SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta 1 2.2 Toimeentulotuen hakeminen ja määräytyminen 2 2.3 Tiliote ja laskut toimeentulotukihakemuksessa 2 2.4 Uusi asiakas toimeentulotuessa 3 3. TULOT JA VARAT TOIMEENTULOTUESSA 4 3.1 Toimeentulotuessa huomioitavat tulot 4 3.2 Tulojen jaksottaminen 5 3.3 Toimeentulotuessa huomioitavat varat 6 3.4 Toimeentulotuessa ei huomioida seuraavia tuloja 7 3.5 Lainat 8 4. TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ 8 5. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 9 6. PERUSTOIMEENTULOTUKI 9 6.1 Toimeentulotuen perusosa 9 6.2 Perusosan määräytyminen erityistilanteissa 10 6.3 Perustoimeentulotuella katettavat muut menot 10 6.3.1 Kohtuulliset asumismenot 10 6.3.2 Kohtuulliset taloussähköstä aiheutuvat menot 12 6.3.3 Kotivakuutus 12 6.3.4 Vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot 12 6.4 Perusosan alennus 13 7. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI 14 7.1 Muut asumiseen liittyvät menot 14 7.2 Lasten päivähoitomenot / koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot 15 7.3 Henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat tarpeellisiksi harkitut menot 15 8. ERITYISTILANTEITA 21 9. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 27 10. OIKAISUVAATIMUS TOIMEENTULOTUKIPÄÄTÖKSESTÄ 28 LIITTEET 1. Perusosan suuruus vuonna 2016 2. Selvitys hakijan oleskelupaikasta

1) JOHDANTO Perustuslain 19 mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon. Toimeentulotuki on siis viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Sen avulla turvataan vain välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, etuuksien avulla, muista tuloistaan ja varoistaan tai häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai jollakin muulla tavalla. Jokaisella on myös velvollisuus kykynsä mukaan pitää itsestään ja omasta elatuksestaan huolta, huomioiden myös mitä laki määrittää puolisoiden välisestä elatusvelvollisuudesta ja vanhemman velvollisuudesta huolehtia alaikäisten lapsensa elatuksesta. Lakisääteinen elatusvelvollisuus koskee siis aviopuolisoita ja alaikäisten lasten vanhempia. Asiakkaalla on lain mukaan oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Tämä edellyttää kuitenkin, että hakemuksessa on mukana kaikki päätöksenteossa tarvittavat selvitykset. Hämeenlinnan kaupungin toimeentulotukiohjeet on tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan toimeentulotuen hakijaa. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, kuinka toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaan (opas toimeentulotukilain soveltajille, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4). Toimeentulotukiasioiden käsittelyä määrittää myös laki toimeentulotuesta, joka löytyy internetistä sivulta www.finlex.fi Lisäksi toimeentulotukipäätöksiä tehtäessä sovelletaan Hämeenlinnan kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan hyväksymiä soveltamisohjeita (19.1.2016 ---). Ohjeet löytyvät internetistä www.hameenlinna.fi/toimeentulotuki- sivulta. Jos asiakkaan puolesta asioidaan valtakirjalla, pitää valtakirjan olla yksilöity tarkoituksen mukaan, esim. toimeentulotuen asiointiin aikavälille se ja se. 2) TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 2.1 Toimeentulotuen myöntää oleskelukunta. Oleskelukunta tarkoittaa yleensä sitä kuntaa, jonne henkilö tai perhe on asettunut pysyvästi. Henkilöllä tai perheellä on siis kunnassa vakituinen asunto, jossa ollaan kirjoilla. Vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu kunnassa, voi siirtää ei- kiireellisen toimeentulotuen järjestämisvastuun oleskelukunnalle. Esimerkiksi lomamatka tai vierailu tuttavan luona ei merkitse sitä, että oleskelukunta olisi muuttunut. Kiireellinen toimeentulotuki, esim. matkalipun tarve omalle kotipaikkakunnalle, arvioidaan kuitenkin siinä kunnassa, jossa asiakas oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntyessä. Jos asiakas tai hänen perheensä oleskelee kahdessa kunnassa muutoin kuin satunnaisesti, haetaan toimeentulotukea siitä kunnasta, jonka alueella henkilön tai perheen menot ovat