Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011

KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: luonnosversio syyskuu 2012, lopullinen versio tammikuu 2013 Tekijät: Sauli Vatanen ja Ari Haikonen Julkaisun nimi: Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueilla vuonna 2011 Tiivistelmä: Fennovoima Oy suunnittelee rakennuttavansa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoen kunnassa sijaitsevaan Hanhikivenniemeen. Ydinvoimalan lupahakemuksia varten suunnittelualueen ja sen ympäristön ammatti- ja vapaa-ajankalastusta selvitettiin kirjekyselyillä. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella (tiedustelualue) kalasti vuoden 2011 kalastusta koskevan kyselyn perusteella (vastausprosentti 92) 28 ammattikalastajaruokakuntaa. Ammattikalastajista kolme kuului ammattikalastajaluokkaan 1, kolme luokkaan 2 ja loput luokkaan 3. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella käytettyjä pyyntivälineitä olivat alle 45 mm pohjaverkko, yli 45 mm pohjaverkko, siika- ja lohirysä, pintaverkko, muikku-/silakkaverkko ja silakkarysä. Kalastusta harjoitettiin alueella pääasiassa kesä- ja syyskuun välisenä aikana ja pienimuotoisemmin ympäri vuoden. Verkkokalastusta harjoitettiin lähes koko tiedustelualueella, lähinnä rannikon tuntumassa ja ulkomerialueen matalikoiden läheisyydessä, myös talvella. Rysäpyynti keskittyi rannikon tuntumaan koko tiedustelualueella. Vuonna 2011 ammattikalastajien saalis tiedustelualueelta oli noin 32 500 kg kalaa. Siian osuus kokonaissaaliista oli lähes 70 %, josta karisiika muodosti lähes 50 %. Muita kaupallisesti merkittäviä saalislajeja olivat ahven, silakka, muikku, meritaimen ja lohi. Vapaa-ajankalastuskysely koskien vuoden 2011 kalastusta toteutettiin väestörekisteripohjaisena kolmen kontaktikerran tiedusteluna, jonka vastausprosentti oli 68. Aineistosta laskettiin kokonaispainokerroin ja tulokset yleistettiin koskemaan koko kyselyn perusjoukkoa. Yhteensä kalastaneita ruokakuntia tiedustelualueella oli 737 ja niille kertyi 26 000 kalastusvuorokautta. Kalastaneista ruokakunnista 94 % ilmoitti saaneensa saalista. Eniten vapaa-ajankalastusta harjoitettiin kesälomien aikaan, eli kesäkuun ja elokuun välisenä aikana. Vähäisintä kalastus oli loppusyksyllä ja keskitalvella. Suosituin pyydystyyppi oli alle 40 mm:n pohjaverkot, joita käytti 42 % kalastaneista ruokakunnista. Muita suosittuja pyydystyyppejä olivat heittouistin/vetouistelu, onki, muikku-/silakkaverkko, pilkki ja yli 45 mm:n pohjaverkko. Talvikalastusta kalastaneista ruokakunnista harjoitti noin 40 %. Kokonaissaalis kalastanutta ruokakuntaa kohden oli 102 kg. Yleistettynä koskemaan koko perusjoukkoa tiedustelualueen kokonaissaaliiksi muodostui noin 75 000 kg. Eniten saaliiksi saatiin karisiikaa (34 %) ja vaellussiikaa (14 %), joiden yhteenlaskettu saalis oli lähes 50 %. Myös hauki, ahven ja silakka olivat yleisiä saaliskaloja. Asiasanat: ammattikalastus, vapaa-ajankalastus, kotitarvekalastus, kalastuskysely, pyyntiponnistus, saalis Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sivumäärä: 20 s. + 5 liitettä Toimeksiantaja: Fennovoima Oy Jakelu: Fennovoima Oy Kannen kuva: Ari Haikonen, maisema Hanhikivenniemeltä.

Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Ammattikalastuskysely... 3 2.1 Kyselyn toteutus ja kalastus tiedustelualueella... 3 2.2 Pyynti ja pyydykset... 4 2.3 Saalis... 7 2.4 Kalojen kutualueet... 8 2.5 Ammattikalastajien huomioita... 8 3 Vapaa-ajankalastuskysely... 11 3.1 Aineisto ja menetelmät... 11 3.1.1 Kyselyn toteutus ja vastausaktiivisuus... 11 3.1.2 Kyselyn mittaristo... 11 3.1.3 Aineiston käsittely... 11 3.2 Tulokset... 12 3.2.1 Alueen ruokakunnat ja niiden kalastus... 12 3.2.2 Vapaa-ajankalastuksen saalis... 14 3.2.3 Havainnot meriharjuksesta ja sen mahdollisesta lisääntymisestä... 15 3.2.4 Havainnot saaliiden runsastumisesta... 15 3.2.5 Havainnot ympäristöstä... 16 3.2.6 Mahdolliset ongelmat toimenpidealueen vapaa-ajankalastuksessa... 16 4 Yhteenveto kalastuksesta Pyhäjoen edustan merialueella vuonna 2011... 18 4.1 Ammattikalastus... 18 4.1.1 Kalastus ja saaliit... 18 4.1.2 Kalastajien havaintoja, mielipiteitä ja kommentteja... 18 4.2 Vapaa-ajankalastus... 19 4.2.1 Kalastus ja saaliit... 19 4.2.2 Kalastajien havaintoja, mielipiteitä ja kommentteja... 19 Liite 1. Ammattikalastuskyselykaavake. Liite 2. Ammattikalastajien ilmoittamat kalojen kutualueet. Liite 3. Vapaa-ajankalastuskyselykaavake. Liite 4. Vapaa-ajankalastuksen saalis pyyntimuodoittain vuonna 2011. Liite 5. Vapaa-ajankalastuskyselyn vapaat kommentit. 1

1 Johdanto Fennovoima Oy suunnittelee rakennuttavansa Pyhäjoen Hanhikiven niemelle ydinvoimalaitoksen. Hankkeesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) vuonna 2008 (Fennovoima 2008) ja Fennovoimalle on myönnetty periaatepäätös (PAP) ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi heinäkuussa 2010. Ydinvoimalan lupahakemuksia varten suunnittelualueen ja sen ympäristön ammatti- ja vapaa-ajankalastusta selvitettiin kirjekyselyillä. Kevättalvella 2012 toteutetuilla kyselyillä selvitettiin alueella vuoden 2011 aikana tapahtunutta kalastusta. Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueelle sijoittuva tiedustelualue jaettiin kolmeen alueeseen (A, B ja C), joista keskimmäisellä (B) sijaitsee Fennovoiman ydinvoimahankkeen suunnittelualue (kuva 1). Tälle alueelle rajoittuvat myös ydinvoimalan merkittävimmät ympäristövaikutukset. Ammatti- ja vapaa-ajankalastuskyselyillä haluttiin selvittää suunnitellun ydinvoimalan ympäristössä harjoitettavaa kalastusta ja kalansaaliita. Kala- ja vesitutkimus Oy toteutti tiedustelut Fennovoima Oy:n tilauksesta. Kuva 1. Kalastuskyselyiden osa-alueet: Alue A, Alue B ja Alue C. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. 2

