ristijärvi tiedottaa 1/2005

ristijärvi tiedottaa 1/2005 Kunta ja kuntalaiset lähemmäksi toisiaan Kainuu ja Ristijärvi sen mukana elää suuren hallinnollisen muutoksen aikaa Kainuun maakunta kuntayhtymän aloittaessa toimintansa vuoden 2005 alusta. Se merkitsee muutoksia paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa, joka siirtyy maakunnan toiminnaksi, niin myös kunnalle jäävien tehtävien organisoinnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa Kainuun maakunta kuntayhtymä, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää kansalaisten vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Kunnat rahoittavat maakunnan toiminnan, mutta eivät osallistu päätöksentekoon eivätkä toiminnan johtamiseen. Maakunnan päätöksentekoa ohjaavat Laki Kainuun hallintokokeilusta sekä kulloisetkin erityislait. Maakuntahallinnon voimaan tulon johdosta noin 60 työntekijää on siirtynyt kunnasta maakuntahallinnon palvelukseen. Suurin osa säilyttää entiset työtehtävänsä, mutta muutamien työpaikka on siirtynyt muualle. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön lisäksi maakunnan palvelukseen ovat siirtyneet hallinnon tukipalveluita kuten palkkalaskentaa, laskutusta, reskontraa ja atk-tukea tuottaneet henkilöt. Kunnan palvelukseen on jäänyt noin 120 työntekijää, joista suurin osa, noin 70, on maatalouslomittajia viiden kunnan alueella sekä opettajia, ja noin 30 muuta henkilöstöä. Ristijärven kunnassa tehtäväalueen supistuminen ja henkilöstön vähentyminen on otettu vastaan mahdollisuutena organisoida tehtävien hoitamista uudella tavalla. Toiminnassa korostuvat elämisen laatuun, arkiasioihin, asumiseen, asuinympäristöön ja viihtyvyyteen sekä työhön ja elinkeinoihin liittyvät asiat. Organisaatiolla pyritään edistämään sitä, että palvelun tuottajat ja päätöksentekijät tulisivat lähemmäksi asukkaita ja palveluiden käyttäjiä, ja että kuntalaiset voisivat vaikuttaa aktiivisuudellaan palveluiden laatuun ja niiden tuottamistapoihin. Henkilöorganisaatiossa on luovuttu osastopäällikköjaosta ja asiat on vastuutettu kymmenelle vastuualueelle, joista suoraan kunnanjohtajan johdolla vastaavat niiden päälliköt. Ne ovat Lasten päivähoito/päivähoidon ohjaaja Kerttu Härkönen Opetustoimi/hallintosihteeri Terttu Härkönen ja peruskoulun toiminta/rehtori Eino Kymäläinen Rakennus- ja ympäristötoimi/ kunnanrakennusmestari Pertti Härkönen Tie- ja kiinteistön hoitotoimi/ rakennusmestari Pentti Kemppainen Elämänlaatupalvelut/vapaaaikasihteeri Raili Lassila Lähipalvelut/hallintosihteeri Terttu Härkönen Maatalouslomitus/maataloussihteeri Merja Kemppainen Elinkeinotoimi ja strategiat/ kunnanjohtaja Reijo Fredriksson Hallinto/kunnanjohtaja Reijo Fredriksson Tukipalvelut/hallintosihteeri Terttu Härkönen Kun henkilökunnan lukumäärä on vähäinen, on samoilla henkilöillä useita tehtäviä ja niitä voi olla useilla eri vastuualueilla. Selkeiden esimiessuhteiden säilyttämiseksi kukin henkilö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti vain yhteen vastuualueeseen ja hänellä on vain yksi esimies. Vastaavasti kustakin asia-alueesta kantaa vastuun edellä esitetyn vastuualuejaon mukaisesti yksi henkilö. Palveluiden tuottamiseen sen sijaan osallistuu eri vaiheissa yleensä useita henkilöitä. He ovat organisoituneet palveluketjujen mukaisesti ryhmiin, joihin kuuluu henkilöitä eri vastuualueilta. Ryhmiä kutsutaan toimintatiimeiksi. Kukin tiimi kuuluu johonkin vastuualueeseen, jonka päällikkö vastaa sen toiminnasta. Tiimin jäsenet suunnittelevat keskenään työnjakonsa ja toimintansa, ja jokaiseen tiimiin on nimetty tiimivastaava, joka mm. raportoi tiimin toiminnasta vastuualueen päällikölle. Tiimit työskentelevät niin, että niihin kuuluu välittömiä asiakaspalveluita tuottavia henkilöitä ja asia-alueen asiantuntijoita sekä hallinnon ja talouden asiantuntija. Kun asiakaspalvelu pyritään mahdollisimman paljon keskittämään palvelusihteereille Yhteispalvelupisteeseen, ovat he luonnollisesti eniten kanssakäymisissä asiakkaiden kanssa. Palvelusihteerit, Lea Lukkari ja Jouko Möttönen, ovat aina tavoitettavissa ja he ovat asiakaspalvelun asiantuntijoita. Taustalla työskentelevät muut asiantuntijat huolehtivat siitä, että palvelusihteereillä on oikeat tiedot kunkin asian hoitamiseen. Silloin kun palvelusihteereillä ei ole riittävästi tietoa jonkin asian hoitamiseen, he ottavat yhteyden ao. asiantuntijaan tai ohjaavat asiakkaan hänen luokseen. Asiantuntijoiden tavoittaminen onnistuu parhaiten palvelusihteereiden kautta. Luottamushenkilöorganisaatiossa ovat suurimmat muutokset siinä, että perusturvalautakunta, sivistystyölautakunta, maatalouslautakunta ja tekninen lautakunta ovat lakanneet. Niiden toimialaan ennen kuuluneet asiat ratkaisee nyt kunnanhallitus ja perusturva-asiat hoidetaan Kainuun maakunta - kuntayhtymässä. Rakennus- yms. lupien käsittelyä sekä rakentamista ja rakennuttamista asiantuntija-asioiden hoitamista varten on kuitenkin rakentamislautakunta, ja palveluiden käyttäjien kokemusten hyödyntämistä varten uusi palvelulautakunta. Palvelulautakunnan tarkoituksena on palveluiden laadun parantaminen sekä kuntalaisten aktivoiminen ja innostaminen yhteisten asioiden hoitamiseen. Se työskentelee sitä varten, että palveluiden sisältö ja palveluiden tuottamistapa olisivat käyttäjien kannalta mieluisia. Palvelulautakunta ei ole vielä kokoontunut, mutta sen toimintatapaa on suunniteltu hyvin paljon asiantuntijoiden kuulemisen varaan. Asiantuntijoita ovat palveluiden käyttäjät ja palveluiden tuottajat. Esimerkkeinä käyttäjäryhmistä voisi mainita mm. eri ikäryhmät kuten nuoret, vanhukset, eläkeläiset ja työikäiset, taikka eri kylien asukkaat, mökkiläiset, koululaisten ja päivähoitolasten vanhemmat, liikuntapaikkojen käyttäjät, kirjastossa asioivat jne.. Palvelulautakunta voi jakaantua jaostoiksi. Se antaa mahdollisuuden mm. siihen, että yksi jaosto erikoistuu ikääntyneiden ihmisten asioihin ja täydennettynä eläkeläisjärjestöjen edustajilla se voisi toimia vanhusneuvostona. Vastaavasti voisi syntyä myös nuorisoneuvosto. Kaiken kaikkiaan palvelulautakunnan jäsenten kautta kuntalaiset voivat välittää palveluiden tuottamiseen liittyviä odotuksiaan palveluiden tuottajille ja päätöksentekoon. Tämä ei kuitenkaan vähennä tarvetta palveluiden käyttäjien ja niiden tuottajien väliseen välittömään vuorovaikutukseen. Toivon, että osaisimme käyttää mahdollisuudet hyväksemme niin, että Ristijärvi olisi vieläkin parempi paikka asua ja elää. Reijo Fredriksson kunnanjohtaja Tasavallan Presidentti Tarja Halonen on myöntänyt erikoissairaanhoitaja Saara Pikkaraiselle 6.12.2004 Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin. Ansioristi luovutettiin 11.1.2005 Ristijärven kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä. Ristijärven kunnan palveluksessa vuodesta 1974 lukien Ristijärvellä luokanopettajana toiminut Markku Lassila jäi eläkkeelle 1.1.2005. Lassila toimi Ristijärvellä Hiisijärven koululla lukukauden1974-1975, josta hän siirtyi Koskenkylälle vuosiksi 1975-1991 ja edelleen Kirkonkylän ala-asteelle toimien luokanopettajana ala-asteella 31.12.2004 saakka. Antoisia eläkepäiviä Markulle! Erikoissairaanhoitaja Saara Pikkarainen on toiminut 1.8.1983 lukien Ristijärven Terveyskeskuksessa ja edelleen Ristijärven kunnan vakinaisessa palveluksessa 1.8.1988 lukien 31.12.2004 saakka, jonka jälkeen hän siirtyi Kainuun Maakuntayhtymän palvelukseen osastonhoitajaksi Kainuun Keskussairaalan psykiatriselle osastolle. Ristijärven kunnan luottamustehtävissä hän on toiminut v.1989 lukien vuoteen 2004. Vuodesta 1993 lukien hän on toiminut yhtäjaksoisesti ensin valtuuston ja vuodesta 1997 lukien kunnanhallituksen puheenjohtajana v. 2004 loppuun saakka. Edellä mainittujen luottamustehtävien lisäksi hän on ollut Ristijärven vanhaintukisäätiön hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta. Kunnallisten luottamustehtävien lisäksi Saara Pikkaraisella on v.1993 lukien ollut lukuisa määrä maakunnallisia luottamustehtäviä. Onnea Saara!

2 Ristijärvi tiedottaa Asioinnin keskittäminen Yhteispalvelupisteeseen Ateenan paraolympiavoittaja Minna Leinosta muistettiin Ristijärven Pirtillä pidetyssä tilaisuudessa 20.12.2004. Ristijärven kunta muisti Minnaa hienosta suorituksesta 5 000 euron shekillä.ristijärven kunnan lahjashekin luovuttivat kunnanhallituksen pj. Saara Pikkarainen ja valtuuston pj. Mauno Heikkinen (oik.). Kainuun Liikunnasta Hannu Tikkanen (vas.) lahjoitti Minnalle samassa tilaisuudessa 1000 euron harjoittelustipendin ja standaarin. Minna muistettiin myös Ristijärven kulttuuritapahtuma ry:n vuosittain myöntämällä Ämmän -tittelillä. Vireä virkamies Kunnanjohtaja Reijo Fredriksson Asiakaspalvelu keskitetysti Yhteispalvelupisteestä (Aholantie 25) klo 8 16. Yhteispalvelupiste on toiminut muutaman vuoden osoitteessa Aholantie 25 Kirjaston vieressä. Alusta pitäen sinne on ollut tarkoitus keskittää mahdollisimman suuri osa kunnan viraston asiakaspalvelusta. Käytännössä monet palvelut ovat kuitenkin jääneet vielä Kunnantalolle, joka on osoitteessa Aholantie 19. Asiakkaat ovat saaneet osan palveluista Yhteispalvelupisteestä ja osan Kunnantalolta tai muualta. Yhteispalvelupisteen ulkopuolelta haettaessa on ollut epävarmaa, tavoittaako oikean henkilön, ja monesti asiakas on joutunut käymään useita kertoja ennen kuin oikea virkailija on ollut tavattavissa. Palvelun parantamiseksi ja selkiinnyttämiseksi asiakkaat ohjataan tästä lähtien ensisijaisesti Yhteispalvelupisteeseen. Ainoastaan silloin, kun asiakas on sopinut virkailijan kanssa selkeän tapaamisajan, hän tulee muualla olevan virkailijan luokse, mutta aina muulloin Yhteispalvelupisteeseen. Useimmat asiat ovat hoidettavissa heti Yhteispalvelupisteessä. Jos asian hoitamiseksi kuitenkin täytyy tavata joku asiantuntija, palvelusihteerit hoitavat yhteyden joko heti tai varaavat asiointiajan. Yhteispalvelupiste on avoinna arkisin klo 8 16. Kunnantalon aukioloaika muuttuu ajalle klo 9 12, ja siellä oleva henkilökunta pyrkii keskittämään toimistoaikaansa tälle ajalle. Käytännössä monet joutuvat Kunnantalon aukioloaikana työskentelemään ulkopuolella eikä heitä välttämättä tavoita, ellei ole sovittua tapaamisaikaa. Sen vuoksi asiakkaiden kannattaa käyttää Yhteispalvelupistettä asioimispaikkana. Palvelusihteereillä on ja he jatkuvasti hankkivat tietoa tavallisimmin esille tulevien asioiden hoitamiseksi, ja he osaavat nopeimmin hankkia asiantuntijan osaamisen avuksi, kun sitä tarvitaan. Yhdeksän vuotta Ristijärven kuntaa johtaneelle kunnanjohtaja Reijo Fredrikssonille luovutettiin 21.12.2004 Kajaanin Nuorkauppakamarin tunnustus Vireä virkamies. Palkintoperusteluissa todetaan mm. että Fredrikssonilla on ollut kyky sitouttaa ja innostaa kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat kehittämistyöhön rakentamaan Ristijärvestä Seniorikylä ja näin kääntää tulevaisuuden uhka mahdollisuudeksi.. Ristijärven profi loituminen seniorikyläksi, ikäihmisten ihannekunnaksi on herättänyt myönteistä huomiota maan rajojen ulkopuolellakin. Tunnustus jaettiin 21.kerran. Onnea Reijo! Muun henkilöstön tapaaminen varmimmin ajanvarauksella. Kunnantalon (Aholantie 19) aukioloaika klo 9 12. Nyt tehdään tulevaisuuden historiaa Uvalla kerätään aineistoa kylähistoriaa varten. Kylähistoria on meidän sukupolvemme kunnianosoitus menneiden polvien työlle. Materiaalia kerätään eri osaalueilta, kuten esimerkiksi: Willa Wanha toiminta aloitettu 27.12.04. tarjoamme asukaspaikkoja, jaksottaishoitopaikkoja ja hoitoa ja huolenpitoa esim. omaisen asioinnin ajaksi.willa Wanhasta voi tiedustella esim. kosmetologin, jalkojenhoitajan, hierojan ja käsienhoitajan palveluita. Aloitamme kevään aikana Willa Wanhassa 7-hierontalaitteen hoitosarjojen toteuttamisen. Kevään aikana valmistuvat kerho-, kokous- ja koulutustilat ulkopuolisten käyttöön. Tiedustelut Kaisa 040-504 6604 ja Tarja 040-529 6899 Tervetuloa tutustumaan! talot suvut asutus loma-asutus osuuskunnat seura- ja yhdistystoiminta posti ja puhelin kaupankäynti koulut maaseudun toiminta toimintatavat ja perinteet. Kaikenmuotoinen materiaali on tervetullutta ja mahdollisimman kattavan lopputuloksen kannalta tärkeää. Asiakirjoista otamme tarvittaessa kopion. Valokuvat ovat myöskin tervetulleita. Ota yhteyttä ja sovi materiaalin toimittamisesta tai keskustelutuokiosta. Veikko Jokelainen Puh. 683 482 Ruusa ja Toini Maria. Lottahautamerkin paljastustilaisuus Päälotta Sofia Karjalaisen lottahautamerkin paljastustilaisuus sunnuntaiaamuna 10.10.2004 sukuhaudalla, minne kokoontui pieni joukko Sofiaa vielä muistaneita entisiä lottia ja pikkulottia sekä Sofian kodin -Soopalan naapureita ja sukua. Kainuun Lottaperinneyhdistys on kunnioittanut Kainuun kussakin pitäjässä johtavassa asemassa ollutta lottaa kiinnityttämällä jälkipolville muistoksi ja perinteeksi merkin hänen hautakiveensä. Muistopuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Toini-Maria Eskonpekka Ruusa Kemppaisen laskiessa kukkatervehdyksen. Tilaisuuden hartaushetken piti kirkkoherra Matti Mäkelä. Jumalan Puisto kesän vihreydestä riisuttuna oli saanut kauniit ruskanurmet. Tilaisuutta seuranneen Lottakirkon jälkeen pidettiin muistotilaisuus seurakuntakodissa samanaikaisesti lähetystyön merkeissä. Toini-Maria kertoi perinnetyön saavutuksista ja entinen lotta Laina Romppainen haastateltuna muisteli huumorin höystämänä lottatyötä ja Sofian toimintaa Ristijärvellä Päälotta Sofi a Karjalainen lottahautamuistomerkin paljastustilaisuus 10.10.2004. Oik. Toimi- Maria Eskonpekka Kainuun lottaperinneyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Lottakirkko ja juhlat seurakuntakodilla, samalla lähetyksen kirkkopyhä. (Merkki näkyy kivessä vasemmalla alhaalla) 24.1.2005 Ruusa

