YKSINKERTAISTETTU RAHASTOESITE

Transkriptio

1 YKSINKERTAISTETTU RAHASTOESITE OP-CASH MANAGER EUROMÄÄRÄINEN LYHYEN KORON RAHASTO sijoitusrahasto Rahastoluokka Lyhyen koron rahasto Sijoitustoiminta alkanut Säännöt vahvistettu viimeksi (vahvistusmaa) (Suomi) Rahasto-osuudet Rahastolla on sekä kasvuosuuksia (A-osuudet) että tuottoosuuksia (B-osuudet) Noteerausvaluutta Rahasto-osuudet noteerataan euromääräisinä Vertailuindeksi 3 kk euribor-indeksi (tuottoindeksi) Salkunhoito Pohjola Varainhoito Oy Sijoitustoiminnan tavoite ja sijoituspolitiikka Rahasto sijoittaa varansa ensisijaisesti pankkien, yritysten, valtioiden ja valtiosidonnaisten yhteisöjen liikkeeseenlaskemiin euromääräisiin korkoinstrumentteihin. Sijoituskohteina ovat tyypillisesti vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjalainat, yritystodistukset, sijoitustodistukset sekä lyhytaikaiset kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat. Rahaston sijoitusten pääpaino on eurooppalaisten pankkien ja yritysten liikkeeseenlaskemissa vaihtuvakorkoisissa joukkovelkakirjalainoissa. Rahasto voi lisäksi käydä kauppaa vakioiduilla ja vakioimattomilla johdannaisinstrumenteilla arvopaperisijoitusten suojaamiseksi ja arvopaperimarkkinoille tehtyjen suorien sijoitusten korvaamiseksi. Keskeisimmin johdannaisia käytetään korko- ja luottoriskien hallintaan. Rahaston korkoriski on alhainen verrattuna esimerkiksi pitkän koron rahastoihin. Rahaston korkoriskiä mittaava modifioitu duraatio on perustilanteessa noin 0,25 ja enintään 1,0. Modifioitu duraatio kuvaa rahaston arvon herkkyyttä korkotason yleisille muutoksille. Rahaston sijoitusten keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika voi sen sijaan olla pitkä johtuen lähinnä sijoituksista pitkäaikaisiin vaihtuvakorkoisiin joukkovelkakirjalainoihin. Tämän seurauksena luottoriskilisien muutokset tai liikkeeseenlaskijoiden maksukyvyttömyys voivat vaikuttaa rahaston arvoon merkittävästi. Juoksuajalla tarkoitetaan tässä jäljellä olevaa aikaa korkosijoituksen pääoman takaisinmaksuun. Rahaston sijoitukset pidetään pääsääntöisesti hajautettuina valikoituihin hyvän luottoluokituksen omaavien liikkeeseenlaskijoiden korkoinstrumentteihin. Rahaston sijoituskohteena olevien muiden kuin suomalaisten liikkeeseenlaskijoiden luottoluokituksen on oltava vähintään lyhytaikaisten velkojen osalta Moody s P-2 tai S&P A-2 tai pitkäaikaisten velkojen osalta Moody s Baa3 tai S&P BBB-. Lisäksi rahasto voi sijoittaa sellaisen suomalaisen liikkeeseenlaskijan korkoinstrumentteihin, jolla ei ole hankittuna kyseistä luottoluokitusta, mikäli salkunhoitaja katsoo liikkeeseenlaskijalla olevan edellä mainittuja riskiluokituksia vastaava luottokelpoisuus. Rahasto tavoittelee kolmen kuukauden euribor-indeksiä vastaavaa tuottoa. Rahaston salkunhoito tekee rahastoa koskevat sijoituspäätökset kulloisenkin markkinanäkemyksen perusteella. Rahaston sijoituspäätöksissä korostuvat erityisesti seuraavat asiat: salkunhoidon näkemys yksittäisistä liikkeeseenlaskijoista ja liikkeeseenlaskuista (esimerkiksi liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuus ja luottoluokitus sekä liikkeeseenlaskun tuotto, jäljellä oleva juoksuaika, senioriteetti, likviditeetti ja takaisinostoriski) rahaston korkoriskin säätely rahaston luottoriskin ja sijoitusten maturiteetin säätely rahaston sijoitusten erääntymisfrekvenssin ja likviditeetin säätely painotukset eri toimialojen välillä painotukset eri maiden välillä Rahaston kokonaisriskitaso Rahaston volatiliteetti Rahaston volatiliteetti oli 1,64 %. Laskentakaava löytyy