2 Ammattikalastuskysely 2.1 Kyselyn toteutus ja kalastus tiedustelualueella Ammattikalastuskysely lähetettiin kaikkiaan 51 ruokakunnalle, jotka kuuluvat ELYkeskusten ylläpitämään ammattikalastusrekisteriin, joko 1- (kalastustulojen osuus kokonaistuloista yli 30 %), 2- (kalastustulojen osuus kokonaistuloista 15 30 %) tai 3- luokkaan (kalastustulojen osuus alle 15 %). Lisäksi Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton edustaja kävi postituslistan läpi ja teki siihen tarkennuksia/täydennyksiä alueen kalastajista. Kyselyyn vastasi 47 ruokakuntaa (vastausprosentti 92 %), joten vastausaktiivisuutta voidaan pitää erittäin hyvänä ja siten esitettyjä tuloksia luotettavina. Ammattikalastusta tiedustelualueella ilmoitti harjoittaneensa 28 ruokakuntaa, joiden antamiin tietoihin tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat. Vastanneista ruokakunnista 18 ei harjoittanut ammattikalastusta tiedustelualueella vuonna 2011. Yhden ammattikalastajan ilmoitettiin kuolleen. Ammattikalastajien vastausaktiivisuus/-tarkkuus vaihteli kysymyskohtaisesti ja tämän takia ammattikalastajien kokonaismäärä (28) ei täyty kaikkien kysymysten kohdalla. Esimerkiksi pyydysyksikkö- ja saalismääriä koskevat tiedot perustuvat 22 ammattikalastusruokakunnan vastauksiin. Kalastuskyselyn perusteella tiedustelualueella kalasti vuonna 2011 kolme 1-luokan ammattikalastajaa, joista kaksi harjoitti kalastusta kaikilla tiedustelun osa-alueilla (A, B ja C) ja yksi osa-alueilla B ja C. Osa-alueen B merkitys 1-luokan ammattikalastajille oli suuri ja 30 90 % heidän kalastuksestaan tapahtui siellä (taulukko 1). Vastaavasti tiedustelualueella kalasti kolme 2-luokan ammattikalastajaa, joista yksi harjoitti ammattikalastusta kaikilla tiedustelun osa-alueilla ja kaksi osa-alueilla A ja B. Edellä mainittujen kolmen 2-luokan kalastajan kalastuksesta 30 50 % sijoittui osa-alueelle B. Runsaslukuisin ammattikalastajaryhmä olivat 3-luokan ammattikalastajat, joita tiedustelualueella oli 22. Suurimman osan kalastus jakautui tiedustelun eri osa-alueille, mutta muutama kalasti ainoastaan yhdellä osa-alueella. Esimerkiksi kahden 3-luokkaan kuuluvan kalastajan ammattikalastus tapahtui kokonaisuudessaan osa-alueella B. Kaikilla tiedustelun osa-alueilla harjoitettiin ammattikalastusta. Osa-alueella A ammattikalastajia oli 12, osa-alueella B 20 ja osa-alueella C 19 (taulukko 1). Taulukko 1. Ammattikalastajien lukumäärä ammattikalastajaluokittain ja osa-alueittain sekä kalastusaktiivisuuden jakautuminen eri alueille. kalastajia Osa-alue A Osa-alue B Osa-alue C 1-luokka 3 2 3 3 % kalastuksesta 1 50 30 90 9 60 2-luokka 3 3 3 1 % kalastuksesta 20 65 30 50 30 3-luokka 19 7 14 15 % kalastuksesta 12,5 70 10 100 5 80 kalastajia 25 12 20 19 3

2.2 Pyynti ja pyydykset Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella käytettiin kaikkiaan noin 100 000 pyydysyksikköä vuonna 2011 (taulukko 2). Ylivoimaisesti eniten käytetty pyydys oli alle 45 mm verkko (pohjaverkko -45 mm). Muita käytettyjä pyyntivälineitä olivat yli 45 mm pohjaverkko (45 mm-), siika-/lohirysä, pintaverkko (lohi-/taimenverkko), muikku- /silakkaverkko ja silakkarysä. Kalastusta harjoitettiin alueella selvästi eniten kesä- ja syyskuun välisenä aikana. Kalastusta harjoitettiin alueella kuitenkin myös loppusyksyllä, talvella ja keväällä (taulukko 2). Tiedustelualueella ei harjoiteta troolikalastusta (Oikarinen, J. suullinen tiedonanto). Lähimmät troolausalueet rajoittuvat aivan tutkimusalueen eteläreunaan. Taulukko 2. Ammattikalastajien ilmoittamat pyydysyksiköiden määrät pyyntivälineittäin Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011. (Pyydysyksikkö = pyyntipäivät x pyydysten lkm). Eripituiset verkot on muutettu 30 metrin yksiköiksi. pyyntikuukausi yks. Pyydys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 yht. Pohjaverkko ( 45 mm) 2464 2636 2680 1572 7314 17937 12120 13680 14870 6988 1808 620 84689 Pohjaverkko (45 mm ) 0 0 0 300 882 1240 1160 1440 4020 1412 800 0 11254 Muikku-/Silakkaverkko 0 0 0 0 0 36 0 0 0 215 200 0 451 Pintaverkko (lohi/taimen) 0 0 0 0 0 0 0 90 826 400 0 0 1316 Siika-/lohirysä 0 0 0 0 95 480 514 423 414 32 0 0 1958 Silakkarysä 0 0 0 0 5 39 56 82 50 0 0 0 232 Yksikköä yhteensä 2464 2636 2680 1872 8296 19732 13850 15715 20180 9047 2808 620 99900 Verkkokalastusta harjoitettiin tiedustelualueella laajalti. Verkkopaikat sijaitsivat pääosin rannikon tuntumassa ja ulompana sijaitsevien matalikoiden läheisyydessä (kuva 2). Ulompana sijaitsevilla matalikoilla kalastetaan varsinkin heinä- elokuussa, kun rannikkovedet ovat lämmenneet. 4

Kuva 2. Ammattikalastajien pyyntipaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna 2011. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Myös talvella harjoitettiin verkkopyyntiä lähes koko tiedustelualueella (kuva 3). Poikkeuksena Pyhäjokisuun ja Hanhikivenniemen ympäristöt, joille ei talviverkkopaikkoja ilmoitettu. Rysäpyyntiä harjoitettiin koko tiedustelualueella rannikon läheisyydessä (kuva 4). 5

Kuva 3. Ammattikalastajien talvikalastuspaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna 2011. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. Kuva 4. Ammattikalastajien rysä- ja koukkupaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna 2011. Liikennevirasto, lupanumero 795/1024/2012. 6

2.3 Saalis Vuonna 2011 Pyhäjoen ja Raahen edustalta saatiin saaliiksi noin 32 500 kg kalaa (taulukko 3). Siikasaaliin osuus tästä oli lähes 70 %, josta kalastajien arvion mukaan noin 49 % muodostui karisiiasta. Muiden kalalajien merkitys oli huomattavasti vähäisempi. Muita kaupallisesti merkittäviä saalislajeja olivat ahven (8,0 %), silakka (4,2 %), muikku (3,7 %), meritaimen (2,7 %) ja lohi (1,8 %). Alueelta saatiin myös särkikaloja, lahnan saalisosuus oli 4,9 % ja särjen 4,7 %. Erikseen mainittakoon vielä erittäin uhanalainen meriharjus, jota saatiin tiedustelualueelta saaliiksi vuonna 2011 20 kg. Harvalukuisena saatiin myös seuraavia kalalajeja: simppu, ankerias, nahkiainen, kampela ja elaska sekä kuore, jota edellä mainituista poiketen saatiin runsaasti. Taulukko 3. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella kalastaneiden ammattikalastajien kalasaaliit (kg) lajeittain vuonna 2011. Osa kalastajista ilmoitti pelkästään vuosisaaliinsa, mistä aiheutuu ero kuukausisaaliiden summan ja vuosisaalin välillä. Pyyntikuukausi saalis, kg 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 yht. kg % ahven 8 9 7 16 30 68 119 113 99 75 0 0 2586 8,0 hauki 0 0 0 63 0 0 6 3 0 20 0 0 262 0,8 kuha 0 0 0 0 0 0 21 10 5 0 0 0 97 0,3 made 0 0 0 2 0 10 16 15 56 50 0 0 229 0,7 silakka 0 0 0 32 10 198 115 305 112 15 5 0 1362 4,2 muikku 0 0 0 0 0 135 130 231 130 20 0 0 1196 3,7 lohi 0 0 0 0 0 90 85 56 0 0 0 0 591 1,8 meritaimen 0 0 0 2 2 116 95 87 48 5 5 2 874 2,7 karisiika 140 81 62 19 498 2942 1939 677 687 804 90 1 15920 49,0 vaellussiika 0 10 0 32 510 1435 731 778 809 213 1 0 6059 18,6 meriharjus 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 20 0,2 lahna 0 0 0 8 120 365 200 234 120 40 0 0 1607 4,9 särki 0 0 0 0 0 25 31 20 30 0 0 0 1516 4,7 muu 20 15 6 0 0 0 5 8 3 2 0 3 163 0,5 yhteensä 168 115 75 174 1173 5384 3493 2537 2099 1244 101 6 32512 100 Tiedusteltaessa ensisijaisesti tavoiteltua kalalajia nousi siika mieluisimmaksi kalalajiksi kaikkien vastanneiden kaavakkeissa (kuva 5). Muita ammattikalastajien tavoittelemia kalalajeja olivat taimen, muikku, lohi, ahven ja silakka. 7