Ristijärvi tiedottaa 3 Seurakunnassa tapahtuu Su 6.3 (4. paastos.) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, Olavi Ronkainen Ti 8.3 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke 9.3 klo 10.30 keskiviikkokerho srkkodilla Pe 11.3 klo 18 hartaushetki Lumikirkossa Su 13.3 (Marianp.) klo 10 ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Matti Manninen, Kansanlähetyksen päivät. 13-14.3 Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus srk-kodilla, mukana Manninen. Klo 13 Laina Rautiaisen synt. seurat Jokikylän Ollinvaarassa klo 18 raamatuntutkistelu srk-kodilla, Manninen. klo 19 seurat srk-kodilla, mukana Manninen Ma 14.3 klo 18 raamatuntutkistelu srk-kodilla, Matti Manninen, klo 19 seurat srk-kodilla, mukana Manninen Ti 15.3 klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Olavi Ronkainen Ke 16.3 klo 9.30 lähtö srk-kodilta keskiviikkokerhon retkelle Kuhmoon, paluu n.klo 17 klo 13.30 hartaus Kotokunnaalla klo 19 sv-seurat srk-kodilla, mukana Tuomo Ruuttunen, seurojen jälkeen Herättäjän paikallisosaston vuosikokous Pe 18.3 klo 17-19 haasteliikuntaa YV-keräyksen hyväksi srk-kodilta klo 18 hartaushetki Lumikirkossa klo 19 leipämyyjäiset lähetyksen tasauspäivän ja yhteisvastuukeräyksen hyväksi srk-kodilla, diaesitys La 19.3 klo 10-14 haasteliikunta, YV-tempaus srk-kodilta, nuoret järjestävät lasten kaitsentaa Su 20.3 (Palmus.) klo 10 perhejumalanpalvelus kirkossa, Mustavaaran kirkkopyhä ja rippikoulupyhä, kirkkokuoro, kirkkokahvit ja rippikoulua srk-kodilla klo 13 seurat Pyhännän Sipilässä Hiljaisella viikolla ei ole kerhoja eikä partiota, kokoonnutaan ahtikirkkoihin, joissa seurataan Jeesuksen kärsimystietä Ma 21.3 klo 19 ahtikirkko Ti 22.3 klo 19 ahtikirkko Ke 23.3 klo 19 ahtikirkko, nuoriso palvelee pääsiäiskuvaelmalla To 24.3 klo 19 kiirastorstain ahti, rippi ja HPE kirkossa, kirkkokuoro Pitkäperjantaina 25.3 klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, urut vaikenevat klo 19 ristinjuhla kirkossa Pääsiäisenä 27.3 klo 8 pääsiäisaamu kappelissa klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro Kirkkokahvit ja Anna Mikkosen pianokonsertti srk-kodilla Klo 14 pääsiäisseurat Hiisijärven Päivärinnassa II pääsiäispäivänä 28.3 klo 10 perinnejumalanpalvelus kirkossa klo 13 pääsiäisseurat Jokikylän Pyörteellä Ti 29.3 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke 30.3 klo 10-12 vohvelimyyjäiset ja kahvea lähetyksen hyväksi srk-kodin kirpputorilla klo 13.30 Ehtoollisen vietto Kotokunnaalla Su 3.4 (1. su pääsiäisestä) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, Olavi Ronkainen, kirkkokuoro Kainuun kirkkomusiikkipiirin harjoituspäivä klo 17 hartaus kirkossa Ti 5.4 klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Olavi Ronkainen Ke 6.4 klo 10.30 keskiviikkokerho srkkodilla Su 10.4 (2. su pääs.) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro, Uvan kirkkopyhä, kirkkokahvit srk-kodilla ja klo 12.30 runomatinea YV-keräyksen hyväksi, runoilijapastori Risto Kormilainen klo 18.30 seurat Pyhännän Takalassa Ti 12.4 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke 13.4 klo 13.30 hartaushetki Kotokunnaalla Su 17.4 (3. su pääs.) perhejumalanpalvelus kirkossa, rippikoulupyhä klo 11-13 rippikoulua srk-kodilla Klo 14 muistoseurat Hiisijärven Härkölässä Ti 19.4 klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Olavi Ronkainen Ke 20.4 klo 10.30 keskiviikkokerho srkkodilla Pe 22.4 klo 19 nuorten iltakirkko kirkossa, jonka jälkeen nuorten ilta srk-kodilla Su 24.4 (4. su pääs.) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, partiolaisten ja sotiemme veteraanien pyhä, Kivikylän-Möttölänniemen-Tuliniemen kirkkopyhä, kunniakäynti sankarihaudoilla Kirkkokahvitilaisuus srk-kodilla Klo 19 muistoseurat Päällysmäen Harjunpäässä, tarjoilua klo 18.30 alkaen Ti 26.4 klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke 27.4 klo 10-12 vohvelimyyjäiset ja kahvea lähetyksen hyväksi srk-kodin kirpputorilla klo 13.30 Ehtoollisen vietto Kotokunnaalla Su 1.5 (5. su pääs.) vapunpäivän jumalanpalvelus kirkossa klo 11- vappujuhla YV-keräyksen hyväksi ja arpajaiset srk-kodilla Ma 2.5 alkaa srk-kodin remontti jatkuen kesäkuulle Helatorstaina 5.5 klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro Su 8.5 (6. su pääs.) klo 10 äitienpäivän perhejumalanpalvelus kirkossa Ke 11.5 klo 13.30 hartaushetki Kotokunnaalla Raamattu ja kirkon usko seminaari 13-14.5 Mieslahden Opistolla Su 15.5 Helluntaipäivän eht.jumalanpalvelus kirkossa, Koskenkylän kirkkopyhä, kirkkokuoro, kaatuneiden muistopäivä, kunniakäynti sankarihaudoilla Ristijärven vuoro hoitaa aamun sana Kajauksessa 16.5, 18.5 ja 20.5 Rajaseuturetki Lentiiraan, Kuivajärvelle ja Raatteen Porttiin ti 17.5, kutsuvieraina sotiemme veteraanit, ilm. srk:n kansliaan puh. 681113 tai 681613 Ke 18.5 klo 10-12 vohvelimyyjäiset ja kahvea lähetyksen hyväksi sr-kodin kirpputorilla La 21.5 klo 10-15 rippikoulun palvelupäivä Su 22.5 (Kolminaisuudenp.) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa Ke 25.5 klo 13.30 Ehtoollisen vietto Kotokunnaalla Su 29.5 (2.su helluntaista) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa Ristijärven kappeliseurakunnaksi tulon 200-vuotisjuhla 27-28.8.2005 Kirkko suomessa 850 vuotta Hartaushetket Lumikirkossa Kristillisen kirkon vaikutus ulottuu kauemmaksi kuin 1100-luvulle jkr. Niin lännestä Ruotsista, Tanskasta ja etelästä (Baltiasta ja Keski-Euroopasta, lähinnä Saksasta, Ranskasta ja Englannista) kuin idästä Novgorodin valtapiiriin kuuluneesta Karjalasta, nykyisestä Venäjän Karjalasta levisi kristillinen usko Suomen heimojen maille. Idän Bysantista Ortodoksinen (kreikkalaiskatolinen) kirkko ulotti vaikutustaan itäiseen Suomeen, lähinnä karjalaisten keskuuteen. Sellaiset sanat kuin Raamattu, risti ja pappi lienevät slaavilaista alkuperää ja lainaa idän kirkosta. Roomalaiskatolinen kirkko sai kuitenkin voimakkaimman jalansijan Suomessa. Siihen oli syynä suomalaisten kulttuurelliset ja kaupalliset yhteydet eurooppalaisiin keskuksiin. Suoranaisena tekijänä suomalaisten liittymisessä läntiseen kulttuuriin ja kristillisyyteen pidetään ristiretkiä, joita tehtiin tänne 1100-1200 luvuilla Ruotsista. Kirkon aika Suomessa voidaan katsoa alkaneeksi 850 vuotta sitten, kun Ruotsin kuningas Eerik ja Uppsalan piispa Henrik sotaväkineen tekivät ensimmäisen ristiretken v 1155. Henrik oli syntyjään englantilainen ja Rooman paavin nuntius eli edunvalvoja, sanansaattaja, lähetyspiispa Pohjoismaissa. Perimätiedon mukaan Eerik ja Henrik nousivat maihin Turussa, jossa yhä näytetään Kupittaan lähdettä ensimmäisten suomalaispakanoiden kastepaikkana. Joka tapauksessa Turkuun ryhdyttiin rakentamaan linnaa noihin aikoihin sekä pian myös nykyistä tuomiokirkkoa, joka valmistui monien vaiheiden jälkeen n. v 1250. Toisen olettamuksen mukaan Ruotsin kuningas ja piispa astuivat maihin Kokemäenjoen suistossa nykyisen Ulvilan tienoilla. Perinnelegenda kuvaa myös, miten Lalli(Lauri, Laurentius) niminen talonpoika surmasi piispa Henrikin Köyliön järven jäällä todennäköisesti v 1158. Piispan käynnistä Lallin talossa emäntä kertoi valheellisesti piispan seurueen ryöstämällä ottaneet ruokaa. Todellisuudessa Henrik lienee maksanut rahalla ruuat, mutta Lallin emäntä sai näin miehensä suuttumuksen vallassa puolustamaan suomalaisuutta ja omia elinreviirejä vieraita tunkeutujia vastaan. Toinen ristiretki tehtiin Hämeeseen n. 1248 (Birjel-jaarli), kolmas Viipuriin 1293 (Torgils Knutinpoika). Retket olivat sekä ristiretkiä että Ruotsin vallan turvaamista. Näillä toimilla Ruotsi pyrki laajentamaan maallista vaikutusvaltaansa Suomeen ja itäänpäin samalla turvaten maataan Idän uhkaa vastaan jo tuolloin. Suomen heimojen saamista Ruotsin vaikutuspiiriin perusteltiin kauniisti: Suomen heimoille tahdottiin tuoda kristinusko ja nimenomaan läntisen perinteen, Rooman kirkon mukaisena. Karjalaisethan ovat osaksi ortodokseja. Eli ovat omaksuneet kristillisen uskon itäisen perinteen mukaan. Suomen ortodoksikirkko seuraa Bysantin traditiota, idän kirkon perinnettä. Näin me vietämme Ristijärven kappeliseurakunnaksi tulon 200- vuotisjuhlaa, kun kristillinen kirkko on vaikuttanut maassamme 850 vuotta. Tervetuloa juhlimaan 27-28.8.2005. Hiippakuntamme piispa on lupautunut mukaan. Wille-piispa tulee 28.8. Ristijärven urheilukentällä sijaitsevassa lumikirkossa pidetään hartaushetki perjantaisin klo 18.00. Hetket pidetään joka perjantai pääsiäiseen saakka.

4 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven kunnan henkilöstöorganisaatio 1.1.2005 lukien Ristijärven kunnan henkilöstöorganisaatiorakenne uudistui vuoden alusta, kun uusi hallintosääntö tuli voimaan.vanha osastojako lakkautettiin ja siirryttiin vastuualuejakoon. Vastuualueet ja vastuualueiden esimiehet: Saukkovaaran LATUKAPPELI siunattiin käyttöön la 19.2.2005. Hartaushetken piti kirkkoherra Matti Mäkelä. Hartaushetkeen osallistui joukko kuntalaisia ja Matkailukeskuksessa majoittuvia matkailijoita. Saukkovaaralaisten rakentama latukappeli sijaitsee Saukkovaaran suurten kuusten keskellä. Kappeli palvelee kuntalaisia tarpeen mukaan ja siellä voi käydä hiljentymässä. Jatkossa hartaushetket järjestetään lauantai-iltaisin klo 18.00. Vastuualue Esimies Varamies Kunnanjohtaja kunnanjohtaja Reijo Fredriksson kunnanrakennusmest. Pertti Härkönen Hallinto kunnanjohtaja Reijo Fredriksson hallintosihteeri Terttu Härkönen puh. 61791300/044-7159300 Strategiat, kehittäminen, elinkeinotoimi kunnanjohtaja Reijo Fredriksson maataloussiht. Merja Kemppainen Opetustoimi hallintosihteeri Terttu Härkönen rehtori Eino Kymäläinen puh. 61791309/044-7159309 puh. 61791334/044-7159334 Lähipalvelut hallintosihteeri Terttu Härkönen maataloussiht. Merja Kemppainen Elämänlaatupalvelut vapaa-aikaohjaaja Raili Lassila kirjastosiht. Maritta Karjalainen puh. 61791310/044-7159310 puh. 61791328 Lasten päivähoito päivähoidonohj. Kerttu Härkönen lastenhoitaja Leila Karjalainen 044-7159329 Rakennus- ja ympä- rak.tarkastaja Pertti Härkönen rkm Pentti Kemppainen ristötoimi puh. 61791311/044-7159311 Tie- ja kiinteistönhoito rkm. Pentti Kemppainen kunnanrak.mest. Pertti Härkönen puh. 61791312/044-7159312 Muut tukipalvelut hallintosihteeri Terttu Härkönen rkm Pentti Kemppainen Maataloustoimi, maataloussiht. Merja Kemppainen kanslisti Elsa Mustonen lomitus puh. 61791316 puh. 61791305 sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ristijarvi.fi Henkilöstö sijoittuu vastuualueille seuraavasti: Hallinto/Reijo Fredriksson Opetustoimi/Terttu Härkönen Elämänlaatupalvelut/Raili Lassila Lasten päivähoito / Kerttu Härkönen Tie- ja kiinteistönhoito/pentti Kemppainen Maataloustoimi ja lomitus / Merja Kemppainen Muut tukipalvelut / Terttu Härkönen hallintosihteeri, kanslistit rehtori, opetushenkilöstö, koulu- ja koulunkäyntiavustajat kirjastosihteeri ja kirjastovirkailija päiväkotihenkilöstö, perhepäivähoitajat kiinteistönhoitajat johtavat lomittajat, maatalouslomittajat siivoojat, keittiöhenkilöstö, pesulahenkilöstö Tuki- ym. työllistetty henkilöstö sijoittuu siihen vastuualueeseen, johon hänet on työsopimuksella osoitettu. Jos työllistetty toimii usealla vastuualueella, lähin esimies on hallintosihteeri. Vastuualueilla on toimintaprosessien toteuttamista varten tiimejä. Kukin henkilö on yhden vastuualueen alainen, mutta lisäksi samat henkilöt voivat kuulua useisiin tiimeihin eri vastuualuilla. Siivet ja juuret ja unelmat suuret Vuoden 2005 YV -keräyksen teemana on Siivet ja juuret. Keräysvaroilla halutaan auttaa nuoria juurtumaan elämään ammatillisen koulutuksen avulla sekä kehitysmaissa että kotimaassa. Suomessa pyritään auttamaan nuoria, jotka ovat pudonneet koulutuksesta ja työelämästä. TYÖPAJOILLA heidän kanssaan etsitään suuntaa elämälle; harjoitellaan arki- ja työelämässä tarvittavia taitoja sekä autetaan koulutuksen alkuun. Kehitysmaakohteissa autetaan Kalkutan slummeissa ja sudanilaisten pakolaisleireillä asuvia nuoria. Heille annetaan ammatillista koulutusta ja pyritään vahvistamaan heidän kykyjään selviytyä vaikeissa olosuhteissa. Yhteisvastuuvaroja ohjataan katastrofiavun kohteisiin eri puolilla maailmaa. Nyt siis myös Aasian katastrofin uhreille. Keräyksen varoilla tuetaan erityisesti vanhempansa ja kotinsa menettäneitä lapsia ja nuoria Intiassa, Sri Lankassa ja Indonesiassa. Apu ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Keräyksen suojelijana on presidentti Tarja Halonen. Esimiehenä toimii Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka. Ristijärven seurakunnassa järjestetään YV -arpajaiset ja monenlaisia tapahtumia ja tempauksia. Lisäksi yv -kerääjät kiertävät yv -lippaiden ja -listojen kanssa. Seurakuntamme nuoret ovat luvanneet olla mukana järjestämässä YV:n hyväksi omia tempauksiaan, sillä tämän vuoden keräys on erityisesti nuorten juttu! Olet lämpimästi tervetullut mukaan kantamaan oman kortesi kekoon yhteisen hyvän asian puolesta. Auta vähän, autat paljon. Kunnanhallituksen päätöksiä 8.2.2005 Kunnanhallitus valitsi jäsenet Elinkeino- ja maapoliittiseen Kunnanhallitus valitsi 8.2.2005 kokouksessaan jäsenet elinkeino- ja maapoliittiseen jaostoon ja päätti samalla jaoston toimivallan laajuudesta. Kunnanhallitus siirsi jaoston ratkaistavaksi maa- ja tonttipolitiikan, elinkeinopolitiikan ja kaavoituksen asioita. Jaosto päättää mm. kiinteän omaisuuden ostamisesta valtuuston ohjeiden mukaan, tonttien myymisestä ja vuokraamisesta valtuuston vahvistamien perusteiden nojalla, yritystoiminnan tilojen vuokraamisesta ellei tehtävää ole annettu lautakunnan tai viranhaltijan tehtäväksi. Kaavoitusasioissa jaosto mm. hyväksyy vaikutukseltaan muut kuin merkittävät asemakaavat, päättää asemakaavan ajanmukaistamisesta, antaa rakentamiskehotukset, hyväksyy kaavoituskatsauksen. Yhteensä kaavoitukseen liittyviä asioita siirrettiin jaostolle 17. Jaostoon nimettiin (suluissa henk.koht. varajäsen) Mika Ala-Hiiro (Arto Tolonen), Paavo Oikarinen (Marketta Vuoti), Olavi Oikarinen (Mauno Heikkinen), Hilkka Heikkinen (Riitta Leinonen), Anja Juntunen (Kalevi Heikkinen). Puheenjohtajaksi nimettiin Olavi Oikarinen ja varapuheenjohtajaksi Anja Juntunen. Kunnanhallituksen edustus lautakunnissa 2005-2006 Kunnanhallitus nimesi edustajakseen palvelulautakuntaan Marketta Vuotin ja rakentamislautakuntaan Olavi Oikarisen. Kunnanhallituksen edustus yhteisöissä 2005 2006 Ristijärven vesihuoltoosuuskunta: Reijo Fredriksson Jokikylän vesihuolto: Hannu Ritola Kainuun korkeakouluyhdistys: Liisa Tähkäpää Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry: Hilkka Heikkinen SVS:n Pohjois-Suomen piiri: Anja Juntunen Metsäliitto: Mauno Heikkinen Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys: Saara Pikkarainen Kiinteistö Oy Saukkohaka: Reijo Fredriksson Muut talo- ja kiinteistöyhtiöt: Pertti Härkönen Kainuun Etu Oy: Reijo Fredriksson Viitostie ry: Reijo Fredriksson Kainuun Liikunta ry: Mauno Heikkinen Kainuun jätehuollon kuntayhtymä: Pertti Härkönen Seniorpolis Oy: Anja Juntunen

