu (ekosysteemipalvelut, virkistys, matkailu) 12.8.2015 Osallistujat Heikki Rahko, MTK ry. Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kari Pehkonen, Kainuun ELY-keskus Vesa Virtanen, Kajaanin yliopistokeskus Matti Pitkänen, Kajaanin Latu ry Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus Anne Palkki, Suomen metsäkeskus ENVIRONMENT: Ympäristön tilan parantaminen (monimuotoisuus, suojelu, ilmasto) 13.8.2015 Osallistujat Ilkka Immonen, Metsähallitus Leevi Heikura, Suomen metsäkeskus Kimmo Virtanen, Kainuun ELY-keskus Sanna Schroderus, Kainuun liitto Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus Kainuun metsien tila ja VMI11-infotilaisuus järjestettiin yhteistyönä Luonnonvarakeskuksen kanssa Kajaanin Kaukametsässä 16.9.2015. Tilaisuuteen osallistui 36 sidosryhmien edustajaa. Samassa yhteydessä järjestettiin AMO-työryhmien yhteinen työpaja, jossa jatkettiin kärkihankkeiden työstämistä. 9
2 Metsäalan nykytila 2.1 Suomen metsäalan nykytila Metsä puineen ja hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan 2 356 miljoonaa kuutiometriä. Puuston kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014 kokonaispoistuma metsistämme oli 79,2 miljoonaa kuutiometriä. Runkopuun hakkuumäärä vuonna 2014 oli noin 65 miljoonaa kuutiometriä. Tämän lisäksi oksia ja kantoja korjattiin energiapuuksi 3,4 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun käyttö vuonna 2014 oli 73,4 miljoonaa kuutiometriä, josta vajaat 9 miljoona kuutiometriä oli tuontipuuta. Suomen metsäalan liikevaihto on vähintään 35 miljardia euroa vuodessa. Tästä on metsäteollisuuden osuus noin 26 miljardia euroa. Puun käyttöä energian tuottamiseen pyritään lisäämään monin muodoin. Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö vuonna 2013 oli yhteensä 25,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi käytettiin oksia ja kantoja energiapuuksi. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO 2 -ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSOa toteutettiin vuonna 2013 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Ohjelman rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Suomessa tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on 2,2 prosenttia. Metsällisiin tapahtumiin osallistui vuonna 2013 yhteensä 309 900 lasta ja nuorta. He ovat lähitulevaisuuden metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. 10
11 Kainuun metsäohjelma 2016 2020
12
13 Kainuun metsäohjelma 2016 2020
2.2 Kainuun metsäalan nykytila 2015 (ml. Vaala) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Kainuu 7 milj. m 3 /vuosi 6 5 4 3 2 1 0 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 Lähde: Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskuksen tuottaman valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulosten mukaan Kainuun metsien kasvu ja puumäärä ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Kainuun metsien puuston määrä on 171 miljoonaa kuutiometriä eli keskimäärin 91 kuutiometriä metsä- ja kitumaan hehtaarilla. Puuston vuotuinen kasvu on 7,3 miljoonaa kuutiometriä eli 3,9 kuutiometriä hehtaarilla. Kainuun alueella hakkuut ja luontainen poistuma on ollut vuosien 2009 2014 aikana 60 prosenttia kasvusta. 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston tilavuus on 1,5-kertainen ja kasvu 2,6-kertainen. Kainuun puuntuotannon metsistä noin 45 prosenttia on nuoria kasvatusmetsiä eli nopean kasvun vaiheessa. Metsien metsänhoidollinen laatu on jonkin verran parantunut viime vuosina. Metsänhoitosuositusten mukainen taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella on Kainuussa vain hieman suurempi kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehty taimikonhoito, mutta ensiharvennusten tarve on kasvanut ja on nyt 2,4-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn verrattuna. Kehityslunokkajakauma, Kainuu Prosentti / 1 000 ha 45,5 % 25,5 % 10,3 % 1,3 % 9,3 % 7,4 % 0,2 % Aukeat uudistusalat 20 ha Pienet taimikot 116 ha Varttuneet taimikot 170 ha Nuoret kasvatusmetsiköt 719 ha Varttuneet kasvatusmetsiköt 403 ha Uudistuskypsät metsiköt 147 ha Siemenpuumetsiköt 3 ha 14