syntyneet. Jos kustannuksia aiheutuu molemmista kunnista oleskelusta, tulee myös toimeentulotuki hakea molemmista kunnista. Jos asiakkaalla on Hämeenlinnassa Poste Restante osoite, tulee hänen aina selvittää kenen luona hän oleskelee. Selvitys annetaan todistus-asumisesta lomakkeella. Lomakkeen täyttää asunnon haltija ja siitä näkyy oleskelun pituus. Jos asiakas majailee useiden eri henkilöiden luona, tulee hänen määritellä se paikka, jossa hän oleskelee suurimman osan ajastaan. Jos toimeentulotuen tarve syntyy asiakkaan ollessa määräaikaisesti toisessa kunnassa joko jossakin palveluasumisyksikössä tai laitoksessa, toimeentulotuen myöntää oma kotikunta. Jos asiakas oleskelee toistaiseksi edellä mainituissa yksiköissä, myöntää toimeentulotuen se kunta, missä laitos tai palveluasumisyksikkö sijaitsee. 1

Vangeille tarvittavan toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa vanki oleskeli vangitsemisen aikaan. Kotikunta ei pääsääntöisesti muutu tuomion aikana. Jos näin tapahtuisi perustellusta syystä, vastaa uusi kotikunta toimeentulotuen myöntämisestä. 2.2 Toimeentulotuen hakeminen ja määräytyminen Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta. Hakemus laitetaan vireille. Tämä tarkoittaa, että hakemus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti myös niissä tilanteissa, joissa toimeentulotuen tarve todetaan sosiaalityöntekijän tai ohjaajan vastaanotolla. Perustoimeentulotukea ei voida koskaan myöntää ilman laskelmaa, eikä perustoimeentulotukea myönnetä, jos laskelma on ylijäämäinen (Valtiontalouden tarkastusvirasto). Myöskään täydentävää toimeentulotukea ei myönnetä ilman laskelmaa. Tämä tarkoittaa, että maksusitoumuksiakaan ei myönnetä perustoimeentulotuesta ilman voimassa olevaa toimeentulotukioikeutta. Takautuvaa toimeentulotukea ei yleensä myönnetä ilman erityistä perustetta. Jos asiakas hakee toimeentulotukea takautuvasti, on hänen esitettävä selvitys vaatimuksensa perusteista ja mitä mainitut erityiset syyt ovat. Asiakkaan tuloiksi otetaan huomioon kuukauden 25 - seuraavan kuukauden 24 päivien välisenä aikana maksetut tulot. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi helmikuun hakemuksessa huomioidaan tuloina tammikuun 25 helmikuun 24 päivien väliset tulot, maaliskuun hakemuksessa huomioidaan helmikuun 25 maaliskuun 24 päivien väliset tulot jne. On kuitenkin tärkeää huomioida, että sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa edellistä toimeentulotukipäätöstä tehtäessä, otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon seuraavassa kuussa. Lapsilisää ei koskaan huomioida kahta kertaa saman kuukauden aikana, vaikka sen maksupäivä olisi poikkeava. Toimeentulotuki myönnetään henkilölle tai perheelle. Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, avio- ja avopuolisoita sekä rekisteröidyssä suhteessa eläviä. Toimeentulotuen viimesijaisuuden takia työttömän 17-64-vuotiaan toimeentulotuen hakijan työnhaun pitää olla voimassa TE-toimistossa siinäkin tapauksessa, että hän ei ole oikeutettu työttömyysturvaan. Sairastumistilanteissa myös työttömän tai opiskelijan pitää pyytää lääkäriltä sairaslomatodistus. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään ylipäätään, mitä muita tuloja tai sosiaalietuuksia hakijan on mahdollista saada. Tällaisia tuloja ja etuuksia ovat esimerkiksi palkka, työmarkkinatuki, eläke, sairaspäiväraha, asumistuki ja opintotuki. Toimeentulotuessa voidaan edellyttää, että ensisijaiset etuudet ovat vireillä jo ensimmäisen toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Etuudet pitää ainakin laittaa vireille välittömästi. Jos asiakas ei hae ensisijaisia etuuksia, sosiaalityöntekijän täytyy harkita mahdollista edunvalvonnan hakemista. Jos etuuksia ei jostakin syystä laiteta vireille, lähetetään asiakkaalle hallintolain mukainen kuulemiskutsu. Sosiaalityöntekijä tapaa asiakkaan. Asiakkaalla on mahdollisuus antaa selvitys suullisesti tai kirjallisesti miksi ensisijaiset etuudet ovat hakematta. Asiakasta ei voida välttämättä jättää kokonaan ilman etuuksia, vaan tässäkin tilanteessa hänellä saattaa olla oikeus perusosaan. Asiakkaalle voidaan myös hakea edunvalvontaa, jos hän on selkeästi edunvalvonnan tarpeessa (asiakaslaki 9.2 ) 2.3 Tiliote ja laskut toimeentulotukihakemuksessa Asiakkaan on aina esitettävä selvitykset kaikista hänen ja perheenjäsenten tuloista. Toimeentulotukihakemukseen on aina liitettävä pankin kuukausitiliote kaikista tileistä. Tämä koskee myös sekä puolison että lasten tilitietoja. Tiliote on joko pankista saatava tiliote tai verkkopankista suoraan pankin tietojärjestelmästä tulostettu tiliote. 2

