NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke
Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa, Heinolassa, Kotkassa ja Lahdessa Hanketta rahoittaa Suomen valtio ja EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (Kymenlaakso + Heinola, Hartola ja Sysmä) sekä ympäristöministeriö (muut Päijät-Hämeen kunnat) Kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä selvitetään kiinteistön nykyisten järjestelmien tilanne ja annetaan ohjeita parannusmenetelmistä ja parannustarpeesta. Kiinteistökäynneillä tehdään myös asetuksen velvoittama selvitys yhdessä kiinteistön omistajan kanssa. Järjestetään tiedotustilaisuuksia alueen kunnissa tai osallistutaan tapahtumiin, joissa jaetaan tietoja
Tavoite Tarjota maksutonta, riippumatonta ja puolueetonta neuvontaa ja opastusta kiinteistöillä Kiinteistökäynnin jälkeen kiinteistön omistaja on: 1. Selvillä nykyisen järjestelmän kunnosta ja mahdollisesta saneeraustarpeesta 2. Selvillä järjestelmän vaatimista käyttö- ja huoltotoimenpiteistä 3. Saanut tietoa lainsäädännön keskeisistä vaatimuksista 4. Täyttänyt yhdessä neuvojan kanssa selvityksen jätevesijärjestelmästä 5. Saanut räätälöidyn kirjallisen neuvontamateriaalin, jossa esitellään mahdollisia vaihtoehtoja
Hankealue Kymenlaaksosta; Hamina, Iitti, Kouvola, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Etelä-Karjalasta; Luumäki ja Suomenniemi Päijät-Hämeestä; Heinola, Hartola, Sysmä, Asikkala, Nastola, Hollola, Lahti, Padasjoki ja Orimattila Kiinteistökohtaisen neuvonnan painopistealueet valitaan yhteistyössä kunnan viranomaisen kanssa
Kiinteistökohtainen neuvonta Luumäellä Kiinteistökohtaisesta neuvonta-ajasta ilmoitetaan nuohooja -tyyliin kirjeellä kiinteistönomistajille Luumäellä on neuvottu vuoden 2012 aikana Kaitjärven postinumero alueella
Kiinteistökohtaisen neuvonnan aikataulu Luumäen alueella Aikataulutettua neuvontaa tehdään seuraavan kerran vuoden 2013 keväällä Neuvontakylien aikataulut päivittyvät verkkosivuilla (neuvohanke.fi) Mikäli et saa kirjettä tai et asu aikataulutetun neuvonnan alueilla, voi kiinteistökäynnin sopia erikseen ottamalla yhteyttä alueen neuvojaan.
Alueen jätevesineuvojan yhteystiedot Maija Lehtomäki Maija.lehtomaki@vesiensuojelu.fi 050-3064020 (Kouvola, Luumäki, Suomenniemi)
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset
Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki (731/1999) Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään. Vesihuoltolaki (119/2001) Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita tämän lain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
Kevään 2011 muutokset ympäristönsuojelulakiin Automaattilykkäys kiinteistöille, joissa kiinteistöllä vakituisesti asuvat omistajat ovat täyttäneet 68 vuotta lain tullessa voimaan eli ennen 9.3.2011 Lykkäys ei koske loma-asuntoja ja koskee vain käyttökuntoisia järjestelmiä
Kevään 2011 muutokset ympäristönsuojelulakiin Käsittelyvaatimuksista voidaan poiketa lisäksi seuraavissa tapauksissa, mikäli kuormitusta voidaan pitää vähäisenä ja tarvittavia toimia kohtuuttomina: 1) Viemäriverkosto laajentumassa alueelle 2) Kiinteistön haltijan korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät tekijät 3) Kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu sosiaalinen este Lykkäyksen myöntää kunnan toimivaltainen viranomainen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan
Ympäristönsuojelulaki Jätevedet käsiteltävä asiallisesti myös kohteissa, joita varsinainen hajajätevesiasetus ei koske => jätevesistä ei saa olla riskiä ympäristölle Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa Vähäinen määrä = ei lämminvesivaraajaa ja pesukoneita
Ympäristönsuojelulaki Jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että sillä voidaan kohtuudella normaalikäytössä olettaa saavutettavan riittävä puhdistustaso.
