MÖKKIKAUSI PAKETTIIN ROVAKAIRAN ASIAKASLEHTI 3 2014. Energiansäästöviikko kotona. Saunan terveysvaikutukset: Uusi laji saunajooga. sivu 8.

Samankaltaiset tiedostot
Sodankylän kesä alkaa filmifestareilla. Säästän energian jäälle. Pertti Sankilampi teki kaksivuotisen sähkösopimuksen

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Antti. Sähkösopimukset uudistuvat. monella tavalla. juuret tiukasti lapissa. levi Pohjoismaiden suurin matkailukeskus vuoteen 2020 mennessä?

MITTAROINTI ETENEE -laskutus muuttuu KESKIAUKEAMALLA LEIKIN LOMASSA KANTA-ASIAKAS- JÄRJESTELMÄN ENERGIAPOLLARI NEUVOO NYT NETISSÄ

Antti Asplund suunnittelee kummia

Verkkotoimikunnan kokous Torstai

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Iltapäivän teeman rajaus

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun

Aleksanterinkatu 17, 8krs saneeraus, jossa uudistettiin 650m2 toimistotilat.

Kemijoki Oy Vesivoimalaitoksien valaistus

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Valtiovarainministeriön asetus. vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Konttisen kesäteatterin

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Kemijoki Oy esittäytyy

AULIS. kaukolämpö. Liittyjän ohjeet

Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa Liisa Haarla

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

1 (5) Ohjeet pientalojen rakentajille Rovaniemen Verkko Oy:n jakelualueella. Rakentajalle palvelut toteuttaa Rovaniemen Energia konserni.

4 Suomen sähköjärjestelmä

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Paimionjoki voimantuotannossa

Kotimaista säätövoimaa vedestä

AURINKO TUO SMOOTHIET

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

Paimionjoki voimantuotannossa

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Virtaustekniset suoritusarvot ja s

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

Sijainti ja alue. saakka.

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

Imatran ympäristöohjelma

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

Oulun Golf Oy Varsinainen yhtiökokous (kevätkokous) Esityslista

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Espoon kaupunki Pöytäkirja 10

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli

Biopuhdistaja 4 - harmaavesipuhdistaja. Harmaavesipuhdistajan Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Suvilahti sota-aikana

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

SEPÄNKATU KUOPIO

Kaukolämmön toimintaperiaatteet, hallinta ja seuranta Marko Alén, Helen Oy

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa Jarkko Hintsala

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen

Työpaikkojen radonkorjauksista

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

Viranoja muuttaa muotoaan

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Millä Tampere lämpiää?

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

Merihenkistä toimistotilaa

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä Katja Hynynen

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta soittamalla Pemcolle p tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31.

Kodin tuntu tulee läheltä

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Transkriptio:

ROVAKAIRAN ASIAKASLEHTI 3 2014 MÖKKIKAUSI PAKETTIIN sivu 8 Energiansäästöviikko kotona sivut 13 Saunan terveysvaikutukset: Uusi laji saunajooga sivut 22 ROVAKAIRAN OMAT SIVUT KAIHUAN SANEERAUS TOI LAITOKSELLE PUOLI VUOSISATAA LISÄÄ KÄYTTÖIKÄÄ KESKIAUKEAMALLA