Sähköinen tiliote on virallinen pdf-muotoinen todistus tilin tapahtumista ja saldosta ja se pitää tulostaa erikseen tiliote kohdasta. Tiliotteen ero tilitapahtumiin on se, että jälkimmäisen saa tulostetuksi suoraan pankin sivulta. On tärkeää muistaa, että tilitapahtumat eivät kelpaa ainoana tositteena, koska niitä voi manipuloida. Jos hakija ei saa tiliotettaan tulostetuksi, pitää hänen ottaa yhteyttä omaan pankkiinsa. Tiliotteen saa useimmista pankeista vain kokonaisilta kalenterikuukausilta. Tämän takia mukaan pitää liittää myös pikatiliote tai tilitapahtuma, josta näkyvät tilintiedot hakemuksen jättöpäivään asti. Tiliote on aina esitettävä katkeamattomana, eli siitä päivästä alkaen, mihin edellisen hakemuksen tiliote on päättynyt (esimerkki tammikuun tiliote on päättynyt 25.1, seuraavan kuukauden hakemukseen liitettävän tiliotteen pitää alkaa 26.1 eteenpäin). Tiliotteessa pitää näkyä seuraavat tiedot: tilinomistajan henkilötiedot pankkitilin numero kirjauspäivä arvopäivä / maksupäivä saajan tilinumero / maksaja viesti erittely rahamäärä kuukauden alku- ja loppusaldo tilillepanojen ja ottojen yhteismäärä Tämän lisäksi on aina esitettävä alkuperäiset tositteet kaikista niistä menoista, joita hakemuksessa toivotaan huomioivan. Tämä tarkoittaa laskua ja maksukuittia. Laskun ei tarvitse olla maksettu. Laskut pitää esittää alkuperäisinä. Myös e-laskut hyväksytään, mutta lasku pitää olla tulostettu siten, että siitä näkyy kaikki samat tiedot kuin perinteisestä laskusta. Jos asiakas maksaa vuokransa itse, tulee sen maksamisesta esittää aina maksutosite toimeentulotukihakemuksen yhteydessä. Jos maksutositetta ei ole vielä kuluvalle kuukaudelle (esim. vuokra maksetaan toimeentulotuesta), hyväksytään edellisen kuukauden maksutosite. Vuokranmaksu pitää kuitenkin näyttää johdonmukaisesti todeksi, jotta vältytään häätötilanteilta. Jos maksu puuttuu, sosiaalityö ottaa asiakkaaseen yhteyttä. Asiakkaan on yleisestikin autettava vireille panevansa asian selvittämiseksi (laki toimeentulotuesta 17 ja hallintolaki 31 ). Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen määrittämiseksi. Asiakkaan kannattaa perehtyä huolella hakemusta koskevaan liitelistaan. Puutteellinen hakemus viivästyttää käsittelyä, koska asiakkaalle täytyy tällöin lähettää yksilöity lisäselvityspyyntö puuttuvista tiedoista. Mikäli asiakas ei ole pyydetyssä määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos välttämättömiä tietoja ei saada, hakemus voidaan hylätä pääsääntöisesti tämän takia. 2.4 Uusi asiakas toimeentulotuessa, liitelistaan tärkeä perehtyä allaolevan lisäksi Uusien asiakkaiden on esitettävä ensimmäisellä kerralla tiliotteet kahdelta viimeiseltä kuukaudelta tai pyydettäessä pidemmältä ajalta. Uuden asiakkaan on esitettävä virallisen tiliotteen lisäksi myös pikatiliote tai tilitapahtumat, josta näkyvät tilin tiedot hakemuksen jättöpäivään asti. Uuden asiakkaan kohdalla toimeentulotukilaskelman tekeminen aloitetaan säännöllisen tulon viimeisimmästä maksupäivästä. Jos kysymyksessä on esim. kahden viikon välein maksettava palkka, toiseksi viimeisestä palkanmaksupäivästä. Tulot ja menot otetaan huomioon yhtä pitkältä ajalta. 3

