Toivakka 16. Toivakan työkohteet



Samankaltaiset tiedostot
Uurainen 17. Uuraisten työkohteet

Laukaa 11. Laukaan työkohteet

Jyväskylä 8. Jyväskylän työkohteet

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Multia 13. Multian työkohteet

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu

Jämsänkoski 9. Jämsänkosken työkohteet

Viitasaari 18. Viitasaaren työkohteet


Verkkovajan restaurointi

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Jämsä 8. Jämsän työkohteet

Pihtipudas 15. Pihtiputaan työkohteet

5. Jatkotyöllistymisen edistäminen

Lähimetsien hoito. Mannila 2013

Vaunuvajan restaurointi (1/2)

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Riuttalan Talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiö Kissakuusentie Karttula 1 (5)

PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS

NÄIN KOKOAT GT-KATOKSEN TARVITTAVAT TYÖKALUT # kaksi 17mm kiintoavainta, rautaviila # kahdet tikkaat # ruuvin väännin/porakone

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen


Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Vanhan Porin Matin kunnostus

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen

KALVITSA Mikkeli, Vehmaskylä

Pystypuusta lattialankuksi

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

40VUOTISJUHLARETKEILY

Lepakoiden inventointi Apajalahdenvuoren louhos, Heinola väliraportti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Napapiirin luontokansio

Atlas-autotalli. varasto piharakennus työhuone

Kummikohteen hoito Kolin kansallispuiston Soikkelin perinnemaisemassa

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä Marja-Leena Mentula MenSe Oy

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Sivu 1/13. Kiinteistötietopalvelu, Karttatuloste, Tulostettu

DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI

Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010.

Finnforest Terassin kokoamisohje Terassi 10

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...

Vantaan kaupungintalo Vantaa

Kummikohteen hoito Kolin kansallispuiston Soikkelin perinnemaisemassa

Iso-Pappilan museoalue Mäntyharju

UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Pyhäjärvi 1 uittotammi jäännös

TOIMENPIDEILMOITUKSET SAARI VANTAA SIMPELE

Kiinteistötoimisto, Verhonkatu 25-27, Hämeenlinna. Läsnä Hannu Fagerlund puheenjohtaja

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala

Kulttuuriperintöraportti


TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Lattialautojen irrottaminen kiilan avulla

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p SUOJANPERÄ x= , y= ~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Tukiviitottujen satujen sanat

tf /f.lvm{ 13df /{} Zol b

Pakilan yläaste Pakilantie 67. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

ULKOILUREITTISUUNNITELMA MTB-REITTI VÄLILLE PYHÄ-LUOSTO-SUVANTO-PYHÄ

Rakennusohjeet Rakenna oikea pyöräkatos

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Kummikohteen hoito Kolin kansallispuiston Soikkelin perinnemaisemassa

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) tma@ako.fi

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Muistoissamme 50-luku

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Valokuituverkon rakentamisenaikaiset laatuvaatimukset

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

Korjaushankkeen laadun haasteet

Urajärven kartanomuseo, Asikkala. Restaurointityöraportti: Rantamajan maalaustyöt ja kuistin uusiminen

Kiihtyvyys. Tämä on se arvo, jonka Tuulilasi väitti Trianglessa olevan yli 50 % Nokian 8:a heikompi.

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko.

Transkriptio:

Toivakka 16. Toivakan työkohteet Työnsuunnittelija Juha Kainulainen on laatinut loppuraportit Toivakan työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. Toivakan työntekijöinä projektissa olivat Olli Mäkinen ja Anttoni Porri. Toivakan kunnan yhteyshenkilönä toimi kehityspäällikkö Hannu Mäntyjärvi. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09 1. Paikkalanvuoren kuntopulun kunnostustyöt 2. Silanderin torpan riukuaidan rakentaminen ja maisemanhoito 3. Terveystalon lipan rakentaminen 4. Leppäveden Isonkylän laiturin rakentaminen 5. Nuorisotalon sisämaalaus 80