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 2014 74. vuosikerta ISSN 0355-5356 Julkaisija: Rovakaira Oy Koskikatu 27 Postiosoite: PL 8013, 96101 Rovaniemi p. (016) 331 6200 www.rovakaira.fi Rovaniemen toimitus: toimittaja Markku Torkko Helsingin toimitus: päätoimittaja (vastaava) Ari J. Vesa p. (09) 5305 2714 ari.vesa@energia.fi Toimituksen sihteeri: Riitta Lahti p. (09) 5305 2715 riitta.lahti@energia.fi Kustantaja ja toimitus: Adato Energia Oy Fredrikinkatu 51 53 B Postiosoite: PL 1427, 00101 Helsinki Ulkoasu: Cheri Tamminen Rovakaira Oy:n sivut Ajatus Oy Osoitteenmuutokset: Paikallinen sähköyhtiö Sähköyhtiöt investoivat sähköverkkoihin tulevien viiden vuoden aikana arviolta runsaat neljä miljardia euroa. Valtaosa investoinneista tehdään maaseutumaisessa ympäristössä toimivissa yhtiöissä. Rovakaira valmistautuu osaltaan korvaamaan uudissähköistyksen vuosikymmeninä rakennetut verkostot systemaattisesti seuraavien 15 vuoden aikana. Sähköverkkojemme uusiminen on tänä vuonna edennyt kiitettävää tahtia. Tätä kirjoitettaessa työn alla ja valmistumassa on noin 80 kilometriä uutta keskijännitejohtoa teiden reunoihin. Tavoitteemme on saada saneerattua noin 100 kilometriä johtoja vuoden loppuun mennessä. Ensi vuoden töiden valmistelu ja suunnittelu on jo menossa. Haja-alueiden johtojen uusiminen jatkuu runsaan sadan kilometrin vuositahdilla. Lisäksi aloitamme säävarman verkon kehittämisen myös taajamien asemakaava-alueilla. Näillä alueilla osa keskijännitejohdoista kaapeloidaan maan alle. Olemme kaavailleet seuraavien vuosien rakentamismääräksi noin 30 kilometrin kaapelointia vuosittain. Taajamissa kaapelointi tarkoittaa avoimia kaivantoja, työkoneiden liikkumista yms. ympäristössä näkyvää. Teemme kaikkemme minimoidaksemme työmaista aiheutuvat haitat. Lopputuloksena saadaan kuitenkin sään ilmiöiltä suojassa olevaa sähköverkkoa. Kaapelin toimintaa uhkaa lähinnä varomaton työkoneiden käyttö tai yllättävät routavauriot. Routaan voidaan varautua huolellisella rakentamisella. Maata kaivettaessa toivomme meihin oltavan yhteydessä varmistaaksemme kaapelien sijainnin suunnitellulla työalueella. Energia-ala tuntuu uutisia seuratessa elävän jatkuvien uhkakuvien ja ongelmien keskellä. Totuus täällä arjen aherruksessa näyttäytyy kuitenkin toisenlaisena. Sähköt toimivat keskimääräisellä asiakkaalla lähes vuoden jokaisena tuntina. Pitkiä keskeytyksiä on ani harvoin ja niitä aiheuttavia vikoja korjataan kaikin mahdollisin resurssein välittömästi. Voi tietenkin kysyä miksi sitten lailla pitää säätää normit, joiden täyttämiseksi tehdään vuosikymmenien päähän ulottuvia investointiohjelmia. Rovakairan tapaisen paikallisten omistaman sähköyhtiön toimintatapaan on aina kuulunut verkoston kunnosta huolehtiminen. Ennen ohjelmia tehtiin omaan järkeen ja kokemukseen nojaten, nykyään lähtökohtana ovat lainsäätäjän asettamat normit. Oma näkemykseni on, että lainsäädäntö tarjoaa edelleen tilaa oman kokemuksemme ja tietomme hyödyntämiseen siten, että sähköverkko on jatkossakin hyvässä kunnossa ja rahaa käytetään järkevästi panokset minimoiden ja tuotokset maksimoiden. Miksi sähköverkkoja muuten näin laajasti uusitaan? Asiakkaiden hyväksi, mahdollisimman katkoton sähkö on välttämätöntä kotona, koulussa ja työpaikalla. Syysterveisin! Rovakaira Oy Tapio Jalonen toimitusjohtaja Painopaikka: Forssa Print 2014 4 441 612 Painotuote