rahastoesitteestä ( ja on saatavilla OP-Rahastoyhtiöstä. Rahaston volatiliteetillä tarkoitetaan rahasto-osuuden arvon heilahtelua ylös- tai alaspäin. Kun sijoituksen volatiliteetti kasvaa, kasvaa samalla myös sijoituksen voiton tai tappion mahdollisuus, sillä sen arvonvaihtelut ovat suuremmat. Rahaston riskit Rahasto-osuuden arvon kehityksen kannalta keskeisimpiä riskejä ovat luottoriski ja likviditeettiriski. Rahasto voi sijoittaa varojaan pitkäaikaisiin vaihtuvakorkoisiin joukkovelkakirjoihin ja täten rahaston sijoitusten keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika voi olla pitkä. Tästä syystä luottoriskilisien muutokset voivat vaikuttaa rahaston tuottoon merkittävästi. Luottoriski voi toteutua myös rahaston sijoituskohteena olevan liikkeeseenlaskijan konkurssina tai maksukyvyttömyytenä. Normaalista poikkeavissa markkinaolosuhteissa rahaston sijoitusten likviditeetti voi heikentyä, mikä voi vaikuttaa sijoitusten arvonkehitykseen ja myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun. Rahaston korkoriski on perustilanteessa hyvin alhainen, joten korkotason yleisellä muutoksella on verrattain alhainen vaikutus rahaston arvoon.

2 Korkoriski Rahaston sijoitusten arvoon saattaa vaikuttaa korkoriski. Korkoriskillä tarkoitetaan sitä, että rahaston sijoituskohteiden arvo voi muuttua yleisen korkotason noustessa tai laskiessa. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti rahaston arvoon eli korkotason nousulla on negatiivinen vaikutus sijoituskohteiden nykyarvoon ja korkotason laskulla on positiivinen vaikutus sijoituskohteiden nykyarvoon. Korkoriskin mittarina käytetään yleisesti modifioitua duraatiota, joka mittaa rahaston arvon korkoherkkyyttä. Esimerkiksi modifioitu duraatio 0,25 tarkoittaa sitä, että korkotason noustessa kerralla yhdellä prosenttiyksiköllä rahaston sijoitusten nykyarvo laskee 0,25 prosenttia. Luottoriski Rahaston sijoitusten arvoon saattaa vaikuttaa luottoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että rahaston sijoituskohteiden arvo voi muuttua luottoriskilisien noustessa tai laskiessa arvopaperimarkkinoilla. Luottoriskilisällä tarkoitetaan lainan liikkeeseenlaskijan velkasitoumusten riskilisää suhteessa valtion liikkeeseen laskemiin velkasitoumuksiin. Luottoriskilisän muutokset vaikuttavat käänteisesti rahaston arvoon eli riskilisien nousulla on negatiivinen vaikutus sijoituskohteiden nykyarvoon ja riskilisien laskulla on positiivinen vaikutus sijoituskohteiden nykyarvoon. Luottoriski voi toteutua myös yksittäisen liikkeeseenlaskijan konkurssina tai maksukyvyttömyytenä. Rahaston sijoitustoiminnassa luottoriski huomioidaan hajauttamalla varoja useiden eri liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin ja tarkkailemalla liikkeeseenlaskijoiden luottoluokituksia ja niiden muutoksia. Toimialariski Tietylle sektorille tai toimialalle sijoittavan rahaston sijoituksiin liittyy sektori- tai toimialariskiä. Tällä riskillä tarkoitetaan sitä, että tietyn sektorin tai toimialan taantuman vaikutus rahaston sijoituskohteiden arvoon voi olla huomattava lyhyellä aikavälillä. Tiettyyn sektoriin tai tietylle toimialalle kohdistuvien sijoitusten arvonkehitys voi poiketa huomattavasti arvopaperimarkkinoiden yleisestä arvonkehityksestä. Aktiiviriski Aktiiviriski on aktiivisen salkunhoidon tuloksena ilmenevä riski suhteessa vertailuindeksiin. Aktiivisella salkunhoidolla, eli ottamalla aktiivista näkemystä sijoituskohteiden positiivisesta tai negatiivisesta kehityksestä, pyritään saavuttamaan vertailuindeksiä parempi tuotto. Aktiivinen näkemys ilmenee yleensä