Tilin saldo otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon uusilta asiakkailta hakemuskuukauden 1. päivältä tai siltä päivältä, jolta laskelman teko aloitetaan. Asiakkaan tosiasialliset olosuhteet on otettava huomioon päätöstä tehtäessä ja harkitessa tuloylijäämän siirtoa. Asiakkaalla on voinut olla ennen toimeentulotuen hakemista muitakin kuin toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joita voidaan pitää kohtuullisina. Näistä pitää esittää maksukuitit tai muu luotettava selvitys. 3) TULOT JA VARAT TOIMEENTULOTUESSA KUUKAUDEN AIKANA Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat tulolähteestä riippumatta. Sillä ei ole merkitystä ovatko tulot verottomia vai veronalaisia. 3.1 Toimeentulotuessa huomioitavat tulot mm. Ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotukipäätöstä tehtäessä Tällainen ansiotulo otetaan pääsääntöisesti jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä. Arpajaisvoitot Asumistuki Ateriakorvaus Autoetu Autoetu otetaan huomioon kokonaisuudessaan tulona ammattiryhmästä riippumatta. Jos hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulotuen turvaamiseksi. Avustukset yksityisiltä tms. tahoilta Otetaan aina huomioon 50 euroa ylittävältä summalta Elatustuki- ja elatusapu Eläkkeet Kotihoidontuki Kuntoutusraha (nuoren 16-20.v) Täysi-ikäisillä tuloksi, koska vastaa eläkettä. Jos toimeentulotuen hakija on aikuinen, jonka kotona asuva alaikäinen saa kuntoutusrahaa, lapsen perusosa huomioidaan vain siltä osin, kuin kuntoutusraha ei sitä kata. Jos kuntoutusraha olisi esim. 600 euroa/kk, nuoren perusosa tulee sillä katetuksi, eikä sitä siis merkitä ollenkaan laskelmaan. Jos nuoren perusosa on 339 euroa/kk, lopulla kuntoutusrahalla ei ole kuitenkaan tarkoitus elättää vanhempaa, joten sitä ei oteta 261 euron osalta tulona huomioon. Vanhempi huoltajana päättää, mihin alaikäisen kuntoutusraha käytetään. Lapsilisä Lottovoitot 4

Metsä- ja peltotuotto Opintolaina Opintotuki Osaketulot Palkka Palkkaennakot Pankkitilillä näkyvät tilillepanot Pelivoitot, tappiosta riippumatta (tilanteessa, jossa nähdään peliongelma, sosiaalityö tapaa asiakkaan) Pääomatulot Puhelinetu Päiväraha, työnantajan maksama Rikosperusteiset korvaukset Sosiaalietuudet Työttömyysetuudet Vanhempainpäivärahat Vakuutusyhtiöiden korvaukset Vahingonkorvaukset Veikkausvoitot Veronpalautus, suuri veronpalautus voidaan jaksottaa kahdelle kuukaudelle (2000 euroa tai enemmän). Veronpalautus huomioidaan vaikka se olisi muodostunut kotitalousvähennyksestä. Vuokratulo Vuokratulo otetaan toimeentulotuessa tulona huomioon. Vuokratuloista vähennetään kuitenkin hoitovastike ja vain erotus otetaan tulona huomioon. Vuokra-asuntoon kohdistuvia asuntolainoja, korkoja tai rahoitusvastikkeita ei vähennetä tulosta. Vuokratulosta maksettavasta verosta pitää antaa selvitys sosiaalityölle. Yritystulot Yrittäjän on aina täytettävä yrittäjän tuloselvityslomake. 3.2 Tulojen jaksottaminen Asiakkaan tosiasialliset olosuhteet on otettava sosiaalityössä huomioon, kun tehdään päätöstä tuloylijäämän jaksottamisesta pidemmälle ajalle. Asiakkaalla on voinut olla ennen toimeentulotuen hakemista muitakin kuin toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, joita voidaan pitää kohtuullisina. Näistä pitää esittää maksukuitit tai muu luotettava selvitys. 5

Joskus tuloylijäämästä on perusteltua siirtää vain osa seuraavan kuukauden laskelmaan, ja joskus jättää siirtämättä kokonaan. Jos asiakas on saanut suuremman kertaluontoisen tulon, esimerkiksi loppupalkan ja lomarahan, jaksotetaan palkkatulo korkeintaan 2 kuukauden ajalle. Asiakasta on informoitava jaksotuksesta ja sen kestosta. Lain mukaan vain ansiotuloja voidaan jaksottaa kahden kuukauden ajan. Tilanteessa, jossa asiakas saa esimerkiksi huomattavan perinnön tai myyntitulon, voidaan jaksotus tehdä pidemmällekin ajalle. Jaksotusaika voi olla esimerkiksi 6 kuukautta, mutta myös lyhyempi tai pidempi. 2000 euroa ylittävää summaa, voidaan kohtuudella pitää jo huomattavana summana. Sosiaalityöntekijä arvioi näissä tilanteissa kohtuullisuusnäkökulmaa. Esimerkki: Asiakas on saanut 6000 euroa perintöä. Jaksottamiselle määritetään 8 kuukautta. 