Kuva: Lapin Kansan arkisto, 1967 Kaihuan saneeraus toi laitokselle puoli vuosisataa lisää käyttöikää Teksti ja kuvat: Markku Torkko Kaihuan voimalaitoksen rakentamisen historiaa 21.12.1958 Laitos koekäynnistettiin joulukuun 21.päivä ensimmäistä kertaa. Rakentamiseen osallistui parhaimmillaan 130 miestä. Rakentaminen maksoi 200 milj. markkaa. Valmistuessaan 2000 kilowatin laitos tuotti 3/4 alueen sähköntarpeesta. 13.3.1959 Uusi laitos pyörii täydellä teholla ja tuottaa vuositasolla 4-6 miljoonaa kilowattituntia. Kaihuan laitosta tosin käytetään vain talvella ja silloinkin vain päiväsaikaan, sähkön kulutuksen ollessa huipussaan. Epäilyksistä huolimatta laitoksen suuri teräsputki ei päässyt jäätymään kertaakaan. 30.9.1959 Voimalaitoksen maapato murtuu syöksyputken kohdalta aiheuttaen kymmenien miljoonien markkojen vahingot. Kymmeniätuhansia kuutioita vettä valuu rinnettä alas ja kaivaa valtavan uoman, jonne laitoksen syöksyputki vajoaa pitkältä matkalta tukirakenteineen. 5.10.1959 Vanttauskosken vesistöjen säännöstely herätti keskustelua. Rovakairan ehdotuksena oli Vanttausjoen vesistön Saukkojärven yläpuolella olevien vesien kääntäminen kulkemaan Kaihuajoen vesistön kautta, mikä vähentäisi ylävesistöjen viljelyksiin ja kalakantaan kohdistuvaa rasitusta muihin säännöstelyvaihtoehtoihin verrattuna. 24.12.1959 Voimala kytkettiin takaisin Rovakaira Sähkö Oy:n verkkoon tuloputken ja maapadon korjaustöiden valmistuttua. Pääpato jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen ja eri paikkaan. Tuloputkea piti padon uuden sijainnin takia pidentää entisestään 160 metrin verran, jolloin putken kokonaispituudeksi muodostui 610 metriä. 9.2.1988 Kaihua ll jauhaa 3,3 megawattia vesivoimaa. Rovakairalle Kaihua merkitsi säästöä ostosähkön hankintakuluista. Kaihua I pyöri ennen Kaihua I I:sta melkein yötä päivää täydellä teholla, sillä sähkön kulutus kasvoi nopeasti. 24.9.2014 Vastasaneeratulle laitokselle ennustetaan vielä pitkää käyttöikää. Uusi komposiittiputki korvasi puuja teräsputket. Korjaukset ja uudistukset yhteenlaskettuina paransivat Kaihuan hyötysuhdetta noin 20 prosenttia. 1

