YKSINKERTAISTETTU RAHASTOESITE OP-LOCAL EMERGING MARKET DEBT ERIKOISSIJOITUSRAHASTO OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Rahastoluokka Pitkän koron rahasto Sijoitustoiminta alkanut 15.9.2008 Säännöt vahvistettu viimeksi (vahvistusmaa) 3.7.2008 (Suomi) Rahasto-osuudet Rahastolla on sekä kasvuosuuksia (A-osuudet) että tuotto-osuuksia (B-osuudet) Noteerausvaluutta Rahasto-osuudet noteerataan euromääräisinä Vertailuindeksi JPM ELMI+ (tuottoindeksi) Salkunhoito OP-Rahastoyhtiö Oy / ING Investment Management Sijoitustoiminnan tavoite ja sijoituspolitiikka OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahaston (Rahasto) sijoitukset toteutetaan ensisijaisesti sijoittamalla varat käteisvaroja lukuun ottamatta toiseen sijoitusrahastoon, joka on ING (L) Renta Fund Emerging Markets Debt (Local Currency) (Kohderahasto). Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on pitkällä aikavälillä kasvattaa rahasto-osuuden arvoa, mihin Rahasto pyrkii sijoittamalla varansa Kohderahaston kautta ensisijaisesti korkoinstrumentteihin, jotka on laskettu liikkeelle kehittyviin markkinoihin kuuluvien valtioiden valuutan määräisinä tai joiden arvon kehitys muutoin on riippuvainen näiden valuuttojen muutoksista. Näiden sijoitusten lisäksi enintään kolmannes Rahaston varoista voidaan sijoittaa Kohderahaston kautta myös korkoinstrumentteihin, jotka on laskettu liikkeelle kehittyneihin markkinoihin kuuluvien valtioiden valuutan määräisinä tai joiden arvon kehitys muutoin on riippuvainen näiden valuuttojen muutoksista. Korkosijoituksiin liittyvä valuuttakurssiriski voi olla osittain tai kokonaan suojattu. Poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, jossa Rahaston varojen sijoittamista kehittyville markkinoille ei voida pitää osuudenomistajan kannalta katsottuna edullisena, Rahasto voi sijoittaa kaikki varansa euroalueen valtioiden rahamarkkinavälineisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Rahasto on sijoitusrahastolaissa tarkoitettu erikoissijoitusrahasto, koska se voi sijoittaa sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitetuista sijoitusrahastoista poiketen kaikki varansa ainoastaan yhden sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. Lisäksi Rahasto voi keskittää suoria sijoituksiaan enemmän kuin sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttävät sijoitusrahastot. Rahaston kokonaisriskitaso Rahaston riskit Kehittyneisiin maihin verrattuna riskitekijät ovat suurempia kehittyvissä maissa, minkä takia Rahaston arvo voi heilahdella huomattavasti johtuen mm. muutoksista korkotasossa, valuuttakursseissa, markkinaolosuhteissa, sijoittajien luottamuksessa sekä taloudellisesta, poliittisesta ja rahoituksellisesta informaatiosta. Lisäksi tiettyjen maiden hallituksilla on suora vaikutusvalta maan talouteen, mikä voi merkitä esimerkiksi valuutan kontrollointia, yhtiöiden kansallistamista tai rajoituksia varojen maastavientiin. Näistä toimenpiteistä voi aiheutua Rahastolle taloudellisia menetyksiä. Korkoriski Rahaston sijoitusten arvoon saattaa vaikuttaa korkoriski. Korkoriskillä tarkoitetaan sitä, että rahaston sijoituskohteiden arvo voi muuttua yleisen korkotason noustessa tai laskiessa. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti rahaston arvoon eli korkotason nousulla on negatiivinen vaikutus sijoituskohteiden nykyarvoon ja korkotason laskulla on positiivinen vaikutus sijoituskohteiden nykyarvoon. Luottoriski Rahaston sijoitusten arvoon saattaa vaikuttaa luottoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että rahaston sijoituskohteiden arvo voi muuttua luottoriskilisien noustessa tai laskiessa arvopaperimarkkinoilla. Luottoriskilisällä tarkoitetaan lainan liikkeeseenlaskijan velkasitoumusten riskilisää suhteessa valtion liikkeeseen laskemiin velkasitoumuksiin. Luottoriskilisän muutokset vaikuttavat käänteisesti rahaston arvoon eli riskilisien nousulla on negatiivinen vaikutus sijoituskohteiden nykyarvoon ja riskilisien laskulla on positiivinen vaikutus sijoituskohteiden nykyarvoon. Rahaston sijoitustoiminnassa luottoriski huomioidaan hajauttamalla varoja useiden eri liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin ja tarkkailemalla liikkeeseenlaskijoiden luottoluokituksia ja niiden muutoksia. Valuuttakurssiriski Rahaston valuuttakurssiriski tarkoittaa sitä, että rahaston muiden kuin euromääräisten sijoitusten arvo vaihtelee valuuttakurssien muutoksista johtuen. Jos rahasto on euromääräinen, mutta sillä on muissa valuutoissa olevia sijoituksia, vaikuttavat valuuttakurssien muutokset sijoituksen arvoon. Valuuttojen muutokset suhteessa euroon vaikuttavat rahaston arvoon siten, että esimerkiksi rahaston
USD-määräisten sijoitusten arvo nousee USD:n vahvistuessa euroon nähden ja alenee USD:n heikentyessä euroon nähden. Aktiiviriski Aktiiviriski on aktiivisen salkunhoidon tuloksena ilmenevä riski suhteessa vertailuindeksiin. Aktiivisella salkunhoidolla, eli ottamalla aktiivista näkemystä sijoituskohteiden positiivisesta tai negatiivisesta kehityksestä, pyritään saavuttamaan vertailuindeksiä parempi tuotto. Aktiivinen näkemys ilmenee yleensä siten, että rahastosalkun sijoitusten painotukset poikkeavat vertailuindeksistä. Salkunhoitaja ylipainottaa niitä sijoituskohteita, jotka näkemyksen mukaan antavat rahastolle paremman tuoton ja alipainottaa vastaavasti heikomman tuotto-odotuksen mukaisia sijoituksia. Aktiiviriskin seurauksena rahaston arvonkehitys voi poiketa vertailuindeksin arvonkehityksestä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Vastaavasti passiivisella salkunhoidolla, tarkoitetaan pysyttäytymistä vertailuindeksin mukaisissa sijoituksissa ja sillä pyritään saavuttamaan vertailuindeksin mukainen tuotto. Likviditeettiriski Rahaston likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston sijoituskohteena olevia arvopapereita ei saada muutettua käteiseksi toivotussa aikataulussa ja/tai kohtuulliseen hintaan. Jos likviditeettiriski on korkea, kaupankäyntiä arvopaperilla tapahtuu harvakseltaan tai kaupankäynnin volyymi on pientä. Toteuttamalla arvopaperin osto tai myynti tämänkaltaisessa likviditeettitilanteessa voi sijoituksen arvo liikkua voimakkaasti ylös- tai alaspäin, erityisesti jos kaupan koko on suuri. Likviditeettiriski voidaan ymmärtää myös tilanteena, jossa kaupankäynti arvopaperilla ei ole mahdollista esimerkiksi pörssin toimintakatkoksen vuoksi. Likviditeettiriskin realisoituminen saattaa vaikuttaa arvopaperin hintakehityksen ohella myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuu esimerkiksi ulkoisista tekijöistä ja teknologiasta tai henkilöstön, organisaation tai sisäisten prosessien puutteellisesta toiminnasta. Nämä riskit voivat realisoitua esimerkiksi IT-järjestelmien toimintahäiriönä kauppojen selvitys- ja säilytysjärjestelmässä, millä voi olla negatiivista vaikutusta rahaston sijoituskohteena olevan arvopaperin kaupankäyntiin. operatiivisiin riskeihin voidaan lukea myös mahdolliset henkilöstö- ja organisaatiomuutokset, joilla saattaa olla vaikutusta yrityksen osakkeenomistajien tai sijoittajien asemaan. Force Majeure riskit Force Majeure -riskeillä tarkoitetaan sopimuksista riippumattomia, ennalta arvaamattomia ja ylivoimaisia seurauksia aiheuttavia tekijöitä, jotka merkitsevät riskiä toiminnan jatkuvuudesta ja joista sopimusosapuolet eivät ole vastuussa. Force Majeure -riskejä voivat olla esimerkiksi vakavat luonnonkatastrofit, kapinat, lakot ja sotatilat. Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi rahaston sijoituskohteena olevien arvopapereiden hintoihin tai rahaston mahdollisuuksiin käydä arvopaperikauppaa. Tämän seurauksena Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa rahastolunastusten toteutusaikatauluun. Volatiliteetti Rahaston volatiliteetillä tarkoitetaan rahasto-osuuden arvon heilahtelua ylös- tai alaspäin. Kun sijoituksen volatiliteetti kasvaa, kasvaa samalla myös sijoituksen voiton tai tappion mahdollisuus, sillä rahasto-osuuden arvonvaihtelut ovat suuremmat. Selvitysriskit Selvitysriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että arvopaperikaupan vastapuoli ei toimi sovittujen ehtojen mukaisesti, vaikka toinen osapuoli on täyttänyt omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriski on erityisen suuri mannerten välisissä arvopaperi- ja valuuttatransaktioissa, sillä kauppojen selvitys tapahtuu mahdollisesti eri aikavyöhykkeillä. Kehittyvien arvopaperimarkkinoiden selvitysriski on suurempi kuin kehittyneiden arvopaperimarkkinoiden vastaava riski johtuen muun muassa kaupankäyntimenetelmien eroavuuksista. Poliittiset riskit Rahaston sijoituskohteena oleviin markkinoihin sisältyy poliittista riskiä, joka saattaa realisoitua rahastoon vaikuttavana markkinariskinä. Tämän kaltaisena poliittisena riskinä voidaan ymmärtää esimerkiksi sodat sekä yllättävät muutokset rahaston sijoituskohteena olevan markkina-alueen talouspolitiikassa tai poliittisessa ympäristössä, joilla saattaa olla odottamatonta vaikutusta rahaston sijoituskohteena olevien arvopapereiden hintoihin. Rahaston sijoituskohteena oleviin markkinoihin sisältyy poliittista riskiä, joka saattaa realisoitua rahastoon vaikuttavana operatiivisena riskinä. Tämän kaltainen poliittinen riski voi ilmetä erilaisina sanktioina, kuten esimerkiksi veroseuraamuksina, valuuttasäännöstelynä ja varojen kotiuttamisen vaikeuttamisena ulkomailta. Näillä tekijöillä saattaa olla vaikutusta rahaston sijoituskohteena olevien arvopaperien hintoihin tai rahastojen lunastusaikatauluihin. Kehittyvien markkinoiden kaupankäyntiin, arvopaperiselvitykseen, lainsäädäntöön markkinoiden sääntelyyn liittyviä riskejä Osa Rahaston sijoituskohteena olevista arvopaperimarkkinoista on melko nuoria ja tästä syystä niiden toiminta on kehittyneisiin markkinoihin verrattuna vaikeammin ennakoitavissa. Kyseisten markkinoiden sääntelyssä ja rakenteissa voi tapahtua muutoksia, jotka saattavat heikentää markkinoiden likviditeettiä sekä luoda markkinoille epävarmuutta. Markkinoilla käytettävät järjestelmät saattavat lisäksi olla kehittymättömämpiä kuin kehittyneillä markkinoilla. Mahdollisten ongelmien ilmetessä tiettyjen kohdemarkkinoiden tuomioistuinjärjestelmä ei välttämättä toimi ennakoitavasti. Verotuksen osalta epävarmuutta voi aiheutua verosopimusten soveltamisesta käytäntöön ja siitä, että verotukseen voi tulla muutoksia. Osalla markkinoista sääntely on varsin uutta eikä sitä ole käytännön toiminnassa jouduttu välttämättä soveltamaan.