Ristijärvi tiedottaa 5 Ristijärven kunnan luottamustoimet RISTIJÄRVEN KUNNANVALTUUSTO 2005 2008 Heikkinen Hilkka yrittäjä Kesk. Heikkinen Kalevi eläkeläinen Vas. Heikkinen Mauno maanviljelijä Kesk. Härkönen Jorma, maanviljelijä Kesk. Juntunen Anja tuntiopettaja Vas. Karppinen Leila maanviljelijä Kesk. Kemppainen Anu suurtalousesimies Kesk. Kemppainen Heikki yhteiskuntatieteiden maisteri Kesk. Kemppainen Jaana perushoitaja Kesk. Kemppainen Pekka maatalouslomittaja Kesk. Kurkinen Yrjö, pj. kiinteistönhoitaja, eläkeläinen Kesk. Oikarinen Olavi maanviljelijä Kesk. Oikarinen Paavo nuohoojamestari, yrittäjä Kesk. Tolonen Arto metsänhoitaja Kok. Tolonen Helka 1. vpj. myyjä Kesk. Tolonen Tarja 2. vpj. yrittäjä, sairaanhoitaja Kok. Vuoti Marketta meijeristi Kesk. RISTIJÄRVEN KUNNANHALLITUS 2005 2006 Jäsen: Henkilökohtainen varajäsen: Heikkinen Mauno, pj. Möttönen Jouko Heikkinen Hilkka, vpj. Leinonen Riitta Juntunen Anja Heikkinen Kalevi Kemppainen Jaana Kemppainen Anu Oikarinen Olavi Ritola Marja-Leena Tolonen Arto Ala-Hiiro Mika Vuoti Marketta Oikarinen Paavo Ristijärven keskusvaalilautakunta 2005 2008 Jäsenet: Varajäsenet: Kemppainen Pekka, pj. Kemppainen Anu Vuoti Marketta Kemppainen Viljo Oikarinen Olavi Karppinen Leila Tähkäpää Liisa Härkönen Osmo Juntunen Anja Heikkinen Kalevi Ristijärven rakentamislautakunta 2005 2008 Jäsen: Henkilökohtainen varajäsen: Pyykkönen Eero, pj Juntunen Eino Karppinen Anne, vpj. Ala-Hiiro Mika Kemppainen Eeva Pietilä Anneli Kurkinen Kaarlo Kurkinen Kaisa Kuvaja Eero Heikkinen Kalevi Ristijärven palvelulautakunta 2005 2008 Jäsen: Henkilökohtainen varajäsen: Kurkinen Kaisa, pj. Heikkinen Eila Oikarinen Paavo, vpj. Heikkinen Terttu Leinonen Riitta Pääkkö Hilja Kemppainen Anu Ritola Marja-Leena Heikkinen Matti Jokela Markku Koskela Kimmo Tolonen Erkki Härkönen Lauri Heikkinen Onni Härkönen Tarja Leinonen Sami Kuvaja Salme Juntunen Minna Ristijärven tarkastuslautakunta 2005 2008 Jäsen: Henkilökohtainen varajäsen: Kemppainen Pekka, pj. Jokela Markku Karppinen Leila, vpj. Mäkäräinen Urho Kemppainen Eeva Ritola Hannu Kuvaja Eero Härkönen Rauni Tähkäpää Liisa Tolonen Tarja Ristijärven muut luottamustoimet 2005 2008 Lautamiehet Kajaanin käräjäoikeuteen Lukkari Maija Heikkinen Erkki (Vattuniemi) Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Kemppainen Pekka Härkönen Esa Härkönen Veli-Matti Kemppainen Reino Haataja Timo Torvinen Pekka Kemppainen Jouni Kemppainen Heino Vuoti Marketta Tolonen Helka Edustajat poliisin Kajaanin yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta Tolonen Arto (Jotos) Kemppainen Eeva (varaedustaja) KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ Maakuntavaltuusto Sosiaali- ja terveyslautakunta Heikki Kemppainen, kesk. Kaisa Tolonen, kok. yht.maist. yrittäjä-terveydenhoitaja Koulutuslautakunta Heikki Kemppainen, yht.maist. Ristijärven pitäjähistoria Ristijärven kirjan kirjoittajat Kaarlo Arffman, Eero Oikarinen ja Oiva Turpeinen saivat kiitokseksi hyvästä työstä Jaakko Heikkisen valmistamat tuohikontit, jotka sisälsivät ristijärveläistä käsityötä; Harri Heikkisen valmistamat puukot, Eila Tolosen kutomat Ristijärvi-sukat sekä Liisa Heikkisen leipomaa rieskaa. Ristijärven pitäjähistoria julkistettiin 5.12.2004 Keskuskoululla järjestetyssä kansalaisjuhlassa, Pitäjähistorian kirjoittajat dosentti Kaarlo Arffman, professori Oiva Turpeinen ja opetusneuvos Eero Oikarinen esittelivät teostaan ja sen aiheita. Juhlapuheen tilaisuudessa piti ent. Kainuun maakuntajohtaja Hannes Kemppainen. Kirjahanke lähti liikkeelle opetusneuvos Eero Oikarisen aloitteesta kun hän v. 2001 ehdotti kunnalle ja seurakunnalle, että ne varaisivat määrärahat pitäjän historian kustantamista varten niin, että kirja valmistuisi v.2004. Asian valmistelua varten asetettiin historiatomikunta, johon kunnan edustajaksi nimettiin Reijo Ferdriksson, Hilkka Heikkinen ja Liisa Tähkäpää sekä seurakunnan edustajiksi Kirsti Mikkonen, Untamo Pahkala, Heikki Pulkkinen, Eero Oikarinen ja Matti E.Mäkelä. Matti E.Mäkelä valittiin puheenjohtajaksi ja Reijo Fredriksson sihteeriksi. Aluksi kaavailtiin lukemiston tai historiikin tapaista kevyempää teosta, mutta sen asemasta päädyttiin pitäjänhistoriaan, kun oli kuultu asiantuntujana professori Oiva Turpeista. Tavoitteeksi luonnehdittiin tiedepohjainen, helppolukuinen ja kansantajuinen historiateos, jossa voidaan hyödyntää lukemistoja sekä valokuvakokoelmia. historiakirjan rahoituksen järjestäminen huolestutti ja päätettiin tiedustella eri tahojen osallistumista kustannuksiin. Tammikuun 2002 kokouksessa historiatyöryhmä saattoi kiitollisena todeta, että edellä mainitut kirjoittajat olivat sitoutuneet talkootyönä kirjoitusurakkaan. Laaditun sopimuksen mukaan Kaarlo Arffman on kirjoittanut Ristijärven seurakunnan ja uskonnollisten liikkeiden osuuden, Oiva Turpeinen asutus-, väestö- ja taloushistorian sekä Eero Oikarinen koulutoimen ja yhdistystoiminnan vaiheet. Eero Oikarisen sairauden vuoksi Oiva Turpeinen huolehti käytännössä myös kunnan osuuden kirjoittamisesta. Näin he lahjoittivat harvinaisen asiantuntemuksensa, monitaitoisen työpanoksensa ja tutkijankokemuksensa Ristijärven pitäjänhistorian hyväksi. Heidän vaivannäkönsä on suurenmoinen lahja kaikille ristijärveläisille ja teoksen muille lukijoille. Toinen suururakka on ollut pitäjänhistorian kuvitus. Sen asiantuntemuksella ja uutteruudella on toteuttanut kuvatyöryhmä Lea Lukkari, Untamo Pahkala, Eero Pyykkönen ja Esa Tolonen. He ovat läpikäyneet suuret kuvakokoelmat ja kirjoittajien kanssa valinneet kuvat, jotka onnistuneesti kertovat Ristijärven vaiheista. Teoksen painoasuun saattaminen on Lea Lukkarin käsialaa. 700 sivuinen teos on painettu Gummeruksen kirjapainossa. Kirja on myynnissä Kirkkoherranvirastossa, Yhteispalvelupisteessä, Monimarket Leinosessa ja Ristijärven S-Marketissa 40 euron hintaan. Nuorten kesätyöpaikat haettavina Ristijärven kunnan kesätöihin voidaan vuonna 2005 hyväksyä 1985 1989 syntynyt joka ei ole valmistunut ammatillisesta oppilaitoksesta ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen eikä työttömyysturvaan hakuajan päättyessä 29.4.2005 Ristijärvellä kirjoilla oleva jos ei ole saanut kesätyöpaikkaa muualta. Hakemuslomakkeita on saatavana Yhteispalvelupisteestä, Kirjastosta sekä työvoimatoimistosta Ristijärveltä. Kesätyönhakijan tulee jättää hakemuksensa 29.4.2005 mennessä Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen (os. Aholantie 25, 88400 RISTIJÄRVI). Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Ammatillisen koulutuksen omaava on pääsääntöisesti myös oikeutettu työttömyysturvaan ja työmarkkinatukeen, eikä tällöin ole mahdollista työllistyä Ristijärven kunnan nuorten kesätöillä. Yritykset ja yksityiset kotitaloudet voivat työllistää edellä mainitut ehdot täyttävän nuoren. Kunnan tuki yrityksille ja yksityisille on 84 168 euroa työntekijää kohden riippuen työllistettävästä ajasta. Ilmoitus työpaikasta on tehtävä viimeistään 29.4.2005 mennessä Yhteispalvelupisteeseen. KUNNANHALLITUS

6 Ristijärvi tiedottaa Helsinkiläisessä lähiössä keväällä 1981 Kaksi viidesluokkalaista tyttöä kävelee koulusta kotiin. He pysähtyvät pienen joen sillalla ja toinen kertoo uudelle ystävälleen ääni ylpeydestä kirkkaana: Meillä on mökki Kainuussa. Olen siellä joka kesä. Hoidan lehmiä ja vasikoita. Toinen kuuntelee tarkkaan toisen jatkaessa tarinaansa: Mun äiti on sieltä kotoisin. Se muutti nuorena Helsinkiin ja tapasi isin, sit ne meni naimisiin. Mut yhä me vietetään siellä joka kesä. Se paikka on maailman ihanin. Sen nimi on Ristijärvi Hiljaa kuunnellut tyttö kääntää katseensa joen väreilevästä pinnasta ja vastaa: Mun isä on kotoisin Ristijärveltä. ------------- On kulunut melkein 24 vuotta. Jouluaatonaattona saamme viestin Helsinkiin, että jotain aivan erikoista on tapahtunut: Ristijärven historia on ilmestynyt. Ristijärven yhteispalvelupisteen työntekijä vahvistaa puhelimessa huhun pitävän paikkaansa ja tarjoutuu ystävällisesti viemään tilaamamme neljä kirjaa vielä saman päivän aikana postiinkin. Uuden vuoden alla tulee postista lappu: 8 kiloa kirjoja noudettavissa. Jo samana iltana pidämme ensimmäistä lukupiiriämme Marikan sohvalla: Täällähän on mun sedästä juttua! Hei, Nenämäestä kokonainen luku! Kato tätä karttaa, Tenämänjärvi! Kun ilta alkaa taittua yöksi lähtee Soile vielä jakelukierrokselle viemään omat historiansa hänen veljelleen ja Marikan äidille. Helsinkiläinen talviyö on kaunis, tähdet loistavat, kadut ovat autiot. Soile miettii ajaessaan kuinka oudosti ihmiskohtalot voivatkaan kiertyä toistensa ympärille. Pieni pitäjä Kainuussa oli jo vuosia yhdistänyt häntä ja Marikaa. Yhteisiä muistoja oli lukuisia; Kainuun lomat oli jo monien vuosien ajan suunniteltu yhdessä hyvissä ajoin. Viime vuosina oli yhä useammin mietitty kuulaina kesäyön tunteina kuinka olisi mukavaa selvittää mahdollisen yhteisen sukupuunoksan olemassaolo, olihan Marikan äidin isomummokin omaa sukua Härkösiä. Soile hymyilee ajaessaan ja miettii olisiko heidän ikääntymisellään mitään tekemistä orastavan sukututkimusinnostuksen kanssa. Ristijärven historia ainakin ilmestyi kuin tilauksesta tukemaan tätä harrastusta. Yöllä Soilen puhelimeen tulee tekstiviesti Marikalta, joka on kirjassa päässyt jo ensimmäisen luvun loppuun: Nälänhätää, kannibalismia, kulkutauteja, tuhopolttoja. Ei tartte kuule enää ihmetellä mistä meidän luonteiden sitkeys on peräisin. *************************************************************** Soile Härkönen ja Marika Rosenborg ovat paljasjalkaisia stadilaisia, joiden vanhemmat muuttivat 1960-luvulla Ristijärveltä Helsinkiin. He jatkavat Lukupiiriään seuraavassa Ristijärvi tiedottaa -lehdessä. Kommentit: ristijarvenlukupiiri@yahoo.com VARASTON TYHJENNYS Voimalasta eli entisestä Siwasta voi yleisö noutaa kunnan käytöstä poistettua irtaimistoa ILMAISEKSI Tavarat on nähtävänä ja niitä saa ottaa tiistaina 15.3. ja keskiviikkona 16.3. klo 8 18 välisenä aikana. Esineet on vietävä pois välittömästi, ellei kunnan edustajan kanssa erikseen sovita lyhyestä säilyttämisestä, mutta viimeistään kuitenkin 16.8. klo 18 mennessä. VOIMALAN (ent. Siwa) RAKENNUKSEN purkamisen TARJOUSPYYNTÖ Osuusliikkeen myymälänä 1920-luvulta lähtien toimineen hirsirakenteisen pohjanalaltaan noin 330 m2:n suuruisen 2-kerroksisen (+ betoninen kellari) rakennuksen purkamista koskevat sitovat tarjoukset pyydetään jättämään kirjallisina osoitteella Ristijärven kunta, Aholantie 19, 88400 Ristijärvi viimeistään 18.3.2005 klo 15.30 (kuoreen merkintä PURKUTARJOUS). Ennen tarjouksen jättämistä tarjoajan edellytetään tutustuvan kohteeseen. Tarjouksen tulee sisältää kaikkien rakennusosien siirtämisen purkajan kustannuksella pois tontilta 16.5.2005 mennessä. Lisätietoja ja näytöstä sopiminen rak.mest. Pertti Härkönen, puh. 044-7159311. Kunta pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Ristijärven, Paltamon ja Vuolijoen yhteistoiminta johtavan lääkärin ja johtavan hoitajan osalta loppui 31.12.2004 siirryttäessä Kainuun maakuntahallintoon. Kuvassa johtava lääkäri Aaro Tolonen ja johtava hoitaja Anja Jokelainen (keskellä) ottavat vastaan Ristijärven kunnan kiitoksena hyvästä yhteistyöstä Ristijärven kunnan historiateoksen. Kuvassa myös mukana (oikealla) kiitoksia antamassa vs.vastaava hoitaja Paula Keränen. PALTAMON KANSALAISOPISTO puh. 6898 407 tai 6898 405 Ilmoittautua voi joko puhelimitse, suoraan toimistoon, internetin kautta www.paltamo.fi/~kansop tai sähköpostitse kansalaisopisto@paltamo. fi tai FirstClass/Tervetuloa Kainuuseen/Palvelut ja Toiminta/Koulut ja kurssit/kansalaisopistot. Kansalaisopistossa talviloma vko 10 eli 7.-13.3.2005 jolloin ei pääsääntöisesti ole opetusta ja toimisto on suljettu. Juhlavuoden Palko lehdessä pääteemana on 40-vuotias Paltamon kansalaisopisto. Löytyykö kuvia tai juttuja arkistostasi vai nouseeko mieleesi, joku juttu opistosta 40-vuoden toiminnan ajalta? Juhlapalkoon tulevia juttuja ja valokuvia, voit toimittaa sähköpostitse yllä olevaan osoitteeseen, levykkeellä tai postitse maaliskuun loppuun mennessä. Juhlapalko -lehti jaetaan Paltamon ja Ristijärven alueella kaikkiin kotitalouksiin ja yrityksiin huhtikuun alkupuolella. Paltamon kansalaisopiston 40 -vuotta juhlaviikot; viikoille 16 ja 17 suunniteltuja kevättapahtumia 2005 To 21.4. Yksinlaulukonsertti paikka ja aika vielä avoin Pe 22.4. klo 18.00 Runoilta Oma kuva Antero Möttösen runot Koulukankaan koulun ruokala/sali? Su 24.4. klo 14.15 saakka Raku -työnäytös Kontiomäen monitoimitalolla Su 24.4. ilta Pääjuhla 40-vuotias Paltamon kansalaisopisto Korpitien koulun salissa Ma 18.4. - su 24.4.Kädentöiden juhlavuoden näyttely Koulukankaan koulun salissa. Näyttelyssä on töitä esillä myös vuosien varrelta sekä valokuva- ja videokoosteet opiskelijoiden töistä opiston toiminnan alusta tähän päivään. Pe 29.4. klo 19.00 Musiikki Kapareen 10-vuotiskavalkadi juhlavuoden kunniaksi ja 1½ tuntia tanssia Paltalinnassa La 30.4. klo 18.00 Perinteinen Vapun aaton konsertti Studio Navetalla Ristijärvellä Juhlavuoden taidenäyttelyt noin kuukauden ajan Paltamon pääkirjastoissa ja Ristijärven kirjastossa Seuraa ilmoittelua Väylä-lehdestä ja Kuntatiedotteista juhlavuoden uusista tapahtumista ja ajankohtien sekä paikkojen tarkennuksista. Varaathan kalenteriisi jo osallistumismahdollisuuden PYSYVÄN ASUTUKSEN JA YRITYS- TOIMINNAN PÄÄSYTEIDEN- KUNNOSSA- PITOAVUSTUKSET 2005 Pysyvän asutuksen ja yritystoiminnan pääsyteiden kesä- ja talvikunnossapitoon kohdistuvat avustukset vuodelle 2005 on haettava viimeistään maaliskuun 31. päivään 2005 klo 16.00 mennessä. Hakemus on ehdottomasti palautettava Ristijärven yhteispalvelupisteeseen. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Lomakkeita saa Ristijärven Yhteispalvelupisteestä. Kesäkunnossapitoavustus myönnetään tien käytön ja tarpeen mukai sesti - sorastukseen - ojien ja rumpujen kunnostukseen - enintään joka toinen vuosi samalle tielle Kesäkunnossapitoavustus maksetaan ainostaan todisteellista selvitystä vastaan (lasku tai vas taava). Todisteeksi hyväksytään lasku tai teknisen osaston toimesta tehty tar kastus heti kunnostustyön jälkeen. Mikäli selvitystä ei tehdä, avustus jätetään maksamatta. Talvikunnossapitoavustus maksetaan joulukuussa 2005 ja kesäkun nossapitoavustus työn suorittamisesta annetun selvityksen toimittamisen jälkeen. Avustus haetaan vuosittain aina kuluvalle vuodelle. Pyydämme huolellisuutta lomakkeen täyttämisessä ja että varsinkin tilinumero tulee oikein ja täydellisesti merkittyä.