2 Rovakairan Tuotanto Oy:n vuonna 1959 valmistunut Kaihuan vesivoimalaitos vihittiin alkukesästä, Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä eli 4. kesäkuuta käyttöön peruskorjattuna. Kemijoen/Kaihuanjoen vesistöön vuonna 1958 rakennetulla ja vuonna 1959 käyttöön otetulla voimalaitoksella on tehty täydellinen peruskorjaus vuosien 2012 ja 2013 aikana. Saneeraus tuo voimalaitokselle puoli vuosisataa lisää käyttöikää, sanoo Rovakairan Tuotanto Oy:n toimitusjohtaja Tapio Jalonen. Investointi maksoi noin 3,4 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön avustus kattoi noin 630 000 euroa. Samassa yhteydessä uusittiin myös Rovakairan Tuotannon muiden pienvesivoimalaitosten automaatiota runsaalla puolella miljoonalla eurolla. Kaihuan uusitun voimalaitoksen putouskorkeus jylhissä Kemijokivarren maisemissa on Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri eli 46 metriä. Sen edelle nousevat valtakunnallisessa tilastossa vain PVO-Vesivoima Oy:n Kemijoen/Jumiskojoen Jumiskon voimala (96 metriä), Vattenfall Sähkötuotanto Oy:n Vuoksen/Koitajoen Pamilo (50 metriä) ja saman firman Lapuanjoen/Nurmonjoen Hirvikoski (47 metriä). Kaihuan voimalaitoksen (Kaihua I) teho on noin 2 MW. Aikaisemmin nimellä Rovakairan Sähkö Oy tunnettu yhtiö on suunnitellut ja rakentanut Kaihuajärven vesistöön kaikkiaan kolme pienvesivoimalaitosta. Voimalaitosten yhteisteho on 6,6 MW (Kaihua I 2,0 MW, vuonna 1977 valmistunut Kaarni 1,2 MW ja vuonna 1987 rakennettu ja käyttöön otettu Kaihua II 3,4 MW). Yhteensä Rovakairan Tuotannon vesivoimalaitokset Kaihualla ja Kaarnilla tuottavat 14 miljoonaa kilowattituntia sähköä vuodessa. Määrä vastaa 700 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Rovakaira Oy:n palveluksessa 10 vuotta ollut verkkoinsinööri Jukka Parikka kiittelee uutta tekniikkaa ja automaatiota, joiden avulla Kaihuan vesivoimalaitoksen hyötysuhdetta on voitu korottaa merkittävästi. Työt tehtiin pääasiassa vuoden 2013 aikana, mutta suunnittelu aloitettiin tietenkin aikaisemmin. Tuloputki, turpiinit ja genaraattori uusiksi Uusiksi menivät generaattori, turpiini ja tuloputki sekä 20 kilovoltin kojeistot eli käytännössä Kaihua Ykkönen rakennettiin punatiilisiä ulkoseiniä lukuun ottamatta kokonaan uudelleen. Korjaustyön ajan laitos oli poissa tuotannosta. Pääkomponentteja on toki huollettu aikaisemminkin, mutta näin suuri saneeraus on voimalaitoksen historiassa ensimmäinen ja sellainen tehdään hyvin harvoin, kertoo Parikka. Voimalaitos on yli 50-vuotisen historiansa ajan toiminut moitteettomasti. Tosin syyskuun lopulla 1959 sattunut maapadon murtuminen pysäytti voimalaitoksen toiminnan kesän ajaksi. Myös puinen tuloputki on uusittu 1980 1990-lukujen vaihteessa. Komposiittiputki korvasi puun ja teräksen Vuonna 2013 tehdyssä peruskorjauksessa 600 metrin pituinen ja halkaisijaltaan kaksimetrinen tuloputki on valmistettu entistä kestävämmästä ja liukkaammasta materiaalista, komposiitista, jonka veden vastus on pienempi kuin useita vuosikymmeniä Kaihuan laitosta palvelleen puu/teräsputken. Verkkoinsinööri Parikan mukaan kaikki korjaukset ja uudistukset yhteenlaskettuina paransivat Kaihuan vesivoimalaitoksen hyötysuhdetta noin 20 prosenttia. Turpiinit, generaattorit ja automaatio ovat 50 vuoden aikana merkittävästi kehittyneet. Investoinnit alkoivat olla ajankohtaisia, sillä vesivoimalaitoksen iäksi lasketaan yleisesti noin 50 vuotta.