Puuntuotannon rajoitukset metsätalousmaalla ja metsämaalla, 1000 ha Ei puun tuotannossa % % Rajoitetussa puuntuotannossa Puuntuotannossa % Yhteensä Metsätalousmaa 317 15,5 205 10,0 1 524 74,5 2 046 Metsämaa 127 7,4 121 71 1 459 85,5 1 707 Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuustoa on keskimäärin 5,1 m 3 /ha. Lahopuuston määrä on vähentynyt verrattuna 1990-lukuun, jolloin sitä alettiin mitata, mutta ei enää viime vuosina. Kainuun metsätalousmaasta on puutuotannon ulkopuolella ja rajoitetun puutuotannon piirissä yhteensä 25 prosenttia pinta-alasta (sisältäen kitu- ja joutomaat). Metsämaan osuudesta vastaava luku on 14 prosenttia. Näistä pienialaisia metsäkohteita on suojeltu metsälailla ja metsänomistajien vapaaehtoisin toimin noin viisi prosenttia metsätalousmaasta. Metsälakikohteita Kainuun yksityismailla vuonna 2015 on 7255 kpl joiden yhteispinta-ala on 5800 hehtaaria. 2.3 Metsien omistus Kainuun metsillä on monta omistajaa. Valtion eli Metsähallituksen omistuksessa on 44 prosenttia. Saman verran omistavat yksityiset metsänomistajat. Yhtiöillä on hallinnassa kymmenen prosenttia metsistä. UPM on myynyt viime vuosina Yksityiset 43 % Yhtiöt 10 % Yhteisöt 3 % Metsätalousmaa omistajaryhmittäin Kainuu 2015 Valtio 44 % metsäkiinteistöjään suhteellisen paljon yksityisille metsänomistajille ja metsäsijoittajille noin kolmen prosentin kokonaisosuuden verran. Kainuussa on 11 600 yksityisen metsänomistajan omistamaa metsätilakokonaisuutta. Tiloista yksinomistuksessa tai yhdessä puolison kanssa omistuksessa on vajaa 70 prosenttia, yhteisomistuksessa metsäyhtymänä, kuolinpesänä tai perikuntana on yli 30 prosenttia tiloista. Kainuussa on tällä hetkellä 31 yhteismetsää ja niiden yhteispinta-ala on 21 000 hehtaaria. Niiden määrä on kasvussa suvun- ja sijoitusyhteismetsien muodossa. Eläkeläisillä on yli puolet tiloista, palkansaajilla kolmannes, maanviljelijöillä yli viisi prosenttia ja muilla yrittäjillä noin viisi prosenttia tiloista. Tyypillistä Kainuulle ovat iäkkäät metsänomistajat. Yli 65-vuotiailla on omistuksessaan 40 prosenttia tiloista ja yli 74-vuotiailla metsänomistajilla on noin 13 prosenttia tiloista. Metsän on saanut perintönä 55 prosenttia omistajista ja kolmannes on ostanut tilan vanhemmilta. Joka kymmenes tila on ostettu markkinoilta. Kainuussa 60 prosenttia metsänomistajista on tehnyt puukaupan viimeisten viiden vuoden aikana. Suomen metsäkeskuksen yksityisille metsänomistajille tuottaman sähköisen Metsään.fi-palvelun metsävaratiedon kattavuus on 75 prosenttia. Koko Suomessa 80 prosenttia metsänomistajista on tyytyväisiä tai neutraaleja metsänhoito- ja hakkuumenetelmiin. Tyytymättömien osuus on nopeasti noussut yli 16 prosenttiin. Puolet metsänomistajista olisi valmis käyttämään tai kokeilemaan uusia metsänkasvatusmenetelmiä. 15
2.4 Kainuun metsien puuston poistuma Hakkuumäärät Kainuussa v.2014 sis. Vaala (1000 m 3 ) Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu Yhteensä M K L Yht. M K L Y M K L Yht. M K L Yht. Valtio ja yhtiöt Yksityismetsät Kainuu yht. 474 91 1 565 765 154 220 1 110 0 0 0 0 1 211 245 220 1 677 393 169 1 564 572 150 277 999 82 17 96 196 1 047 335 375 1 758 867 260 2 1 129 1 308 304 497 2 109 82 17 96 196 2 258 581 595 3 435 M=Mänty, K=Kuusi, L=Lehtipuu Kainuussa hakattiin vuosina 2011 2014 ainespuuta keskimäärin 3,3 milj.m³/v. Raakapuun käyttö Kainuun teollisuudessa vuonna 2014 oli 1,23 milj. m 3 joka on ja on lähes kokonaan tukkipuun ja pientukkien sahausta Kuhmo Oy:n (800 000 m 3 /v) ja Kajaani Wood Oy:n (400 000 m 3 /v) sahoilla. Raakapuun kokonaiskäyttö Kainuussa (1 000 m 3 ) 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 Yhteensä Metsäteollisuus 200 Energiantuotanto 0 2011 2012 2013 2.5 Toimintaympäristö 2014 Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvu hidastuu vuoden 2030 jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna 2014. Supistuminen jatkuu edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla. Tässä tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteensä 42 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Vuonna 2012 metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Vuonna 2013 yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat 1,7 miljardia euroa. Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh. Tämä oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tämän vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin 45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaikuttaa metsäalaan monin tavoin ja sekä myönteisesti että kielteisesti. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpailua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on mukana. 16
Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan suurimpia maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys, sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. 2.6 Tulevaisuus Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero 2011-2020 (milj. m 3 /v) Etelä-Suomi +15,5 Pohjois-Suomi +6,5 22,00 0.82 0.03 1.99 1.95 2.02 0.98 0.48 2.57 2.21 1.68 1.99 1.65 0.90 1.02 1.66 Lähde: Luonnonvarakeskus Kansallinen metsästrategian 2025 tavoitteina on edistää metsäalan kilpailukykyä, uudistumista ja kasvua sekä metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista hyödyntämistä. Tavoitteena on, että runkopuuta hakataan vuosittain 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelmassa tuo 15 miljoonan kuutiometrin lisäystavoite on asetettu jo vuodelle 2020. Hallitusohjelman mukaan myös päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito ja että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistu- 17
Puupohjaista raaka-ainetta käyttävät biojalostamot Kapasiteetti, t/v 470 000-1 300 00 (9) 115 000-470 000 (10) 0-115 000 (10) Totetutusaste valmis (16) suunnitteilla (11) esikaupallinen laitos (2) selvitys (2) Lähde: Metsäteollisuus ry 17.4.2015, julkinen man. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Puun käyttöä tullaan lisäämään uusia laitoksia perustamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko edellytyksineen. Metsän ja puun arvostus nousee tulevaisuudessa, koska maailma kiinnittää kasvavaa huomiota ympäristöön ja kulutettavien raaka-aineiden uusiutuvuuteen. Kierrätettävä ja uusiutuva puu sitoo hiiltä ja jarruttaa ilmaston muutosta. Puu on tulevaisuudessa entistä arvokkaampi raaka-aine, joka kannattaa käyttää tarkasti ja jonka jalostusarvoa voidaan edelleen nostaa, sillä puu muuntuu yllättävän moneksi. Puu ja metsät tarjoavat myös tulevaisuudessa virkistystä, luonnonarvoja, työtä ja toimeentuloa meille kaikille erityisesti Kainuussa. Puumateriaalia ja siitä valmistettuja puutuotteita voidaan käyttää eri tarkoituksiin ja useampaan kertaan ennen materiaalin päätymistä energiaksi tai kaatopaikalle. Tällä ns. puun kaskadikäytöllä lisätään puun käytön tehokkuutta. Suomesta viedään suuria määriä puupohjaisia tuotteita ulkomaille, ja näin kaskadikierrot tapahtuvat usein Suomen ulkopuolella. Suomen työllisyys on kehittynyt heikosti usean vuoden ajan. Syksyllä 2015 työllisyysaste on alle 69 prosenttia ja työttömyysaste on 9,5 prosenttia. Kummallakin mittarilla mitattuna Suomi on selvästi Pohjoismaista heikoin. Työn keskimääräinen tuottavuus on notkahtanut pahasti. Huonon kehityksen välitön syy ovat poikkeuksellisen suuret vientituotantoon kohdistuneet shokit: Nokian, paperiteollisuuden ja Venäjän viennin vaikeudet. 18
2.7 Kainuun talouden alueelliset vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät 2015 raportin mukaan Kainuussa asui vuoden 2014 lopussa 79 256 henkilöä. Vuoden 2014 aikana väestö väheni 719 henkilöllä. Vuoden 2015 kesäkuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 17,4 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli 6 173. Kainuun maakuntaohjelman (Kainuu-ohjelma) vision mukaan Kainuu on vuonna 2035 hyvinvoiva ja elinvoimainen. Kainuun vahvuuksia ovat luonto, tila ja erilaiset fyysiset resurssit, infrastruktuuri sekä toimiva koulutusketju. Erityispiirteisiin kuuluvat maaseutumaisuus, metsäisyys, väljä asutus, luonnonvarapohjainen tuotantorakenne sekä iäkäs väestö. Kehys-Kainuun vahvuudet liittyvät luonnonvarojen hyödyntämiseen, ennen muuta metsätalouteen. Kainuun kriittisimmät haasteet ovat muuttoliikkeestä johtuva väestön väheneminen, osaavan työvoiman saatavuus, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto, kainuulaisten hyvinvointi sekä maakuntakuva. Myös investoijien puute, saavutettavuus, supistuvat paikallismarkkinat ja yritystoiminnan jatkajien vähyys koetaan haasteiksi. Tilastojen ja tutkimusten perustella Kainuun aluetalouden lähtökohdat (erityisesti Kehys-Kainuussa) kestää äkillisiä ja rakenteellisia muutoksia on heikko. Maakuntien suhdanneindikaattorilla (yritystoiminnan liikevaihto, työttömyys, nettomuutto) mitaten Kainuu on sietänyt talouden taantumaa suhteellisesti selvästi heikommin kuin muut maakunnat. Kainuun kehityksen elinkeinoelämän kärjet ovat matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous ja kestävä kaivannaistoiminta. Kainuun elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti viime vuosina, kun erityisesti perinteisestä teollisuudesta on hävinnyt runsaasti työpaikkoja. Työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on ollut jo pitkään suurempi kuin työmarkkinoille tuleva nuorten