1 (16) Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas Tullin tietoon tuli vuonna 2015 yhteensä 9 656 rikosta (2014: 9 789). Tullirikosten määrän vähenemiseen kahden vuoden takaisesta ennätysmäärästä on ennen kaikkea vaikuttanut se, että pääsääntöisesti paljastuneet pienehköt luvattomat lääkelähetykset selvitetään hallinnollisessa prosessissa ilman esitutkintaa. Kuvio 1. Tullin tietoon tulleet rikokset 2001 2015 Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus 15,94 miljoonaa euroa Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli pienin viiteen vuoteen; vuonna 2015 vaikuttavuus putosi noin 16 miljoonaan euroon. Vuotta aiemmin määrä oli 126,2 miljoonaa euroa. Eniten väheni takavarikoimatta jääneen tavaran arvo, joka oli 1,79 miljoonaa euroa (2014: 82,2 milj. euroa). Takaisin saadun rikoshyödyn määrä oli 10,7 miljoonaa euroa.
2 (16) Kuvio 2. Tullirikostorjunnan vaikuttavuus 2010 2015 Huumausainerikosten määrä nousi hieman kokaiinin ja amfetamiinin takavarikkomäärät korkealla tasolla Tullin tietoon tuli vuonna 2015 yhteensä 2 312 huumausainerikosta (2014: 2 211). Vaikka huumausainerikosten kokonaismäärä on noussut, on törkeiden huumausainerikosten määrä laskenut. Vuonna 2014 törkeiden huumausainerikosten määrä oli 300, kun se nyt vuonna 2015 oli 199. Lasku selittyy osaltaan marihuanan takavarikkomäärien vähenemisellä.
3 (16) Kuvio 3. Huumausainerikokset 2010 2015 Hasista takavarikoitiin vuonna 2015 hieman edellisvuotta enemmän, eli 29 kiloa (2014: 22 kiloa). Marihuanaa takavarikoitiin yhteensä noin 64 kiloa, mikä on lähes 90 kiloa vähemmän kuin vuonna 2014 (151,7 kg). Metamfetamiinia ja amfetamiinia takavarikoitiin yhteensä 135,9 kiloa, joka on toiseksi suurin määrä 13 vuoteen (2014:187,8 kg). Kokaiinia takavarikoitiin vuoden 2015 aikana eniten 13 vuoteen: 5,86 kiloa (2014:5,85 kg). LSD:tä Tulli takavarikoi yli kaksinkertaisen määrän edellisvuoteen verrattuna eli 2 729 käyttöannosta (2014:1 265). Huumelääkkeitä Tulli takavarikoi vuonna 2015 yhteensä 36 921 tablettia tai ampullia (2014: 35 202). Buprenorfiinia (lähinnä Subutex) sisältävien huumelääkkeiden osuus määrästä oli yli puolet (18 675 tbl).
4 (16) Kuvio 4. Takavarikoidut huumeet Tullin tutkimissa jutuissa 2010 2015 Ulkomaan kansalaisten osuus törkeisiin huumausainerikoksiin syyllistyneistä oli vuonna 2015 noin viisikymmentä prosenttia. Huumausaineita tuodaan Suomeen pääosin Baltiasta ja läntisestä Euroopasta, mutta myös Venäjältä. Merkittävä osa huumausaineista salakuljetetaan edelleen Suomeen joko meriliikenteessä Helsingin satamien tai lentoliikenteessä Helsinki-Vantaan lentokentän kautta. Suomea käytetään myös edelleen kauttakulkumaana salakuljetuksissa. Huumausaineita viedään Suomen kautta sekä Venäjälle että läntisen Euroopan alueelle, erityisesti Pohjoismaihin. Internetin käyttö huumausaineiden tilauskanavana kasvattaa suosiotaan. Internetin mahdollistava anonymiteetti