Hajajätevesiasetus (209/2011) 15.3.2011 alkaen Asetus ei aseta mitään käsittelymenetelmää tai laitetta toisten edelle laitteiston sovelluttava vaatimuksiin ja täytettävä puhdistusvaatimukset Muutosten myötä hyvin toteutettu maaperäkäsittely 3-osaisella saostuksella riittää useimmissa kohteissa 2 sakokaivoa + kivipesä/imeytyskaivo tai salaojaputki ym. ei ole riittävä käsittely WC-vesille!
Hajajätevesiasetus (209/2011) 15.3.2011 alkaen Lisäksi kunta voi määrätä tiukempia puhdistus-vaatimuksia esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueille Siirtymäaikaa jatkettiin => 15.3.2016
Vaatimukset kiinteistöjen omistajille Hajajätevesiasetuksen mukainen selvitys nykyisestä järjestelmästä oltava jokaisella kiinteistöllä Asetuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen tulee kunnostaa järjestelmänsä 15.3.2016 mennessä Puutteellisesti toimivat järjestelmät tulee kuitenkin korjata välittömästi, samoin kiinteistöt joissa suoritetaan rakennustai toimenpideluvan edellyttävää korjaus tai muuta toimintaa. Toimenpiteet eivät välttämättä ole suuria ja kalliita, joten asia kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin!
Mikä järjestelmä kiinteistölleni? Vesi- ja viemäriverkosto vesihuollon kehittämissuunnitelma? toiminta-alue & liittymisvelvoite? Onko mahdollisuuksia vesiosuuskunnan perustamiselle ja hankkia kenties yhteinen kyläpuhdistamo? Kiinteistökohtaiset menetelmät Vedettömät käymälät?
Kiinteistökohtaiset menetelmät Kaikkien syntyvien jätevesien yhteiskäsittely tai harmaiden ja käymäläjätevesien erottelu ja käsittely Esikäsittely eli saostussäiliöt + maaperäkäsittely (suodattamo/imeyttämö) + pien-/laitepuhdistamo Umpisäiliö kaikille tai pelkille mustille jätevesille Vähävetiset käymäläratkaisut! (5l -> 5dl)
Maaimeyttämö Jätevesi johdetaan imeytysputkilla jakokerroksen kautta maaperään, josta edelleen pohjaveteen. Etäisyys pohjaveden pintaan tulee näin ollen olla riittävä.
Maasuodattamo Jätevedet suodatetaan vastaavasti valikoitujen maa-aineksien kautta kokoomaputkistoon, josta ne johdetaan kokoomakaivon kautta purkupaikalle (esim. avo-ojaan).
Mikä järjestelmä kiinteistölleni?
Käymälä- ja pesuveden erottelevat järjestelmät
Käymälä- ja pesuvesien käsittely samassa järjestelmässä
Perustason alueet Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely 3-osainen saostussäiliö + maasuodattamo 3-osainen saostussäiliö + maaimeyttämö Vanhojen järjestelmien hyväkuntoisia osia ehkä mahdollista hyväksikäyttää Uudisrakennuksissa erillisviemäröinti edullinen toteuttaa jv-järjestelmästä riippumatta
Herkästi pilaantuvat alueet Herkät pohjavesi- tai pohjaveden muodostumisalueet Herkät pintavesialueet Käymälävesille umpisäiliö Vähävetiset käymälät Pesuvesille harmaavesisuodin tai 2-osainen saostussäiliö ja maaperäkäsittely Laitepuhdistamot Ei välttämättä sovellu yksittäisen kiinteistön menetelmäksi Huomio purkuvesiin! Vedettömät käymälät ja asianmukainen kompostointi Hyväksyttävät menetelmät määritellään paikallisesti kunnittain
Vähäiset jätevesimäärät Määrittely vaihtelevaa kunnittain Kylmä/lämmin painevesi ja vesikalusteiden määrä Lämminvesivaraajan koko? 10-500l? Yleisesti kantoveteen rinnastettavalla pienellä pumpulla ja ns. kesäletkulla syntyvät jätevesimäärät katsotaan vähäisiksi esim. saunan padan täyttäminen Voidaan johtaa käsittelemättömänä maahan esim. saunapallo Ei suoraan vesistöön
Vähäiset jätevesimäärät
KIITOS