PAIKKALANVUOREN KUNTOPOLUN KUNNOSTUSTYÖT Paikkalanvuoren kuntopolku on hyvin suosittu reitti läpi vuoden. Kesäaikaan kulkemista ovat haitanneet suoalueen kosteus ja osittain kivinen maasto. Talvisin hiihtoa on vaikeuttanut reitin paikoittainen kapeus. LAPE-projekti pyrki parantamaan lähinnä kesäsamoajan fasiliteetteja. Reitillä on kymmenkunta siltaa, joista yksi oli rikkoontunut lähes kokonaan ja parissa muussakin oli korjaustarpeita. Siltakorjausten lisäksi paransimme reitin rakennetta tekemällä 200 metriä pitkospuita. Pitkospuulankut ovat lehtikuusta ja ne ostettiin Korpilahdelta. Paikallinen yrittäjä toi ne omalla autollaan työmaan viereen, mikä oli sinänsä jo suuri saavutus. Auto selvisi hirmukivikosta ja työntekijät ottivat siitä mallia ei niin hyvin seurauksin; öljypohjaa ja pakoputkea tuppasi hajoamaan. Myös työnsuunnittelijan maasturi karahti salakavalaan kiveen sammalen alla väärän reitinvalinnan seurauksena. Rauta kesti kuitenkin tällä kertaa. Pitkospuiden asennuksessa vaikeutta lisäsi talvikäytön huomioiminen. Aluspuut oli kaivettava hyvin syvälle, jottei mahdollinen korkea pitkospuuasema vaikeuta ladun tekoa. Suo sinänsä oli pehmeää kaivettavaa, mutta hankaluutta aiheuttivat juurakot. Pitkospuut kiinnitettiin puutapein 38 mm reikään jonka teimme polttomoottoriporalla. Märkä aluspuu oli hyvin vaikeaa porattavaa, terä oli koko ajan jumissa. Kuivaan pitkoslankkuun terä toimi hyvin. Projektipäällikkö testaamassa kuntopolun uusia pitkosia. (AYO) Vaikka laitoimme kesän aikaan pitkoksia hyvin kuivillekin kohdille, niin supersateinen vuosi on osoittanut ettei sekään riittänyt. Nyt syksyllä oli havaittavissa, että muutamaan kohtaan on vielä lisättävä seuraavana vuonna lankkuja. Kivikkoalueelta poistettiin muutamia kiviä. Pienemmät lähtivät helposti rautakangella, mutta isoimmissa meni tunteja taljan ja seipäiden siivittämänä. Kaikkia ei pystytä miesvoimin poistamaan, mutta jokainen poistettu parantaa kulkemista. Hajonnut silta tehtiin kokonaan uusiksi ja hieman korkeammalle kuin entinen. Vanha olikin aina tulvaaikaan veden alla. Tarvikkeet saatiin kunnalta ja paikallisesta rautakaupasta. Näiden töiden lisäksi reitiltä raivattiin metsätyöstä jääneet risut, poistettiin tuulenkaatoja sekä raivattiin vesakkoa ja heinää uran välittömästä läheisyydestä. Työllistäminen Aineet ja tarvikkeet Muut menot Yhteensä 3 924,42 1 342,50 157,36 5 424,28 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 45 henkilötyöpäivää. 81