ja nopeat jakelukanavat madaltavat kynnystä hankkia perinteisiä huumausaineita sekä muuntohuumeita. Muuntohuumeet lähetetään Suomeen joko postin tai kuriiriyritysten välityksellä. Nettikaupassa maksu tapahtuu yhä useammin myös bitcoinilla tai muilla sen kaltaisilla virtuaalivaluutoilla. Muuntohuumeet ovat edelleen ongelma ja aineiden kirjo on suuri. Uusia aineita tulee markkinoille jatkuvasti ja vanhoja poistuu. Muuntohuumeisiin liittyvään lainsäädäntöön tuli muutoksia vuoden 2014 lopussa. Joulukuun 19. päivänä 2014 annetulla valtioneuvoston asetuksella siirrettiin lääkeluettelon liitteestä noin 150 muuntohuumetta, jotka määritellään jatkossa kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi. Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, varastointi, myynnissä pitäminen ja luovuttaminen ovat
5 (16) kiellettyjä. Kiellon rikkomisesta voidaan tuomita rikoslain nojalla sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Tullin takavarikoimien dopingaineiden määrä oli edelleen kasvussa. Vuonna 2014 aineita takavarikoitiin yhteensä 87 491 tablettia tai ampullia ja nyt vuonna 2015 takavarikkomäärä oli 110 442 tbl/amp. Dopingrikosten määrä nousi suurimpaan lukuun viiteen vuoteen eli 343 kappaleeseen. Näistä törkeitä dopingrikoksia oli 29 kpl. Postilähetykset olivat edelleen suosituin tapa tuoda dopingaineita maahan. Verkkokaupasta saa nopeasti ja huomaamatta tilattua erilaisia valmisteita, joiden maksaminen ja vastaanottaminen on myös tehty entistä helpommaksi. Dopingaineita saapuu niin Euroopasta kuin kaukomaistakin. Kuvio 5. Dopingrikokset 2010 2015
6 (16) Kuvio 6. Takavarikoidut dopingaineet 2010 2015 Lääkkeitä takavarikoitu ennätysmäärä Tullin paljastamien lääkerikosten määrä nousi 806:een (2014: 751). Erilaisia lääketabletteja tai -ampulleja takavarikoitiin viime vuonna suurin määrä viiteen vuoteen eli 282 908 tablettia. Määrä on lähes 200 000 tablettia enemmän kuin edellisvuonna (2014:90 792 tbl).
7 (16) Kuvio 7. Lääkerikokset 2010 2015 Kuvio 8. Takavarikoidut lääkkeet 2010 2015
8 (16) Veropetosten määrä suurin viiteen vuoteen Tullin tietoon tuli vuonna 2015 yhteensä 856 veropetosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 824. Törkeitä veropetoksia paljastui 69 (2014: 82). Vuonna 2015 Tullin tutkimat talousrikoksiksi luokitellut törkeät veropetosjutut ovat olleet pääasiassa savukkeiden, alkoholin ja nuuskan laitonta maahantuontia, ajoneuvo-, valmiste- ja arvonlisäveroihin sekä polkumyyntitulleihin ja tullivarastointiin liittyviä tapauksia. Kuvio 9. Veropetokset 2010 2015 Tullin talousrikostorjunnan vaikuttavuus 14,24 miljoonaa euroa Tullin tietoon tulleiden immateriaalirikosten eli teollisoikeusrikosten ja tavaramerkkirikkomuksien sekä tekijänoikeusrikosten ja -rikkomusten määrä väheni edelleen. Vuonna 2015 ko. rikoksia paljastui 11 kappaletta (2014:20 ja 2013:40). Immateriaalirikosten määrä on vähentynyt viiden vuoden ajan.