siten, että rahastosalkun sijoitusten painotukset poikkeavat vertailuindeksistä. Salkunhoitaja ylipainottaa niitä sijoituskohteita, jotka näkemyksen mukaan antavat rahastolle paremman tuoton ja alipainottaa vastaavasti heikomman tuotto-odotuksen mukaisia sijoituksia. Aktiiviriskin seurauksena rahaston arvonkehitys voi poiketa vertailuindeksin arvonkehityksestä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Vastaavasti passiivisella salkunhoidolla tarkoitetaan pysyttäytymistä vertailuindeksin mukaisissa sijoituksissa ja sillä pyritään saavuttamaan vertailuindeksin mukainen tuotto. Likviditeettiriski Rahaston likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston sijoituskohteena olevia arvopapereita ei saada muutettua käteiseksi toivotussa aikataulussa ja/tai kohtuulliseen hintaan. Jos likviditeettiriski on korkea, kaupankäyntiä arvopaperilla tapahtuu harvakseltaan tai kaupankäynnin volyymi on pientä. Toteuttamalla arvopaperin osto tai myynti tämänkaltaisessa likviditeettitilanteessa voi sijoituksen arvo liikkua voimakkaasti ylös- tai alaspäin, erityisesti jos kaupan koko on suuri. Likviditeettiriski voidaan ymmärtää myös tilanteena, jossa kaupankäynti arvopaperilla ei ole mahdollista esimerkiksi pörssin toimintakatkoksen vuoksi. Likviditeettiriskin realisoituminen saattaa vaikuttaa arvopaperin hintakehityksen ohella myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuu esimerkiksi ulkoisista tekijöistä ja teknologiasta tai henkilöstön, organisaation tai sisäisten prosessien puutteellisesta toiminnasta. Nämä riskit voivat realisoitua esimerkiksi IT-järjestelmien toimintahäiriönä kauppojen selvitys- ja säilytysjärjestelmässä, millä voi olla negatiivista vaikutusta rahaston sijoituskohteena olevan arvopaperin kaupankäyntiin. operatiivisiin riskeihin voidaan lukea myös mahdolliset henkilöstö- ja organisaatiomuutokset, joilla saattaa olla vaikutusta yrityksen osakkeenomistajien tai sijoittajien asemaan. Force Majeure riskit Force Majeure -riskeillä tarkoitetaan sopimuksista riippumattomia, ennalta arvaamattomia ja ylivoimaisia seurauksia aiheuttavia tekijöitä, jotka merkitsevät riskiä toiminnan jatkuvuudesta ja joista sopimusosapuolet eivät ole vastuussa. Force Majeure -riskejä voivat olla esimerkiksi vakavat luonnonkatastrofit, kapinat, lakot ja sotatilat. Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi rahaston sijoituskohteena olevien arvopapereiden hintoihin tai rahaston mahdollisuuksiin käydä arvopaperikauppaa. Tämän seurauksena Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa rahastolunastusten toteutusaikatauluun. Selvitysriskit Selvitysriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että arvopaperikaupan vastapuoli ei toimi sovittujen ehtojen mukaisesti, vaikka toinen osapuoli on täyttänyt omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriski on erityisen suuri mannerten välisissä arvopaperi- ja valuuttatransaktioissa, sillä kauppojen selvitys tapahtuu mahdollisesti eri aikavyöhykkeillä. Kehittyvien arvopaperimarkkinoiden selvitysriski on suurempi kuin kehittyneiden arvopaperimarkkinoiden vastaava riski johtuen muun muassa kaupankäyntimenetelmien eroavuuksista. Sijoitusrahastot eivät kuulu Sijoittajien korvausrahastosuojan eivätkä talletussuojan piiriin. Kenelle rahasto sopii sijoituskohteeksi Rahasto soveltuu sijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksensa ensisijaisesti eurooppalaisten pankkien ja yritysten liikkeeseenlaskemiin korkoinstrumentteihin, joiden korkoriski on lyhyt mutta joiden jäljellä oleva juoksuaika voi olla pitkä.