ikäluokka. Poistuva ikäluokka on jo yli 70 prosenttia tulevaa suurempi, ja tilanne jatkuu samankaltaisena lähimmät kymmenen vuotta. Työikäisen väestön hupeneminen koetaan erityisen ongelmalliseksi. Kainuun työllisyysaste, työttömyysaste ja taloudellinen huoltosuhde ovat maan heikoimmat. Mikäli työikäisten määrä vähenee ennusteiden mukaisesti, kasvaa työssäkäyvien huoltotaakka entisestään. Heikon työllisyyden jatkuessa tulee työssäkäyviä kohti olemaan yhä enemmän työttömiä tai työvoiman ulkopuolella olevia. Korkeasta työttömyydestä, työvoiman ulkopuolella olevien runsaudesta ja laajasta julkisesta sektorista johtuen myös kantosuhde (ei-työlliset ja julkisen sektorin työlliset yhteensä suhteessa yksityisen sektorin työllisiin) on Kainuussa koko maan lukemiin nähden selvästi huonompi. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Kainuussa. Tulevaisuuden haasteena on vastata ennakoituun ammatti- tai toimialakohtaiseen työvoimapulaan. Niukkuutta työvoimasta ennakoidaan tulevan korkeaa osaamista vaativissa tai paljon työvoimaa vaativissa tehtävissä. Myös maakunnan sisäinen eriytyminen koetaan vakavana haasteena. Haasteena ikääntyvä väestö ja osaavan työvoiman saatavuus. 19
Kainuun ympäristö on pääosin hyvässä tilassa. Vesistö ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Hyvää huonommassa tilassa olevien vesistöjen osalta tilatavoitteen saavuttamiseen liittyy epävarmuutta, mikä johtuu esimerkiksi kunnostustoimenpiteiden onnistumisesta sekä käytettävissä olevien resurssien niukkuudesta. Kainuun luontomatkailun teemaohjelmassa 2007 2013 on esitetty tavoitteet ja toimenpiteet toimialan kehittämiseksi ja sitä on koordinoinut Kainuun Etu Oy. Luontomatkailun teemaohjelman visiona on, että Kainuu on luontoon liittyvien virkistys- ja ohjelmapalvelujen kansainvälinen tarjoaja ja tuottaja. Strategiana on 1. Vastuiden selkiyttäminen ja tavoitteiden yhteensovittaminen 2. Luonnossa toimimisen edellytysten kehittäminen ja vetovoimatekijöiden säilyttäminen 3. Tuotteistaminen ja yhteistyön kehittäminen 4. Kysyntälähtöisyyden, tiedon ja osaamisen lisääminen Uutta Kainuun luontomatkailun ohjelmaa ollaan juuri työstämässä. Kainuun matkailun erikoispiirre ja täällä kehitetty tuote, joka on sittemmin levinnyt laajasti itärajan kunnissa ja muuallakin, on eläinten kuvaus- ja katselutuote. Eläinten katselu ja kuvaus on esimerkki innovatiivisesta yrittäjälähtöisestä toiminnasta, jolle Kainuun laajat metsäalueet, itärajan läheisyys ja metsien asukit ovat luoneet mahdollisuuden. Myös muunlaista luontoon perustuvaa matkailun liiketoimintaa on maakuntaan syntynyt ja syntyy toivottavasti tulevaisuudessakin. Kainuulle on myös ominaista ekstensiivinen metsien käyttö perinteiseen eräharrastukseen. Valtion maihin tukeutuvat metsästäjät tuovat Kainuuseen vuosittain arviolta 5,5 miljoonan euron matkailutulot. Maankäytön suunnittelussa on vireillä viihtyisää elinympäristöä sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukevia kaavoitushankkeita. Vahvistamismenettelyssä on Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava ja valmisteilla Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Maakuntakaavan kokonaisuudistus on käynnistymässä. Kainuun sahateollisuus on selvinnyt vaikeasta ajasta kohtuullisen hyvin. Sahausmäärät ovat nousseet, vaikka kotimaan rakentamisessa on ollut pitkä taantumavaihe. Sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään rakentamiseen, jolloin sahatavaran kysyntä kotimaassa on laskenut. Vienti on korvannut kotimaan tilannetta. Loppuvuoden 2015 ja vuoden 2016 osalta sahateollisuuteen ei ole näkyvissä muutosta parempaan, koska kotimaan rakentaminen on edelleen heikolla tasolla. Kilpailutilanne on kova. Kainuun metsien hakkuut voidaan kestävästi nostaa reilusta kolmesta miljoonasta kuutiosta viiteen miljoonaan. Jo päätetyt ja suunnitteilla olevat metsäteollisuuden investoinnit tulevat lisäämään Kainuunkin kuitupuun kysyntää, vaikka omaa kuitupuun jalostusta ei saataisi aikaan. Lisääntyvä metsien hyödynnys tuo lisää työtä ja kantorahatuloja. 