9 (16) Kuvio 10. Talousrikostorjunnan vaikuttavuus 2010 2015 Tullin talousrikostorjunnan takaisin saaman omaisuuden arvo vuonna 2015 oli 0,51 miljoonaa euroa (2014: 2,38 milj. euroa). Yritystarkastuksen toteutuneet jälkikannot ja -verot nousivat yli 64,8 miljoonaan euroon Tullin yritystarkastuksen tehtävänä on varmistaa tulli- ja verotusasioinnin fiskaalinen oikeellisuus ja yhdenmukaisuus, edistää ja turvata ulkomaankaupan sujuvuutta ja suojata yhteiskuntaa mm. harmaan talouden toimintaedellytyksiä heikentämällä. Yritystarkastuksen suunniteltu kokonaistavoite vuodelle 2015 oli 387 tarkastusta. Kohteet valittiin kriittisin perustein, erityisesti fiskaalista merkittävyyttä painottaen. Vuoden loppuun mennessä tarkastuksia toteutui 430. Näistä tarkastussuunnitelmaan sisältyviä oli 350 ja suunnitelman ulkopuolisia 80. Yritys- ja asiakirjatarkastusten toteutuneet jälkikannot ja -verot olivat vuonna 2015 suuremmat kuin koskaan, yhteensä yli 64,8 miljoonaa euroa. Palautukset olivat n. 7,9 miljoonaa euroa. Lisäkannot ja palautukset tilastoidaan niistä päätöksistä, jotka on kyseisen vuoden aikana vahvistettu. Niinpä vuoden 2015 tilastoihin sisältyy kantoa ja palautusta myös vuoden 2014 tarkastuksista. Toteutunut lisäkanto vuonna 2015 oli tullimenettelytarkastusten osalta n. 36,5 miljoonaa euroa, valmisteverotarkastusten osalta n. 25,4 miljoonaa euroa ja autoverotarkastusten osalta n. 2,9 miljoonaa euroa. Palautusten määrä tullimenettelyiden osalta oli n. 900 000 euroa, valmisteverotuksen n. 6,7 miljoonaa euroa ja autoverotuksen n. 200 000 euroa.
10 (16) Miljoonat 70 60 50 40 30 20 10 0 Yritys- ja asiakirjatarkastusten lisäkannot, milj. euroa 59,0 53,6 37,4 25,3 27,4 20,4 17,6 19,7 14,9 13,9 12,3 8,5 2,7 5,4 4,9 5,4 7,4 64,8 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yritystarkastus Asiakirjatarkastus Yhteensä Kuvio 11. Tullin yritys- ja asiakirjatarkastuksen lisäkannot 2010-2015 Jälkikannon ja -verojen määrä voi vaihdella vuositasolla suurestikin. Määrään vaikuttavat mm. tarkastustoiminnan painopistealueet, pakollisten lakisääteisten tarkastuskohteiden osuus, kohdevalinnassa käytetty riskianalyysi ja kriittiset valintaperusteet sekä tarkastettavien yritysten koko ja tarkastusten laajuus. Jo yksi suurempi kohde tai merkittävä virhe voi vaikuttaa huomattavasti lisäkannon määrään vuositasolla. Vuoden 2015 kokonaiskantomäärään sisältyy kaksi suurta lisäkantoa, toinen tullimenettelytarkastukseen ja toinen valmisteverotarkastukseen liittyen. Valmisteveronalaisten tuotteiden laiton maahantuonti jatkunut edelleen nuuskaa takavarikoitu ennätyksellisesti Vuonna 2015 Tulli otti haltuun rikosasioissa 3,4 miljoonaa savuketta (2014: 4,9 miljoonaa). Savuketapaukset paljastuvat suurelta osin henkilöautoliikenteessä. Yleensä henkilöauton kätköissä tuodaan 1 300 kartonkia savukkeita kerralla. Savukkeet on tuotu henkilöauton tavaratilassa tai rakenteissa piilotettuna vararenkaaseen, vararengastilaan tai ajoneuvon oviin ja seiniin. Nuuskaa takavarikoitiin vuoden 2015 aikana 1 204 kiloa. Määrä on yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna ja kaikkien aikojen suurin vuosittainen takavarikkomäärä. Nuuskatakavarikkojen kasvuun vaikutti mm. läntisen maarajan Tornion ja Aavasaksan alueen tehostettu tullivalvonta.
Kuvio 12. Tullin haltuun rikosasioissa otetut savukkeet 2010 2015 11 (16)
12 (16) Alkoholia takavarikoitiin vuonna 2015 yhteensä 4 471 litraa. Kokonaismäärä oli reilusti pienempi kuin vuonna 2014, jolloin se oli 7 382 litraa. Kuvio 13. Tullin takavarikoima alkoholi 2010 2015 Vuoden 2015 aikana Tulli siirsi yhteensä 509 alkoholierää eli noin 267 089 litraa alkoholia veroharkintaan. Vuonna 2014 eriä oli 144, joka on litroissa 74 297. Vuoden 2014 alhaisempia lukuja selittää sen, että heinäkuussa 2014 lakiin sisällytettiin alkoholin tuontia koskevat ohjetasot näyttö- ja selvitysvelvollisuuden asettamiseksi matkustajalle. Lainmuutoksen jälkeen Tulli ryhtyi tehostetusti valvomaan lähinnä Viron liikenteeseen keskittynyttä alkoholin tuontia.