Ristijärvi tiedottaa 7 VUODEN 2005 KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUSTEN HAKEMINEN Vuoden 2005 korjausavustuksia haettaessa noudatetaan yleistä valtakunnallista hakuaikaa, joka päättyy kaikkien korjausavustusten osalta 8.4.2005. Terveyshaittojen poistamista ja uusien hissien rakentamista koskevia hakemuksia voidaan ottaa kuitenkin vastaan jatkuvasti ja niitä tullaan myöntämään käytettävissä olevien määrärahavaltuuksien puitteissa. Korjausavustusta myönnetään - vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan - hissien rakentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen - terveyshaitan poistamisen edellyttämiin toimenpiteisiin - kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen - suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi Korjaus- ja energia-avustusjärjestelmän muutokset Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muutoksella toteutettiin seuraavat muutokset avustettavien toimenpiteiden osalta: - avustuksia ei enää myönnetä korjauksiin, joilla muutetaan rakennuksen tai asuinrakennuksessa olevien tilojen käyttötarkoitusta taloudellista tai erityistä hoidollista tukea tarvitsevien asukasryhmien asuinkäyttöön tai asuinkäyttöä palveleviksi tiloiksi. - avustuksia ei enää myönnetä erityisten kehittämistoimenpiteiden kohteena olevien asuinalueiden asunto-osakeyhtiötalojen korjaamiseen - avustuksia myönnetään kiinteistökohtaisten talousvesijärjestelmien parantamiseksi sosiaalisin perustein. Valtioneuvoston asetuksessa on seuraavat kohdat tarkistettu / lisätty: - vanhusten ja vammaisten tulorajoja on nostettu - talousjätevesijärjestelmien parantamiseen myönnettävien avustusten perusteet on määritelty - avustusten ja lainojen yhteensovittamista koskevaa kohtaa on tarkistettu siten, että myöskin valtion varoista vesihuollon tukemiseen myönnetty tuki on mahdollista myöntää korjausavustuksen kanssa rinnakkain kattamaan enintään 95 % kustannuksista. Hakemuslomakkeita on saatavana Ristijärven Yhteispalvelupisteestä ja kunnanrakennusmestari Pertti Härköseltä. Lomakkeet on myös tulostettavissa Valtion asuntorahaston kotisivulta www.ara.fi. Hakemukset palautetaan Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen. Lisätietoja korjausavustuksista kunnanrakennusmestari Pertti Härköseltä (08) 61791 311 tai 044 7159 311. KUNNANHALLITUS Kainuun pohjoisosat: ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS helmi-toukokuu 2005 Viikonloppupäivystykset: Arki-iltapäivystykset: 18.-21.2. Puolanka maanantai Puolanka 25.-28.2. Hyrynsalmi tiistai Hyrynsalmi 4.-7.3. Suomussalmi keskiviikko Suomussalmi 11.-14.3. Paltamo torstai Paltamo 18.-21.3. Puolanka 24.-26.3.klo16 Hyrynsalmi Päivystys alkaa klo 16.00 26.3.klo16-29.3. Suomussalmi ja päätyy klo 08.00. 1.-4.4. Paltamo 8.-11.4. Puolanka 15.-18.4. Hyrynsalmi Lista on alustava. Muutoksista 22.-25.4. Suomussalmi tiedotetaan eläinlääkäreiden 29.4.-2.5. Paltamo puhelimissa olevissa puhelin- 4.-6.5. Puolanka vastaajissa. 6.-9.5. Hyrynsalmi 13.-16.5. Suomussalmi 20.-23.5. Paltamo 27.-30.5. Puolanka Eläinlääkärit: Marja Pietikäinen Puolanka, p. 612 13 50, 0400-386 257 Reetta Lehtinen Hyrynsalmi, p. 741 744, 044-7104415 (soiton siirto) Marko Bogdanoff Suomussalmi, p.617 654 70, 0400-283 049 Jyrki Lappalainen Paltamo, p. 6898 233, 044-2885 233 (soiton siirto) Ristijärven työpajat Käsityöpaja: Saukontie 2 (entinen S-market) Työvalmentaja: Maija-Liisa Karppinen Puh. 044-7100 790 Metalli- / Puupaja: Verkkotie 1 B (entinen Palohalli) Työvalmentaja: Matti Nurminen Puh. 044-7100 379 Työn syrjään: Verkkotie 1 B (entinen Palohalli) Työvalmentaja: Maija-Liisa Karppinen Puh. 044-7100 790 Lumitilanne normaalia parempi, odotettavissa vähintään normaali tulva Iso-Pyhäntäjärven pinta on ollut talvikauden suurin piirtein tasolla 148,95 149,10 m meren pinnan yläpuolella, eli noin 30 40 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella. Pinnantasoja nostettiin hieman marraskuun puolen välin jälkeen, kun pinta oli jäätynyt. Tammikuun 12. päivä säännöstelystä vastaava Graninge Kainuu Oy ryhtyi laskemaan järven pintaa, juoksuttamalla vettä enemmän Pyhännänkosken voimalaitoksen läpi. Ekologisia näkökohtia huomioivan säännöstelyn suosituksen mukaan helmikuun 6. päivään saakka pinnantason tulee olla tason 148,50 m yläpuolella, jotta jäämassat eivät paina liian pahasti ja pitkäaikaisesti ranta-alueiden pohjaa. Pitämällä pintaa suhteellisen korkealla pitkälle helmikuulle saakka pyritään edesauttamaan ranta-alueen kasvillisuuden hyvinvointia sekä kalalajien lisääntymisen edellytyksiä. Tänäkin vuonna suosituksen pinnantasot helmikuun tavoitteen osalta täytettiin. Vesivoimantuotantoa olisi puh- Ristijärvellä on aloittanut toimintansa, kahdeksan muun Kainuun kunnan ohella, muistineuvola toiminta. Muistineuvolaan ovat tervetulleita henkilöt, jotka ovat itse huolissaan muististaan tai joiden omaiset ovat huomanneet läheisellään olevan muistipulmia. Myös terveydenhuolto alan ammattihenkilöiden ohjaamina voidaan tulla muistineuvolaan. Muistineuvola tarjoaa mm. muistihäiriöiden alkutestausta, muistisairauden seurantaa sekä oikea- aikaista ohjausta henkilöille, joilla on todettu dementoiva sairaus. Nykytietämyksen mukaan muistipulmia tulisi selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin voidaan ajoissa löytää hoidettavissa olevat syyt sekä hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla niitä, jotka sairastavat eteneviä muistisairauksia. Uusien muistihäiriö epäilyjen lisäksi muistineuvolan palveluista hyötyvät ne henkilöt, joilla muistisairaus on lievässä vaiheessa, eikä perheen ulkopuolista apua ole vielä käytetty. Lisäksi palvelusta hyötyvät ne kotona asuvat muistisairaat, joilla on erityiskysymyksiä tai pulmia, joihin tarvitaan dementoivien sairauksien laaja-alaista tuntemista. Muistineuvola Dementoivan sairauden seuranta säännöllisin väliajoin edesauttaa kotona selviytymistä pidempään. Seurannan avulla saadaan tietoa, kuinka dementoiva sairaus etenee kunkin yksilön kohdalla ja pystytään arvioimaan paremmin, mitkä oireet johtuvat muistisairaudesta ja mitkä mahdollisesti muista tekijöistä. Lisäksi dementoivan sairauden myötä tulee vastaan monia kysymyksiä, joihin on hyvä saada ohjausta. Yleisiä kysymyksiä ovat: Miten voidaan toimia, että muistihäiriöinen pysyy hyvässä kunnossa ja kykenee asumaan kotona mahdollisimman pitkään? tai Mitä tukia ja palveluja on olemassa, kun dementoiva sairaus on todettu ja sitten kun sairaus etenee?. Usein myös kysytään, mitä dementoiva sairaus merkitsee arkielämässä selviytymisessä ja mitkä oireet kuuluvat sairauteen. Muistineuvola toimii vastaanotto periaatteella perusterveydenhuollossa eli omassa terveyskeskuksessa. Hoidon porrastuksen vuoksi terveyskeskuksen muistineuvola ottaa vastaan lähinnä yli 65- vuotiaita muistihäiriöisiä sekä heidän perheitään. Tätä nuoremmat ohjautuvat lääkärin lähetteellä Kainuun Kainuun Kulkeva Muistineuvola-hanke Muistivastaava Merja Leskinen Kauppakatu 34 A 5, 87100 Kajaani puh. 040-520 7642 taasti voimatalouden kannalta kannattanut jo lisätä merkittävästi aiemmin talvella, mutta viime vuosina on pyritty yhä enemmän huomioimaan myös muita näkökohtia kuin pelkästään voimataloutta. Lumitilanne alueella on nyt sen verran vahva, ja näkymät helmikuun sade-ennusteiden osalta runsassateiset, että voidaan jo arvioida tulevan tulvakauden osalta jotain. Pyhännänkosken voimalaitoksella maksimaalinen laitoksen läpi menevä vesivirta on noin 90 kuutiometriä sekunnissa. Jos keväälle odotetaan runsaita sulamisvesiä, on odotettavissa pitkälti yli 100 kuutiometriä sekunnissa olevia tulovirtaamia vesistöön pitkiäkin aikoja. Tällöin järven pinta uhkaa nousta hallitsemattomasti. Tätä varten säännöstelijä joutuu ennakoimaan tiedossa olevan kevään lumitilanteen mukaisesti järven pinnan tasoja, eli ajamaan järven pintaa ennen tulvakauden alkua matalammalle tasolle. Mikäli helmi-maaliskuun aikana lumitilanne ei heikkene helmikuun alun tilanteesta, jouduttaneen maalis-huhtikuussa ajamaan järven pinta tasolle alle 146 m merenpinnan yläpuolella. Tämä pinnantaso on siis noin kolme metriä helmikuun alun pinnantason alapuolella. Viime vuonna pinta kävi matalimmillaan 21.4.2004 tasolla 145,9 m merenpinnan yläpuolella. Vuonna 2005 jouduttaneen pintaa laskemaan vielä hieman tältä tasolta alaspäin. Mitään poikkeuksellista kevättä ei ole nyt näkyvissä. Pyhännänkosken laitokselle joudutaan lähivuosina tekemään remonttia, koska laitoksen laitteet ovat toimineet ilman suurempia remontteja liki 50 vuotta. Remontin ajankohtaa ei vielä ole päätetty, mutta ainakaan tänä vuonna ei tulla laitoksella tekemään mitään merkittävää järven pinnantasoihin vaikuttavaa korjaustyötä. Iso-Pyhäntäjärven säännöstelystä lisätietoja antaa Graninge Kainuu Oy:n riskienhallintapäällikkö Markus Tykkyläinen, puh: 050-5965482. Keskussairaalan neurologian poliklinikalle. Muistineuvolaan saavutaan ajanvarauksella ja mukaan suositellaan otettavaksi muistihäiriöisen hyvin tunteva omainen tai läheinen. Vastaanotto kestää parisen tuntia ja sen aikana muistihoitajien avustuksella tehdään mm. muistitestausta, toimintakyky arviota, dementoivan sairauden seurantaa, neuvontaa ja ohjausta sekä haastatellaan perhettä. Muistineuvolan vastaanoton jälkeen varataan tarvittaessa aika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, joka päättää jatkotoimenpiteistä. Ristijärvellä muistineuvolavastaanotot ottavat vastaan asiakkaita kerran kuukaudessa (joka kuukauden neljäntenä keskiviikkona) terveyskeskuksessa. Vuonna 2005 vastaanottopäiviä ovat 23.2, 23.3, 27.4, 25.5, 22.6, 24.8, 28.9, 26.10, 23.11 ja 28.12. Älä jää muistipulmiesi kanssa yksin! Varaa aikasi muistineuvolaan. Ajanvaraus tapahtuu maanantaisin klo.9-16 Merja Leskiseltä puh. 040-5207 642. Jos numero ei heti vastaa, jätä puhelinnumerosi vastaajaan.