2.8 Metsät Kainuun biotalouden perusta Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 toteaa, että Kainuulaisen metsä- ja biotalouden visiona on paikallinen biotalous, jolloin yhtäältä yritys-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla vastataan kasvavaan kansalliseen ja kansainväliseen biopohjaisten tuotteiden ja palvelujen kysyntään sekä toisaalta tuotetaan paikallisiin tarpeisiin biotalouden tuotteita, kuten lähienergiaa. Keskeisiä ovat verkostot, joissa toisten prosessien sivutuotteet ja jätteet ovat toisten tuotantoprosessien raaka-aineita. Näin muodostuva kiertotalous on keskeinen osa kainuulaista biotaloutta. Biotalouden luomia elinkeinollisia mahdollisuuksia hyödyntämällä luodaan työpaikkoja, uusia yrityksiä ja investointeja alueelle sekä vahvistetaan ja laajennetaan olemassa olevien yritysten liiketoimintaa. Samalla toteutetaan niin Kainuun ympäristöohjelmassa 2020 kuin ja Kainuun ilmastostrategiassa 2020 asetettujen ympäristö ja ilmastopoliittisten tavoitteita. Biotalouden kehittämiselle on Kainuussa loistavat edellytykset, sillä maakunnassa on merkittävät uusiutuvat luonnonvarat, laajaa osaamista, hyvä infrastruktuuri sekä olemassa olevia toimintaympäristöjä teollisille investoinneille. Kainuun runsaita metsäbiomassavaroja voidaan hyödyntää kestävästi huomattavan paljon nykyistä enemmän. 20
Biotalouden taloudellinen merkitys Suomessa ja Kainuussa Suomi Tuotos Työlliset Kainuu Tuotos Työlliset Ruoka yhteensä 16 093 128 400 Ruoka yhteensä 110 1 877 Maatalous 4 822 90 100 Maatalous 71 1 634 Elintarviketeollisuus 11 271 38 300 Elintarviketeollisuus 39 243 Biotalouden tuotteet yht. 36 966 148 520 Biotalouden tuotteet yht. 359 2570 Metsätalous 4 232 25 000 Metsätalous 162 1 552 Puutuoteteollisuus 6 870 36 400 Puutuoteteollisuus 153 674 Massa- ja paperi teollisuus 13 653 23 300 Massa- ja paperi teollisuus 1 20 Rakentaminen 9 228 58 120 Rakentaminen 43 320 Kemianteollisuus 1 644 1 600 Kemianteollisuus 0,2 4 Lääketeollisuus 1 339 4 100 Lääketeollisuus 0 0 Uusiutuva energia 4 033 5 801 Uusiutuva energia 128 80 Veden puhdistus ja jakelu 610 2 700 Veden puhdistus ja jakelu 2 7 Biotalouden palvelut yht. 2 974 33 900 Biotalouden palvelut yht. 34 340 Luontomatkailu 2 718 32 000 Luontomatkailu 23 296 Metsästys 85 100 Metsästys (mukana maatalouden luvuissa) Kalastus 171 1 800 Kalastus 10 44 Koko biotalous 60 676 319 321 Koko biotalous 633 4 873 Koko kansantalous 375 777 2 509 500 Koko kansantalous 3 617 35 183 Biotalouden osuus 16,1 % 12,7 % Biotalouden osuus 17,5 % 13,9 % Kainuun osuus 1,0 % 1,5 % Biotaloudentuotos = Biotalouden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto. Kainuun puuston kokonaispoistuma on ollut viime vuosina vain 60 prosentin kasvusta. Suurin kestävä ainespuuarvio on n. 1,7 milj. m³/v suurempi kuin vuosina 2011 2014 keskimäärin toteutunut ainespuun hakkuukertymä. Toimialoittain tarkasteltuna kainuulaisen biotalouden ytimeen fokusoidaan maakunnan osaamisen ja resurssien pohjalta seuraavat toimialat: puuteollisuus, ruoantuotanto, eloperäisten jätteiden kierrätys ja hyötykäyttö, biojalostus, metsäbiomassan biojalosteet, bioenergia, Green Care ja luontomatkailu, ekosysteemipalvelut, bioteknologia sekä biotalouden TKI-toiminta ja tutkimusympäristöt ja ekotehokkaat asuinalueet. Suomen 5/2014 julkaistua biotalousstrategiaa soveltaen Kainuun biotalous jaetaan viiteen elinkeinolliseen osa-alueeseen: 1. Ruoka 2. Biotalouden tuotteet raaka-aineen hankinta 3. Biotalouden tuotteet jalostus 4. Uusiutuva energia 5. Luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut (vihreä hoiva) Taulukossa yllä on esitetty Suomen ja Kainuun biotalouden tuotos ja työllisten määrä vuonna 2011. Molempien taulukoiden tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin. Kainuun osalta lukuja on täydennetty lisäksi Toimiala Onlinen tilastoilla tarvittavilta osin. Taulukossa kaikista toimialoista ei ole mukana koko toimialan tuotos 21
ja työllisyys vaan tietty osa alasta. Kainuun osalta on käytetty samoja osuuksia kuin koko Suomen luvuissa. Taulukon lukuja tarkasteltaessa on tärkeä huomioida, että biotalouteen liittyvää toimintaa on myös seuraavilla toimialoilla, joita ei ole huomioitu tässä laskelmassa: teknologiateollisuus, maa- ja vesirakentaminen, vaateteollisuus ja painaminen sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut. Biotalouden merkitys sekä Suomelle että Kainuulle on suuri. Kainuulle biotalouden osuus tuotoksesta on 1,4 prosenttia suurempi kuin Suomessa eli 17,5 prosenttia Kainuun kansantaloudesta. Myös työllisten osuus 13,9 prosenttia on reilun prosenttiyksikön suurempi Kainuussa kuin koko Suomessa. Kainuun metsäklusterin liikevaihto ja alan henkilöstön määrä romahtivat UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen myötä vuonna 2008. Vaikka työpaikkamenetyksiä on saatu korjattua, metsäklusterin liikevaihdon ja henkilöstömäärän kokonaismerkitys Kainuun aluetaloudelle ei ole palautunut samalle tasolle, missä se oli ennen UPM:n lopettamispäätöstä. Klusterin liikevaihto Kainuussa 800 milj. /vuosi 700 600 500 400 Metsä ja puu ICT ja elektroniikka Energia Matkailu Metalli Elintarvike Kaivannaiset 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Suomen metsäkeskus Klusterin työpaikat Kainuussa 3 000 htv/vuosi 2 500 2 000 Metsä ja puu ICT ja elektroniikka Energia Matkailu Metalli Elintarvike Kaivannaiset 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Suomen metsäkeskus 22