25 20 3. mieluisin kalalaji 2. mieluisin kalalaji mieluisin kalalaji kalastajia 15 10 5 0 siika taimen muikku lohi ahven silakka Kuva 5. Tavoitelluin/mieluisin kalalaji Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueen ammattikalastuksessa. 2.4 Kalojen kutualueet Ammattikalastajilta tiedusteltiin kalastuskyselyn yhteydessä tiedustelualueella esiintyviä taloudellisesti merkittävien kalalajien kutualueita. Karisiialla, muikulla ja silakalla on runsaasti kutualueita tiedustelualueella. Lisäksi ammattikalastajat ilmoittivat tiedustelualueella olevan hauen, ahvenen, mateen ja meriharjuksen kutualueita (liite 2). 2.5 Ammattikalastajien huomioita Kalastus Alueen ammattikalastajat olivat kalastaneet alueella keskimäärin 23 vuotta (vaihteluväli 4 45 vuotta). Kyselyssä tiedusteltiin kalastajien tulevaisuuden näkymiä kalastuksen osalta. Suurin osa ammattikalastajista ilmoitti aikovansa jatkaa kalastusta tiedustelualueella. Huolestuneita oltiin kuitenkin hylkeistä ja olosuhteiden muuttumisesta vesien lämpenemisen seurauksena. Tiedusteltaessa mahdollisia muutoksia kalastuksessa saatiin seuraavia vastauksia: "Hylkeitten ja työkiireiden takia kalastus vähentynyt joka vuosi" "On luovuttu maataloudesta ja siirrytty kalastukseen. Veden lämpeneminen vie siian ja leivän." "Ei muutu, jos olosuhteet eivät muutu" "Ei ainakaan heti, seuraan tilannetta" "Jos ja kun voimala tulee, talvikalastus loppuu lauhdevesien takia. Kesällä toivottavasti tilanne pysyy ennallaan" Kalastus loppuu tai vähenee hylkeiden ja rakentamisen, sekä lauhdevesien takia Vaellussiianpyyntiä on lisätty, tuulet vaikuttavat pyynnin määrään Hylkeet ja kunto ratkaisee Rysiä on suunnitteilla ja talvikalastusta lisätään Vaikeutuu, hylkeet, lokit, isot hankkeet kalastusalueella, lupa-asiat, paperitöitä huomattavasti enemmän päivittäin, pyydyksiä täytyy kehitellä jatkuvasti olosuhteitten mukaan. Työtunteja hirveästi suhteessa kalan saaliisiin ja ansioihin. 8

Yleisiä huomioita Yleisissä huomioissa liittyen Pyhäjoen ja Raahen edustan ammattikalastukseen nousi voimakkaasti esille hylkeiden aiheuttamat haitat kalastukselle. Seuraavassa kalastajien yleisiä huomioita alueen kalastuksesta ja kalakannoista: Ison siian saalismäärät pienentyneet huomattavasti. Hylkeet karkoittavat vaellussiiat, jos ennen oli saalis 100 kg on se nyt 10 kg. Kalastus ei elätä Kalastajien ja kalojen määrä vähentynyt, eläkeläiset lähinnä kalastaa. Hylkeiden takia rysäkalastus täysin turhaa Pyyntirajoitukset liian vaihtelevia. Kalan hinta on kohtuullinen, kalastajat vähentyneet joka vuosi. Olemme investoineet 10 vuoden aikana 50 000 euroa laitteisiin Hylkeiden suuri määrä syksyllä kutuaikaan estää pyynnin Hylkeet hajottavat kutuparvet Kalakannat ovat paikoin hyvät. Hyljeongelma on todella suuri varsinkin syyspyynneillä Kalastus on alueella melko laajaa. Kalakannat ovat vuosi vuodelta pienentyneet Ahven ja särki ovat levittäytyneet nykyään rannikolta ulommas Kalastus on vähentynyt saaliiden pienenemisen takia. Hylkeet haittaavat kalastusta sekä vesirakentaminen ja väylien ruoppaus. Voimalan jäähdytysvedet Tulevaisuuden kuormitus Perämereen monilta tahoilta. Kaivoksen purkuvedet ynnä muu teollisuus Hylkeet repivät verkot ja syövät kalat pilalle ja karkoittavat kalat. Ongelma on pahin syksyä kohti mentäessä Karisiikakanta on hyvä, vaellussiika ja taimen vähenee. Markkinatilanne on parantunut Särkikalakannat ovat runsaat Siikasaaliit näyttävät hyviltä jos samaa tahtia jatkuu. Lohi kiersi minun pyydykset v. 2011, syytä en tiedä. Pyydysten likaantuminen voimakasta vesien lämmettyä, työtunteja paljon verrattuna kalansaaliseen/ansioihin. Kalastuskyselyssä pyydettiin arvioimaan lisäksi eri tekijöiden kalastukselle mahdollisesti aiheuttaman ongelman määrää. Mahdolliset haittatekijät ja kalastajien arvioiden jakautuminen kunkin tekijän kohdalla esitetään kuvassa 6. Suurimmiksi ongelmiksi kaikki kalastajat arvioivat hylkeet. Muita ongelmia olivat alan heikko kannattavuus, liian pieni saaliin määrä, pyydysten limoittuminen, pyydys- ja pyyntirajoitukset sekä kalavesien rehevöityminen ja siitä aiheutuva särkikalojen suuri osuus saaliissa. Vastaavasti ongelmia ei katsottu juurikaan aiheutuneen lupien hankkimisesta, vapaa-ajan kalastajista tai kalojen makuvirheistä. 9

ei haittaa vähäinen ongelma kohtalainen ongelma huomattava ongelma en osaa sanoa vesistörakentaminen alan heikko kannattavuus saalislajisto ei vastaa toiveita hylkeet lupien vaikea saanti kalavesien rehevöityminen pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa vapaa-ajankalastus pyydysten limoittuminen saaliin määrä on liian pieni kalojen makuvirheet särkikalojen suuri osuus saaliista kalojen istutuksia on liian vähän sameus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella esiintyvien mahdollisten ongelmien vakavuus kalastajien arvioimana. 10

3 Vapaa-ajankalastuskysely 3.1 Aineisto ja menetelmät 3.1.1 Kyselyn toteutus ja vastausaktiivisuus Vapaa-ajankalastuskysely toteutettiin väestörekisteripohjaisena otantakyselynä koskien vuoden 2011 kalastusta. Otokseen valittiin 18 74 vuotiaita henkilöitä seuraavilta postinumeroalueilta: 86100 PYHÄJOKI, 86110 PARHALAHTI, 86160 PIRTTIKOSKI, 92100, 92120, 92130 ja 92150 RAAHE, 92160 SALOINEN, 92180 LAPALUOTO, 92210 ARKKUKARI sekä 92220 PIEHINKI. Osoitetiedot kyselyä varten saatiin väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä (Dnro 594/410/12). Tutkimuksen otoskoko oli 1 000 ruokakuntaa, kun tutkimusalueella on kaiken kaikkiaan 7 571 ruokakuntaa. Paikallisia ruokakuntia oli otoksessa 775 ja mökkiläisiä 225 (taulukko 4). Taulukko 4. Vapaa-ajankalastuskyselyn perusjoukko ja otanta. Ruokakunnat, kpl Ruokakunnat, % Mökkiläisiä, kpl Mökkiläisiä, % Perusjoukko 7571 97 225 3 Tiedusteluita lähetetty 775 10 225 100 Kalastuskysely toteutettiin kolmen kontaktikerran tiedusteluna. Kyselyyn vastaamattomille ruokakunnille lähetettiin muistutuskirje noin kaksi viikkoa kyselyn lähettämisen jälkeen vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi. Tämän jälkeen lähetettiin vielä uusintakysely noin kahden viikon päästä niille, jotka eivät vielä olleet vastanneet. Kalastuskyselyyn vastaaminen tapahtui kirjeitse, mutta vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi ei kalastaneille tarjottiin lisäksi mahdollisuus vastata tekstiviestillä, soittamalla tai sähköpostilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 677 ruokakuntaa (vastausaktiivisuus 68 %). Vastanneista 56 % vastasi kirjeitse ja 44 % soittamalla, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää melko hyvänä, ja tuloksia siten luotettavina. Väestörekisteripohjaiseksi kyselyksi vastausaktiivisuus oli hyvä. Moilanen & Lappalainen (1999) ovat arvioineet, että 70 80 prosentin vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä. 3.1.2 Kyselyn mittaristo Tutkimuksen kyselylomake on esitetty tämän raportin liitteessä 3. Kyselyn keskeisenä tavoitteena oli kerätä tietoa vapaa-ajankalastuksesta sekä paikallisten ja mökkiläisten merialueella sekä kalastuksessa havaitsemista ilmiöistä. 3.1.3 Aineiston käsittely Tulosten esittämisessä on noudatettu Kalataloustarkkailu oppaassa esitettyä periaatetta, jonka mukaan vastanneet edustavat koko perusjoukkoa (Moilanen & Lappalainen 1999). Saadut tulokset on yleistetty koskemaan koko perusjoukkoa, jotta tulokset olisivat vastaisuudessa paremmin vertailtavissa keskenään. Yleistys on laskettu seuraavasti: (1) w = N/r w = painokerroin N = perusjoukon koko r = vastanneiden lukumäärä 11