6000 euroa jaetaan kahdeksalla, jolloin normiin siirretään 750 euroa kahdeksan kuukauden ajan. 3.3 Toimeentulotuessa huomioitavat varat mm. Arvopaperit ja osakkeet Realisoitavissa 1-2 viikon sisään. Asunto-osake, joka ei ole omassa käytössä Voi olla vaikeammin realisoitavissa. Myönnettyä toimeentulotukea vastaan tehdään perintäpäätös, joka haetaan hallinto-oikeudelta. Asiakkaan on osoitettava, että hän yrittää realisoida omaisuuttaan ja tarvittaessa myytävä jopa omaa toivettaan halvemmalla vastatakseen omasta toimeentulostaan. Eläkevakuutus Realisointi onnistuu vasta määrätyissä tilanteissa (kuolemantapaus, avioero tms.). Myönnettyä toimeentulotukea vastaan tehdään perintäpäätös, joka haetaan hallinto-oikeudelta. Kesämökki Voi olla vaikeammin realisoitavissa. Myönnettyä toimeentulotukea vastaan tehdään perintäpäätös, joka haetaan hallinto-oikeudelta. Asiakkaan on osoitettava, että hän yrittää realisoida omaisuuttaan ja tarvittaessa myytävä jopa omaa toivettaan halvemmalla vastatakseen omasta toimeentulostaan. Takaisinperinnän kohteena oleva omaisuus voidaan realisoida pakkokeinoin hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Kiinteistö, joka ei ole omassa käytössä Voi olla vaikeammin realisoitavissa. Myönnettyä toimeentulotukea vastaan tehdään perintäpäätös, joka haetaan hallinto-oikeudelta. Asiakkaan on osoitettava, että hän yrittää realisoida omaisuuttaan ja tarvittaessa myytävä jopa omaa toivettaan halvemmalla vastatakseen omasta toimeentulostaan. Kuolinpesän osuus Jos yksikin vaatii kuolinpesän jakoa, se on tehtävä. Lesken hallintaoikeus menee kuitenkin rintaperillisten ohi. Jos osuus kuolinpesään on vaikeammin realisoitavissa, myönnettyä toimeentulotukea vastaan tehdään perintäpäätös, joka haetaan hallinto-oikeudelta. Kuolinpesän velkoja tai esim. yhtiövastikkeita ei makseta koskaan toimeentulotuesta. Metsä Voi olla vaikeammin realisoitavissa. Myönnettyä toimeentulotukea vastaan tehdään perintäpäätös, joka haetaan hallinto-oikeudelta. Asiakkaan on osoitettava, että hän yrittää realisoida omaisuuttaan ja tarvittaessa myytävä jopa omaa toivettaan halvemmalla vastatakseen omasta toimeentulostaan. Muu nopeasti realisoitava varallisuus Määräaikainen talletustili Voidaan lakkauttaa heti. Säästöt Tilin saldo 6

Otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon, lukuunottamatta yli 65-vuotiaita, joiden säästöistä ja omaisuudesta voidaan jättää huomioimatta 1000 euroa. Tontti Voi olla vaikeammin realisoitavissa. Myönnettyä toimeentulotukea vastaan tehdään perintäpäätös, joka haetaan hallinto-oikeudelta. Asiakkaan on osoitettava, että hän yrittää realisoida omaisuuttaan ja tarvittaessa myytävä jopa omaa toivettaan halvemmalla vastatakseen omasta toimeentulostaan. 3.3 Toimeentulotuessa ei huomioida seuraavia tuloja Alaikäisten ansiotulot Ei huomioida työhön kannustavuuden näkökulmasta, jos asuu kotona. Omillaan asuvan alaikäisen ansiotulot huomioidaan toimeentulotuessa. Vanhemmat ovat aina elatusvelvollisia ja jos alaikäiselle joudutaan myöntämään toimeentulotukea, peritään se pääsääntöisesti vanhemmilta takaisin. Poikkeuksen muodostaa alaikäisen kuntoutusraha, joka otetaan alaikäisen perusosan osalta tulona huomioon kotona asuessakin. Ansiotulojen etuoikeutettu tulo Tämä on vähintään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Kelan hoitotuki ja vammaistuki Menot, jotka hoitotuella tai vammaistuella on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu myöskään toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kelan perintä Tulona ei huomioida myöskään sitä osaa, jonka Kela perii maksusuunnitelman mukaisesti jostakin liikaa maksetusta etuudesta. Hakijan omasta tahdosta ja vapaaehtoisesti suorittamia ylimääräisiä maksuja Kelalle ei huomioida toimeentulotuessa menona. Kuntouttavan työtoiminnan aikana maksettava ylläpitokorvaus, korotusosa tai toimintaraha Menot, jotka näillä on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Liikkuvuusavustus = muuttokulut Työvoimahallinnon maksamaa liikkuvuusavustuksena maksettavaa muuttoavustusta ei huomioida tulona, eikä samaan käyttötarkoitukseen myönnetä toimeentulotukea. Tämän muuttoavustuksen voi saada asuinirtaimiston muuttoon, jos muuttaa työttömyyden jälkeen oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle (raja on 80 km) ja työsopimus on vähintään 6 kk pitkä. Päivärahat Päivärahoja tai kilometrikorvauksia ei huomioida tulona, jos niillä korvataan