Rahasto sijoittaa sellaisille arvopaperimarkkinoille, jotka eivät ole arvopapereiden säilytys- ja selvitystoiminnan osalta yhtä kehittyneitä kuin esimerkiksi Suomen arvopaperimarkkinat. Tästä johtuen Rahaston varojen säilyttämiseen ja selvitystoimintaan sisältyy riski siitä, että Rahaston varoja ei välttämättä voida konkurssitilanteessa erottaa säilytysyhteisön tai alisäilyttäjän varoista tai yhteistilillä olevat varat joutuvat vakuudeksi jonkun toisen kuin Rahaston velvoitteista, eli varat saatetaan menettää jopa kokonaan. Rahaston sijoituskohteena olevia markkinoita koskeva lainsäädäntö ja markkinoilla noudatettava markkinatapa voi myös aiheuttaa riskejä, joita kehittyneemmillä arvopaperimarkkinoilla ei ole. Negatiiviset tuottoperiodit ovat mahdollisia, suositeltu vähimmäissijoitusaika on neljä (4) vuotta. Sijoittaja voi sijoituksensa lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän siihen alun perin sijoitti. Sijoitusrahastot eivät kuulu Sijoittajien korvausrahastosuojan eivätkä talletussuojan piiriin. Rahaston tuoton kehitys Kyseessä on uusi rahasto, jonka osalta historiatietoja tuoton kehityksestä ei vielä ole. Tuottokaavio päivitetään vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Rahaston tuottokehitys löytyy myös OP-Rahastoyhtiön julkaisemasta OP-sijoitusrahastojen kuukausikatsauksesta, joka on saatavissa OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista sekä internetistä www.op.fi. Rahaston historiallinen tuottokehitys ei ole tae tulevaisuudesta. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea ja sijoittajat voivat menettää osan sijoittamistaan varoista, etenkin jos sijoitusaika on lyhyt. Rahaston tuleva arvonkehitys riippuu markkinoiden kehityksestä ja salkunhoitajan sijoitustoimien menestyksellisyydestä. Kenelle rahasto sopii sijoituskohteeksi OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto sopii pitkäaikaiselle sijoittajalle, joka tavoittelee kehittyneiden maiden korkomarkkinoita parempaa tuottoa ja hyväksyy samalla korkeamman riskin ja tuotonvaihtelun. Rahastoon kohdistuu markkinavaihteluita, ja se sopii sen vuoksi sijoittajalle, jolla on rahoitusmarkkinoiden tuntemusta. Rahaston sisältämän korkeamman riskin johdosta, rahastoon tehtävä sijoitus ei saisi edustaa huomattavaa osaa koko sijoitusvarallisuudesta. Suositeltava sijoitusaika on yli 4 vuotta. Minimisijoitukset ja kulut sijoittajalle Kertasijoitus Jatkuva rahastosijoitus Merkintäpalkkio Lunastuspalkkio Hallinnointipalkkio* Total Expense Ratio ** OP-Bonukset ei minimiä ei jatkuvaa rahastosopimusta 0,50 % merkinnän määrästä 0,50 % lunastuksen määrästä 0,70 % p.a. Lisäksi rahasto maksaa sijoituskohteena olevista rahasto-osuuksista perityt hallinnoimis- ja säilytysyhteisön palkkiot 0,55%.*** Rahasto on uusi, ei voi vielä laskea Rahasto kerryttää bonusta omistajajäsenille * Rahaston hallinnointipalkkio (palkkio % / 365) sisältyy rahaston pankkipäivittäin laskettavaan arvoon, eikä sitä peritä erikseen asiakkaalta. Palkkiolla katetaan rahastoyhtiölle rahaston hallinnoinnista aiheutuneet kulut. ** Laskettuna Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen suosituksen mukaisesti. Sisältää alarahastolta perittävät hallinnoimis- ja säilytysyhteisön palkkiot. (laskentakaava löytyy rahastoesitteestä) *** Hallinnointipalkkion enimmäismäärä voi olla 2,5 % p.a Sijoitussalkun kiertonopeus (laskentakaava löytyy rahastoesitteestä) Rahastolle ei voida laskea kiertonopeutta. Rahastosijoitusten verotus Rahastosijoitusten verotusosiossa esitellään sijoitusrahaston ja Suomessa verovelvollisen osuudenomistajan verotus Suomen verojärjestelmän mukaan. Sijoitusrahastojen luovutusvoitot ja -tappiot Rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä saatu mahdollinen myynti- eli luovutusvoitto lasketaan vähentämällä lunastushinnasta rahasto-osuudesta aikanaan maksettu merkintähinta. Jos rahasto-osuudet lunastetaan hankintahintaa alhaisempaan hintaan, syntyy myynti- eli luovutustappiota. Rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä mahdollisesti syntyneet luovutustappiot voi vähentää verovuoden ja