3.2 Tulokset Koska paikallisten ruokakuntien (10 %) ja mökkiläisten (12 %) kalastusaktiivisuus osoittautui hyvin samankaltaiseksi, ei niille laskettu omia painokertoimia. Palautettujen lomakkeiden tiedot kuten myös tekstiviestillä, puhelimitse tai sähköpostitse saadut vastaukset kalastamattomuudesta tallennettiin omina tietueinaan aineistoon. Koko aineistosta laskettu kokonaispainokerroin oli 11,5 (7 796/677). Leinonen (1989) on havainnut, että vastaamattomien joukossa on runsaammin kalastamattomia tai vähän saalista saaneita kuin kyselyyn vastanneissa. Niin ikään Haikonen ym. (2004) huomasivat kadosta johtuvia virhelähteitä Tornionjoen kalastustiedustelussa. Vastaamatta jättäneet henkilöt olivat saaneet vähemmän saalista kuin vastanneet. Mahdollisesti myös tähän kyselyyn vastaamatta jättäneet ovat saaneet vähemmän saalista kuin vastanneet. Koska nyt esitetyt tulokset on laajennettu koskemaan koko perusjoukkoa on mahdollista, että saaliit ovat todellisuudessa jonkin verran pienempiä kuin tuloksissa esitetyt saalisarviot. Mielipidekysymysten osalta tulokset esitetään prosenttijakaumina ja vastaajien määrä (n) ilmoitetaan. 3.2.1 Alueen ruokakunnat ja niiden kalastus Vastanneista ruokakunnista 69 % ilmoitti olevansa paikallisia asukkaita. Loma-asukkaita oli reilu viidennes (22 %) vastaajista. Lisäksi pieni osuus (8 %) ilmoitti, ettei kuulu kumpaankaan ryhmään, vaikka kyselyyn oli poimittu väestörekisteristä vain vakituisia asukkaita tai loma-asunnon omistajia. Ruokakunnista noin 10 % ilmoitti kalastaneensa tiedustelualueella vuoden 2011 aikana. Edellä mainittujen lisäksi 11 % vastaajista oli aikaisemmin kalastanut alueella, mutta ei vuonna 2011 harjoittanut kalastusta. Vuoden 2011 aikana kalastaneista 94 % ilmoitti saaneensa saalista (n=60), eli saalisvarmuus tiedustelualueella oli varsin hyvä. Kalastustiedustelun perusteella tiedustelualueella harjoittaa vapaa-ajankalastusta 737 ruokakuntaa. Kalastaneisiin ruokakuntiin kuului keskimäärin kolme henkilöä, joista kaksi osallistui kalastukseen. Kalastavissa ruokakunnissa asui siten noin 2 200 henkilöä, joista kalastukseen osallistui lähes 1 500 henkilöä. Tiedustelualue jaettiin kyselyssä kolmeen alueeseen (kuva 1), joista alue C oli selvästi suositumpi kuin alueet A ja B (taulukko 5). Taulukko 5. Eri osa-alueilla kalastaneiden ruokakuntien määrät ja prosenttiosuudet vuonna 2011. Yksi ruokakunta on voinut kalastaa usealla eri osa-alueella. Osa-aluejako on esitetty kuvassa 1. Osa-alue kalastaneita, kpl kalastaneita, % Alue A 28 28 Alue B 28 28 Alue C 44 44 Vuonna 2011 Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueella (kuva 1) kalastettiin yhteensä noin 26 000 kalastusvuorokautta. Eniten vapaa-ajankalastusta harjoitettiin kesäkuun ja elokuun välisenä aikana. Vähäisintä kalastus oli loppusyksyllä ja keskitalvella (kuva 7). 12

kalastuspäiviä 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kuva 7. Tiedustelualueella kalastaneiden kalastusvuorokausien jakautuminen kuukausittain vuonna 2011. Suosituin pyydystyyppi oli <45 mm:n pohjaverkot, joita käytti 42 % kalastaneista ruokakunnista. Muita suosittuja pyydystyyppejä olivat heittouistin/vetouistelu (30 %), onki (27 %), muikku-/silakkaverkko (27 %), pilkki (23 %) ja >45 mm:n pohjaverkko (22 %) (kuva 8). Kyselykaavakkeessa tiedusteltiin myös eri pyydystyyppien pyyntiponnistusmääriä, mutta vastausaktiivisuus kysymykseen oli niin vähäinen, ettei luotettavia tuloksia voida esittää. Yleisenä piirteenä voidaan kuitenkin todeta, että pyyntiponnistusmäärät passiivisilla verkkopyydyksillä ovat suuria. Varsinkin siian verkkokalastuksessa käytetään pitkiä, kymmenien verkkojen jatoja. ruokakuntien määrä, kpl 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuva 8. Eri pyydystyypeillä kalastaneiden ruokakuntien lukumäärä. Talvikalastusta kalastaneista ruokakunnista harjoitti noin 40 %. Talvikalastusmuotoja olivat pilkkiminen, verkkokalastus ja koukkukalastus. Eniten jäältä kalastusta harjoitettiin tiedustelun alueella C ja vähiten alueella A (kuva 1, taulukko 6). 13

Taulukko 6. Talvikalastusta harjoittaneet ruokakunnat (kpl) tiedustelun eri osa-alueilla. Sama ruokakunta on voinut kalastaa usealla eri alueella. Jäältä kalastus Alue A Alue B Alue C Yhteensä Pilkkiminen 58 104 219 381 Verkkokalastus 23 92 115 230 Koukkukalastus 35 23 12 70 Yhteensä 116 219 346 3.2.2 Vapaa-ajankalastuksen saalis Kokonaissaalis kalastanutta ruokakuntaa kohden oli noin 102 kiloa. Yleistettynä koskemaan koko perusjoukkoa tämä tarkoittaa, että vapaa-ajankalastajien tiedustelualueelta saama kokonaissaalis vuonna 2011 oli noin 75 000 kiloa. Eniten saaliiksi saatiin karisiikaa (34 %) ja vaellussiikaa (14 %), joiden yhteenlaskettu osuus saaliista oli lähes 50 %. Myös hauki, ahven ja silakka olivat yleisiä saaliskaloja (taulukko 7). Uhanalaista meriharjusta saatiin myös melko runsaasti (114 kg), vaikkakin sen osuus kokonaissaaliista oli pieni. Vastanneiden joukossa oli viisi aktiivista kotitarvekalastajaa, joiden siikasaalis oli useita satoja kiloja (250 550 kg). Taulukko 7. Vapaa-ajankalastuksen saalis (kg) tiedustelualueella vuonna 2011. Saalislaji kokonaissaalis, kg saalisosuus % Ahven 10 084 13 % Hauki 10 289 14 % Vaellussiika 10 830 14 % Karisiika 25 698 34 % Maiva/Muikku 1 301 2 % Taimen 1 347 2 % Lohi 374 0 % Made 2 423 3 % Silakka 5 746 8 % Kuha 357 0 % Särki 4 002 5 % Lahna 2 482 3 % Meriharjus 113 0 % Säyne 161 0 % yhteensä 75 208 100 % Yli 70 % vapaa-ajankalastuksen saaliista saatiin erilaisilla verkoilla, joista suosituin oli <45 mm:n pohjaverkko (51 %). Vapavälineiden (pilkki, onki, ja heittovapa/vetouistin) osuus saaliista oli noin 16 % (liite 4). Kun vastaajia pyydettiin laittamaan kolme mieluisinta kalalajia järjestykseen, osoittautui saaliissa runsaimpana esiintyvä siika selvästi mieluisimmaksi. Muita haluttuja lajeja olivat ahven, taimen, lohi, hauki, silakka ja muikku (kuva 9). 14