Kainuun talousmetsät ovat vajaakäytössä. Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä. Kainuun metsien kasvu (Vaala pl.) on 6,9 miljoonaa m³ vuodessa. Kestävä hakkuusuunnite on 4,4 miljoonaa m³/v. Lisäksi ainespuukokoista energiapuuta löytyy 0,33 milj.m3/v. Kainuun metsiä hakataan yhteensä noin 2,9 miljoonaa m³/v. Tästä määrästä Kainuussa käytetään 1,5 miljoonaa m³/v. Maakunnan ulkopuolelle raakapuuta viedään valtaosaltaan kuitupuuna noin 1,5 miljoonaa m³ vuodessa. Hakkuusäästöä maakunnassa syntyy 1,8 miljoonaa m³ vuodessa. Puun kysynnän vähyyden vuoksi erityisesti yksityismetsien hakkuumäärät ovat laahanneet Kainuussa kutakuinkin paikoillaan viime vuosina. Kuusikuitua käyttäneen UPM:n Kajaanin paperitehtaan lakkauttamisen jälkeen vuonna 2009 hakkuumäärät yksityismetsissä vähenivät, mutta ovat sen jälkeen toipuneet vuoden 2008 tasolle. Hakkuusuunnitteen toteutuminen edellyttää puun kysynnän lisääntymistä ja yksityismetsänomistajien aktivoimista. Metsäsektorilla on Kainuussa valtavasti käyttämätöntä potentiaalia, joka tulee realisoida puun Kainuussa tapahtuvaa jalostusta ja käyttöä lisäämällä ja Kainuusta vietävien puuta raaka-aineenaan käyttävien tuotteiden jalostusastetta nostamalla. Nämä tavoitteet eivät toteudu ilman uusia teollisia investointeja. Teollisten investointien raaka-ainekartoituksissa ei tule pitäytyä Kainuun metsissä. Myös lähialueita voidaan käyttää puuraaka-aineen lähteinä. Metsäklusteri käy perustavaa rakennemuutosta paperin kysynnän ja tuotannon vähentyessä ja puuhun ja metsiin liittyvien uusien tuotteiden, sovellusten ja palveluiden syntyessä ja vallatessa markkinoita. Hetkellisestä notkahduksesta huolimatta metsäsektorin merkitys Suomen taloudessa tulee pitkällä tähtäimellä vahvistumaan. Biotalouden kehittyminen vauhdittaa metsäklusterin uutta nousua. 2.9 Palvelut merkittävä osa biotaloutta Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ilmaisia, uusiutuvia, aineellisia ja aineettomia hyötyjä ja palveluita, joita ihmiset saavat luonnosta. Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi marjat, bioenergia, veden puhdistus ja luontomatkailu. Kainuu on merkittävä ekosysteemipalvelujen tuottaja: laajat metsä-, vesistö- ja maaseutualueet tuottavat monenlaisia ekosysteemipalveluja. Kainuun ympäristöohjelmassa ekosysteemipalvelut on huomioitu yhtenä keskeisenä tavoitteena vuodelle 2020: tavoitteena on turvata maakunnan ekosysteemipalvelut ja hyödyntää niitä Kainuun imagon kehittämisessä ja alueen markkinoinnissa sekä elinkeinotoiminnassa. Tulevaisuuden tavoite on ekosysteemipalveluiden laajan tuotetarjonnan syntyminen. Luonnolla on useita hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Green Care -toiminnassa kuten muissakin luontoon perustuvissa hyvinvointipalveluissa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. 23
3 Metsätyöt 3.1 Kainuun metsien hakkuumahdollisuudet 2016 2020 (pl. Vaala) Runkopuun aines- ja energiapuujakeiden suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden arvio vuosille 2016 2020 on Kainuun maakunnan alueella 4,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tukkia arviosta on 1,7 milj. m³/v, kuitua 2,7 milj. m³/v ja ainespuukokoista energiapuuta noin 0,33 milj. m³/v. Uudistushakkuiden osuus kertymästä on 41 prosenttia ja turvemaiden osuus kertymästä on 30 prosenttia. Kainuussa hakattiin vuosina 2011 14 ainespuuta keskimäärin 3,1 milj.m³/v, joten ainespuun osalta kestävä hakkuukertymäsuunnite ylittää 1,7 miljoonalla kuutiometrillä (+47 prosenttia) viime vuosien hakkuumäärän. Alueen nuorten metsien voimakas kasvu heijastuu hakkuumahdollisuuksien kasvuna, sillä arvio on noussut edellisestä inventoinnista 30 prosenttia. Suurimman kestävän kertymän arvio on 6,1 prosenttia vastaavasta koko Suomen arviosta. Osuus on hieman pienempi kuin maakunnan osuus puuntuotannon maasta (8,1 prosenttia) ja puustosta (7 prosenttia). Suurimman kestävän kertymäarvion mukainen metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun kokonaismäärä vuosina 2016 2020 on 1,15 milj. m³/v. Harvennushakkuiden runkopuuta arviosta on 0,35 milj. m³/v, hakkuutähdettä 0,5 milj. m³/v ja kantoja 0,3 milj. m³/v. Pilkkeiden käyttö ainespuun osuudesta on 170 000 m 3. Metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun toteutunut käyttö vuosina 2011 2013 oli yhteensä 0,4 milj. m³ vuodessa, josta runkopuuta oli puolet ja hakkuutähdettä sekä kantoja molempia neljännes. Jos jatketaan vuosien 2011 2013 hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja niin myös keskitilavuus jatkavat kasvua (+55 prosenttia) ja puuston ikärakenne vanhenee nykyisestä hakkuiden painottuessa metsien tiheytymisen vuoksi yhä enemmän harvennuksiin. Laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata kuitenkin siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät. Laatua alentaneita tuhoja on yhteensä 240 000 hehtaaria, 18 prosenttia puuntuotannon metsämaan alasta. Yleisimmät tunnistetut tuhon aiheuttajat ovat abioottinen (myrsky, lumi), hirvieläimet ja sienitaudit. Hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon puumarkkinoita tai niiden toimijoita. Arvio tuo esille metsien tulevaisuuden mahdollisuuksista Kainuun kehittämisen tavoitteille ja toimenpiteille. Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset. Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla. 24
Hakkuusuunnite puutavaralajeittain, Kainuu 2016-2020 (pl. Vaala) 1000 m3/vuosi Yksityismetsät Valtio ja yhtiöt Kainuu yhteensä Lisäys edellinen AMO % Lisäys 2014 toteutuneisiin hakkuisiin % Mäntytukki 600 478 1 078 17 33 Kuusitukki 383 217 600 46 146 Lehtitukki 7 5 12 67 870 Tukkipuu 990 700 1 690 28 60 Mäntykuitu 800 696 1 496 8 23 Kuusikuitu 410 266 676 41 137 Lehtikuitu 330 244 574 17 23 Kuitupuu 1 540 1 206 2 746 18 39 Ainespuu yhteensä 2 530 1 906 4 436 22 47 Ainespuukokoinen energiapuu 190 144 334 84 Kaikki yhteensä 2 720 2 050 4 770 49 Ainespuun hakkuita on mahdollisuus lisätä nykyisestä vuoden 2014 hakkuutasosta peräti 47 prosenttia joista tukkipuun hakkuita 60 prosenttia ja kuitupuun hakkuita 39 prosenttia. Hakkuusuunnite hakkuutavoittain, Kainuu 2016 2020 (pl. Vaala) 1000 m3/vuosi Yksityismetsät Valtio ja yhtiöt Yhteensä Harvennushakkuu 1 620 1 156 2 776 Uudistushakkuu 910 750 1 860 Yhteensä 2 530 1 906 4 436 Lisäksi ainespuukokoinen energiapuu ensiharvennuksilta. Hakkuusuunnite pinta-aloittain (pl. Vaala) hehtaaria/vuosi Yksityismetsät Valtio ja yhtiöt Yhteensä Ensiharvennus 23 700 12 500 36 200 Muu harvennus 4 800 6 400 11 200 Uudistushakkuu 5 500 5 500 11 000 Yhteensä 34 000 24 400 58 400 Ensiharvennusten tarve on kasvanut ja on nyt 2,4-kertainen viimeisen viiden vuoden aikana tehtyyn verrattuna. Myöhässä olevia ensiharvennuksia on lähes 60 000 hehtaaria. 25
Hakkuusuunnite kunnittain, 2016 2020, Kaikki metsänomistajat 1000 m3/vuosi Ainespuu (tukki ja kuitu) Energia runkopuu Runkopuu yhteensä Hyrynsalmi 315 26 341 Kajaani 470 40 510 Kuhmo 810 61 871 Paltamo 335 32 367 Puolanka 500 38 538 Ristijärvi 236 20 256 Sotkamo 870 67 937 Suomussalmi 900 50 950 Kainuu yhteensä 4 436 334 4 770 Vaalan suhteellinen osuus 6,19 %. Hakkuusuunnite yksityismetsissä kunnitain, 2016 2020 1000 m3/vuosi Ainespuu (tukki ja kuitu) Hyrynsalmi 185 Kajaani 280 Yksityismetsien metsävaratieto Metsävaratiedon yhdistelmä sisältää tietoa metsätalousmaan jakaumasta, puuston määrästä ja kasvusta, kehitysluokkajakaumasta sekä tietoa metsänhoitotarpeista ja hakkuumahdollisuuksista. Metsävaratieto kattaa varsinaiset yksityismetsät. Kuhmo 460 Paltamo 195 Puolanka 280 Ristijärvi 140 Sotkamo 500 Suomussalmi 490 Kainuu yhteensä 2 530 26
3.2 Metsänhoito Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteutuneet työmäärät v. 2014 Kainuu sis. Vaala pinta-ala, ha Yksityiset josta Kemera Metsäteollisuus ja valtio Yhteensä Uudistusalan valmistaminen, raivaus 599 89 3 098 3 697 Uudistusalan valmistaminen, kulotus 0 0 0 0 Uudistusalan valmistaminen, laikutus 190 3 120 310 Uudistusalan valmistaminen, äestys 713 6 3563 4276 Uudistusalan valmistaminen, mätästys 1 158 142 3 036 4 194 Uudistusalan valmistaminen, säätöauraus 25 10 0 25 Metsänviljely, kylvö, kaikki puulajit 993 12 2 185 3 178 Metsänviljely, istutus, kaikki puulajit 1 007 140 3 177 4 185 Metsänviljely, pellonmetsitys 16 7 0 16 Metsänviljely, täydennysviljely 9 0 38 46 Metsänviljely, heinäntorjunta 32 5 0 32 Nuoren metsän hoito, taimikonhoito 5 508 4 722 5 605 11 113 Nuoren metsän hoito, nuoren metsän kunnostus 2 365 2 266 1 486 3 851 Nuoren metsän hoito, pystykarsinta 27 13 0 27 Juurikäävän torjunta, torjunta kantokäsittelyllä 0 0 0 0 Metsälannoitus, yhteensä 746 359 6 028 6 774 Kunnostusojitus, yhteensä 2 539 2 539 5 854 8 393 Metsätien rakentaminen, km 12 9 45 57 Metsätien perusparannus, km 60 57 187 247 Ympäristötuki, ha 211 211 0 211 27