8 Ristijärvi tiedottaa Ennakkotietoa kesän leireistä Nuori Teatterileiri 10. 19.6.2005 Sportti Karvevaali 14. 16.6.2005 Vuolijoella 7 12 vuotiaille nuorille Alle kouluikäisten leiri 20.6.2005 Jokikylän koululla VAPAA AIKATOIMI TIEDOTTAA RISTIJÄRVELÄISET NUORISO-, LIIKUNTA- JA KULTTUURIJÄRJESTÖT Ristijärven nuorisoyhdistysten, urheiluseurojen ja kulttuurijärjestöjen VUOSI/KOHDEAVUSTUKSET Julistetaan haettavaksi maaliskuun 2005 loppuun mennessä. Hakemukset on toimitettava vapaa-aikatoimelle os. Aholantie 25, 88400 RISTIJÄRVI, josta saa myös hakemuskaavakkeita ja lisätietoja. Jääkiekkokaukalon käyttövuorot Talviriehapäivä Saukkovaaralla tiistaina 8.3. Hiihtolomalla tiistaina on menoa ja vilskettä Saukkovaaran maisemissa. Tapahtumapäivän kohderyhmänä ovat koululaiset, jonne kaikki ovat tervetulleita viettämään hullunhauskaa hiihtolomapäivää alkaen klo 11.00. Luvassa on monenlaisia temppuiluja, leikkejä ja pelejä, pienimuotoisia kisailuja sekä muuta mukavaa viihdykettä. Tapahtumapäivään osallistujia tulee myös Paltamosta ja Vuolijoelta. Tapahtuma on osa Silja Spurt- projektia, jossa kolmen kunnan alueella liikutetaan koululaisia sekä järjestetään yhteisiä tapahtumia. Tällä kertaa isäntinä toimivat Ristijärven kunta ja Ristijärven Pyry. Tarkempia tietoja tapahtumasta Raili Lassila p. 044-7159310 sekä Silja Spurt- ohjaajalta Piia Ärväs p. 040-722 8442 Tervetuloa liikkumaan! Kouluikäisten leiri 21. 23.6.2005 Jokikylän koululla Suunnitteilla myös kalastusleiri yli 12 vuotiaille NUOKKARIN AUKIOLOAJAT Tiistaisin klo 14.00-21.00 Torstaisin klo 14.00 21.00 viikonloppuisin perjantai 4.3. klo 18 23 Nuokkari perjantai 18.3 klo 18 23 Nuokkari perjantai 1.4 klo 18 23 Nuokkari perjantai 8.4 klo 18 23 Seurakuntakoti perjantai 15.4 klo 18 23 Nuokkari perjantai 22.4 klo 18 23 Seurakuntakoti perjantai 29.4 klo 18 23 Nuokkari perjantai 6.5 klo 18 23 Seurakuntakoti perjantai 13.5 klo 18-23 Nuokkari NUOKKARIN OVET OVAT AVOINNA MYÖS NUOR- TEN VANHEMMILLE. TERVETULOA KÄYMÄÄN AUKIOLOAIKOINA. RISTI- JÄRVEN KIRJASTO avoinna 01.01.-15.05.2005 Ma klo 11-19 Ti 11-17 Ke 09-15 To 11-17 Pe 11-19 Puh. (08) 61791 328 Ma 14.00-15.00 vapaa luistelu 15.00-16.30 jääkiekko 16.30-19.00 vapaa luistelu 19.00 21.00 jääkiekko Ti 14.00 16.00 vapaa luistelu ( iltapäiväkerholaiset ) 16.00-17.30 jääkiekko 17.30-19.00 vapaa luistelu 19.00-21.00 jääkiekko Ke 14.00-15.00 vapaa luistelu 15.00 17.00 jääkiekko 17.00 19.15 vapaa luistelu ( liikkarikerholaiset ) 19.15-21.00 jääkiekko/isot POJAT To 14.00-15.00 vapaa luistelu 15.00-16.30 jääkiekko 16.30-19.00 vapaa luistelu 19.00-21.00 jääkiekko Pe 14.00-17.00 jääkiekko 17.00-19.00 vapaa luistelu 19.00-21.00 jääkiekko La 10.00-13.00 vapaa luistelu 13.00-16.00 jääkiekko / ISOT POJAT 16.00-18.00 vapaa luistelu 18.00-21.00 jääkiekko Su 10.00-12.00 jääkiekko 12.00-15.00 vapaa luistelu 15.00 18.00 jääkiekko/isot POJAT 18.00-21.00 jääkiekko VAPAA LUISTELU TARKOITTAA LUISTELUA ILMAN JÄÄ- KIEKKOVARUSTEITA!!! Pukukopit suljetaan ja valot sammutetaan kello 21.30 Yhteispelillä se sujuu. KIRJASTON TERVEISET Onnea ja menestystä harrastuksesta Vapaa-aikatoimi Juuso Pätynen, Vuoden Lainaaja 2004 Juuson palkitsemista on edeltänyt vuosia jatkunut kirjastokortin ahkera käyttö, joka tässä tapauksessa kertoo monipuolisesta lukemisharrastuksesta. Lisäansioita ovat tunnollisuus ja huomaavaisuus kirjastonkäyttäjänä. Kiitoksena aktiivisuudestaan Juuso sai kunniakirjan ja kirjalahjakortin 20.12.2004 pidetyssä palkitsemistilaisuudessa. NAPPULAKISAT SAUKKOVAARALLA Keskiviikkona 16.03.2005 kello 17.30 Sarjat: 3 v. 4 v. 5 v. ja 6 v. tytöt ja pojat. Ilmoittautumiset paikan päällä ½ tuntia ennen kilpailujen alkua. Hiihdettävistä matkoista sovitaan paikanpäällä. KOULUN HIIHTOKISAT SAUKKOVAARALLA Torstaina 17.03.2005 kello 11.00 Hiihtotapa on perinteinen. YLÄ-KAINUUN VIESTIT SAUKKOVAARALLA Keskiviikkona 30.03.2005 kello 17.30 Sarjat: Nuoret 6 x 1 km Naiset 4 x 2 km 1. osuus 10 v. tyttö 1. osuus perinteinen 2. osuus 10 v. poika 2.- 4. osuudet vapaalla 3. osuus 12 v. tyttö 4. osuus 12 v. poika Miehet 5 x 3 km 5. osuus 14 v. tyttö 1. 2. osuudet perinteisellä 6. osuus 14 v. poika 3. 5. osuudet vapaalla kaikki osuudet vapaalla Joukkueet on ilmoitettava Rallulle puh. 61791 310 ke 23.3.2005 mennessä. Järjestyksenvalvojan peruskurssi Paltamon Kansalaisopisto järjestää järjestyksenvalvojan kurssin Kontiomäen monitoimitalolla seuraavasti: 07.04 torstai 17.00-21.00 08.04 perjantai 17.00-21.00 09.04 lauantai 9.00-19.00 10.04 sunnuntai 9.00-19.00 Kurssin kesto yhteensä 24 h. Kurssi toteutetaan, mikäli saadaan riittävä määrä osallistujia. (väh. 15 hlöä). Sitovat ilmoittautumiset Paltamon kansalaisopistoon 18.03.2005 mennessä puh. 08 6898405, josta saa myös lisätietoja. Tulevista työtilaisuuksista lisätietoja Renne Karppiselta, p. 044-307 0363. Ristijärven Nuori Teatteri esittää vuoden 2005 talvi-produktiona Heikki Törmin kirjoittaman näytelmän Jouluoratorio Jouluoratorio kertoo yhden perheen tarinan vuodesta 1979 tähän päivään. Jouluisin näytelmät ihmiset kokoontuvat yhteen ja ihmissuhteet kärjistyvät niin hyvässä kuin pahassa. Näytelmän tapahtumat saavat alkunsa jouluna 1979 kun yksinhuoltaja Elsa viettää joulua kahden tyttärensä, Kaarinan ja Hannelen, kanssa. Kaarina ja hänen poikaystävänsä Olavi valmistautuvat innoissaan esikoisensa syntymään, kunnes paikalle ilmaantuu yllättäen Olavin entinen tyttöystävä Anitta. Ja niin näytelmän henkilöt joutuvat toteamaan ettei kaikki mene aivan niin kuin on suunniteltu Näytelmä käsittelee joulunvieton lomassa ihmissuhteiden iloja ja suruja huumorilla ja tanssilla höystettynä. Näytelmässä esiintyy 25 nuorta Ristijärveltä, Paltamosta, Hyrynsalmelta ja Kajaanista. Käsikirjoitus ja ohjaus: Heikki Törmi Valosuunnittelu: Niko Kurola Pukusuunnittelu: Pirkko Paananen Ensi-ilta pe 11.3.2005 klo 19 Ristijärven keskuskoululla, muut esitykset la 12.3. klo 19 ja su 13.3. klo 15. Liput 5 / 10

Ristijärvi tiedottaa 9 Ristijärven kunta ja Kainuun Liikunta liikuttavat kuntalaisia yhdessä ONNEA KAISALLE menestymisestä SM-kisoissa! Maakuntakokeilun yhteydessä kokeillaan yhteistyötä myös liikuntapalvelujen tuottamisessa. Kainuun Liikunta ry ja viisi kainuulaista kuntaa, Kajaani, Vuolijoki, Paltamo ja Vaala ovat solmineet sopimuksen, jolla Kainuun Liikunta ry on mukana kehittämässä ja järjestämässä liikuntapalveluja. Ristijärvi oli jälleen edelläkävijä ja ensimmäinen sopimuksen tehnyt kunta. Sopimus allekirjoitettiin Minna Leinosen palkitsemistilaisuudessa 20. joulukuuta 2004. Kolmivuotisella sopimuksella liikuntatoimen vastuut ja tehtävät mm. liikuntapalvelujen järjestämi- sestä ovat Kainuun Liikunnalla. Tavoitteena on luoda mm. uusia senioriliikuntatapahtumia, kehittää Saukkovaaran tapahtumia, tuoda uusia virikkeitä lasten ja nuorten liikuntaan, lisätä kuntien välistä yhteistyötä ja luoda uusia toimintamalleja koko liikuntatoimeen. Käytännön työntekijöinä Raili Lassila jatkaa liikuntatoimessa entiseen tapaan. Kainuun Liikunnasta mukana kokeilussa ovat Ristijärven oma poika seuratoiminnan kehittäjä Sami Leinonen, lasten ja nuorten kerhoja parhaillaankin ohjaava Piia Ärväs, tapahtumajärjestelyistä vastaava Teemu Takalo ja helmikuussa valittava terveysliikunnan kehittäjä, joka keskittyy erityisesti seniorien liikuttamiseen ja ryhmien vetäjinä tarvittavien vertaisohjaajien kouluttamiseen. Kaisa kiittää kaikkia ristijärveläisiä tuesta, onnitteluista ja menestyksen toivotuksista. Edelleen hän tuntee olevansa maalaistyttö maailman pyörteissä ja haluaa sälyttää kiinteät siteet kotiseutuun. SAUKKOVAARAN L A T U R E T K I lauantaina 12.3.2005 Ristijärvellä 47. Lähtöpaikka ja -aika: Hotelli Saukko, klo 8.00 alkaen Matka ja hiihtotapa: 30 km / perinteinen 14 km / perinteinen ja vapaa (Tuulentuvalle ja takaisin) Huoltopisteet (avoinna klo 8-16): Tuulentupa, Pyhännän koulu ja Ylimyllyn talo. Tarjolla mehua (ilmainen) ja myytävänä pientä purtavaa. Osanottomaksu: 30 km - 7 / hlö, 14 km - 5 / hlö sis. mehut ja kunniakirjan sekä suihkun ja saunan Muu ohjelma: Mahdollisuus mäenlaskuun. Ruokailu: Keittolounas hotelli Saukon noutopöydästä, 7 /hlö. Ilmoittautuminen: Paikanpäällä, Hotelli Saukossa Lisätietoja ja yhteyshenkilö: Raili Lassila, puh. 08-6179 1310, 044-715 9310 tai raili.lassila@ristijarvi.fi Järjestäjä: Ristijärven kunta, Kainuun Liikunta ry Upea maisemahiihto Kainuun katolla! Joulun tärkeintä sanomaa Hiisijärvellä Pehmeä sunnuntai-iltapäivän hämäryys ja ihanan jännittävä, odottava tunne; nukketeatteria Hiisijärvellä! Oli mukava saada jälleen kokoontua entisellä Hiisijärven koululla jossa on nykyisin vireä hoitoja taideyhteisö. Jo esitykseen mennessä oli juhlava tunne. Eteisessä supisimme kuulumiset kyläläisten ja kauempaakin esitystä katsomaan tulleiden kanssa. Vihdoin juhlaovi avautui Entinen liikuntasali oli muuttunut 2005:n vuoden takaiseksi Jeesuksen synnyinseuduksi. Mykistyin kuinka aidoilta maisemat vuoristoineen ja asumuksineen näyttivätkään. Erinomaisina tehostuskeinoina käytetyt kynttilät ja tuikut loivat tunnelmaa lankeavine varjoineen. Tempauduin mukaan! Pienet, vaatimattomat mutta niin ihanat nuket alkoivat elää. Eläimillä oli tärkeä osa: pieni, uljas härkä auttaen pyyteettömästi ja lampaat jotka toivat lämpöä sekä Marian uskollinen aasi. Kimmon rauhallinen ääni, Merjan ja Auran liikuttelemat nuket, aito ja kaunis laulu, hiljainen soitto sulautuivat hienosti yhteen. Kokonaisuus oli upea! Ja ennen kaikkea se tuttu ja turvallinen joulunsanoma toivat rauhaa kiireiseen sydämeen hyvä pysähdys. Joulunkertomus esitettiin kahdessa eri tilaisuudessa. Ensimmäisessä esityksessä 19.12. saimme kuulla ja nähdä tapahtumista ennen Jeesuksen syntymää. Esityksen päätyttyä oli niin hyvä olla, nauttia hiljaisuudesta ja mutustella pipareita joita lapset jakoivat. Vähitellen tajuntaani iskostui: Enhän olekaan yksin. Ilmeistä päätellen koko muu yleisö oli kokenut saman hartaan tunteen kuin minäkin. Lapsetkin olivat seuranneet tapahtumia hiiskumattoman hiljaisuuden vallitessa. Oli mukava odottaa seuraavaa esitystä jota saimme seurata 02.01. Sama harras olotila valtasi mielen. Nyt Jeesuslapsi syntyi talliin, enkelit ilmestyivät ja paimenet saapuivat kunnioittamaan vastasyntynyttä. Jeesuslapsen syntymisen ilo sai aidon ja konkreettisen riemun elämyksen kun pieni, pyhä valo laajeni vähitellen lumoavaksi tuikkumereksi esityksen päättyessä. Esitykset oli suunniteltu sellaisiksi että ne muodostivat kokonaisuuden. Silti ei haitannut yhtään vaikka olisi päässyt katsomaan vain toisen esityksistä. Toin mukanani vieraita seuraamaan toista esitystä. He saivat kokea kivan yllätyksen ja jäi kuulemma vielä kotiviemisiksikin hyvää mieltä Kiitokset meiltä kaikilta täydellisestä jouluisesta nukketeatterista. Kerttu Härkönen