Vasemmalla: Verkkoinsinööri Jukka Parikka Kaihuan vesivoimalaitoksen edustalla. Oikealla: Komposiitista valmistettu 600 metrin mittainen ja halkaisijaltaan kaksimetrinen tuloputki takaa vedelle entistä liukkaamman liikkeen. Vuonna 1987 Kaihua I:n rinnalle valmistuneessa Kaihua II:ssa on niin sanottu asynkronigeneraattori. Se tarkoittaa sitä, että se on periaatteessa lähes normaali oikosulkumoottori, joka kytketään verkkoon täsmentää Parikka. Kaihua I menee paljon nätimmin verkkoon, kun se tahdistetaan. Se on kestomagnetoitu moottori, niin sanottu PMG-kone. Kaihua I:ssä on säädettävä Francisturpiini. Kaihua II:n Francis-turpiini toimii vakioteholla. Kuntien omistama tuotantoyhtiö Rovakairan Tuotanto Oy:n omistaa kolmen Lapin kunnan omistama Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä. Rovakairan Tuotannolla on myös kalanistutusvelvoite niihin vesistöihin, joihin voimalaitokset on rakennettu. Kaihuan vanha voimalaitos eli Kaihua I on ollut monille Kemijokivarren ja Kaihuan vesistöalueen ihmisille pitkäaikainen työpaikka voimalaitoksen rakennus- Vasemmalla: Laitoksen hyötysuhde on parantunut mittavan saneerauksen ansiosta noin 20 prosenttia. Vesivoimalaitoksen iäksi lasketaan yleisesti noin viisikymmentä vuotta. aikana ja myöhemmin Rovakairan palveluksessa. Nyt he kaikki ovat jo eläkkeellä ja laitosta hoidetaan pääosin kaukokäyttönä Rovakairan keskusvalvomosta Rovaniemeltä. Syklit kulkevat siten, että kesällä ja syksyllä kerätään 363 neliökilometrin sadealueelta vettä varastoihin eli Saukkojärveen, Pikku-Kaarnijärveen, Iso-Kaarnijärveen, Pikku-Kaihuaan ja Iso-Kaihuaan. Talvella sitten ryhdytään pikku hiljaa pudottamaan altaita ja tuottamaan sähköä asiakkaille. Rovakairan Tuotannon strategia on panostaa uusiutuvaan sekä päästöttömään energiantuotantoon. Kaihuan vanhin vesivoimalaitos jauhaa tehdyn investoinnin myötä vielä 2060-luvullakin puhdasta, hyvin säädettävää vesivoimaa. Vesivoiman merkitys on edelleen ensiarvoisen suuri sähköntuotannon parhaiten säädettävänä elementtinä. Kulutus vaihtelee ja uudet tuotantotavatkin ovat tuulen ja auringonpaisteen mukaan toimivia, toteaa Rovakairan Tuotannon toimitusjohtaja Tapio Jalonen. OSAKKEEN- OMISTAJILLE Rovakairan Tuotanto Oy:n osakkeiden lunastushinnan maksu päättyy joulukuussa 2014 Vuonna 2001 jakautumisessa perustetun yhtiön Rovakairan Tuotanto Oy osakkeet ovat siirtyneet enemmistöosakekauppaa seuranneessa lunastuksessa Ounastähti Kehittämiskuntayhtymälle vuonna 2004. Kuntayhtymä on maksanut A- ja B-osakkeista välimiesoikeuden määräämän lunastushinnan, 44,50 / osake. Niiden osakkaiden, jotka eivät ole toimittaneet osakekirjojaan Rovakairan pääkonttoriin lunastettaviksi, osakkeiden lunastushinta on tallennettu aluehallintovirastoon. Sieltä se on ollut nostettavissa 10 vuoden ajan. Määräaika täyttyy kuluvan vuoden joulukuun 28. päivänä, jonka jälkeen Rovakairan Tuotanto Oy:n osakkeista ei ole enää mahdollista saada lunastushintaa. Osakkaan, joka ei ole vielä nostanut lunastushintaa, tulisi hinnan saadakseen toimittaa pikimmiten osakekirjat ja lunastuksen hyväksymislomake Rovakairaan, Kauppakeskus Revontulen neljänteen kerrokseen Rovaniemellä tai postitse Rovakaira Oy, Osakeasiat, PL 8013, 96101 Rovaniemi. Ritva Illikaiselta, puh. 0400 416 042, sähköposti ritva.illikainen@rovakaira.fi, voitte tarkistaa Rovakaira Oy:n ja Rovakairan Tuotanto Oy:n osakerekisteritiedot ja pyytää lisätietoja tai lomakkeita. Puutteelliset tiedot saattavat mm. estää Rovakaira Oy:n osingonmaksun. 3

