Tuontipolitiikka, ml. kehitysmaatuonnin helpottaminen Johanna Silvander KPO-07
Tuontipoliittisia linjauksia Hallituksen kauppapoliittinen ohjelma 2005; hallituksen kehityspoliittinen ohjelma 2004 Tavoitteet: kotimarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistaminen sekä kilpailukykyisten tuotantopanosten hankkiminen yritystoiminnan tarpeisiin kehitysmaiden integroiminen kansainväliseen kauppaan ja kauppajärjestelmään; kehitystavoitteiden täyttyminen Välineet: aktiivinen tuontipolitiikka, kehitysmaatuonnin edistäminen, tekninen apu kauppakapasiteetin vahvistamiseksi Uusi kehityspoliittinen ohjelma: - elinkeinoelämän konsultointitilaisuus 23.8. 2
Tuontipolitiikan kolme pilaria Tuonnin helpottaminen Tuotantokapasiteetin vahvistaminen Tuonnin edistäminen - Regulatorinen puoli, KPO - Alueosastot, KEO, GLO, Finnpartnership - Finnpartnership - Alueosastot 3
Käytännön toteutus Tiedon kerääminen markkinoillepääsyn esteistä rekisteriin vuoden 2005 kaupanesteselvitys: 1.000 kaupanestettä täydennetään tuontiesteitä koskevalla tiedolla Esteiden selvittäminen estetyypistä riippuen oikean tahon kanssa kansalliset viranomaiset; Euroopan komissio tietojenvaihto kehitysyhteistyöinstrumentteja hallinnoivien tahojen kanssa dialogi UM:n muiden osastojen, edustustojen ja yhteistyötahojen kanssa, ml. yritykset Kerättyjen tietojen käyttö neuvotteluissa ja lainsäädäntöhankkeissa (mm. GSP-asetus, WTO-neuvottelut, alueellista yhteistyötä koskevat neuvottelut) 4
Suomen kehitysmaatuonti -selvitys Vuonna 2006 tuonti kehitysmaista 9,2 miljardia euroa ja kasvua viime vuodesta 38 % Vuodesta 2004 vuoteen 2005 tuonti kasvoi 27 %, joten vauhti näyttää kiihtyneen Suurin kasvu keskittyy lähinnä Aasian lähtömaihin, mutta myös Brasilia, Meksiko ja Chile näkyivät vahvoina viime vuoden tilastoissa Vähemmän kehittyneiden maiden osalta kasvu vähäistä ja esim. Afrikan maita ei 20 tärkeimmän tuontimaan listassa lainkaan Palvelujen tuontia valitettavasti vaikea mitata, mutta osa tuontipolitiikkatyötä 5
Tuonti pilottimaista Sektorien osuudet tuonnista 2003-2005 erinäiset valmiit tavarat 29 % elintarvikkeet ja elävät eläimet 30 % koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 5 % valmistetut tavarat 13 % kemialliset aineet ja tuotteet 1 % raaka-aineet, polttoaineet 11 % poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 4 % juomat ja tupakka 7 % 6
Pilottimaiden vientipotentiaali Etelä-Afrikan tasavalta: Maataloustuotteet, valmistus (autot, moottorit, varaosat), mineraalit, metallit ja palvelut (ICT, liiketoimintaprosessien ulkoistaminen, turismi, mediasisältö, elokuvat ja mainosfilmit) Egypti: Kaasu, vaatteet, tekstiilit, maataloustuotteet (sitrushedelmät ja vihannekset), metallituotteet Kenia: Puutarhatalous, valmistussektori (metallit), turismi Mosambik: Hiili, maakaasu, energia, sähkö, puutarhatalous, kukat, puutuotteet, katkaravut, cashewpähkinät, kopra (kookos) Namibia: Jalostusasteen nostaminen (jalokivet, mineraalit, metallit, tuore- ja säilykekalat ja lihatuotteet) Sambia: Maatalous- ja puutarhataloustuotteet, puutuotteet, mineraalit, nahkatuotteet Tansania: Maataloustuotteiden jatkojalostus (mm. kahvi, tee), kaivossektori Vietnam: Tekstiili- ja jalkineteollisuus, maatalous, huonekaluteollisuus, elektroniikka 7
Viennin esteitä Yleisen tason ongelmat (vaihtelevat maittain): byrokratia, korruptio, monimutkainen liiketoiminnan sääntely-ympäristö, koulutetun työvoiman puute, heikko infrastruktuuri ja tuotantokapasiteetti, korkeat tuotanto- ja kuljetuskustannukset, korkeat energiakustannukset, rahoituksen heikko saatavuus, valuuttakurssin vaihtelevuus, yleinen turvallisuustilanne, tuotantokapasiteetin rajoitteet Yksityiskohtaisemmat ongelmat (vaihtelevat maittain): tullit ja maataloustuet kehittyneissä ja keskitulotason maissa; viennin valvonta; vientilisenssit; teknisen osaamisen puute kv. laatu-, terveys- ja kasvinsuojelustandardien täyttämisessä; vaikeudet täyttää yritysten yksityisiä standardeja; kehittymättömät laaduntarkkailujärjestelmät; standardien, laatu- ja sertifiointijärjestelmien puute; valtion vientirajoitukset; tullimenettelyt; alkuperäsäännöt 8