asiakkaalle aiheutuneita kuluja. Koskee lähinnä työssäkäyviä ja seurojen tai järjestöjen aktiiveja, jotka saavat korvauksia jälkikäteen matkoista, yöpymisistä tai pitkittyneistä päivistä. Toimeentulotuesta säästetyt varat Toimeentulotuesta säästettyjä varoja ei oteta tulona huomioon. Jos toimeentulotukea kuitenkin pystyy säästämään poikkeuksellisen paljon, selvitetään mihin tämä perustuu. Työkokeilun aikana maksettava ylläpitokorvaus, korotusosa tai toimintaraha Menot, jotka näillä on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu myöskään toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Työllisyyskurssin aikana maksettava ylläpitokorvaus, korotusosa tai toimintaraha Menot, jotka näillä on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu myöskään toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Työmatkamenot 7

Työmatkamenoihin kuuluva kustannus vähennetään nettotuloista. Käytännössä vähentäminen tapahtuu merkitsemällä työmatkamenot laskelmaan menoksi. Menoina hyväksytään vain edullisin matkustustapa. Jos oman auton käyttö on välttämätöntä ja myös verottajan hyväksymää, voidaan auton käytöstä huomioida kilometrikorvauksena 0,15 senttiä / km. Hakijan on haettava muutosverokortti, jossa työmatkakulut huomioidaan jo valmiiksi veroprosentissa. Alle viiden kilometrin työmatkoja ei huomioida. Työmatkakulut tulisi vähentää aina siten, että ensin vähennetään etuoikeutettu tulo 20 % ja sitten vasta työmatkat. Jos tulot ovat 200 e/kk, etuoikeutetun tulon 20 % vähentämisen jälkeen tuloja on 160 e/kk. Jos työmatkoja on 62 e, jää tuloksi siis 98 euroa. Jos ensin vähennetään matkat, ja sitten vasta etuoikeutettutulo, normiin jää tuloksi suurempi summa. oo euroa 62 euron matkakulut = 138 euroa. Tästä vähennetään 20 % etuoikeutettua tuloa = 27,60 e > normiin jää 110,40 euroa. Asiakkaan kannalta on perusteltua, että työmatkamenot merkitään normiin näkyville sen mukaan, kuinka kunta niitä hyväksyy (0,15 /km tai julkisen liikenteen sarjalippu tms). Jos työnantaja korvaa työmatkat, henkilö saa kilometriäkorvauksia, eikä hänelle siis tosiasiassa synny työmatkakuluja. Silloin työmatkakuluja ei merkitä normiin näkyviin. Ulosmittaus Tulona ei huomioida sitä osaa tuloista, joka ulosmitataan ulosottoviranomaisen toimesta suoraan palkasta tai muusta tulosta. Ulosottoviranomaisen vahvistama maksusuunnitelman mukainen osuus huomioidaan laskelmassa menona, mikäli se on korvaava menettely palkan ulosmittaukseen. Huomioi, että hakijan omasta tahdosta ja vapaaehtoisesti suorittamia ulosottomaksuja ei huomioida toimeentulotuessa menona. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi (yli 6 kk), ohjataan asiakas selvittämään voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa. Asiakkaalla on oikeus hakea vapaakuukausia 3 kk / vuosi. Vähäiset tulot Kertaluonteisia maksimissaan 50 euron suuruisia tilillepanoja ei oteta tulona huomioon. Tällainen kertaluonteinen tulo voidaan jättää huomioimatta vain yhden kerran saman kuukauden aikana. Se on siis perhekohtainen, eli perheen koosta riippumatta vain 50: n euron tilillepano jätetään huomiotta. 3.4 Lainat Pikavippejä ja muita asiakkaan ottamia pankkilainoja ei oteta tulona huomioon, eikä vastaavasti niiden lyhennyksiä hyväksytä menoksi. Poikkeuksena ovat kuitenkin opintolaina ja vanhemmilta saadut lainat, jotka otetaan tulona huomioon. Lainojen lyhennyksistä hyväksytään menoksi vain asuntolainan kohtuulliset korot asumismenona. Jossakin poikkeustilanteessa opintolainan korot voidaan huomioida, jos niiden maksulla turvataan opintojen jatkuminen. Sellaiset yksityisiltä henkilöiltä otetut lainat, joita ei ole maksettu kuukauden sisällä takaisin, otetaan myös tulona huomioon. 4) TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tietyin edellytyksin (totul 21 ). Päätös perinnästä tehdään samalla kun toimeentulotukipäätöskin. Myös ehkäisevänä myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin. Takaisinperinnästä päättää muissa, kuin toimeentulotukilain 23 :n tarkoittamissa tilanteissa hallinto-oikeus. Perintä voidaan tehdä tulossa olevaa etuutta vastaan (totul 23 ), jolloin etuuden maksaja suorittaa etuuden sosiaalitoimelle. Mahdollisesti liikaa peritty etuus, palautetaan hakijalle. Jos hakija saa etuuden omalle tililleen perinnästä huolimatta, voidaan etuus huomioida hakijalle tuloksi seuraavassa kuussa. 8

Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa ei pääsääntöisesti peritä takaisin, mutta se otetaan tulona huomioon siinä vaiheessa kun se on maksussa. Vammaistukea ja hoitotukea ei pääsääntöisesti peritä takaisin, mutta sillä maksettavaksi tarkoitettuja kuluja ei myöskään huomioida toimeentulotuessa. Asiakkaan pitää antaa selvitys mihin vammaistuki tai hoitotuki on haettu ja myönnetty. Mikäli hakijalla on kiinteää varallisuutta, mutta se ei ole vielä hakuhetkellä hänen käytettävissään, myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti perinnällä tätä varallisuutta vastaan. Varallisuus voi olla esimerkiksi osuus jakamattomaan kuolinpesään, tontti, metsää, asunto-osake. Lisäksi perintä voidaan tehdä, jos asiakas on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan tai jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta. Myönnetty tuki voidaan periä takaisin myös asiakkaan elatusvelvolliselta, jos tämä on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa. Näissä tilanteissa takaisinperinnästä päättää hallinto-oikeus. Toimeentulotukilain 20 :n 2 momentin nojalla tuki voidaan periä takaisin myös tuen myöntämisen jälkeen tehtävällä hallinto-oikeuden päätöksellä. Näin voidaan menetellä silloin, kun viranomaista on erehdytetty tuen antamiseen, toisin sanoen asiakas on antanut tahallaan vääriä tietoja. Tuki peritään takaisin vain siltä osin kuin tuen myöntäminen on perustunut erehdyttäviin tietoihin. Lisäksi asiasta tehdään rikostutkintapyyntö. Tuki voidaan periä jälkikäteen takaisin myös henkilöltä, joka on tahallisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa tuen myöntämiseen vaikuttavien olosuhteiden muutoksista. Vaikka perintäpäätös on tehty, ei perinnästä ole vielä päätetty sitovasti näissä tapauksissa, joissa hallintooikeus päättää perinnästä. Toimielin voi myös luopua takaisinperinnän toteuttamisesta, vaikka siitä olisi määrätty toimeentulotukea myönnettäessä. 5) TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Toimeentulotuki jakaantuu kolmeen eri osaan 1) Perustoimeentulotuki, jakaantuu perusosaan ja muihin perusmenoihin 2) Täydentävään toimeentulotuki, jota voidaan myöntää perustoimeentulotuen lisäksi 3) Ehkäisevään toimeentulotuki, jota voidaan myöntää harkinnalla kertaluonteisesti erilaisissa kriisitilanteissa, vaikka varsinaista toimeentulotukioikeutta ei syntyisi 6) PERUSTOIMEENTULOTUKI 6.1 Toimeentulotuen perusosa Perusosa on määritelty erikseen yksin asuvalle, yksinhuoltajalle, puolisoille, yhteistaloudessa asuville, täysi-ikäiselle vanhempiensa luona asuvalle ja lapsille iän mukaan. Yhteistalousnormissa pääsääntönä on se, että jaetaan esim. tv, sanomalehti ja kodinkoneet. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimeentulotuen hakija voi oleskella keskimäärin 7:n päivän ajan / kuukausi ulkomailla ilman, että ulkomailla oleskelu vaikuttaa hänen perusosansa määrään (KHO 8.12.2000). Kuitenkaan ulkomailla syntyneitä kustannuksia ei korvata toimeentulotuella. Perusosan suuruus perustuu lakiin ja se tarkistetaan vuosittain. Liitteenä perusosat vuodelle 2016. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat: digiboxi henkilökohtainen puhtaus ilman lääkärin määräystä apteekista hankitut lääkkeet ja pienet hoitotarvikemenot internetistä aiheutuvat menot 9