3 Rahasto soveltuu esimerkiksi osaksi hajautettua korko- tai yhdistelmärahastosalkkua tai tuottohakuiselle lyhyen aikavälin sijoittajalle. Rahaston suositeltava minimisijoitusaika on kaksitoista (12) kuukautta. Rahasto ei sovellu esimerkiksi sijoittajalle, joka etsii pääomaa turvaavaa sijoituskohdetta lyhyellä aikavälillä tai riskiprofiililtaan vastaavaa vaihtoehtoa pankkitalletukselle. Rahasto eroaa pankkitalletuksesta siinä, että se ei ole talletussuojan piirissä ja sen pääoman arvo voi myös laskea. Sijoittajan on ymmärrettävä kappaleessa "Rahaston riskit" esitetyt keskeiset riskitekijät ja sijoittajalla on oltava kokemusta sijoitustuotteista, joiden arvo voi vaihdella jonkin verran. Sijoittajan on ymmärrettävä lisäksi, että normaalista poikkeavissa markkinaolosuhteissa rahaston riskitaso voi olla pitkän aikavälin kehitystä selvästi korkeampi. Normaaleista poikkeavilla markkinaolosuhteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi markkinahäiriöitä, joissa rahoitusjärjestelmä ei toimi normaalisti ja arvopaperimarkkinoiden likviditeetti on heikko. Rahaston tuoton kehitys 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % -6,0 % 2,5 % 2,2 % 2,2 % 2,9 % 3,2 % -3,9 % Tuottokaavio päivitetään vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Rahaston tuottokehitys löytyy myös OP-Rahastoyhtiön julkaisemasta OP-sijoitusrahastojen kuukausikatsauksesta, joka on saatavissa OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista sekä internetistä Rahaston historiallinen tuottokehitys ei ole tae tulevaisuudesta. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea ja sijoittajat voivat menettää osan sijoittamistaan varoista, jos sijoitusaika on hyvin lyhyt. Rahaston tuleva arvonkehitys riippuu markkinoiden kehityksestä ja salkunhoitajan sijoitustoimien menestyksellisyydestä. Minimisijoitukset ja kulut sijoittajalle Kertasijoitus Jatkuva rahastosijoitus Ei mahdollista Merkintäpalkkio 0,0 %, Internet 0,0 % Lunastuspalkkio 0,0 %, Internet 0,0 % Hallinnointipalkkio* 0,15 % p.a. Total Expense Ratio ** 0,15 % p.a. ( ) OP-bonukset Rahastoa ei lasketa OP-bonuksia kerryttävään asiointiin * Rahaston hallinnointipalkkio (palkkio % / 365) sisältyy rahaston pankkipäivittäin laskettavaan arvoon, eikä sitä peritä erikseen asiakkaalta. Palkkiolla katetaan rahastoyhtiölle rahaston hallinnoinnista aiheutuneet kulut. ** Laskettuna Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen suosituksen mukaisesti. Laskentakaava ja historiatiedot löytyvät rahastoesitteestä ( ja ovat saatavilla OP-Rahastoyhtiöstä. Sijoitussalkun kiertonopeus Rahaston kiertonopeus oli -335,18 %. Laskentakaava ja historiatiedot löytyvät rahastoesitteestä ( ja ovat saatavilla OP-Rahastoyhtiöstä. Rahastosijoitusten verotus Rahastosijoitusten verotusosiossa esitellään sijoitusrahaston ja Suomessa verovelvollisen osuudenomistajan verotus Suomen verojärjestelmän mukaan. Sijoitusrahastojen luovutusvoitot ja tappiot Rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä saatu mahdollinen myynti- eli luovutusvoitto lasketaan vähentämällä lunastushinnasta rahasto-osuudesta aikanaan maksettu merkintähinta. Jos rahasto-osuudet lunastetaan hankintahintaa alhaisempaan hintaan, syntyy myynti- eli luovutustappiota. Rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä mahdollisesti syntyneet luovutustappiot voi vähentää verovuoden ja sitä seuraavien kolmen vuoden aikana syntyneistä myyntivoitoista. Lisäksi sijoittaja voi vähentää verotuksessa osuuden hankinta- ja myyntikulut eli perityt merkintä- ja lunastuspalkkiot. Vaihtoehtoisesti sijoittaja voi tehdä luovutusvoiton verotuksessa laskennallisen vähennyksen, jota kutsutaan hankintameno-olettamaksi. Hankintamenona voidaan vähentää 20 prosenttia, jos osuudet on omistettu alle 10 vuotta ja 40 prosenttia, jos osuudet on omistettu vähintään 10 vuotta. Jos sijoittaja lunastaa vain osan rahasto-omistuksestaan, määräytyy lunastettujen osuuksien hankintahinta siten, että ensiksi hankitut osuudet katsotaan lunastetuiksi ensimmäisenä. Sijoittaja voi myös yksilöidä luovuttamansa osuudet esimerkiksi niiden merkintänumeroilla, jolloin hankintahinta määräytyy asianomaisten numeroitujen osuuksien perusteella.