Esimerkkitapauksia Yksityiset standardit maatalous- ja elintarvikealalla Useat kehitysmaat kokevat yksityiset standardit kaupanesteiksi, koska standardit ovat de facto pakollisia. Julkista sääntelyä tiukempina pidetyt standardit koetaan vaikeiksi ja kalliiksi täyttää. Toisaalta yksityisten standardien täyttäminen luo uutta kauppaa Elinkeinoelämän näkemys? Kiintiöt Kiinan tekstiilituonnissa EU-Kiina sopimus kiintiöistä: kiintiöt päättyvät tänä vuonna Kysymys uuteen tarkasteluun EU:ssa: keskusteluissa tuonnin tarkkailujärjestelmä. Suomi on vastustanut kiintiöiden uudelleen asettamista. 9
Tuontipolitiikkaan liittyviä muita ajankohtaisia kysymyksiä Kilpailukyvyn ulkoisia ulottuvuuksia koskeva komission tiedonanto (loka 2006) ja sitä seuranneet neuvoston päätelmät korostavat tuontinäkökulmaa GSP-asetuksen uudistusprosessi Preferenssialkuperäsääntöjä koskeva uudistusprosessi Tuontisuojainstrumenttien uudistus Kauppaa ja kumppanuutta koskevat kansainväliset neuvottelut Aid for Trade -prosessi Kauppaan liittyvät yhteiskunnalliset näkökohdat 10
EU:n tullietuusjärjestelmän uudistaminen Generalized System of Preferences (GSP) mahdollistaa tullietuuksien myöntämisen kehitysmaille Nykyinen GSP-järjestelmä voimaan vuoden 2006 alusta, voimassa vuoden 2008 loppuun Tullietuuksien piirissä kaikki 178 kehitysmaata GSP:n alle kuuluu myös EU:n kaikki paitsi aseet -järjestely (Everything but Arms, EBA), jonka avulla vähiten kehittyneet (LDCmaat) saavat tullittoman ja kiintiöttömän markkinoillepääsyn Hyödynnettävyys edelleen ongelma Uuden asetuksen valmistelut alkaneet => Suomen tavoitteena kasvattaa tuotekatetta (tehtävä haasteellinen) Uusi asetus valmistuu vuoden loppuun mennessä 11
Etuusalkuperäsääntöjä koskeva uudistusprosessi Keskeisellä sijalla tullietuusjärjestelmien hyödynnettävyyden parantamisessa Tärkeää erityisesti köyhimpien kehitysmaiden markkinoillepääsyn helpottamisen osalta Yksinkertaistaminen ja liberalisoiminen mahdollistaisi nykyistä järkevämpien hankintaketjujen käytön Euroopan komissio tutkii parhaillaan vaihtoehtoja etuusalkuperäsääntöjen uudistamiseen sekä mahdollisten uudistusten vaikutuksia Suomen tavoite: alkuperäsääntöjen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen vastaamaan nykyaikaisia, globaaleja valmistusrakenteita 12
Tuontisuojainstrumenttien uudistaminen Kauppakomissaari Mandelson ryhtynyt tutkimaan mahdollisuuksia tuontisuojainstrumenttien uudistukseen muuttuneen maailmantalouden huomioon ottaminen: yhteisön etu taustalla Kiinasta ja Vietnamista peräisin olevia jalkineita koskeva polkumyyntitapaus sekä myös vuoden 2005 tekstiiliriita Kiinan kanssa Tulevien uudistusten odotetaan vaikuttavan positiivisesti myös kehitysmaiden vientimahdollisuuksiin Vihreä kirja joulukuussa 2006; avoimen konsultaation kautta runsaasti vastauksia Suomen tavoite: instrumenttien, erityisesti polkumyynti-instrumentin uudistaminen tavalla, joka huomioi nykyiset globaalit valmistuskäytännöt ja joka yksinkertaistaa ja selkeyttää instrumenttien käytön edellytyksiä. 13
Yhteiskuntavastuu Tuontipolitiikkatyöllä halutaan vaikuttaa kehitysmaiden sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävään kehitykseen Ympäristö-, kuluttajansuoja- ja muista perustelluista syistä johtuva kaupan rajoittaminen on hyväksyttävää Rajoitusten oltava transparentteja, syrjimättömiä ja suhteessa kyseessä olevan politiikkatavoitteen toteutumiseen Liian tiukat tai byrokraattiset toimet voivat johtaa tavoitteen kannalta vastakkaiseen tulokseen Kannustinten tulisi olla ensisijainen keino (esim. GSP+järjestely, jonka tarkoituksena on kannustaa kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa kehitysmaissa) 14
Apuvälineitä netissä Komission Export Helpdesk Ilmainen online-palvelu, jonka tarkoituksena helpottaa tuontimenettelyihin liittyvä tiedon saantia ja erityisesti kehitysmaista peräisin olevien tuotteiden markkinoillepääsyä EU:hun Sisältö: Lainsäädännön vaatimukset ja verotus (haku HS-koodilla, tuotekuvauksella tai valitsemalla tuotelistasta, sekä lähtö- ja kohdemaalla) Tullitariffit Tullausasiakirjat Alkuperäsäännöt Kontaktifoorumi Market Place Kauppatilastoja http://export-help.cec.eu.int/ Centre for the promotion of imports from developing countries (CBI) tiedot n. 1000 luotettavasta tavarantoimittajasta kehitysmaissa markkinatietoa EU-maista www.cbi.nl 15
Yhteystiedot Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen osasto, markkinoillepääsyasioiden yksikkö (KPO-07) Johanna Silvander e-mail: johanna.silvander@formin.fi tai kpo-07@formin.fi puh: 09-160 55507 gsm: 040 557 6714 http://formin.finland.fi/kauppapolitiikka/tuontipolitiikka => ajankohtaista tietoa mm. sääntelyuudistusten vaiheista 16