Toivakka SILANDERIN TORPAN RIUKUAIDAN RAKENTAMINEN JA MAISEMANHOITOTYÖT Pisteaidan teko Aidan suunnittelu ja toteutus suoritettiin Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Aidan suunnittelivat työnsuunnittelijat Juha Kainulainen ja Jouni Palonen. Aidan raaka-aineet eli kuusenrangat ja vitakset saatiin hankittua Silanderin torpan alueelta. Kuusenrankoja tarvittiin kahta kokoa; isompia aitariu uiksi ja pienempiä pystytolpiksi. Vitaksetkin ovat kuusta, ja niitä käytettiin aidan kasaamiseen eli niillä sidottiin riu ut paikoilleen. Tarpeiston keräämisen suorittivat Kainulainen työmiehineen. Työmiehinä olivat Olli Mäkinen ja Anttoni Porri. Kaadetut puut karsittiin. Puita ei tarvinnut kuoria. Maahan iskettävät pystytolpat hiillostettiin toisesta (maahan tulevasta) päästä, jotta ne eivät lahoa niin nopeasti. Vitakset olivat kaadettaessa n. 1,5-metrisiä, mahdollisimman tasalaatuisia. Kaadettujen puiden annettiin olla reilu vuorokausi vesitynnyrissä pehmenemässä. Tämän jälkeen rangat halkaistiin varovasti latvasta aloittaen puoliksi puukkoa ja kirvestä apuna käyttäen. Halkaisun jälkeen vitakset olivat käyttövalmiita. Myös kuusten oksia kokeiltiin vitaskäytössä, mutta ne osoittautuivat liian hauraiksi. Karsitut oksat vietiin siis takaisin metsään (niille osoitettuun paikkaan) kottikärryillä. Kesän alussa pidetttiin Silanderin torpalla palaveri, jossa mietittiin kunnostettavia kohteita ja torpan tulevaisuutta yhdessä kunnan ja KeskiSuomen museon edustajien kanssa. (AYO). 82 Aidan toteutus aloitettiin olemassa olevan vanhan riukuaidan jatkeeksi. Pystytolpat sijoitettiin n. 2 metrin välein, kuhunkin kohtaan aina pareittain. Vinoriu ut ladottiin näiden pystytolppien väliin ja kiinnitettiin vitaksilla. Aitaa tehtiin n.20 metriä. Työn sujuvuus oli hyvä, ja työ meni suunnitelmien mukaan. Aikaisempi materiaalin etsiminen, kaataminen ja käsittely oli hitaampaa kuin itse aidan teko. Aidasta saatiin työnjohdolta ja joiltakin kyläläisiltä positiivista palautetta. Aitatyömaalla oli myös työnäytös elokuun alkupuolella. Tämä herätti mielenkiintoa paikallisissa asukkaissa, ja yleisöä saapui paikalle katsomaan ja kyselemään. Työnäytöksestä tehtiin myös juttu sanomalehti Keskisuomalaiseen.

Maisemanhoito Silanderin torpan alueen raivaustöihin suunnitelman teki Anne Yli-Olli Keski-Suomen ympäristökeskuksesta. Työtä olivat toteuttamassa Olli Mäkinen ja Anttoni Porri. Työnjohtajana toimi työnsuunnittelija Juha Kainulainen, joka osallistui töihin puita kaadettaessa. Työvälineinä käytettiin raivaussahaa, viikatetta, raivausveistä ja vesuria. Raivaussahassa käytettiin etupäässä kolmioterää ja välillä siimaleikkuria. Puunkatkontaterää ei tarvittu. Raivaussahaa käytettäessä käytettiin suojavarusteina visiirillistä kypärää ja kuulosuojaimia. Puunkaadossa Kainulaisella oli suojavarusteina viiltosuojahousut, metsurin turvasaappaat, turvatakki ja turvakypärä. Silanderin torpalta raivattiin pihapiiriä ja hieman myös ympäristöä. Piha-alueelta raivattiin heinikkoa ja horsmia, muualta pientä pajukkoa sekä tien varressa kasvaneita pieniä koivuja. Raivausjätteet vietiin kottikärryillä samaan paikkaan metsään kuin mihin riukuaidan teosta jääneet oksat vietiin. Työn sujuvuus oli hyvä, vaikkakin työ laajuus tuli hieman yllätyksenä. Työ kuitenkin toteutui suunnitelman mukaisesti. Työntekijä Olll Mäkinen raivausurakan ääressä. (AYO) Kehitysehdotuksena tulevaisuutta ajatellen mainittakoon, että tällainen raivaustyö tulisi jatkossa suorittaa vähintään kaksi, tai jopa kolmekin kertaa kesän mittaan. Nyt kasvusto oli jo niin sankkaa, että ajoittain työvälineiden kestävyys joutui koetukselle. Myös edellä esitelty vanha riuku- eli pisteaita oli hautautunut kasvustoon niin, ettei sitä aluksi näkynyt lainkaan. Työllistäminen Aineet ja tarvikkeet Muut menot Yhteensä 4 360,49 121,15 97,42 4 579,04 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 50 henkilötyöpäivää. Silanderin torpan pihapiiri siistittynä ja uuden ja vanhan aidan ympäröimänä. (AYO) 83