4 Rahastoyhtiö ilmoittaa vuosittain verohallinnolle tammikuun loppuun mennessä edelliseltä kalenterivuodelta maksamansa tuottoosuudet ja sijoitusrahasto-osuuksien lunastukset, näiden lunastettujen osuuksien hankintahinnat ja hankinta-ajankohdat, mahdolliset lunastuksesta ja merkinnästä aiheutuneet kulut sekä osuudenomistajan rahasto-osuuksien määrän. Sijoittajan on tarkistettava verottajalta saamansa esitäytetty veroilmoitus ja ilmoitettava siinä havaitsemansa virheellisyydet ja puutteet. Sijoittajan tulee ilmoittaa veroilmoituksessa lisäksi saamansa luovutusvoitot ja tappiot. Lisäksi verovelvollisen on säilytettävä sijoituksiin liittyvät tositteet, joita ei enää liitetä veroilmoitukseen, mutta jotka verottaja voi vaatia nähtäväkseen. Sijoitusrahastojen tuotto-osuudet Sijoitusrahaston jakamasta tuotto-osuudesta rahastoyhtiö toimittaa luonnollisilta henkilöiltä ja kotimaisilta kuolinpesiltä 28 prosentin ennakonpidätyksen. Tuotto-osuuksia ei näin ollen ilmoiteta vero-ilmoituksessa, sillä tuotto-osuudet ja niistä pidätetyn ennakkoveron verottaja ottaa huomioon viran puolesta. Rahastosijoittaja ja pääomatulovero Sijoittajalle sijoitusrahaston maksama tuotto-osuus ja rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä mahdollisesti saatava myynti- eli luovutusvoitto ovat pääomatuloa, josta sijoittaja joutuu maksamaan 28 prosentin veron omistusajasta riippumatta. Tuotto-osuutta maksetaan vain sijoitusrahastojen tuotto-osuuksille. Kasvuosuuksille ei jaeta vuotuista tuotto-osuutta, vaan tuotto lisätään pääomaan. Sijoittajan kasvuosuuksista saama tuotto tulee verotettavaksi vasta myynnin yhteydessä mahdollisesti saatavana myynti- eli luovutusvoittona. Jos sijoittajan yhteenlasketut luovutushinnat ovat verovuoden aikana enintään 1000 euroa, luovutusvoitot eivät ole veronalaista tuloa. Vastaavasti luovutustappiot eivät ole vähennyskelpoisia, jos verovuonna myydyn omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1000 euroa. Varallisuusvero Varallisuusverotus on kumottu lähtien. Vuoden 2006 alusta lähtien rahasto-omistukset eivät enää ole yksityishenkilölle veronalaista varallisuutta. Rahasto-osuuksien merkintä ja lunastus OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen merkintä ja lunastus on mahdollista OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoissa niiden aukioloaikoina sekä verkkopalvelusopimuksen tehneille asiakkaille internetissä osoitteessa ja sekä OP- Puhelinpalvelun kautta numerosta Jatkuvaan rahastosijoitussopimukseen voi tehdä rahastomerkintöjä maksamalla sijoitettava summa OP-Rahastoyhtiö Oy:n tilille jatkuvan rahastosijoitussopimuksen viitenumeroa käyttäen. Rahasto-osuuksien merkintä ja lunastus toteutetaan toimeksiantopäivän osuuden arvoon, jos merkintä- tai lunastustoimeksianto on otettu vastaan rahastoyhtiössä ennen kello Merkintätoimeksiannon toteutuminen edellyttää lisäksi, että merkintäsumma on rahaston tilillä kello