ENERGIAPOLLARI Energiapollari vinkkaa Kesä oli tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin. Helleraja meni rikki useaan otteeseen ja kesän lämpöennätystäkin parannettiin moneen kertaan. Näin syksyn kynnyksellä on kuitenkin hyvä aika kerrata, mitä asioita tulisi huomioida valmistautuessa lämmityskauteen. Lämmitys Huonekohtaiset lämpötilat on hyvä tarkistaa, jotta turhalta lämmittämiseltä vältytään. Suositeltava lämpötila oleskelutiloissa on 20 22 C ja makuuhuoneissa 18 21 C. Kannattaa muistaa, että 1 C:n sisälämpötilan muutos, joko vähentää tai lisää kulutusta noin 5 %:a. Lämmityspattereiden ja termostaattien toimintakunto ja lämpötila-asettelut kannattaa siis tarkistaa. Varaavan tulisijan aktiivinen käyttö on hyvä tukilämmönjärjestelmä ja parhaimmillaan se voi leikata jopa 10 20 % lämmityskuluista. Kytke myös lämminvesivaraaja talvikäyttöasentoon, jolloin myös alavastus on käytössä. Ilmanvaihto Ilmanvaihdon ongelma lämmityksen kannalta on siitä johtuvat lämpöhäviöt, kun lämmintä ilmaa päästetään ulos. Siksi onkin tärkeää, että ilmanvaihto tapahtuu hallitusti. Koneellisen ilmanvaihtokoneen suodattimet kannattaa vaihtaa kesän jälkeen. Lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihdon osalta on muistettava tarkistaa tuloilman lämmityksen asetus ja laittaa kesäpelti syrjään tai vaihtaa kesäkenno takaisin normaaliin kennoon. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa voi venttiiliä säätää pienemmälle, kun ilmat viilenevät. Tarkista myös ovien ja ikkunoiden tiivisteiden kunto. Ilmalämpöpumppu Muista kytkeä pumppu lämmitysasentoon. Säädä päälämmitysjärjestelmän termostaatit 2 4 C alemmas kuin ilmalämpöpumpun asetusarvo, jotta pumpulle tulee tilaa lämmittää. Puhdista ulkoyksikkö roskasta ja tarkista, ettei kondenssiveden putki tai aukko ole tukossa. Puhdista myös sisäyksikkö ja vaihda suodattimet tarvittaessa. Sodankylässä avattiin uudet toimitilat TEKSTI JA KUVAT RITVA ILLIKAINEN, KAISA YLIPEURA Rovakaira Oy:n ja Rovakairan Verkonrakennus Oy:n Sodankylän toimistotilat ovat siirtyneet osoitteeseen Kittiläntie 107 muutaman kilometrin päähän keskustasta. Perjantaina 6.6.2014 pidettiin avajaiset. Poikkeuksellisen helteinen sää helli kävijöitä. Päivän aikana piha-alueella ja sisätiloissa riitti vilskettä. Asiakkaat olivat lähteneet innolla katsomaan uusia tiloja. Rovakairan toimisto on ollut aiemmin Sodankylän keskustassa, asiakkaat kuitenkin vakuuttivat löytävänsä uusiin tiloihin. Erinomaisen hyvä ja henkilökohtainen palvelu on heille niin tärkeä asia, ettei muutama kilometri suuntaansa ole este. Henkilökohtaista neuvontaa ja asiakaspalvelua saa arkisin klo 9 12 ja sopimuksen mukaan muulloinkin kaikissa Rovakairan, Rovakairan Verkonrakennuksen ja Energiapolarin asioissa. Niin asiakkaat kuin henkilöstö vaikuttivat tyytyväisiltä tiloihin. Tila on rakennuksessa käytetty tehokkaasti ja tilat ovat asianmukaiset, hukkaneliöitä tai turhaa prameilua ei ole. Pihatyöt olivat avajaisten aikaan vielä kesken, mutta vähitellen nekin alkavat olla valmiit. Energianeuvoja Toni Semenoja 4 Yhteyttä energianeuvojaan voi ottaa sähköpostitse osoitteessa: toni.semenoja@energiapollari.fi tai soittaa numeroon 040 8095 544 Energianeuvoja vastaa ripeästi kysymyksiin myös netissä osoitteessa: www.energiapollari.fi Avajaisten yhteydessä oli mahdollisuus osallistua Jopopolkupyörän arvontaan, jota kävijät ihastelivat sisäänkäynnin vieressä. Kesäkuun loppuun mennessä uusissa tiloissa käyneiden kesken arvotun pyörän voitti Kaarina Korvanen.

Rovaniemen palvelupiste Käyntiosoite: Kauppakeskus Revontuli Koskikatu 27, 4 krs. Postiosoite: PL 8013, 96101 Rovaniemi www.rovakaira.fi Napapiirin toimisto Käyntiosoite: Pukinpolku 40 Postiosoite: PL 8013, 96101 Rovaniemi Kittilän palvelupiste Lukkarintie 30, 99100 Kittilä Sodankylän palvelupiste Kittiläntie 107 B, 99600 Sodankylä www.rovakaira.fi