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1. 2. 3. taimen silakka siika nahkiainen muikku lohi hauki harjus ahven Kuva 9. Halutuimpien saalislajien osuudet luokittain: 1. = mieluisin, 2. = toiseksi mieluisin ja 3. = kolmanneksi mieluisin (n = 75). 3.2.3 Havainnot meriharjuksesta ja sen mahdollisesta lisääntymisestä Kalastuskyselyssä tiedusteltiin vapaa-ajankalastajilta, ovatko he saaneet meriharjuksia saaliiksi tai mahdollisesti havainneet meriharjuksen lisääntymistä. Kysymykseen vastasi 48 ruokakuntaa, joista 19 oli saanut tai tehnyt havaintoja meriharjuksesta. Harjusta saaneet vapaa-ajankalastajat mainitsivat pyyntipaikkoina mm. yleisesti alueen B, Hanhikivennokan, Hanhikivenniemen edustan karikot, Raahen edustan, Jaakon matalan ja Piehinkijokisuun. Meriharjuksen lisääntymiseen liittyen saatiin yksi vastaus, jonka mukaan meriharjuksen lisääntymisalueita on Hanhinokassa ja Ulkokiisken karikoilla. 3.2.4 Havainnot saaliiden runsastumisesta Yli 40 % vapaa-ajankalastajista teki vuoden 2011 aikana havaintoja särki- ja ahvenkalojen runsastumisesta. Sen sijaan siika-, made- sekä taimen- ja lohisaaliiden runsastumisesta ei juurikaan tehty havaintoja (kuva 10). Ahvenkalojen runsastumista kyllä en en osaa sanoa Särkikalojen runsastumista Haukisaaliin runsastumista Siikasaaliiden runsastumista Madesaaliin runsastumista Taimen- ja lohisaaliiden runsastumista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Havaintoja kalakantojen tilassa tapahtuneista muutoksista vuonna 2011. 15

3.2.5 Havainnot ympäristöstä Kalastuskyselykaavakkeessa tiedusteltiin ruokakunnilta heidän havaintojaan liittyen merialueen tilaan ja niiden mahdollisia vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Runsaimmin tehtiin havaintoja pyydysten runsaasta likaantumisesta sekä lisääntyneestä veden sameudesta. Myös ulkoisia vaurioita ja haavaumia havaittiin kaloissa melko paljon. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että usein tehtyjä havaintoja negatiivisista ilmiöistä oli kaiken kaikkiaan kuitenkin verrattain vähän (kuva 11). usein toisinaan harvoin en lainkaan en osaa sanoa Pyydysten runsasta likaantumista Veden hajuhaittoja Ulkoisia vaurioita ja haavautumia kaloissa Muita tavanomaisesta poikkeavia muutoksia Lisääntynyttä veden sameutta Runsaita leväkukintoja Haju- ja makuvirheitä saaliskaloissa 0 20 40 60 80 vastaajia, kpl Kuva 11. Alueella kalastaneiden ruokakuntien tekemiä havaintoja vuonna 2011. 3.2.6 Mahdolliset ongelmat toimenpidealueen vapaa-ajankalastuksessa Mahdollisia ongelmia toimenpidealueen kalastuksessa tiedusteltiin kysymyksessä, jossa ongelmavaihtoehdot oli asetettu satunnaiseen järjestykseen ja vastaaja sai valita neljästä eri vaihtoehdosta ongelman suuruusluokan mukaan, tai vaihtoehdon En osaa sanoa. Merkittävimmäksi ongelmaksi koettiin hylkeet sekä rehevöityminen, joka näkyi myös särkikalojen runsastumisena. Myös saaliin määrää pidettiin liian pienenä ja istutuksia tehtiin vastaajien mielestä liian vähän (kuva 12). 16

huomattava ongelma kohtalainen ongelma vähäinen ongelma ei ole haitannut en osaa sanoa Hylkeet Särkikalojen osuus saaliissa Saaliin määrä on liian pieni Kalavesien rehevöityminen Jokin muu epäkohta Kalojen istutuksia on liian vähän Vesikasvillisuuden runsaus Saalislajisto ei vastaa toiveita Veden sameus Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa Alueelle ei saa kalastuslupia 0 20 40 60 80 vastaajia, kpl Kuva 12. Ruokakuntien käsityksiä mahdollisista ongelmista toimenpidealueen kalastuksessa vuonna 2011. Kohdassa jokin muu epäkohta mainittiin seuraavia ongelmia: Uuden kalaväylän merkkaus pielessä Rehevöityminen Veden lämpeneminen Matala vesi Kalastaminen liian pienisilmäisillä verkoilla Tulevat lauhdevedet Liettynyt jokisuu Tuhkasennokalla Info, mistä saa kalastusluvat Tulevaisuus epävarma Yli 2 kg:n taimenet ovat kadonneet. Lisäksi avoimena kysymyksenä pyydettiin kommentteja ja mielipiteitä kalastuksesta, kaloista ja kalastuksen järjestelyistä tiedustelualueella. Vastaukset liittyivät lähinnä vesistörakentamiseen sekä lauhde- ja jätevesien laskuun alueelle (10 kommenttia), kalastukseen sekä kalastuslupiin ja -rajoituksiin (10 kommenttia), merialueen ja kalakantojen tilaan sekä istutuksiin (9 kommenttia) ja hylkeisiin (4 kommenttia) (liite 5). 17

4 Yhteenveto kalastuksesta Pyhäjoen edustan merialueella vuonna 2011 4.1 Ammattikalastus Ammattikalastustieduskyselyllä selvitettiin Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 tapahtunutta ammattikalastusta. Selvityksen tarkoituksena oli tarkentaa tietoja alueen kalastosta ja ammattikalastuksesta Fennovoiman ydinvoimahankkeen lupahakemuksia varten. Kyselykaavake postitettiin ammattikalastajarekisterissä oleville 1., 2. ja 3. luokan ammattikalastajille ruokakuntakohtaisesti (51 kpl). Kyselyyn vastasi 47 ruokakuntaa (92 %), joista 28 harjoitti ammattikalastusta tiedustelualueella. 4.1.1 Kalastus ja saaliit Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella käytettyjä pyyntivälineitä olivat alle 45 mm pohjaverkko (noin 84 500 pyydysyksikköä), yli 45 mm pohjaverkko (noin 11 500 yks.), siika- ja lohirysä (noin 2000 yks.), pintaverkko (noin 1300 yks.), muikku-/silakkaverkko (noin 500 yks.) ja silakkarysä (noin 200 yks.). Kalastusta harjoitettiin alueella pääasiassa kesä- ja syyskuun välisenä aikana ja pienimuotoisemmin ympäri vuoden. Verkkokalastusta harjoitettiin lähes koko tiedustelualueella, lähinnä rannikon tuntumassa ja ulkomerialueen matalikoiden läheisyydessä, myös talvella. Rysäpyynti keskittyi rannikon tuntumaan koko tiedustelualueella. Troolikalastusta ei tiedustelualueella harjoitettu. Vuonna 2011 ammattikalastajien saalis tiedustelualueelta oli noin 32 500 kg kalaa. Siian osuus kokonaissaaliista oli lähes 70 %, josta karisiika muodosti lähes 50 %. Muita kaupallisesti merkittäviä saalislajeja olivat ahven (7,9 %), silakka (4,2 %), muikku (3,7 %), meritaimen (2,7 %) ja lohi (1,8 %). Erikseen mainittakoon vielä erittäin uhanalainen meriharjus, jota saatiin tiedustelualueelta saaliiksi 20 kg vuonna 2011. 4.1.2 Kalastajien havaintoja, mielipiteitä ja kommentteja Ammattikalastajat ovat erittäin huolestuneita ammattinsa tulevaisuudesta. Suurimpana ongelmana pidettiin hylkeiden aiheuttamia haittoja ammattikalastukselle. Muita ongelmia olivat alan heikko kannattavuus, liian pieni saaliin määrä, pyydysten limoittuminen, pyydys- ja pyyntirajoitukset sekä kalavesien rehevöityminen ja siitä aiheutuva särkikalojen suuri osuus saaliissa. Myös ydinvoimalan rakentaminen ja sen lauhdevedet herättivät huolestuneisuutta ammattikalastajissa. 18