Metsänhoidollinen tila ml. Vaala 250 200 150 Lähin 5-vuotiskausi, muut Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä 5-vuotiskauden tehdyt 100 50 0 Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus Lähde: Luonnonvarakeskus Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteutuneet työmäärät v. 2014 Kainuu sis. Vaala Työlaji yksityismetsät Valtio ja yhtiöt Yhteensä Metsänviljely ha 5 100 6 900 12 000 Taimikon varhaishoito ha 4 000 4 000 8 000 Nuoren metsän hoito sis. taimikonhoidon ha 3 000 4 000 7 000 Lannoitus ha 3 000 4 000 7 000 Kunnostusojitus ha 7 000 6 000 13 000 Tiet, uusi km 15 65 80 Tiet, peruskorjaus km 210 290 500 Taimikonhoitotarve on hieman pienempi kuin edellisessä inventoinnissa ja tulevalla 5-vuotiskaudella vain hieman suurempi viimeisen viiden vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon verrattuna. Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja on 39 000 hehtaaria joista 31 000 hehtaaria nuorissa kasvatusmetsissä. 28
29 Kainuun metsäohjelma 2016 2020
4 Kainuun metsäbiotalouden kasvunäkymät ja aluetalousvaikutukset Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanon tueksi valmistellaan Kainuun biotalousstrategiaa. Prosessissa on valmisteltu Kainuun biotalouden aluetalousselvitys, joka sisältää myös alan kehittämismahdollisuuksien arviointeja (strateginen swot) sekä biotalouden kehittämismahdollisuuksien arvioinnin aluetalousmallilla. Taulukoista 1. ja 2. ilmenee, että biotaloudella on erittäin suuri kasvu-potentiaali ja työllistävän vaikutuksen lisäpotentiaali Kainuussa. Biotalousselvityksen mukaan biotalous voi luoda Kainuuseen lähes 2300 uutta työpaikkaa (pl. taulukon paperiteollisuustyöpaikat) vuoteen 2020 mennessä, joista metsien käyttöön perustuvaan biotalouteen uusia suoria ja välillisiä työpaikkoja 1800, loput 500 työpaikkaa muuhun biotalouteen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää biotalouden teollisten investointien toteutumista. Tulevaisuudessa biotalous voi tuoda aluetalouteen 645 miljoonaa euroa tuotannon kasvuna. Suurelta osin Kainuun biotalous liittyy metsävarojen käyttöön ja jalostukseen sekä maatalouteen. Keskeisimmät keinot biotalouden edistämisessä ovat toimialojen välisen yhteistyön tiivistäminen ja yritysklusterien rakentaminen niin, että erilaiset biotalouden tuotteet ja uusiutuva energia ovat painopisteinä. Kainuun suurin kestävä hakkuutulomahdollisuus Bruttotulot Milj. /v Kantohinnoin 183 Ainespuun hakkuutulot 179 Energiapuun hakkuutulot 4 Nettotulot kantohinnoin 1 000 /v 165 Korjuu ja metsänhoitokustannukset 120 Hakkuutulot on mahdollista kaksinkertaistaa. Bruttokantorahatulot vuonna 2014 olivat 97 milj.. Yksityismetsätalouden liiketulos vuonna 2014 oli 55,6 /ha. 30
Taulukko 1. Kainuun biotalouden liikevaihdon arvioitu kehitys 2011 2020 Toimiala Prosentuaalinen kehitys (%) Liikevaihdon kehitys (milj. ) Maatalous ja metsästys 10 7 Metsätalous ja kalatalous 55 88 Elintarviketaollisuus ym. 15 5 Puuteollisuus 65 77 Paperiteollisuus 29 900 299 Kemianteollisuus 62 400 123 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto ym. 0 0 Energiahuolto; Vesi ja jätehuolto 70 91 Rakentaminen 50 22 Majoitus ja ravitsemistoiminta 15 2 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 0 0 Hallinto ja tukipalvelut 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 20 1 Lähde: Kainuun liitto 2014 Taulukko 2. Kainuun biotalouden liikevaihdon kasvun arvioitu vaikutus työllisyyteen ja tuotantoon 2011-2020. Toimiala Työllisyyden (htv), muutos Tuotannon (milj. ) muutos Maatalous ja metsästys 114 8 Metsätalous ja kalatalous 556 107 Elintarviketaollisuus ym. 44 6 Puuteollisuus 328 80 Paperiteollisuus ja painaminen 1 156 254 Kemianteollisuus 1 423 94 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto ym. 0 0 Energiahuolto; Vesi ja jätehuolto 153 75 Rakentaminen 100 18 Majoitus ja ravitsemistoiminta 17 1 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 0 0 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 0 0 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 12 0 Koulutus 0 0 Yhteensä 3 903 645 Lähde: Kainuun liitto 2014 31