10 Ristijärvi tiedottaa Kutsu vuoden 2005 Unicef-kummiksi Suomen Unicef on pyytänyt Kainuun maakuntaa ja Kajaanin kaupunkia vuoden 2005 Unicefkumppaneiksi. Kumpikin on vastannut pyyntöön myöntävästi ja viesti vuoden 2004 Unicef-kumppaneilta Keski-Pohjanmaalta ja Kokkolalta otettiin vastaan Lucian päivänä joulukuussa. Virallisesti kumppanuusvuosi käynnistyi 1.1.2005. Unicefin haasteen Ristijärven kuntaan kävivät luovuttamassa 11.2.Unicef-pääkoordinaattori Aila Vähämaa ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän koordinaattori Pirjo Sirviö (kuvassa) sekä Unicef toimistosta Viena Lompolo. Viestin Ristijärvellä vastaanotti kunnanvaltuuston puheenjohtaja Yrjö Kurkinen. Kainuun ja Kajaanin Unicefkumppanuuden tavoitteena on kerätä vuoden aikana n. 90 000 euroa (euro/asukas). Kumppanuusvuoden keräilykohteeksi valittiin Afrikan Eritrea ja Venäjän Kaliningrad. Unicefi n Eritrean ohjelma luo edellytyksiä riittävän veden ja ruoan saantiin sekä perushygieniaan ja terveydenhoitoon. Työ Kaliningradissa tähtää hiv-aidsin leviämisen estämiseen tekemällä valistusta ja tiedotusta nuorten parissa. Aasian katastrofi n vuoksi mukaan otettiin alkuvuoden ajaksi myös hyökyaaltojen uhriksi joutuneet lapset ja heidän perheensä. Arviolta 1,5 miljoonaa lasta kärsii kriisin seurauksista. Keräystavoitteen täyttymiseksi Kainuun maakunta-kuntayhtymä ja Kajaanin kaupunki haastavat kaikki alueen kunnat, yritykset, yhteisöt ja yksityiset mukaan kerä- Vakuutusturvaa Kainuussa 140 vuotta ykseen. Kummiryhmään kutsutaan yhteiskunta-, talous-, kulttuuri- ja urheiluelämän vaikuttajia. Tavoitteena on, että kummiryhmä arvovallallaan tukee Unicef-kumppanuusvuoden hankkeen etnenemistä ja luo kontakteja keskeisiin Kainuun alueen vaikuttajiin, yrityksiin ja organisaatioihin. Yrityskummeiksi kutsutaan yrityksiä kaikista alueen kunnista. Myös kaikki Kainuun koulut haastetaan mukaan kevään ja syksyn aikana järjestettäviin Unicefkävelyihin, taksvärkkikeräykseen ja 28.-30.4. pidettävään janopäiväkeräykseen Kumppanuusvuoden johtoryhmä on avannut keräystilin Kainuun Osuuspankkiin, jonne lahjoitukset ja keräyksen tuoton voi ohjata. Tilin numero 576003-276101 Ovet kävivät poikkeuksellisen vilkkaasti 17-18.11.2004 Kainuun Lähivakuutusyhdistyksen toimistoissa Ristijärvellä ja Suomussalmella. Kävijöitä oli kaikkiaan noin 800. Juhlan syy oli harvinainen, sillä Kainuun vanhin yritys on toiminut Kainuussa 140 vuoden ajan. Lakiin perustuva korvaukset tulipalossa kärsineille ovat Suomessa maailman vanhimpia. Maunu Eerikinpojan Maalaissa vuodelta 1347määrättiin, että kihlakunnan piti antaa apua tulipalosta kärsineille, ellei tämä itse ollut syyllistynyt varomattomuuteen tulenkäsittelyssä. Vuonna 1770 tehtiin mahdolliseksi paloapu pitäjittäin. Pitäjän oma paloapukassan myötä pitäjä vapautui kihlakunnan muiden pitäjien palovahinkojen maksamisesta. Lainsäätämä paloapu lakkautettiin lopullisesti 17.4.1908 annetulla lailla. Ensimmäinen yleinen palovakuutuslaitos Suomessa perustettiin 1816, jonka Turun palo saattoi vararikkoon. 1800 luvun loppupuolella yleistyivät pitäjien paloapuyhdistykset, jollainen Ristijärvellekin perustettiin vuonna 1864 Useita nimiä Kainuun Lähivakuutusyhdistyksen syntymäpäivänä pidetään elokuun 21. päivää vuonna 1864. Tuolloin yhdistyksen säännöt vahvistettiin ja yhdistys sai nimeksi Ristijärven Kappelin Palovakuutus- Seura. Yhdistys on toiminut aikojen saatossa useilla eri nimillä. Ensimmäisen muutoksen nimeensä yhdistys sai vuonna 1957, kun Puolanka liitettiin toimialueeksi ylimääräisessä yhdistyskokouksessa. Yhdistyksen nimeksi tuli Ristijärven-Puolangan Palovakuutus-Yhdistys. Yhdeksän vuotta myöhemmin nimi vaihdettiin Keski-Kainuun Palovakuutusyhdistykseksi. Vuonna 1966 uusitussa yhtiöjärjestyksessä toimialueena mainitaan ensimmäisen kerran koko Kainuu. 30.7.1971 nimi muutettiin Kainuun Keskinäiseksi Vakuutusyhdistykseksi. Samanaikaisesti Hyrynsalmen Palovakuutusyhdistys liitettiin uuden nimen saaneeseen yhdistykseen. Vuonna 1971 uudeksi hallintoelimeksi muodostettiin hallintoneuvosto, johon valittiin kaksitoista henkilöä. Hallintoneuvoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Heikkinen Puolangalta. Tehtävässään hän toimi aina 28.4.1995 saakka. Hallintoneuvoston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Eeva Kemppainen Ristijärveltä, joka toimii tehtävässään edelleen. Hallituksen pitkäaikaisin jäsen oli Väinö Kemppainen Hiisijärven Myllyvaaralta. Hän oli yhdistyksen toiminnassa aina vuodesta 1947 vuoteen 1988. 30.4.1991 yhdistykseen sulautui Suomussalmen Vakuutusyhdistys, samassa yhteydessä lähivakuutuksen nimeksi muutettiin Kainuun Lähivakuutus-yhdistys. Ristijärven Kappelin Palovakuutus-Seuran ensimmäiseksi kassanhoitajaksi valittiin talonisäntä Jaakko Mikkonen Mikkolasta (1865-1867). Karhulasta Tuliniemeen muuttanut isäntä Lauri Keränen toimi kassanhoitajana vuosina 1868-1873. Aloiterikkautensa ja yrittelijäisyytensä perusteella hän saattoi olla yksi oman palovakuutuskassan perustamisen aloitteen tekijöistäkin. Toisena kassan perustamisen aloitteen tekijänä mainitaan kappalainen Frans Fredrik Lönnrot, joka oli Elias Lönnrotin veljenpoika. Kalle Tolonen Alangosta toimi kasanhoitajan vuosina 1874-1891 ja vuosina 1901-1894 Joonas Mikkonen. Vuodesta 1895 aina kuolemaansa saakka vuoteen 1941 toimi kassanhoitajana Antti Oikarinen Putkolasta. Hänen työtänsä kotiseutunsa hyväksi voidaan pitää merkittävänä, koska samaan aikaan hän toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana, kunnan esimiehenä, hoitaen käytännöllisesti kaikki kunnan hallinnolliset ja juoksevat asiat. Antti Oikarisen tilalle valittiin hänen poikansa Väinö Oikarinen, joka isäntä viimeisinä elinvuosina oli hoidellut jo monia yhdistyksen Ristijärvellä toimitusjohtaja Ari Hannonen, Irmeli Heikkinen, Eeva Mäkäräinen ja Anne Koskelo. Suomussalmella Asko Manninen ja Juha Raappana. asioita. Väinö Oikarisen toimikausi kesti vuodet 1941 1967. Hänen aikana tituleeraus kassanhoitajasta muuttui toimitusjohtajaksi. Vuonna 1967 toimitusjohtajaksi valittiin 21-vuotias Matti Romppainen, jonka hyvänä tukena ja opastajana vakuutusmaailmaan oli hänen isänsä herastuomari Yrjö Romppainen, joka oli toiminut yhdistyksen hallinnossa vuodesta 1945. Toimitusjohtajana Matti Romppaisen siirtyessä toisiin tehtäviin hänen tilalleen 13.10.1975 toimitusjohtajaksi valittiin Teuvo Kaakinen Rantsilasta. Samana vuonna yhdistys sai omat toimitilat Ristijärvellä. 17.12.1987 toimitusjohtajaksi valittiin Auvo Sirviö. Hän aloitti työsuhteen 5.4.1988 Teuvo Kaakisen jäädessä ansaitulle eläkkeelle. Auvo Sirviön siirtyessä Lähivakuutus Paikallisvakuutuksen palvelukseen 05.12.1990, hallintoneuvosto valitsi toimitusjohtajaksi Ari Hannosen Paltamosta, jonka työsuhde allin 01.02.1991 jatkuen edelleen. Vuonna 1978 valittiin Arja Hynynen Ristijärveltä ensimmäiseksi vakuutusvirkailijaksi. Hynysen muuttaessa pois paikkakunnalta 1983 hänen tilalleen valittiin ristijärveläinen Irmeli Heikkinen, joka on edelleen yhdistyksen palveluksessa. Tänään Kainuun Lähivakuutusyhdistyksen palveluksessa on kuusi vakituista henkilöä, Vahva kasvu 1990 -luvulla nykyisen ja varsin selkeän toimintaympäristön myötä lähivakuutuksen maksutulon ja asiakasmäärän kasvussa 1990 luvulla tapahtui ripeä muutos ylöspäin. Kainuun Lähivakuutusyhdistyksen asema omilla ydinalueilla Ristijärvellä, Puolangalla, Hyrynsalmella ja Suomussalmella on vahva. Liikennevakuutuksissa syyskuun lopussa 2004 markkinaosuutemme oli 24,2 prosenttia ja Ristijärvellä peräti 48,6 prosenttia, toimitusjohtaja Ari Hannonen toteaa. Kainuun Lähivakuutusyhdistyksen ja Lähivakuutus Keskinäiseen yhtiöön välitetyn vakuutuskannan yhdistetty maksutulo vuoden 2003 lopussa oli runsaat 1,7 miljoonaa euroa. Maksutulosta keskimäärin noin 60 prosenttia palautuu joka vuosi asiakkaille erilaisina vakuutuskorvauksina.

Ristijärvi tiedottaa 11 Hiisijärven kuoro Paltamon kansalaisopiston ohjelmaan kuuluva kuoro kokoontuu sunnuntaisin klo 16-17.30 Hiisijärvellä Jukolan taide- ja hoitoyhteisön salissa. Ohjelmassa on pienimuotoisia kappaleita. Opetuksesta vastaavat Kimmo ja Merja Koskela. Tervetuloa kaikki laulusta kiinnostuneet! Huom. Kuoro ei kokoonnu hiihtoloman ja pääsiäisen takia 13.3.- 27.3. Kevään viimeinen kerta on 17.4. Kainuun Nuotta palvelee kyliä Tekojäätä Hiisijärvellä Usean vuoden tauon jälkeen on Hiisijärven urheilukentälle tehty luistelukenttä. Loppiaisesta aloitetut yhteiset ponnistukset palkittiin laskiaissunnuntaina, jolloin avajaisia juhlittiin säteilevässä säässä. Laskiaista juhlittiin siis tänä vuonna poikkeuksellisen tasaisessa maastossa. Vielä viime heinäkuussa paikalla puski arviolta kymmenvuotinen pajukko, mikä kovasti haittasi pelejä. Kunnan omistaman kentän kävi raivaamassa parissa päivässä kunnallinen *Moto-ryhmä. Harjulan Esa hoiti traktorillaan valtavien pajukasojen siirron Hiekkojen juhannuskokkoon sekä kentän tasaamisen, mutta osaan juurista ei auttanut muu kuin käsivoimat ja oksasakset, missä apuna olivat isot ja pienet ja kummitkin. Kenttä valmistui parahiksi kesän sirkusleirille. Jäädytyksen aloittaminen vaati lumen linkoamista. Jukolan vanhoja pellavaisia paloletkuja päästiin kokeilemaan heti loppiaisen jälkeen. Tammikuun lauhat pakkaset ja alituinen lumentulo eivät lannistaneet sinnikkäitä jäädyttäjiä, joista eniten laittoivat itseään likoon Harri Keränen ja Kimmo Koskela. Saatiinpa apua ihan Helsingistä asti. Kolaajista mainittakoon Markku Härkönen. Kylän nuoret uhrasivat aikaansa ja voimiaan isäntien rinnalla luistelukentän hyväksi. Ilman yhteen hiileen puhaltamista ei jäätä synny. Kentän käyttöaste on noussut huomattavasti näiden yhteisponnistusten tuloksena. Yksilöillä ulkoliikunnan osuus on selvästi kohonnut, mikä esim. Johannes Koskelan kohdalla merkitsi ensimmäisenä viikonloppuna 600 % kasvua normaalista. Kaunoluistelun harrastajille kenttä tarjoaa esteettömän ilmaisukentän varsinkin koululaisten ollessa kirkolla. Jukolaan lahjoitet- tiin n. 42-numeroiset hyväkuntoiset hokkarit erään jääprinsessan toimesta, joten luistimetonkin pääsee testaamaan jäätä. Peli on kentän suurin vetovoimatekijä. Maila (ei pesäpallo-), kypärä, kevyt pallo, luistimet (jos pitää vauhdista), muutama pelikaveri muuta ei siihen tarvita. Kylän keski-ikäisten rouvien puolesta voin kehua tätä liikuntamuotoa sosiaalisesti muotoa-antavaksi ja huimia kehitysmahdollisuuksia avaavaksi. Ei tarvitse kuin seurata kylän tiettävästi urheilullisimman nuoren, Anna-Leena Härkösen, teknistä taitavuutta, kannustavuutta ja heikompien auttamista, niin voi todeta, ettei urheilu turhaan ole niin korkealle arvostettua Suomessa - sehän on jaloa toimintaa. Anna-Leena Härkönen lupautui opettamaan hokkariluistelun ja pelin salaisuuksia 24.2.4H-kerhon yhteydessä sekä yhtä mielilajiaan hiihtoa, niin perinteistä kuin luisteluhiihtoakin17.2.kaikki tämä harvinainen jatkokoulutus Hiisijärven entisellä koululla on avointa kaikille kiinnostuneille. Kylällä on kymmenet vuodet pidetty auki hiihtolatua, nykyään Kaukolan Jorma hoitaa sen moottorikelkallaan, mikä tarjoaa virkistystä ja kuntoa urheilijoille ja muille reippaille. Hiisijärven kenttä on kaikkien halukkaiden käytettävissä sään niin salliessa. Valonheittimet eivät ole toiminnassa, mutta helmikuun puolessa välissä pallon pystyy torjumaan näköhavainnon perusteella vielä kuudelta illalla. Tervetuloa! Kylien vireys kertoo kunnan elinvoimaisuudesta. Kyläaktiivisuus ei ole enää riippuvainen kylän koulun elämästä. Se nähdään monen kylän elämästä Ristijärvelläkin. Kun luotetaan tulevaisuuteen, voidaan yhdessä synnyttää jotakin aivan uutta. Kainuun Nuotta ry. on yhteistyöelin, joka haluaa olla kuuleva korva ja kovaääninen niille asioille: jotka elävät Kainuun kylissä ja kyläyhdistyksissä. Jäseninä on tällä hetkellä noin 50 kyläyhdistystä ja lisää kyliä halutaan saada mukaan. Helmikuun 2005 alusta Ristijärven Syksyllä kuuden viikon ajan saivat keskuskoulun 4. lk:n oppilaat riemullista tekemisen tuntumaa nukketeatteriin ja näyttelemiseen. Projektin tavoitteena oli viedä lastenkulttuuria syrjäseudulle ja niinpä yhden luokan oppilaat Vuolijoella, Puolangalla, Hyrynsalmella ja Ristijärvellä improvisoivat, soittivat, askartelivat soittimia ja nukkeja ja näyttelivät täällä syrjäseudulla. Ohjaajina toimivat kuvanveistäjä Jaana Bombin Kajaanista, nukketeatteriohjaaja Tuomas Kumpulainen, artenomi Virpi Tanskanen ja keraamikko-muusikko Antti Ylönen Oulusta. Tämän taiteellisesti tasokkaan ohjaajajoukon kanssa oppilaat valmistivat William Shakespearen klassikkonäytelmän Romeon ja Julian. Tosin nykyteatterin hengessä Romeo ja Julia olivat rottia, paha prinssi oli kissa ja pappi kilpikonna. Nukkeryhmä suunnitteli, muovaili ja vaatetti keppinuket omaperäisesti luovuutta käyttäen. Soitinryhmä valmisti soittimet kurkkupöntöistä ja vihamielisten sukujen kolmio- ja neliökylät. Kolmiokylä toimi myös Julian vihaisena veljenä, joka julisti edustajana Nuotan johtokunnassa on Kimmo Koskela Hiisijärveltä. Kylien kehittämistä, iloja ja ongelmia koskevissa asioissa voi kääntyä hänen puoleensa (varajäsenenä toimii Maritta Karjalainen kirkonkylältä. Kimmon puhelinnumero on 6640003. Nuotan johtokunta pitää kokouksensa Kainuun eri kunnissa ja kylillä. Maaliskuun kokous on Ristijärvellä, jolloin tutustutaan myös senioriliikuntataloon. Kimmo Koskela Oulun läänin taidetoimikunnan nukketeatteri-projekti Keskuskoululla sodan Romeon neliökylälle. Näytelmän hauskuudesta saivat nauttia tiistaina 30.11. koulun alaja yläluokat ja illalla suuri yleisö. Toteutus ei ollut lainkaan tavallinen nukke-esitys, vaan koko luokka toimi näyttelijöinä. Ohjaajat saivat hillityn ja rauhallisen luokan karjumaan, voihkimaan tuskissaan ja juoksemaan ympäri näyttämöä, kuten nykyteatterissa konsanaan. Koululaiset perehtyivät prosessin aikana monipuolisesti teatterin tekemisen maailmaan. Oikeaan teatteriin mennessään heillä on kokemusta siitä. mitä on tapahtunut ennen esityksen valmistumista. He saivat esiintymisvalmennusta ja tottumusta. Käsikirjoituksia ja lavastussuunnitelmia tehtiin. Nuoret teatterintekijät saivat rohkeutta ja itseluottamusta. Lisäksi luokan yhteenkuuluvuus ja yhteishenki parani. Projekti toi koulun ulkopuolisen maaailman tuulahduksen, erilaista sisältöä koulupäiviin ja olihan se hurjan hauskaa. Liisa Joensuu 4.lk:n opettaja Hiisijärven 4H-kerho kokoontuu joka torstai klo 16.30-18.00 kevätkaudella 2005 Jukolassa, ellei toisin sovita Merja Koskela 17.2. Hiihtotekniikka 7.4. Sirkustemput 24.2. Luistelu- ja pelitekniikka 14.4. Kansion teko 3.2. Sirkustemput 21.4. Eläimen hoito 10.2. Hiihtoloma, ei kerhoa 28.4. Leivonta 17.3. Pääsiäismunien koristelu ja leivonta 12.5. Eläimen hoito 24.3. Hiljainen kuutamohiihto (säävaraus) 19.5. Sirkustemput 31.3. Biologian perustemput 26.5. Eläimen hoito Lisätietoja Jukolasta p. 664 0003