mennessä. Kello jälkeen vastaanotettujen toimeksiantojen merkintä- ja lunastuspäivä on seuraava pankkipäivä ja toimeksiannot toteutuvat kyseessä olevan päivän rahasto-osuuden arvoon. Rahasto-osuuksien tuotonmaksu Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous päättää tuotto-osuuksien omistajille jaettavasta tuotosta ja sen maksamisesta. Tuotto-osuutena pyritään jakamaan kaksi (2) prosenttia edellisen vuoden viimeisenä pankkipäivänä lasketusta tuotto-osuuden arvosta. Tuotto maksetaan rahastoyhtiön pitämään rekisteriin jakopäivänä merkitylle rahasto-osuuden omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Jos rahasto-osuuden omistaja ei ole ilmoittanut pankkitiliä, on hän oikeutettu nostamaan rahasto-osuudelle tulevan tuoton rahastoyhtiöstä. Rahaston arvonlaskenta ja arvon julkistaminen Rahaston arvonlaskennasta vastaa pankkipäivittäin OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahaston sijoitukset arvostetaan arvonlaskentahetken mukaisiin arvopaperikohtaisiin markkinahintoihin klo Rahasto-osuuden arvo ilmoitetaan pankkipäivittäin Suomen Sijoitustutkimus Oy:lle, joka julkistaa arvon tiedotusvälineille. Rahasto-osuuksien arvot ovat saatavilla myös OP-Pohjola-ryhmän toimipisteistä, internetpalvelusta ja OP-Puhelinpalvelusta. Kannustinpalkkio Rahaston merkintä- tai lunastuspaikkana toimiva OP-Pohjola-ryhmän toimipaikka saa kannustinpalkkioita rahastomyynnin perusteella. Kannustinpalkkioiden suuruus voi perustua rahastomerkintöihin, lunastuksiin tai olemassa olevaan rahastokantaan. Kannustinpalkkioiden tarkoituksena on kattaa rahastojen merkinnöistä, lunastuksista ja hallinnoinnista aiheutuneet kulut merkintä- ja lunastuspaikalle eikä sen maksaminen ole asiakkaan edun vastaista. Muut tiedot Rahastoyhtiö voi käyttää toiminnassaan asiamiehiä. -sijoitusrahaston salkunhoitajana toimii Pohjola Varainhoito Oy. Rahaston merkintä ja lunastus on mahdollista OP-ryhmän toimipisteissä sekä verkkopalvelusopimuksen tehneille asiakkaille internetissä ja OP-Puhelinpalvelussa. Rahaston säilytysyhteisönä toimii Pohjola Pankki Oyj.

5 Rahaston varsinaisina tilintarkastajina toimivat KPMG Oy, KHT-yhteisö ja KHT Eija Kauppi-Hakkarainen sekä KHT Timo Nummi. KPMG Oy:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Birgitta Immerthal. Varatilintarkastajina toimivat KHT Juha-Pekka Mylen, KHT Jaakko Nyman ja KHT Tiina Torniainen. Osuudenomistajien valitsemia tilintarkastajia ovat Nummi ja Torniainen. Rahastoyhtiötä ja sijoitusrahastoja valvoo Finanssivalvonta, Snellmaninkatu 6, PL 103, Helsinki. Sijoitusrahaston rahastoesite, säännöt, vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus ovat saatavissa maksutta OP-Pohjola-ryhmän toimipaikoista sekä internetistä OP-Rahastoyhtiö Oy OP-Rahastoyhtiö Oy on sijoitustoimintaa harjoittava (KSL 6a luku) Suomen kaupparekisteriin merkitty rahastoyhtiö. Y-tunnus Puhelin: Osoite: Teollisuuskatu 1, PL 308, Helsinki