4.2 Vapaa-ajankalastus Vapaa-ajankalastustiedustelulla selvitettiin Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 tapahtunutta virkistys- ja kotitarvekalastusta. Kysely tehtiin väestörekisteripohjaisena kolmen kontaktikerran tiedusteluna. Tutkimuksen otoskoko oli 1 000 ruokakuntaa, kun tutkimusalueella asuu kaiken kaikkiaan 7 571 ruokakuntaa. Paikallisia ruokakuntia oli otoksessa 775 ja mökkiläisiä 225. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 677 ruokakuntaa, joten vastausaktiivisuus oli 68 %. Aineistosta laskettiin kokonaispainokerroin ja tulokset yleistettiin koskemaan koko kyselyn perusjoukkoa. Ruokakunnista noin 10 % ilmoitti kalastaneensa tiedustelualueella vuoden 2011 aikana. Kalastaneista 94 % ilmoitti saaneensa saalista. Yhteensä kalastaneita ruokakuntia tiedustelualueella oli vuonna 2011 737. Kalastaneisiin ruokakuntiin kuului keskimäärin kolme henkilöä, joista kaksi osallistui kalastukseen. 4.2.1 Kalastus ja saaliit Vuonna 2011 Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueella kalastettiin yhteensä noin 26 000 kalastusvuorokautta. Eniten vapaa-ajankalastusta harjoitettiin kesälomien aikaan, eli kesäkuun ja elokuun välisenä aikana. Vähäisintä kalastus oli loppusyksyllä ja keskitalvella. Suosituin pyydystyyppi oli alle 40 mm:n pohjaverkot, joita käytti 42 % kalastaneista ruokakunnista. Muita suosittuja pyydystyyppejä olivat heittouistin/vetouistelu (30 %), onki (27 %), muikku-/silakkaverkko (27 %), pilkki (23 %) ja yli 40 mm:n pohjaverkko (22 %). Talvikalastusta kalastaneista ruokakunnista harjoitti noin 40 %. Talvikalastusmuotoja olivat pilkkiminen, verkkokalastus ja koukkukalastus. Kokonaissaalis kalastanutta ruokakuntaa kohden oli 102 kg. Yleistettynä koskemaan koko perusjoukkoa tiedustelualueen kokonaissaaliiksi muodostui noin 75 000 kg. Eniten saaliiksi saatiin karisiikaa (34 %) ja vaellussiikaa (14 %), joiden yhteenlaskettu saalis oli lähes 50 %. Myös hauki, ahven ja silakka olivat yleisiä saaliskaloja. Uhanalaista meriharjusta saatiin myös melko runsaasti (114 kg), vaikkakin sen osuus kokonaissaaliista oli pieni. Runsaimpana saaliissa esiintynyt siika oli myös mieluisin saalis. Muita haluttuja lajeja olivat ahven, taimen, lohi, hauki, silakka ja muikku. Yli 70 % vapaa-ajankalastuksen saaliista saatiin erilaisilla verkoilla, joista suosituin oli alle 40 mm:n pohjaverkko (51 %). Vapavälineiden osuus saaliista oli noin 16 %. 4.2.2 Kalastajien havaintoja, mielipiteitä ja kommentteja Yli 40 % vapaa-ajankalastajista teki vuoden 2011 aikana havaintoja särki- ja ahvenkalojen runsastumisesta tiedustelualueella. Sen sijaan siika-, made- sekä taimen- ja lohisaaliiden runsastumisesta ei juurikaan tehty havaintoja. Merialueen tilaan liittyvistä ilmiöistä useimmin tehtiin havaintoja pyydysten runsaasta likaantumisesta sekä lisääntyneestä veden sameudesta. Myös ulkoisia vaurioita ja haavaumia havaittiin kaloissa melko paljon. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että usein tehtyjä havaintoja negatiivisista ilmiöistä oli kaiken kaikkiaan verrattain vähän. Toimenpidealueen kalastuksessa suurimmiksi ongelmiksi koettiin hylkeet sekä rehevöityminen, joka näkyi myös särkikalojen runsastumisena. Myös saaliin määrää pidettiin liian pienenä ja istutuksia tehtiin vastaajien mielestä liian vähän. Avoimissa kysymyksissä vastaukset liittyivät lähinnä vesistörakentamiseen sekä lauhde- ja jätevesien laskuun alueelle (10 kommenttia), kalastukseen, kalastuslupiin ja -rajoituksiin (10 kommenttia), merialueen ja kalakantojen tilaan sekä istutuksiin (9 kommenttia) ja hylkeisiin (4 kommenttia). 19

Lähdeluettelo: Haikonen, A., Romakkaniemi, A., Ankkuriniemi, M., Keinänen, M., Pulkkinen, K. & Vartema, S. 2004. Lohi ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2003. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Kala ja riistaraportteja nro 320. 54 s. ISBN 951 776 454 5. Leinonen, K. 1989. Vastaamattomuuden vaikutus kalastuskyselyjen luotettavuuteen. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Monistettuja julkaisuja 95. 78 s. ISBN 951 8914 28 1. Moilanen, P. & Lappalainen, A. 1999. Postikysely ja lomakehaastattelu. Julk.: Böhling, P. & Rahikainen, M. Kalataloustarkkailu Periaatteet ja menetelmät. Riista ja kalataloudentutkimuslaitos, Helsinki. S. 220 227. ISBN 951 776 187 2. 20

Liite 1.

Kala- ja vesitutkimus Oy Mekaanikonkatu 3, 00810 Helsinki Puh. 050 313 8330 Ruokakuntakohtainen ammattikalastuskysely Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueelta koskien vuotta 2011 KALASTAJA TAI KALASTUSYHTYMÄ 1. Nimi Syntymävuosi Osoite Puhelin Sähköpostiosoite 2. Harjoititteko kalastusta vuonna 2011 tiedustelualueella (liitteenä olevan kartan osa-alueet A, B ja C)? Merkitse sopiviin kohtiin prosentteina (%), kuinka suuri osuus kalastuksestanne tapahtuu kyseisellä alueella. Jos ette harjoittaneet vuonna 2011 ammattikalastusta tai ammattikalastuksenne tapahtui tiedustelualueen ulkopuolella, merkitkää rasti kohtaan ei ammattikalastusta tai ammattikalastusta muualla. Rannikkokalastusta alueella A Rannikkokalastusta alueella B Rannikkokalastusta alueella C Troolikalastusta tiedustelualueella (alueet A, B ja C) Ammattikalastus, luokka 1 Ammattikalastus, luokka 2 Ammattikalastus, luokka 3 % % % % % % % % % % % % Ammattikalastusta muualla Ei ammattikalastusta Jos ette harjoittaneet ammattikalastusta tiedustelualueella (kartan osa-alueet A, B ja C), teidän ei tarvitse jatkaa täyttämistä. Palauttakaa kuitenkin kaavake palautuskuoressa tai ilmoittakaa asiasta puhelimitse/tekstiviestillä numeroon 050-3138330 tai sähköpostitse: (sauli.vatanen@kalajavesitutkimus.fi). KALASTUKSEEN OSALLISTUNEET 3. Ruokakunnassa tai kalastusyhtymässä kalastaneet henkilöt ja heidän osuutensa ruokakunnan tai kalastusyhtymän kalastuksesta. Nimi osuus kalastuksesta (%) PYYNTIPAIKAT TIEDUSTELUALUEELLA 4. Merkitse kalastuspaikat eri pyydyksillä tiedustelualueella karttaan nro 1. Eri pyydyksille käytettävät symbolit käyvät ilmi kartasta.