12 Ristijärvi tiedottaa As Oy Ristijärven Kalliopelto A ja B Ristijärven Seniorikylän rakentaminen on käynnistynyt vilkkaasti. Senioriliikuntatalo valmistuu maaliskuun 2005 aikana ja varsinaisten senioriasuntojen rakentaminen käynnistyy kuluvan kevään aikana. As Oy Ristijärven Kalliopelto sisältää kaksi senioririvitaloa, joissa on yhteensä kymmenen asuinhuoneistoa. Talot rakennetaan aivan Ristijärven taajamaan, ns. Kalliopellon tontille, josta järvenrantaan on matkaa n.150m. Pääsääntöisesti asunnot ovat kaksioita ja kolmioita, B- talon päätyhuoneiston ollessa neliö. Huoneistot poikkeavat tavallisista rivitaloasunnoista lähinnä väljän mitoituksen avulla, joka mahdollistaa miellyttävämmän asumisen, mikäli asukkaan toimintakyky heikkenee. Asunnoissa ei siis ole ns. invavarustusta, mutta rakenteissa on varauduttu esim. WC:ssä mahdollisesti tarvittavien tukien ja kaiteiden kiinnityksiin. Asunnoissa erittäin korkeatasoinen varustus, johon esim. B-talossa kuuluu omat huoneiston edessä olevat autokatokset, viherhuoneet ja asukasystävällinen lattialämmitys. A- talossa huoneistojen autokatokset ovat ryhmänä piha-alueella ja lämmönluovutus tapahtuu patterein. Molempien talojen perusvarustukseen kuluu omat saunat sekä koneelliset ilmanvaihdot. Asuntojen myynti on juuri käynnistynyt ja varauksia asunnoista voi tehdä asuntojen myyjälle Seniorivirtaa Oy:lle numeroon 044-7159353. Lisätietoja asunnoista saa projektipäällikkö Harri Heleniukselta numerosta 044-7159349 tai sähköpostilla harri.helenius@ristijarvi.fi. Asuntojen piirustukset toimitetaan kiinnostuneille myös postitse. Senioriasuntojen rakennuttamisesta vastaa Seniorivirtaa Oy, konsulttinaan SATO- Rakennuttajat Oulusta ja pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy Oulusta. Nopeimmat saavat itselleen laadukkaan senioriasunnon, joten kannattaa toimia heti. Mikäli olet mukana jo rakennusvaiheessa, voit vaikuttaa asuntojen sisältöön ja materiaaleihin niin, että kodistasi tulee tarpeittesi ja toiveittesi mukainen! Harri Helenius

Ristijärvi tiedottaa 13 Senioriliikuntatalo Seniorpolis on Kainuussa kehitteillä oleva verkosto, joka kokoaa ensisijaisesti yrittäjyyteen tähtäävää seniorialan liike-, tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa yhdeksi osaamiskeskittymäksi yhdessä valtakunnallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Ristijärven Seniorikylä on sen kärkihanke senioriasumisen sekä siihen liittyvän palvelu- ja toimintaympäristön kehittämis- ja tutkimuskohteena. Seniorikylän tähän mennessä näkyvimpänä toteutuksena on erityisesti ikääntyvien tarpeita palvelevaksi rakentuva Senioriliikuntatalo, jonka harjannostajaisia vietettiin keskiviikkona 29.12.2004. Senioriliikuntatalon suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet terveyttä edistävään ja hyvää kuntoa ylläpitävään toimintaan. Tavoitteena on luoda palveluympäristö, jossa mieli ja keho tuntevat hyvää oloa taiteen, kulttuurin, liikunnan ja terapioiden vuorovaikutuksessa. Senioriliikuntatalosta tulee tämän toiminnan sydän. Talo on tarkoitettu palvelemaan ristijärveläisiä ja lähiseudun asukkaita, hoitokotien asukkaita, vapaaajan asukkaita, matkailijoita ja kurssilaisia sekä muita vieraita. Ikääntyneille suunnatun palvelun lisäksi se tarjoaa puitteet myös muulle liikunta- ja harrastustoiminnalle sekä juhlien järjestämiseen, koulutustapahtumiin ja muuhun kokoontumiseen. Senioriliikuntatalon vetovoimatekijöiksi on suunniteltu rentouttavaan vesiterapiaan erikoistunut kuntoallas, helppokäyttöiset kuntosalilaitteet ja korkeatasoinen AV-tekniikka. Kerrosalaltaan 946 m2 ja huoneisto-alaltaan 889,5 m2:n suuruinen rakennus käsittää liikunta- /kulttuuri-/juhlasalin (390 m2), näyttämön (62 m2), kuntosalin (48 m2), allas- ja saunaosaston (130,5 m2), sekä kahvio-, valvomo-, toimisto-, kerho- ja henkilöstötiloja (259 m2). Allastilan suunnittelussa on varauduttu mahdollisuuteen rakentaa myöhemmin kuntoaltaan viereen uima-allas. Arkkitehtisuunnittelu on iisalmelaisen Arkkitehtitoimisto Rytkönen Oy:n käsialaa ja kajaanilaiset Suunnittelutoimisto Määttä Oy on vastannut rakennesuunnittelusta, Sähkösuunnittelu Onni Kettunen Oy sähkösuunnittelusta siten, että AV-suunnittelussa on avustanut AAVEE Konsultit Oy ja LVI-Suunnittelutoimisto Kaiplan Oy on tehnyt lvi-suunnitelmat. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy/Eeva- Liisa Anttila Jyväskylästä on avustanut allastoimintojen sekä kuntosalin suunnittelussa ja Kainuun Liikunta ry ikäihmisten tarpeiden huomioon ottamisessa. Pääurakoitsijana on kajaanilainen Rakennus-Paumer Oy, sähköurakoitsijana vaalalainen Kesä-Sähkö Oy ja LV-urakoitsijana Vaalan LVI- Tekniikka Oy, IV-urakoitsijana YIT Kiinteistötekniikka Oy. Rakennustyön valvojana on toiminut insinööri Markku Niiranen. Istutusja pihatöistä vastaa rakennuttaja Ristijärven kunta, jota talkootöinä avustaa Ristijärven Pyry. Rakennushankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on 1.460.000 euroa. Opetusministeriö on myöntänyt liikuntapaikkojen rakentamiseen tarkoitettua valtionosuutta 441.750 euroa ja työministeriön osoittamaa investointiavustusta 318.750 euroa. Kunnan omarahoitusosuus on rahoitussuunnitelman mukaan 700.000 euroa, mutta rakennusaikaisten muutostöiden johdosta kustannukset kasvavat noin 30.000 euroa. Senioriliikuntatalo valmistuu puolivälissä 2005 ja otetaan käyttöön huhtikuun alussa. Tiedusteluihin vastaavat teknisentoimen päällikkö Pertti Härkönen p. 044-7159311 kunnanjohtaja Reijo Fredriksson p. 044-7159300 SENIORILIIKUNTATALON TOIMINNOT Seniorikylä (Seniorpolis-kehittämiskokonaisuuden kärkihanke) Muisteluaineistohanke toiminut puoli vuotta osaamiskeskittymä ikäihmisten asumiseen, elämiseen, mielen ja kehon terveenä pysymiseen Osaaminen keskittyy - elämisen vapautta ja -laatua korostavien asenteiden kehittymiseen - kuntoiluun, terapiaan ja elämyspalveluihin - vuorovaikutteisia verkkoyhteyksiä hyödyntävään viestintään ja kommunikaatioon - ikääntyneitä arvostavaan palveluun ja asuinympäristöön Toimintaympäristö, jossa keho ja mieli tuntevat hyvää oloa liikunnan, kulttuurin ja yhdessä tekemisen vuorovaikutuksessa. Seniorikylän tärkeimmät toimintayksiköt/-edellytykset ovat - senioriliikuntatalo - lähiliikuntamahdollisuudet - puitteet yhdessä toimimiseen - korkealaatuiset terapia-, kunto- ja hoitopalvelut - senioreiden tarpeisiin erikoistuneet arkipalvelut - senioreiden taide- ja kulttuuripainotteinen yliopistoyksikkö - laajakaistayhteydet sekä verkoissa tapahtuva viestintä ja palvelu - senioreille suunnitellut asunnot ja asumisympäristö SENIORILIIKUNTATALON kuntoilu-, terapia- ja elämyspalvelut (esimerkkejä) - ohjattu ja omaehtoinen allasrentoutus ja allasjumppa - kuntosaliharjoitus ja voimistelu - rentouttava yhdessäolo, terapiat - pallopelit, ryhmäjumpat - liikunnalliset kulttuuriharrastukset, tanssit, iltamat, senioritanssi - näytteleminen, elokuvan tekeminen, seniorielokuvat - monipuolinen mielenterveyttä edistävä kulttuuri- ja virkistystoiminta, kuorot - senioriakatemian opetustoiminta - yhteisöstudio paikalliskulttuurin esittämistä ja tallennusta sekä verkko- ym. lähettämistä varten Senioriliikuntatalo - liikuntasali näyttämöineen, kuntosali, kuntoutusallas ja kahvio - muodostaa toimivan kokonaisuuden, joka mahdollistaa erikoistumisen terapeuttiseen ikäihmisten mielen ja kehon terveenä pysymistä edistävään toimintaan Lisäksi senioriliikuntatalo mahdollistaa - aikuisten kuntoliikunnan sekä kulttuuri- ja harrastustoiminnan - koululiikunnan sekä muun lasten ja nuorten sisäliikunnan - palloilu- ja muiden soveltuvien lajien harrastuksen ja paikallisen tason kilpailutoiminnan - juhlasali-, näyttämö- ja näyttelytoiminnan sekä koulutus- ja kokoustoiminnan, elokuvat - korkealaatuiset AV-järjestelmät esittämiseen, lähettämiseen, editointiin ja tallennukseen Ristijärven Senioriseura ry:n toimesta on Leader+ -rahoituksella elokuun alussa viime vuonna aloitettu Muisteluaineistohanke. Hankkeen yksityisestä rahoituksesta vastaavat vastikkeettomilla ammattityö- ja laitteistopanoksilla Kajaanin Puhelinosuuskunta ja Ebsolut Oy Kajaanista sekä Hoitokoti Willa Wanha ja useat paikalliset talkootyön tekijät. Hankkeen työntekijänä toimii ekonomi Marja Fredriksson Ristijärveltä. Hankkeessa kootaan ja tuotetaan elämäkerta-, kotiseutu- ja aikakausitietoa, joka mallinnetaan digitaalipohjaiseksi perusrekisteriksi käytettäväksi muisteluaineistona eri tarkoituksiin. Siinä luodaan sisältö- ja esitystapamalleja cd/dvd - muotoisista kuva-, ääni- ja tekstiesityksistä ja niiden välittämisestä tietoverkoissa. Ensisijainen tarkoitus on tuottaa apuvälineitä vanhusten hoitajille elämäkertamuistelun tueksi sekä kehittää muisteluaineistoa ikäihmisten sosiaalisen kanssakäymisen rikastuttamiseksi. Samalla syntyy perheille iäkkäiden sukulaisten elämäkertoja ja paikkakunnalle muuttaneille apuvälineitä kotiseutuidentiteetin vahvistamiseen sekä kotiseututyön opetusmateriaalia. Tavoitteena on verkostoitua muiden perinnetietoa hankkivien tahojen kanssa sekä terapiatyössä muisteluaineistoa hyödyntävien hoitajien kanssa. Muisteluaineistoa pyritään levittämään ikäihmisten käytössä olevaan tietoverkkoon. Hankkeen tuloksena syntyy digitaalipohjaisen perusaineiston malli sekä sisältö- ja esitystapamalleja eri tarkoituksiin sopiviksi muistelun apuvälineiksi, elämäkertamalli sekä toteutustapa aineiston verkkopohjaiseen levittämiseen. Apuvälineiden avulla pyritään siihen, että hoitajien työ helpottuu, terapiatyö monipuolistuu ja hoitopalvelun imago paranee. Ikäihmisten sosiaalinen kanssakäyminen tulee virikkeellisemmäksi ja kotiseutuidentiteetti vahvistuu. Syntyy toteutustapa muisteluaineiston tuottamisen kehittämisestä Mikä nimeksi senioriliikuntatalolle? elinkeinotoiminnaksi. Hankkeessa on tähän mennessä kerätty erilaista perusmateriaalia monenlaisista arkistoista ja perinnetiedon lähteistä. Olemassa olevia tietoja on täydennetty haastatteluilla, valokuvaamalla ja videokuvauksilla. Projektin suunnittelija Marja Fredriksson toivoo saavansa paikkakunnan ominaispiirteitä ja eri aikakausien elämää kuvaavaa materiaalia, valokuvia, kertomuksia, kirjeitä, ääninauhoja jne. perusaineiston kokoamiseksi, sekä muitakin vinkkejä aiheen kehittelemiseksi. Hyvää yhteistyötä toivoen Marja esittää ristijärveläisen arvoituksen: Mustat huulet huhmarella, pää punainen petkelellä, mikä se on? Oikean vastauksen voi ilmoittaa Marjalle. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto, Liisa Mäntymies: Ääniä maan sydämeltä. Voittajan nimi ja oikea vastaus kerrotaan seuraavassa lehdessä. Marja on tavoitettavissa puhelimitse 040-7764458 tai sähköpostilla marja.fredriksson@tutka.net. Huhtikuussa avataan uusi senioriliikuntatalo, josta kerrottu tällä sivulla. Palauta nimiehdotuksesi 31.3.2005 mennessä Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen tai os. Ristijärven Yhteispalvelupiste, Aholantie 25, 88400 Ristijärvi. Kilpailukuponkeja saa myös Yhteispalvelupisteestä. Nimiehdotukseni uudelle talolle Vastaajan nimi Osoite.. Puh.. Jos sopiva nimi löytyy vastanneiden keskuudesta voittajaehdotus palkitaan. Lisäksi kaikkien nimiehdotusten tekijöiden kesken arvotaan pieniä palkintoja.