TERVEYSTALON LIPAN RAKENTAMINEN Terveystalo sijaitsee Toivakan kunnantalon vieressä ja se kunnosttettiin Keski-Suomen ympäristökeskuksen YTY-töinä kesällä 2003. Alkuperäinen kuisti purettiin pois muun seinän mukana lahovaurioiden takia. Seinä jäi kuitenkin hieman alastomaksi ja orvon näköiseksi, joten vuosien varrella muhi ajatus esteettisestä parannustoimenpiteestä. Terveystalo ennen lipan rakentamista... (UK) Aiempi kuisti oli tehty pystytolppien varaan, joten se työntyi rakennuksesta ulospäin noin puolitoista metriä. Tämä haittasi jäteauton pääsyä jätekatokselle sekä talvista auraustyötä, joten suunnittelussa päädyttiin vinoansastukiratkaisuun eli tukitolpat tulivat vinottain seinästä jättäen alaosan vapaaksi. Myös itse kuisti typistyi katokseksi. Uusi ratkaisu on huomattavasti sirompi ja pienempi. Aiemmassa kuistissa oli yläkerta ja ulkoseinässä ovi, mutta korjauksen yhteydessä oviaukko laudoitettiin umpeen, joten vastaavaa ratkaisua ei enää tarvittu. Esim. puutavaraa meni uuteen katokseen kymmeniä kertoja vähemmän kuin vanhaan kuistiin. Katos rakennettiin seuraavasti. Aluksi seinään kiinnitettiin vaakatukipuut kulmarautojen varaan, jonka jälkeen sovitettiin vinotukipuut. Rungon jäykistämisen jälkeen laudoitettiin katos ja päällystettiin pintahuovalla. Katoksen ja seinän väliseen liitokseen laitettiin kolmiorima estämään veden valuminen seinärakenteisiin. Liitokset liimattiin bitumiliimalla. Päätykolmio paneloitiin ja alalaudoitus tehtiin hienosahatusta laudasta. Työllistäminen Aineet ja tarvikkeet Muut menot Yhteensä 697,67 34,80 18,68 751,15...ja lipan rakentamisen jälkeen. (AYO) 84 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 8 henkilötyöpäivää.

LEPPÄVEDEN ISONKYLÄN LAITURIN RAKENTAMINEN Toivakka Isonkylän laituri on suosittu venesatama Toivakassa. Päälaituri oli pahoin notkollaan ja alunperin tarkoitus oli kunnostaa laituri kokonaan. Tarkemmassa tarkastuksessa havaittiin kuitenkin, että laiturin tukitolpista on osa vaihdettava ja se työ olisi tehtävä talviaikaan kaivinkoneen avittamana. Niinpä tämän vuoden osalta työt typistyivät muutaman irronneen laiturilaudan kiinnitykseen ja vaihtoon. Samalla kiinnitimme laiturille johtavan puulaverin. Työllistäminen Aineet ja tarvikkeet Muut menot Yhteensä 214,42 15,00 6,80 236,22 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 2 henkilötyöpäivää. NUORISOTALON MAALAUSTYÖT Suoritimme sadekelin töinä nuorisotalon alakerran sisäseinien maalauksen Liisa Pakkasen ja Toivakan nuorison ehdottaman värityssuunnitelman mukaisesti. Huoneeseen tuli kolme valkoista seinää, neljäs seinistä maalattiin räväkällä värillä 70-luvun henkeen. Työllistäminen Aineet ja tarvikkeet Muut menot Yhteensä 1 918,60 169,35 27,38 2 115,33 Työllistävä vaikutus oli yhteensä 22 henkilötyöpäivää. 85