sitä seuraavien kolmen vuoden aikana syntyneistä myyntivoitoista. Lisäksi sijoittaja voi vähentää verotuksessa osuuden hankinta- ja myyntikulut eli perityt merkintä- ja lunastuspalkkiot. Vaihtoehtoisesti sijoittaja voi tehdä luovutusvoiton verotuksessa laskennallisen vähennyksen, jota kutsutaan hankintameno-olettamaksi. Hankintamenona voidaan vähentää 20 prosenttia, jos osuudet on omistettu alle 10 vuotta ja 40 prosenttia, jos osuudet on omistettu vähintään 10 vuotta. Jos sijoittaja lunastaa vain osan rahasto-omistuksestaan, määräytyy lunastettujen osuuksien hankintahinta siten, että ensiksi hankitut osuudet katsotaan lunastetuiksi ensimmäisenä. Sijoittaja voi myös yksilöidä luovuttamansa osuudet esimerkiksi niiden merkintänumeroilla, jolloin hankintahinta määräytyy asianomaisten numeroitujen osuuksien perusteella.
Rahastoyhtiö ilmoittaa vuosittain verohallinnolle tammikuun loppuun mennessä edelliseltä kalenterivuodelta maksamansa tuottoosuudet ja sijoitusrahasto-osuuksien lunastukset, näiden lunastettujen osuuksien hankintahinnat ja hankinta-ajankohdat, mahdolliset lunastuksesta ja merkinnästä aiheutuneet kulut sekä osuudenomistajan rahasto-osuuksien määrän. Sijoittajan on tarkistettava verottajalta saamansa esitäytetty veroilmoitus ja ilmoitettava siinä havaitsemansa virheellisyydet ja puutteet. Sijoittajan tulee ilmoittaa veroilmoituksessa lisäksi saamansa luovutusvoitot ja tappiot. Lisäksi verovelvollisen on säilytettävä sijoituksiin liittyvät tositteet, joita ei enää liitetä veroilmoitukseen, mutta jotka verottaja voi vaatia nähtäväkseen. Sijoitusrahastojen tuotto-osuudet Sijoitusrahaston jakamasta tuotto-osuudesta rahastoyhtiö toimittaa luonnollisilta henkilöiltä ja kotimaisilta kuolinpesiltä 28 prosentin ennakonpidätyksen. Tuotto-osuuksia ei näin ollen ilmoiteta vero-ilmoituksessa, sillä tuotto-osuudet ja niistä pidätetyn ennakkoveron verottaja ottaa huomioon viran puolesta. Rahastosijoittaja ja pääomatulovero Sijoittajalle sijoitusrahaston maksama tuotto-osuus ja rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä mahdollisesti saatava myynti- eli luovutusvoitto ovat pääomatuloa, josta sijoittaja joutuu maksamaan 28 prosentin veron omistusajasta riippumatta. Tuotto-osuutta maksetaan vain sijoitusrahastojen tuotto-osuuksille. Kasvuosuuksille ei jaeta vuotuista tuotto-osuutta, vaan tuotto lisätään pääomaan. Sijoittajan kasvuosuuksista saama tuotto tulee verotettavaksi vasta myynnin yhteydessä mahdollisesti saatavana myynti- eli luovutusvoittona. Jos sijoittajan yhteenlasketut luovutushinnat ovat verovuoden aikana enintään 1000 euroa, luovutusvoitot eivät ole veronalaista tuloa. Vastaavasti luovutustappiot eivät ole vähennyskelpoisia, jos verovuonna myydyn omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1000 euroa. Varallisuusvero Varallisuusverotus on kumottu 1.1.2006 lähtien. Vuoden 2006 alusta lähtien rahasto-omistukset eivät enää ole yksityishenkilölle veronalaista varallisuutta. Rahasto-osuuksien merkintä ja lunastus OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen merkintä ja lunastus on mahdollista OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoissa niiden aukioloaikoina sekä verkkopalvelusopimuksen tehneille asiakkaille internetissä osoitteessa www.op.fi ja www.pohjola.fi sekä OP- Puhelinpalvelun kautta numerosta 0100 0500. Rahasto-osuuksien merkintä ja lunastus toteutetaan toimeksiantopäivää seuraavan pankkipäivän osuuden arvoon. Merkintätoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä, kun Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkinnän suorittajasta ja tämän henkilöllisyydestä ja merkinnän