Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015
Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset, ennakkotapauksia Lakimuutosmuutos Miten edetä jos yhteiskäsittely olisi hyvä vaihtoehto Milloin viemäröinti kannattaa (HAKEVE-hanke) 2
Vesihuoltolaki: nykyinen lainsäädäntö Liittymisvelvollisuudesta voi aina hakea vapautusta Mikäli kyseessä on toiminta-alue ja vesihuoltolaitos ei halua vapautusta myöntää, ei vapautusta yleensä saa. Ennakkotapaukset: KHO antoi 6 päätöstä liittämisvelvollisuudesta 10.11.11 Ympäristönsuojeluviranomainen oli myöntänyt vapautukset Vesihuoltolaitoksen valituksesta HAO kumosi päätökset lukuun ottamatta yhtä vapautusta vesijohtoon liittämisestä HAO: Liittäminen ei ollut hakijan kannalta kohtuutonta - ei tarvetta tutkia muita perusteita KHO ei muuttanut HAO:n päätöksiä Olosuhteet 5 hylätyssä hakemuksessa Liittämiskustannukset 13-15 000, 3 tapauksessa kiinteistöllä asui 1 henkilö, yhdessä kuivakäymälä ja yhdessä jätevesijärjestelmä uusittu 2008 Vapauttamisperusteiden ankara tulkinta 3
Vesihuoltolaki: päätöksiä Vähäinen jätevesi (KHO:2014:59) KHO: Kiinteistö voitiin vapauttaa viemäriverkostoon liittämisestä kun vesihuoltopalvelujen tarve oli vähäinen Kiinteistöllä sijaitsi lomarakennus ja saunarakennus. Kiinteistöllä oli käytössä kuivakäymälä. Käyttövesi kannettiin rakennuksiin kiinteistöllä olleesta vesipisteestä. Hallinto-oikeus oli päätöksellään kiinteistön omistajan valituksesta kumonnut ympäristölautakunnan päätöksen, jolla hakemus vapautuksen saamiseksi oli hylätty, ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi vapautuksen myöntämistä varten. Hallinto-oikeus oli todennut, että koska rakennuksessa ei ollut vesijohtoa, kantovedestä muodostuva jätevesimäärä oli vuokrauskäytössä olevan loma-asunnon vuosittaisesta käyttöasteesta riippumatta niin pieni, että vesihuoltopalvelujen tarvetta voitiin pitää vähäisenä. 4
Vesihuoltolaki: päätöksiä Vähäistä suurempi jätevesi (Turun HAO 26.8.2013) Hallinto-oikeus velvoitti vapaa-ajan asunnon liitettäväksi viemäriverkostoon kylpytynnyrin aiheuttaman suuren vedenkulutuksen vuoksi Hallinto-oikeus katsoi, että vaikka kysymyksessä oli vapaaajan asunto, vesiosuuskunnan palvelujen tarvetta ei voitu veden kulutuksesta saatu selvitys huomioon ottaen pitää vähäisenä erityisesti koska kiinteistö sijaitsi taajamatyyppisellä alueella. Kiinteistön vedenkulutus oli vesilaskun mukaan noin 60 m³ vuodessa, josta suurin osa aiheutui kylpytynnyrin käytöstä. 5
Vesihuoltolaki uudistui 2014 (681/2014) 10 Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, jos: 1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä; ja 2) kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi terveydensuojelulaissa säädetyt laatuvaatimukset täyttävää talousvettä. Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos: 1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään; tai 2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään. 6
Vesihuoltolaki 681/2014 11 Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen 10 :ssä tarkoitetusta kiinteistön liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. 7
Vesihuoltolaki 681/2014 Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos: 1) liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja 2) vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toimintaalueella. Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi edellytyksenä vesijohtoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Edellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on 2 momentissa säädetyn lisäksi, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. 8
Vesihuoltolaki 681/2014 Voimaantulosäädös: Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jossa laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy 31 päivään joulukuuta 2018 asti tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 :n mukaisesti. Tarkoittaa sitä, että mikäli toiminta-alue on jo hyväksytty ennen 1.9.2014, tulkitaan liittymisvelvollisuuden osalta vanhaa lakia 2018 saakka. Lisätietoja: Vesihuoltolakiopas 2015 (http://www.mmm.fi/attachments/vesivarat/ijkgpv0p5/vesih uoltolakiopas_2015.pdf) 9