14 Ristijärvi tiedottaa 4H-tiedottaa 4H-TYÖPALVELU Välitämme nuoria reippaita 4H-laisia avuksesi siivoukseen, ikkunanpesuun, pihan siivoukseen, ym. pieneen askareeseen. Urakka sopimuksen mukaan tai 11euroa/h. Työpalveluun liittyen järjestetään 19.3.2005 siivoustyökurssi yli 14- vuotiaille. Kurssin käyneillä on mahdollisuus saada töitä työpalvelussa. 4H-DOGSITTERIT 4H:n koulutetut koiranhoitajat hoitavat ja ulkoiluttavat koiraasi, kun olet esim. lomamatkalla. Lisätietoja hinnoista ja koiranhoitajista saatte 4H-toimistolta. LUONTOPOLKUKILPAILU / METSÄTAITO / KOTITALOUS- KILPAILU 14.5.2005 Luontopolkukilpailu: Sarjat 6-9 -vuotiaat (s. 1996-1999) 10-12 vuotiaat (s.1993 1995) Metsätaito; Sarjat 13-14-vuotiaat (s.1991-1992), 15-17-vuotiaat (s.1988-1990), 18-28-vuotiaat (s.1977-1987) Kotitalouskilpailu Topi marjassa: Sarjat 10-12-vuotiaat (s. 1993-1995), yli 13-vuotiaat (s.1992 ja sitä ennen syntyneet) Kilpailussa karsitaan Kainuun edustaja valtakunnalliseen kilpailuun Kilpailuihin treenataan 4H-kerhoissa ja voidaan järjestää yhdistyksen kilpailutkin, jos tulee runsaasti osallistujia. 4H-KERHOT KOKOONTUVAT Parillinen viikko Pariton viikko Ma 4H-kerho Uvantalo Ma 4H-kerho Uvantalo klo 16-17.30 klo 16-17.30 Ma Heppakerho YPP:n Liiketila Ti Heppakerho YPP:n Liiketila klo 14-15.30 klo 14-15.30 Ti 4H-kerho Jokikylä koulu Ti 4H-kerho Jokikylä koulu klo 16-17.30 klo 16-17.30 Ke Kokkikerho Keskuskoulu Ke Kokkikerho Keskuskoulu klo 14-17.00 klo 14-17.00 Ke Mustavaara Kulju klo 15.30-17.00 To 4H-kerho Hiisijärvi Jukola To 4H-kerho Hiisijärvi Jukola klo 16-17.30 klo 16-17.30 Pe YPP Koirakerho YPP:n liiketila Pe Koirakerho YPP:n liiketila klo 14-15.30 klo 14-15.30 Sinä 14-18-vuotias haluaisitko toimia 4H- kerho-ohjaajana, koulutamme sinut tehtävään. Koulutetuille kerhonjohtajille maksamme palkkion. Tietoa 4H:sta löydät lisää www.4h-kainuu.fi nettisivuilta Yhdistyksen vuosikokous pidetään perjantaina 4.3.2005 kello 19.00. Näistä asioista lisätietoja saatte toiminnanjohtaja Eeva Mularilta puh. 681 108 tai 0400 21 25 27 Kotitalouskilpailu 2005 TOPI MARJASSA Oletkin ehkä huomannut, että Topi rakastaa hyvää ruokaa ja kunnon välipaloja. Nyt hän on hurmaantunut kotimaisiin marjoihin. Siksi Topi julistaa valtakunnallisen marjaisen välipalakilpailun 4H-nuorille. Huippukunnon saavuttamiseen tarvitaan harjoitusta. Mainioita treenireseptejä löytyy osoitteesta www.4h.fi/top ja sieltä teemoista Marjaretki, Marjaherkut ja Marjameininki. KILPAILUTEHTÄVÄ 1. Suunnittele marjainen välipala-ateria, jonka toteutat kilpailussa. Välipalalle suunnitellaan marjainen kokonaisuus, jossa on kaksi erilaista marjoista koostuvaa tarjottavaa sekä yksi marjainen juoma. 2. Voit ideoida kilpailutyösi haluamasi teeman mukaan. 3. Tee kirjallinen suunnitelma kilpailutyöstäsi. 4. Tarjottavat laitetaan esille tarjottimelle ja esitellään. SARJAT: - 10 12-vuotiaat (1993 1995 syntyneet) - yli 13-vuotiaat (1992 ja sitä ennen syntyneet) Kilpailu on yksilökilpailu. Yhdistys ja piiritasolla voidaan järjestää kilpailut alle 10-vuotiaille. Tässä sarjassa voidaan kilpailla myös pareittain, jos järjestäjä niin päättää. TOPIN KILPAILUN TAVOITTEENA ON: - innostaa nuoria tuntemaan kotimaiset marjat ja valmistamaan itse välipala-ateriansa - innostaa nuoria marjojen käyttöön ja ymmärtämään niiden arvon - kiinnittää huomioita ruokien terveellisyyteen ja makuun (herkkuja tietenkään unohtamatta) - rohkaista miettimään erilaisten marjaisten tuotteiden valmistamista tapahtumiin, myyjäisiin ja markkinoille KILPAILUN AIKATAULU. Yhdistys maalis-huhtikuu 2005. Piiri toukokuu 2005. Valtakunnallinen loppukilpailu marraskuu 2005 Samin suusta Adam Malyzs, Adam!! 30000 puolalaista huutaa suoraa huutoa puolalaisen mäkihyppääjän nimeä ja 15000 porttien ulkopuolelle jäänyttä yhtyvät pian huutoon. Huudon jälkeen jokainen puhaltaa torveen niin, että korvissani ulvoo. Tunnelma stadionilla on sanoin kuvaamaton. Puolalaiset ovat ehdottomasti mäkihypyn fanaattisimpia kannattajia. Reissustani Zakopanen mäkikisaan on kulunut jo hetki ja arkisemmat askareet ovat Ristijärvellä edessä. Vuoden vaihteessa Ristijärven kunta ja Kainuun Liikunta solmivat yhteistyösopimuksen Miehet pelaavat Kainuun aluesarjaa kahdella joukkueella; RiPy I ja II. Nuorissa on yksi joukkue C-pojat, jotka pelaavat C-poikien super-sarjaa. Kainuun maakuntaorganisaation perustamiskokouksessa 9.11.2004 päätettiin perustaa Suomen Lentopalloliiton alainen Kainuun maakuntajaosto, jonka nimeksi tuli KAINUUN LENTIS. Pyryä kokouksessa edusti Arto Tolonen. Kokous valitsi ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Lasse-Pekka Väisäsen Kajaanista. Jaostoon Ristijär- PYRYLÄN KUNTOSALI- TOIMINTA SIIRTYY 1.3.2005 Alkaen Saukontie 2 entinen S-market, nykyinen käsityöpaja Ristijärven Pyry tiedottaa: kunnan liikuntapalvelujen kehittämisestä. Pyryn toiminnallekin tämän tuo uusia mahdollisuuksia mm. kouluttaa omia jäseniään ohjaajiksi niin lasten, nuorten kuin senioreiden liikuntaryhmiin. Kevään aikana valmistuvan monitoimitalon myötä Ristijärvelle tulee liikunnan monipuolinen suorituspaikka, jonka toivon tavoittavan mahdollisimman monen kuntalaisen. Toivottavasti vuoden loppuun mennessä Ristijärvi tunnetaan Kainuun liikkuvimpana kuntana. Siinä meille jokaiselle on haastetta. Otetaan haaste vastaan ja houkutellaan naapurit ja tuttavat liikkumaan. Tämän Ristijärvi tiedottaa lehden sivuilla on tiedot Ristijärven veltä valittiin Matti Nurminen. Kainuun Lentiksen yhtenä päätavoitteena on virittää nuorten lentopallotoiminta uuteen nousuun. Tätä silmälläpitäen on Suomen Lentopalloliitto palkannut lentiskehittäjän, jonka toimenkuvaan kuuluu viedä lentopalloilu koulujen liikuntatunneille oikeassa muodossa. Lentopallokehittäjänä on Aki Moilanen Kajaanista. Ensi kesän Power cup-lentopalloturnaus pelataan Seinäjoella 9.- 12.6.2005 Pyryn jäsenmaksun suorittamisesta vuodelle 2005. Jäsenmaksuista saadut tulot käytetään Pyryn toimintaan valittujen painopisteiden mukaisesti. Pyryn johtokunnassa toimivat tällä hetkellä Sami Leinonen, Arto Tolonen (Mehtä), Kaisa Kurkinen, Paula Möttönen, Urho Mäkäräinen, Arto Tolonen (Jotos) ja Kalevi Karppinen. Toiveita liikunta-asioiden suhteen otetaan mielellään vastaan. Toivotan kaikille mukavia liikunnallisia hetkiä. Sami Leinonen Pyryn puheenjohtaja Senioriliikuntatalon pihatyötalkoot Pyryn johtokunnan tekemän päätöksen mukaisesti valmistaudumme kesän koittaessa pihatyötalkoisiin. Lähtökohtana on, että osuutemme alkaa tilanteesta, jossa rakennuksen ympäristö on tasoitettu pintamaiden laittoa varten. Työ sisältää ruokamullan levityksen ja tasoituksen sekä nurmisiemenen kylvön. Tämän lisäksi teemme kaikki alueelle tulevat kukkien, pensaiden ja puiden istutukset. Tavoitteena on tehdä sitä osaa rakennusurakasta, johon kunta ei saa Lentopallokuulumisia ulkopuolista rahoitusta ollenkaan. Sovimme kevään aikana kunnan teknisen toimen kanssa talkoiden yksityiskohdat. Mitä ja ketä siis tarvitsemme, jotta talkoot saadaan kunnialla tehtyä? Ruokamullan levittelyssä ja tasoittelussa tarvitsemme jonkin verran traktorityötä mutta muuten työ on ns. miestyötä, josta löytyy varmasti jokaiselle halukkaalle sopivaa puuhaa. Istutustöissä tarvitsemme ammatti-ihmisten opastusta. Pyryn vuoden 2005 jäsenmaksun voi suorittaa Osuuspankin tilille 576051-42831 Maksu: perhemaksu 10 euroa aikuiset 4 euroa alle 15 v. ja eläkeläiset 3 euroa Moni meistä on varmaan lukenut äskettäin valmistuneen pitäjähistorian. Minulle siitä jäi päällimmäisenä mieleen ristijärveläisten talkoohenki, jonka avulla moni asia on pitäjässämme laitettu alulle. Nyt on meidän aika tehdä jotakin samaa. Yhdessä tekeminen vie eteen päin erityisesti pienessä pitäjässä! Talkooterveisin Arto Tolonen Pyryn vpj Haastekeräys suunnitteilla Ristijärven Pyry suunnittelee haastekeräystä senioroliikuntatalon tuolien hankkimiseksi. Saliin on tilattu 400 tuolia ja yhden hinta on n. 55 euroa. Ideana on haastaa muita yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä ostamaan itselleen oman tuolin tai tuoleja. Pyry itse on suunnitellut ostavansa kymmenen tuolia. Haasteen yksityiskohdat on vielä sopimatta, mm. keräyslupa puuttuu. Tavoitteena on saada haastamalla kustannettua puolet hankituista tuoleista. Yhden tuolin lunastushinnaksi on suunniteltu 50 euroa. Pyryn johtokunta

Ristijärvi tiedottaa 15 Itsenäisyyspäivän paraati 6.12.2004 Ristijärvellä Ristijärven tapahtumapäivä Kainuun Prikaati järjesti itsenäisyyspäivän paraatin Ristijärvellä 6.12.2004. Paraatiin osallistui 700 sotilasta. Paraatia ja ohimarssia seurasi runsaslukuinen yleisö. Paraatikatselmuksen suoritti komentaja eversti Seppo Toivonen ja paraatijoukkoja komensi esikuntapäällikkö Kimmo Lehto. Kenttähartauden piti sotilaspastori Veijo Lauronen. Eversti Seppo Toivosen lisäksi ohimarssin vastaanotti kunnanvaltuuston pj. Mauno Heikkinen ja kunniaveteraani Väinö Kemppainen. Itsenäisyyspäivän aamu alkoi Suojeluskuntatalon laatan paljastustilaisuudella Terveyskeskuksen seinään, jolla paikalla Ristijärven Suojeluskuntatalo Suomela sijaitsi. Päivä jatkui Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksella Ristijärven kirkossa ja seppeleen laskulla sankarihaudoille. Paraatikatselmuksen ja ohimarssin jälkeen Kainuun Prikaati tarjosi kaikille tilaisuuteen osallistujille hernekeittoa. Lauantaina 5.2. järjestettiin Ristijärvellä senioriasuntojen esittelyja myynti-infopäivä keskuskoululla. Koululla oli mahdollisuus tutustua keväällä rakennettaviin senioririvitaloihin. Senioriasunnoista toisaalla tässä lehdessä. Keskuskoululla oli esillä myös Eineliisa Heikkisen öljyvärimaalauksia. Päivän aikana oli mahdollisuus tutustua maaliskuussa valmistuvaan Senioriliikuntataloon. Oheisohjelmana järjestettiin mm. lumiveistokisa, johon osallistui viisi joukkuetta; Aki Valtanen, Samuli Kaikkonen ja, Willa Wanha, Senioripolis, Karppinen Eveliina ja Meri Heikkinen, Ukki (Teuvo Väisänen) ja Konsta Toivonen. Kilpailun ykkössijan vei kolmen pojan joukkue, johon kuuluivat oik. Samuli Kaikkonen, Nikke Kemppainen ja Aki Valtanen teoksellaan Renne Karppinen (kuva). Kaikki veistokisaan osallistuneet joukkueet palkittiin. Veistoksia voi käydä ihailemassa urheilukentällä. Ohjelmassa oli myös koiravaljakkoajelua lapsille Jussi Pietikäisen ajeluttamana. Musiikista ja muusta hauskanpidosta vastasi Retikka -teatteri. Senioripolis tarjosi kaikille kävijöille hernekeittoa, jota menikin päivän aikana 250 annosta. Emäntinä toimivat Raija Moilanen ja Raija Väisänen. Pyrylässä järjestettiin kirpputoritapahtuma ja illan ohjelmassa oli Talven taittajais -iltamat Saukkovaaralla, jossa sketsejä ja ohjelmaa esitti Retikka Teatteri. Lumilandia Ristijärveläinen Lumiveistosmestari Kalevi Heikkinen on rakentanut kirkonkylän urheilukentälle näyttävän LUMILANDIAN, jonka viralliset avajaiset pidettiin 5.2. Kentällä on kolme lumilinnaa sekä 40-paikkainen lumikirkko. Lumikirkko siunattiin käyttöön lauantai-iltana pidetyssä iltahartaudessa. Jatkossa iltahartaustilaisuus pidetään perjantaisin klo 18.00 pääsiäiseen saakka. Lumilandia on vapaasti kuntalaisten käytössä.

16 Ristijärvi tiedottaa Vuokrattavana juhliin ym.käyttöön: Kahviastiasto n. 100 henk. Ruoka-astiasto 50 henk. 10 l:n kahvinkeitin Pikareita Hääkakkuteline Tiedustelut: Pyhännänkylän Kyläyhdistys Puh.683 101/ Leila Karppinen Puh. 683 125/ Terttu Heikkinen - - - - - - - - - - - - Kiitos tukijoilleni kunnallisvaaleissa Leila Karppinen HIERONTA- PALVELU Koulutetut hierojat: Helinä Oikarinen puh. 040-5739 435 Jouko Oikarinen puh. 0400-295 561 Koti puh. 08-743 665 Ristijärvi: Verkkotie 10 A 1 Hyrynsalmi: Ressantie 1 Koulutettu hieroja lymfaterapeutti KATI SEPPÄ Ristijärven keskuskoulu Fysikaalinen Hoitolaitos Axillan tiloissa p. 040 7005 797 KOTIPARTURI- KAMPAAMO Tuula Karjalainen Tenhotie 8 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 681 446 Ristijärvi Tiedottaa1/2005 Julkaisija: Ristijärven kunta Aholantie 19 88400 Ristijärvi Puh.08-617 911 etunimi.sukunimi@ristijarvi.fi www.ristijarvi.fi Vastaava toimittaja: Reijo Fredriksson Puh.08-61791 300 GSM 044-7159 300 Taitto: Kajaanin Offsetpaino Painopaikka: Kainuun Sanomat, 2005 Alkuperäinen Tahitian Noni Juice Aito 100 % luonnontuote. Kainuun alueen tni:n itsenäinen jakelija. Veikko Rönkkö P. 050 530 2751 Täydellistä palvelua hautaustoimistosta Arkut, kuljetukset, pitopalvelu, kukkasidonnat, hautakivimyynti ja kaiverrukset sekä lehti-ilmoitukset Hautakivet kesän 2005 toimituksiin, hae laaja mallistokuvastomme liikkeestä Tilauksesta -leikkokukkakimput, korit ja asetelmat sekä täyte- ja voileipäkakut ja leivonnaiset tilauksesta tai tilaa kotiinne koko juhlapalvelu T:mi Rönkkö Veikko Urheilutie 34, 88400 Ristijärvi Puh. ja fax. 08-681 432 tai 050-5302751 e.mail: veikko.ronkko@surfeu.fi Kauneushoitola Marjo-Riitta Monipuolinen hoitotarjonta Kasvohoidot, silmäympäryshoidot, kestovärjäykset, käsihoidot, jalkahoidot, karvanpoistot lämminvahamenetelmällä, värianalyysit, hieronnat, meikit, maskeeraus, meikki- ja kauneudenhoitoillat tilauksesta, lahjakortit hoitoihin ja tuotteisiin. Otan asiakkaita vastaan Willa Wanhassa varausten mukaan. SKY-dipl.kosmetologi-maskeeraaja-värikonsultti-hieroja Marjo-Riitta Tuokkola Soita ja varaa aika. puh. 041 438 4348 TB-huolto Tule vaihtamaan vanha ja väsynyt akkusi uuteen ja uutteraan YASA-AKUT suoraan varastosta henkilö- ja pakettiautoihin ja huom! varastossa olevat renkaat edullisesti. Kukkakaupasta! Lahjatavarat ja kukat, myös asetelmat ja hautalaitteet. Muista ystävääsi maailmalla kukkavälityksellä.tule ostamaan piristystä päivääsi. TEBOIL HUOLTAA AUTOJA JA IHMISIÄ TB-Huolto Perhovaara Ay (08) 681 104 Tarvitsetko lastenhoitoapua? Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitotoiminnan hoitajilta saat lyhytaikaista lastenhoitoapua kotiin. Hoitajina toimivat yli 15- vuotiaat MLL:n lastenhoitokurssin käyneet vapaaehtoiset hoitajat. Vanhemmat maksavat suoraan hoitajalle palkkion 4,20 /h, joka on perhekohtainen ja riippumaton perheen lasten lukumäärästä. Lisätietoja lastenhoitotoiminnasta saat MLL:n Kainuun piiristä mape klo 8-12, puh. (08) 612 1893 tai suoraan Ristijärven uusilta hoitajilta: Annika Hyttinen 044-559 3438 Emilia Karppinen 044-294 4600 Anne Kemppainen 044-520 2342 Essi Kymäläinen 050-381 1868 Suvi Pyykkönen 040-833 9833 Maria Ronimus 044-555 3522 Henna Tolonen 045-131 2285 Jenni Tolonen 044-079 0644 RAKENNUS- JA MÖKKIPALVELU T. HYRKÄS P. 044-265 3860 Monipuolinen, palveleva, ammattitaitoinen MÖKKITALKKARI Ristijärvellä Saneeraustyöt, kiinteistöhuolto, lumityöt, tontinraivaus, polttopuun teko, lämmityspalvelu. Huom! Oikeuttaa kotitalousvähennykseen 60 %. teuvo.hyrkas@jippii.fi