13 (16) Kuvio 14. Veroharkintaan toimitetut alkoholierät ja litrat vuonna 2014 2015 Aseisiin ja muihin vaarallisiin esineisiin liittyvä rikollisuus Ampuma-aserikoksia paljastui yhteensä 54, joista lieviä oli 31. Perusmuotoisia ampumaaserikoksia paljastui 17 ja törkeitä neljä. Ampuma-aseita takavarikoitiin yhteensä 287 kappaletta (2014: 309). Käytännössä kaasuaseita tuodaan maahan matkustajan mukana autossa tai postitse ulkomailta lähettynä. Tuliaseita löydetään usein kotietsinnällä.
Kuvio 14. Ampuma-aserikokset 2010 2015 14 (16)
15 (16) Kuvio 15. Takavarikoidut aseet 2010 2015 Deaktivoituja aseita tuodaan Suomeen mm. asekeräilijöille. Toisinaan ampuma-aseita ei ole deaktivoitu riittävästi Suomen lainsäädännön mukaan, jolloin ne luokitellaan edelleen ampuma-aseiksi ja ne on deaktivoitava uudelleen, jotta ne voidaan luovuttaa maahantuojalle. Ampuma-aseisiin liittyvä laiton maahantuonti- ja muu toiminta on ollut EU:ssa ja Suomessa lainvalvontaviranomaisten yhtenä painopistealueena. Liikennerikokset ja -rikkomukset kasvussa Vuoden 2015 aikana Tulli paljasti yhteensä 1 513 (2014:934) liikennerikosta. Liikennerikoksia ja -rikkomuksia ovat mm. epäkuntoiset ajoneuvot ja kuorman sitomatta jättäminen joko kokonaan tai osittain sekä ajoneuvoyhdistelmän suurimman sallitun pituuden, leveyden, korkeuden ja kokonaismassan ylittäminen. Paljastinlaiterikkomuksia todettiin vuonna 2015 yhteensä 358 tapausta, kun niitä oli vastaavana ajankohtana 2014 yhteensä 808 tapausta ja vuonna 2013 niitä oli yhteensä 891 tapausta. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisia todettiin vuonna 2015 yhteensä 120 tapausta (105 kpl/v.2014 ja 145 kpl/v.2013), joissa havaittiin ajopiirturin käytöstä annettujen säännösten noudattamatta jättäminen kuljettajana.
16 (16) Harmaan talouden torjunta Tullissa menestyksellistä Tullin harmaan talouden vastainen hanke (2012 15) on ollut menestyksekäs niin euroissa kuin harmaan talouden vastaisen toiminnan ja valvonnan tehostumisen näkökulmasta. Harmaan talouden torjuntahanke on horisontaalinen, poikkihallinnollinen projekti niin Tullin sisällä kuin kansallisessa viranomaiskentässä. Harmaan talouden torjunta, suoraan tai välillisesti, osana lähes kaikkea Tullin toimintaa, jolla mm. turvataan verojen oikeamääräinen ja oikea-aikainen kerääminen pienillä verojäämillä (vuonna 2015 verojäämien osuus vajaa 14,1m, eli noin 0,13% kokonaisveronkannosta). Tullin harmaan talouden torjunnan välittömästi mitattavissa oleva fiskaalinen vaikuttavuus, joka koostuu esitetyistä jälkikannoista, torjutuista veromenetyksistä sekä talousrikosten osalta takaisin saadusta rikoshyödystä, oli vuonna 2015 noin 71,6 miljoonaa euroa. Kumulatiivisesti laskettuna Tullin harmaan talouden torjuntahankkeen välittömästi mitattavissa oleva fiskaalinen vaikuttavuus on ollut vuosina 2012 2015 noin 213 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Valvontaosaston johtaja Sami Rakshit, p. 040 332 2506 Valvontajohtaja Hannu Sinkkonen, p. 040 332 4389 (huumeet ja talousrikokset) Valvontajohtaja Mikko Grönberg, p. 040 332 2679 (alkoholien haltuunotot) Valvontajohtaja Petri Lounatmaa, p. 040 332 2149 (harmaan talouden torjunta) Valvontajohtaja Ulla Sinkkilä, p. 040 332 6489 (yritystarkastus)