määrästä. Merkintätoimeksianto on osuudenomistajaa sitova. Mikäli merkintätoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä ennen kello 15.00, toteutetaan merkintä seuraavan pankkipäivän arvoon. Kello 15.00 ja 24.00 välillä ei oteta vastaan merkintätoimeksiantoja. Merkintätoimeksianto maksetaan merkinnän yhteydessä tai Rahastoyhtiön luvalla viimeistään merkintätoimeksiannon antamista seuraavana pankkipäivänä kello 15.00 mennessä. Mikäli lunastustoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä ennen kello 15.00, toteutuu lunastus lunastustoimeksiantoa seuraavan pankkipäivän arvoon. Kello 15.00 ja 24.00 välillä ei oteta vastaan lunastustoimeksiantoja. Maksu lunastuksesta suoritetaan pääasiallisesti lunastustoimeksiannon toteutumispäivää seuraavana pankkipäivänä, ellei asiakkaan kanssa toisin sovita. Rahasto-osuuksien tuotonmaksu Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous päättää tuotto-osuuksien omistajille jaettavasta tuotosta ja sen maksamisesta. Tuotto-osuutena pyritään jakamaan kolme (3) prosenttia edellisen vuoden viimeisenä pankkipäivänä lasketusta tuotto-osuuden arvosta. Tuotto maksetaan rahastoyhtiön pitämään rekisteriin jakopäivänä merkitylle rahasto-osuuden omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Jos rahasto-osuuden omistaja ei ole ilmoittanut pankkitiliä, on hän oikeutettu nostamaan rahasto-osuudelle tulevan tuoton rahastoyhtiöstä. Rahaston arvonlaskenta ja arvon julkistaminen Rahaston arvonlaskennasta vastaa pankkipäivittäin OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahaston sijoitukset arvostetaan arvonlaskentahetken mukaisiin arvopaperikohtaisiin markkinahintoihin klo 15.00. Rahasto-osuuden arvo ilmoitetaan pankkipäivittäin Helsingin Pörssiin, joka julkistaa arvon tiedotusvälineille. Rahasto-osuuksien arvot ovat saatavilla myös OP-Pohjola-ryhmän toimipisteistä, internetpalvelusta ja OP-Puhelinpalvelusta. Muut tiedot Rahastoyhtiö voi käyttää toiminnassaan asiamiehiä. OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahaston Kohderahaston salkunhoitajana toimii ING Investment Management. Rahaston merkintä ja lunastus on mahdollista OP-Pohjola-ryhmän toimipisteissä sekä verkkopalvelusopimuksen tehneille asiakkaille internetissä ja OP-Puhelinpalvelussa. Rahaston säilytysyhteisönä toimii Pohjola Pankki Oyj. Rahaston varsinaisina tilintarkastajina toimivat KPMG Oy, KHT-yhteisö ja KHT Eija Kauppi-Hakkarainen sekä KHT Timo Nummi. KPMG Oy:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Birgitta Immerthal. Varatilintarkastajina toimivat KHT Juha-Pekka Mylen, KHT Jaakko Nyman ja KHT Tiina Torniainen. Osuudenomistajien valitsemia tilintarkastajia ovat Nummi ja Torniainen. Rahastoyhtiötä ja sijoitusrahastoja valvoo Finanssivalvonta, Snellmanninkatu 6, PL 103, 00101 Helsinki.
Sijoitusrahaston rahastoesite, säännöt, vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus ovat saatavissa maksutta OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista sekä internetistä www.op.fi. OP-bonuksia kertyy OP-bonusasiakkaille mm. lainoista, talletuksista ja OP-sijoitusrahastoista voimassaolevin bonussääntöjen mukaisesti. OP-bonusasiakas on sellainen osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, joka oma tai perheen yhteinen asiointi on yhteensä yli 5 000 euroa kuukaudessa. Osuuspankin omistajajäseneksi voi liittyä maksamalla osuusmaksun. Lisätietoja internetistä www.op.fi/bonus OP-Rahastoyhtiö Oy OP-Rahastoyhtiö Oy on sijoitustoimintaa harjoittava (KSL 6a luku) Suomen kaupparekisteriin merkitty rahastoyhtiö. Y-tunnus 0743962-2 Puhelin: 010 252 010 Osoite: Teollisuuskatu 1, PL 308, 00101 Helsinki