Yhteisen vesihuollon etuja Kustannussäästö: Investointikustannukset osallistujaa kohti selkeästi pienemmät Ylläpitokustannukset pienenevät ja tekijöitä on enemmän: Puhdistamon hoito mahdollista ulkoistaa ja säännöllisen seurannan tehtävät voi jakaa Puhdistustulokset tasaisemmat: Jätevettä muodostuu tasaisemmin ja tasalaatuisempana Muu infra: Samalla voi mahdollisesti uudistaa talousvesihuollon, valokuidun ym. (suuremmat hankkeet) Yhteinen toiminta voi olla esim. osuuskunnan viemäröintihanke, naapureiden yhteinen pienpuhdistamo, talousveden hankintaa ja toimitusta jne. 10
Käsitteitä Vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta (yli 50 asukasta, yli 10 m3/vrk) toiminta-alue hyväksytty kunnassa Vesihuoltoyhtymällä tarkoitetaan useamman talouden yhteisen vesihuollon järjestämistä organisoidusti silloin kun kyseessä ei ole vesihuoltolaitos. toimialueesta sovitaan Vesihuoltoyhtymän organisaatiomuoto voi olla: määrittelemätön, avoin, osuuskunta, osakeyhtiö, muu Yhtiömuotoinen tarpeen kun liittyjiä on enemmän tai haetaan avustuksia rekisteröitävä Patentti- ja rekisterihallitukseen säännöt, hallinnointi ym. huolehdittava voi olla vahvistettu toiminta-alue Yhtiömuotoa ei aina tarvita liittyjiä on muutama talous kirjallinen sopimus aina hallinnollisesti kevyt 11
Kirjalliset sopimukset Myös vain kahden talouden yhteisistä järjestelmistä ja rakenteista tulee sopia kirjallisesti! Ongelmia voi tulla esim. muutto- tai kuolintapaustilanteissa, korvaus- ja korjauskustannusten sopimisessa jne. Kirjallisesti sovittavia asioita esim.: osakkuudet ja niiden siirrot vastuuraja: oma/yhtymä toiminta-alue putkilinjojen rasitukset puhdistamon tonttirasite hoito ja huolto sähkö: mistä liittymästä (mittauksena), oma liittymä kustannusjakokäytäntö hallinto/tiedotus 12
Lisätietoja Vesiosuuskunnan ABC, Uudenmaan ympäristökeskus, 2005 Haja-asutuksen vesihuolto Vesihuolto-osuuskunta, Varsinais- Suomen ELY-keskus, 2012 Ohjeita 2-10 kiinteistön yhteisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen, JAMK, 2009, (http://www.jamk.fi/global/hankeet/vesihuoltohanke/20794_ohje ita_yhteisten_jatevesijarjestelmien_toteuttamiseen.pdf) Osuuskunnan perustajan opas, Pellervo-Seura, 2010 (http://www.pellervo.fi/osuuskunta/perustamisopas.html) Apua myös: Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry (SVOSK), www.svosk.fi Suomen Vesiosuuskuntien Liitto ry (SVOK), www.vesiosuuskunnat.fi 13
Muista myös Liian pitkälle menevää omin päin hääräilyä asukkaille ei suositella, hyvissä ajoin mukaan ammattitaitoinen suunnittelija, kunta, sekä osuuskuntahankkeissa myös ELYkeskus. Haja-asutuksen jätevesienkäsittelystä on ns ikävapautus, eli ennen 9.3.1943 koskevia omistajia koskeva vapautus. Vapautus EI koske viemäriin liittymistä. 14
Aina viemäröinti ei kannata Nykyinen väestökehitys ja kaupungistuminen johtavat siihen, että maaseudun asutusrakenne pirstaloituu entisestään. Suurimmat ongelmat: harva maaseutu ja kaavan lievealueet Yhteinen viemäriverkosto muodostuu kiinteistökohtaista järjestelmää edullisemmaksi, kun Helposti kaivettava maa: rakennustiheys yli 20-30 rakennusta km 2 (rakennusten etäisyys < 225 m). Vaikeasti kaivettavilla kallioisilla alue: tiheys yli 40-60 rakennusta km 2 (rakennusten etäisyys < 160 m). Yhteistyö maankäytön ja vesihuollon suunnittelijoiden kesken oleellisinta. Viemärin laajentamistarpeen arvioinnissa tulisi huomioida riittävällä tarkkuudella paitsi ympäristön- ja terveydensuojelulliset kriteerit, myös kunnan väestökehitys ja maankäytön kehittämissuunnitelmat. Julkaisu: Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut vuoteen 2030. Suomen ympäristö 4/2013. Helminen, Vienonen, Ristimäki, Maunula. http://hdl.handle.net/10138/38508 15