PYYNTI TIEDUSTELUALUEELLA (KARTAN OSA-ALUEET A, B ja C) KUUKAUSITTAIN JA KOKO VUONNA 2011 5. Merkitse alla olevaan taulukkoon pyynnissä keskimäärin olleiden pyydysten lukumäärä (kpl) ja pyyntipäivien määrä (pv) tiedustelualueella (Kartan alueet A, B ja C) kuukausittain. HUOM! Muistithan merkitä pyyntipaikat karttaan. kuukausi Pyydys kk 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Pohjaverkko ( 45 mm) kpl pv Pohjaverkko (45 mm ) kpl pv Muikku-/Silakkaverkko kpl pv Pintaverkko kpl (lohi-/taimenverkko) pv Siika-/lohirysä kpl pv Push-up rysä kpl pv Silakkarysä kpl pv Suomukalarysä kpl pv Maderysä kpl pv Pinta-/välivesitrooli kpl pv Pohjatrooli kpl pv Nuotta kpl pv Made-/haukikoukut kpl pv Muu pyydys, mikä? kpl pv 6. Käyttämienne verkkojen koot (keskimäärin) Pohjaverkot ( 45 mm) Pohjaverkot (45 mm ) Muikku-/ silakkaverkot Lohi- ja taimenverkot Solmuväli, mm Pituus, m Korkeus, m 7. Jääpeitteisen ajan pyynti (pyydys, saalislajit). Ympyröi karttaan nro 1 jäältä pyynnin sijoittuminen!

8. Merkitse saamasi kalasaaliit tiedustelualueelta (kartan alueet A, B ja C) kuukausittain vuonna 2011 (kg). Mikäli kuukausisaaliit eivät ole tiedossa, niin merkitse vuosisaaliit. k u u k a u s i Saalislaji 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosi ahven hauki kuha made silakka muikku lohi meritaimen karisiika vaellussiika meriharjus lahna särki muu 9. Mitä muita kalalajeja olette havainnut tiedustelualueella? 10. Tiedustelualueella pyynnissä olleiden pyydysten puhdistamiseen käytetty aika (h) keskimäärin vuonna 2011. Pyydys Verkot puhdistuskertoja vuodessa puhdistusaika yhtä puhdistuskertaa kohti keskimäärin (h) puhdistustyöaika vuodessa (h) Rysät 11. Ammattikalastuksen harjoittaminen ja tulevaisuus. Olen harjoittanut ammattikalastusta vuotta. Olen kalastanut ammatikseni tiedustelualueella (kartan osa-alueet A, B ja C) vuotta. Kauanko aiotte jatkaa ammattikalastusta tiedustelualueella? Muuttuko kalastuksenne? Miten?

12a. Merkitse karttaan nro 2 tiedossasi olevat karisiian, meriharjuksen, silakan, muikun, hauen, ahvenen sekä mateen kutualueet. Käytettävät symbolit käyvät ilmi kartasta. 12b. Merkitse lohen ja vaellussiian vaellusreitit nuolilla karttaan nro 2. Käytettävät symbolit käyvät ilmi kartasta. 13. Arvioi kalastusta häiritsevien tekijöiden merkitystä tiedustelualueella (kartan osa-alueet A, B ja C) vuonna 2011. Ei haittaa Vähäinen ongelma Kohtalainen ongelma Huomattava ongelma 1. Vesistörakentaminen 1 2 3 4 5 2. Alan heikko kannattavuus 1 2 3 4 5 3. Saalislajisto ei vastaa toiveita 1 2 3 4 5 4. Hylkeet 1 2 3 4 5 5. Lupien vaikea saanti 1 2 3 4 5 6. Kalavesien rehevöityminen 1 2 3 4 5 7. Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa 1 2 3 4 5 8. Vapaa-ajankalastus 1 2 3 4 5 9. Pyydysten limoittuminen 1 2 3 4 5 10. Saaliin määrä on liian pieni 1 2 3 4 5 11. Kalojen makuvirheet 1 2 3 4 5 12. Särkikalojen suuri osuus saaliista 1 2 3 4 5 13. Kalojen istutuksia on liian vähän 1 2 3 4 5 14. Veden sameus 1 2 3 4 5 En osaa sanoa 15. Jokin muu epäkohta, mikä? 1 2 3 4 5 14. Mitä kalalajeja ensisijaisesti tavoittelette? Laittakaa kolme mieluisinta kalalajia järjestykseen. 1. 2. 3. 15. Yleisiä huomioita alueen kalastuksesta ja kalakannoista (jatka tarvittaessa erilliselle paperille). maaliskuuta 2012 Vastaajan allekirjoitus KIITOS VASTAUKSESTA!

Liite 2.

Liite 2. Ammattikalastajien ilmoittamat kutualueet ja vaellusreitit. Kartassa on käytetty seuraavia tunnuksia: KS=karisiika, S=silakka, a=ahven, H=hauki, M=made ja mh=meriharjus.

Liite 3.

Kala- ja Vesitutkimus Oy puh. 046 5318 391 nro: KALASTUS RAAHEN JA PYHÄJOEN EDUSTAN MERIALUEELLA VUONNA 2011 1. Valitse vaihtoehto, joka kuvaa sinua parhaiten Asun vakituisesti tiedustelualueella (Pyhäjoen tai Raahen alue/ympäristö) Ruokakunnallamme on loma-asunto tiedustelualueella (Pyhäjoen tai Raahen alue/ympäristö) En asu vakituisesti eikä ruokakunnallamme ole loma-asuntoa tiedustelualueella 2. Kalastiko ruokakuntanne tiedustelualueella vuonna 2011? Merkitse rastilla. Tiedustelualue kattaa liitteenä olevan kartan osa-alueet A, B ja C. Kyllä, ja sai saalista Kyllä, mutta ei saanut saalista Ei, mutta on aiemmin kalastanut alueella Ei ole kalastanut alueella aiempina vuosina koskaan Mikäli kukaan ruokakuntaanne kuuluva ei kalastanut tiedustelualueella, niin teidän ei tarvitse jatkaa täyttämistä. Palauttakaa kuitenkin kaavake palautuskuoressa tai lähettäkää tekstiviesti numeroon 046 5318 391. Kirjoittakaa viestiin kyselykaavakkeen oikeassa yläkulmassa oleva kaavakkeen numero ja viesti en kalastanut. Voitte ilmoittaa asiasta myös sähköpostilla: (kala.kysely@kalajavesitutkimus.fi). 3. Millä osa-alueilla (kartan alueet A, B ja C) ruokakuntanne kalastus tapahtui? Merkitse kyseisen osaalueen kohdalle rasti. Jos kalastitte usealla eri osa-alueella, voitte valita useamman kohdan. Ruokakuntamme kalastus tapahtui Alueella A Alueella B Alueella C 4. Vuonna 2011 ruokakuntaanne kuului henkilöä, joista kalastukseen tiedustelualueella osallistui henkilöä. 5. Arvioikaa ruokakuntanne kalastaneiden henkilöiden yhteenlasketut kalastuspäivät (= päivät jolloin kalastettu) kuukausittain tiedustelualueella vuonna 2011. Jos esim. kaksi samaan ruokakuntaanne kuuluvaa henkilöä on kalastanut saman päivän aikana, merkitkää kyseiselle päivälle kaksi kalastuspäivää. kuukausi kalastuspäiviä, kpl 1 tammi 2 helmi 3 maalis 4 huhti 5 touko 6 kesä 7 heinä 8 elo 9 syys 10 loka 11 marras 12 joulu

6. Arvioikaa alla olevaan taulukkoon ruokakuntanne tiedustelualueelta eri pyydyksillä saama saalis (kg) vuonna 2011. Arvioikaa myös: monenako päivänä kukin pyydystyyppi on ollut pyynnissä (kohta: Pyyntipäivien lukumäärä) montako pyydystä keskimäärin oli yhtä aikaa käytössä pyyntipäivää kohti (kohta: Pyydysten määrä/pyyntipäivä) Pyydystyyppi Pyyntipäivien lkm Ahven Hauki Ruokakunnan saalis pyydystyypeittäin kg Maiva/ muikku Taimen Lohi Made Silakka Kuha Särki Lahna Pyydysten määrä/pyyntipäivä Vaellussiika Karisiika Meriharjus Muu laji,mikä? Muikku/silakkaverkko Pohjaverkko alle 45 mm Pohjaverkko yli 45 mm Pintaverkko (lohi/taimenverkko) Katiska Pitkäsiima Syöttikoukku Pilkkivapa Onki Heittovapa / vetouistin Muu pyydys, mikä?

7. Harjoitatteko kalastusta jäältä? Mille osa-alueelle (kartan osa-alueet A, B ja C) talvikalastuksenne sijoittuu? Kalastusmuoto Kyllä Osa-alueen tunnus (kartalla: A, B ja C) Pilkkiminen Verkkokalastus Koukkukalastus Muu, mikä En harjoita talvikalastusta jäältä 8. Arvioi asteikolla 1 5, kuinka usein olet havainnut seuraavia ilmiöitä viimeisen vuoden aikana tiedustelualueella? Ympyröi vaihtoehto, mikä mielestäsi vastaa väittämää parhaiten. en lainkaan=1 harvoin=2 toisinaan=3 usein=4 en osaa sanoa=5 1. Haju- ja makuvirheitä saaliskaloissa 1 2 3 4 5 2. Ulkoisia vaurioita ja haavautumia kaloissa 1 2 3 4 5 3. Pyydysten runsasta likaantumista 1 2 3 4 5 4. Runsaita leväkukintoja 1 2 3 4 5 5. Lisääntynyttä veden sameutta 1 2 3 4 5 6. Veden hajuhaittoja 1 2 3 4 5 7. Muita tavanomaisesta poikkeavia muutoksia, Mitä? 1 2 3 4 5 9. Oletko havainnut viimeisen vuoden aikana tiedustelualueella seuraavia ilmiöitä? Ympyröi vaihtoehto, mikä mielestäsi vastaa väittämää parhaiten. en=1 kyllä=2 en osaa sanoa=3 1. Siikasaaliiden runsastumista 1 2 3 2. Särkikalojen runsastumista 1 2 3 3. Ahvenkalojen runsastumista 1 2 3 4. Taimen- ja lohisaaliiden runsastumista 1 2 3 5. Madesaaliin runsastumista 1 2 3 6. Haukisaaliin runsastumista 1 2 3 10. Oletko koskaan saanut saaliiksi tiedustelualueelta meriharjuksia? Oletko tehnyt havaintoja meriharjuksen lisääntymisestä alueella, missä?

11. Seuraavassa on lueteltu mahdollisia ongelmia tiedustelualueen kalastuksessa. Ympyröi jokaisen tekijän kohdalla, kuinka suurena ongelmana pidät kyseistä tekijää nykyisin merialueen kalastuksessa. Ongelmavaihtoehdot ovat satunnaisessa järjestyksessä. Ei ole haitannut Vähäinen ongelma Kohtalainen ongelma Huomattava ongelma En osaa sanoa 1. Kalavesien rehevöityminen 1 2 3 4 5 3. Veden sameus 1 2 3 4 5 4. Vesikasvillisuuden runsaus 1 2 3 4 5 5. Kalojen istutuksia on liian vähän 1 2 3 4 5 6. Saalislajisto ei vastaa toiveita 1 2 3 4 5 7. Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa 1 2 3 4 5 8. Saaliin määrä on liian pieni 1 2 3 4 5 9. Alueelle ei saa kalastuslupia 1 2 3 4 5 10. Särkikalojen osuus saaliissa 1 2 3 4 5 11. Hylkeet 1 2 3 4 5 12. Jokin muu epäkohta, mikä? 1 2 3 4 5 12. Mitä kalalajeja ensisijaisesti tavoittelette? Laittakaa kolme mieluisinta kalalajia järjestykseen. 1. 2. 3. 13. Muuta? Kommentteja ja mielipiteitä kalastuksesta, kaloista ja kalastuksen järjestelyistä tiedustelualueella. KIITOS VASTAUKSESTASI!

Liite 4.

Liite 4. Vapaa-ajankalastuksen saalis (kg) pyyntimuodoittain vuonna 2011. Pyyntimuoto ahven hauki vaellussiika meriharjus säyne lahna särki karisiika kuha muikku silakka taimen lohi made yhteensä muikku/silakkaverkko 127 58 691 0 0 0 230 115 0 1 002 4 952 0 0 0 7 174 pohjaverkko < 45 mm 3 829 1 013 3 754 101 23 1 393 1 336 24 960 299 299 725 518 63 154 38 470 pohjaverkko > 45 mm 783 334 5 942 0 0 340 23 438 58 0 69 449 115 230 8 781 pintaverkko (lohi/taimen) 0 0 144 0 0 0 0 0 0 0 0 288 138 0 570 katiska 1 462 553 0 0 0 0 173 0 0 0 0 0 0 35 2 222 syöttikoukku 0 2 384 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 382 3 766 pilkki 2 052 138 138 0 12 0 1 198 185 0 0 0 0 0 23 3 746 onki 1 111 12 0 0 127 173 1 042 0 0 0 0 0 0 23 2 487 heittouistin/vetovapa 720 4 647 46 12 0 0 0 0 0 0 0 92 58 0 5 574 muu, tuppi rysä 0 1 152 0 0 0 576 0 0 0 0 0 0 0 576 2 303 ei tietoa 0 0 0 0 0 0 0 115 0 0 0 0 0 0 115 kaikki yhteensä 10 084 10 289 10 715 113 161 2 482 4 002 25 813 357 1 301 5 746 1 347 374 2 423 75 208

Liite 5.

Liite 5. Vapaa-ajankalastuskyselyn vapaat kommentit. Kalastus merialueella harvojen ja vanhojen harrastus. Veneitä kulkee hyvin vähän. Hylkeet repivät verkot ja kesällä limoittuvat. Jokisuulla syyspyynti näyttää vilkkaalla. Sitä auttaa istutukset. Kotitarvekalastus on tärkeää rannikolla asuville ja kesämökin omistajille. Kalastus silloin tällöin. Ahventa ja lohia. Poika pyydystää. Vaelluskalan nousu jokeen on erittäin heikkoa. Informaation puute! Asiantuntevia myyjiä ei liikkeissä ollenkaan. Suurin ongelma kalastuksen valvomattomuus. Pahinta nahkiaisen ja suuren siian pyynnissä. Taimenta pitää istuttaa enemmän. Siian ja hauen istutukset näkyvät, samoin made, mikä lisääntynyt paljon. Kalasto muuttumassa, ahven lisääntynyt räjähdysmäisesti. Huolestuttavaa on jäiden/talvikalastuksen säilyminen. Kalasto rasittuu kultakaivos Nordic Minesin purkuputken tulon myötä. Siika ja taimen tarvitsevat lisäistutuksia. Rautaruukin kuormitus on aiheuttanut menetyksiä kalastoon. Ydinvoimalan ja kultakaivoksen päästöjä seurattava. Olen saanut tietooni, että kaivokselta valutetaan jo nyt Piehinkijokea myöten myrkkyjä Perämereen. Tuulivoimapuiston merimyllyt vaikuttavat veden sameuteen, jos Rajakiiri oy:n hanke toteutuu. Toivon, että viranomaisia valvotaan kun he eivät ymmärrä tätä asiaa! Joskus esiintyy siioissa loisia kiduksissa, muita ongelmia en ole havainnut. (limoittumista verkossa) Raahen edusta ja myös pohjoisemmat alueet perinteisiä karisiian kalastusalueita. Lauhdevesi tulee nostamaan veden lämpötilaa ja siika on nimenomaan kylmän veden kala. Seurauksena on kyseisen kalastusmuodon katoaminen saaliiden huvetessa. Toivottavasti sijaan saadaan lisääntyviä kuha saaliita. Talvikalastus 2010-2011 4kk saalis 50 kg pikkusiikaa. Saalis aika heikko, verkkoja pyynnissä 10 nippua. Kuhasaaliit lisääntyneet. Taimenta ei yhtään. Aloitan kesäkalastuksen 2012 Aluetta rasittavat jo Rautaruukki, tuleva kultakaivos ja nyt vielä ydinvoimala ja tuulimyllyt. Ei kommentoitavaa. Merirysä pyyntiä tulisi rajoittaa. 1 rysä per talous riittää. 27mm siikaverkko pyyntiä pitää rajoittaa pikkusiian kutuaikana. > lopettaa kutuaikana 2 viikoksi. Hylkeet vähemmäksi Kalastin aiemmin kesällä jokisuulla, mutta kalat maistuivat "maalta" joten lopetin. Huolissaan kultakaivoksen "jätemyrkkyvesistä". Jätevesien tarkkkailu retuperällä. Puhdistamot pitäisi olla varmoja, mutta eivät ole. Silloin kaikki mereen ja muutkin jätealtaat tyhjiksi " kun puhditamossa oli joku vika". Siikaa voisi vaikka istuttaa. Ahvenelle mieluisia paikkoja voisi miettiä. Taimenta kun sais Sairauden vuoksi kalastus jäi vähiin. Silakkasaalis erittäin huono takavuosiin verrattuna. Nykyisin kalastan vain mato-ongella kesäisin.