kodinhankinnat kodin siivousaineet paikallisliikenteen käyttö parturi- ja kampaamomaksut puhelin ruokamenot sanomalehti tv-ohjelmapaketit ruokamenot vaatteiden osto, pesu ja korjaus virkistys ja harrastusmenot Perusosalla katettaviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä enää erikseen toimeentulotukea. 6.2 Perusosan määräytyminen erityistilanteissa Erityistilanne voi syntyä asumisjärjestelyjen tai sairaalahoidon tms. takia. Alivuokrasopimus: kun vuokranantaja asuu samassa asunnossa, se ei ole suoraan peruste käyttää yksin asuvan perusosaa. Asiakkaan antaman selvityksen perusteella määritellään, onko kysymyksessä avoliitto tai yhteistalous. Toimeentulotukilain 17 :n mukaan asiakkaalle on tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvitys talouden erillisyydestä. Kimppa-asunnossa asuvat, esimerkiksi opiskelijat soluasunnoissa. Käytetään yksin asuvan perusosaa, jos taloudet ovat erilliset ja hakijalla oma vuokrasopimus. Kimppa-asuminen eri sukupuolta olevien henkilöiden ollessa kyseessä: käytetään pääsääntöisesti yhteisasujan normia. Epäselvissä tilanteissa tehdään kotikäynti ja selvitetään onko kysymys avioliitonomaisesta olosuhteesta ja yhteistaloudesta. Jos hakija ei suostu kotikäyntiin, laitetaan yhteisasujan normi (KHO äiti ja poika yläkerrassa) Samaa sukupuolta olevien yhdessä asuvien rekisteröimätöntä parisuhdetta ei lain mukaan ole katsottava avioliitonomaiseksi suhteeksi. Täysi-ikäisen lapsensa kanssa asuvan vanhemman perusosa on toimeentulotuki-lain 9 :n 2 momentin mukaan yksin asuvan perusosa. Kotona asuvalle täysi-ikäiselle tehdään oma laskelma kotona asuvan perusosalla. Yksinhuoltajavanhempi asuu alaikäisen lapsensa kanssa, omien vanhempiensa luona. Tässä tilanteessa käytetään yksinhuoltajan perusosaa. Sairaalahoito. Alle yhden kuukauden sairaalahoito ei vaikuta perusosan määrään. Sen jälkeen otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon 7,9 euroa / päivä ravinnon osuutta. Asiakkaalla pitää olla kuitenkin varautumismahdollisuus, koska sairaalajakso voi tulla yllättäen ja aiheuttaa muutakin menoa. 6.3 Perustoimeentulotuella katettavat muut menot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina A) kohtuulliset asumismenot B) kohtuulliset taloussähköstä aiheutuvat menot C) kotivakuutuksen maksu D) vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot 6.3.1 Kohtuulliset asumismenot Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. 10

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on vahvistanut seuraavat enimmäisasumismenot kuukaudessa alkaen 19.11.2013 116. Hämeenlinnan hintatason perusteella enimmäisasumismenoja sovelletaan vuokra-asumiseen, asumisoikeusasumiseen ja omistusasumiseen. Toimeentulotuessa siis hyväksytään asumismuodosta riippumatta vain yhteensä enintään allaolevat lautakunnan määrittelemät enimmäisasumismenot / henkilö. 1 henkilö 650 euroa 2 henkilöä 700 euroa 3 henkilöä 850 euroa 4 henkilöä 900 euroa 5 henkilöä 1000 euroa 6 henkilöä 1050 euroa 7 henkilöä 1100 euroa 8 henkilöä 1150 euroa 9 henkilöä 50 euroa aina lisää / perheenjäsen Erittäin suurten perheiden kohdalla voidaan joutua käyttämään tapauskohtaista harkintaa. Hyväksyttäviä asumismenoja ovat seuraavat: 1) Vuokra-asunto kerrostalossa, rivitalossa tai omakotitalossa vuokra vesi- ja jätevesi lämmityskulut (laskusta lämmityssähköä 70 %, loput 30 % taloussähköä) jätehuoltomaksut nuohous- ja aurausmaksut 2) Asumisoikeus asunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon käyttövastike lämmityskustannukset vesimaksut Asumisoikeusasunnon pääoma- ja rahoitusvastiketta ei hyväksytä menoksi. Myöskään asumisoikeusasunnon maksamiseen otetun lainan korkoja ei hyväksytä asumistuessa menoksi. Sen vuoksi ne eivät myöskään ole toimeentulotukea myönnettäessä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja. 3) Omistusasunto kerrostalossa, rivitalossa tai omakotitalossa vastikkeet / vain yhtiö- tai hoitovastike, ei pääomavastiketta, rahoitusvastiketta tms. vesi- ja jätevesi lämmityskustannukset, puut 13 mottia vuodessa, öljy ja lämmityssähkö (laskusta lämmityssähköä 70 %, loput 30 % taloussähköä) Huom! Yösähkö on lämmityssähköä jätehuoltomaksut nuohous- ja aurausmaksut tontin vuokra (erääntymiskuukautena) vakituisen asunnon kiinteistövero (erääntymiskuukautena) omakotitalon palovakuutus 220 euroa vakinaisen asunnon asuntolainan korot (ei esim. vanhasta myydystä asunnosta jääneen velan korkoja). Asuntolainan korot pitää olla otettu huomioon ennakonpidätyksessä. tiemaksu Tilanteessa, jossa uusi asiakas asuu jo valmiiksi ylikalliissa asunnossa, annetaan 3 kuukauden siirtymäaika hakeutua edullisempaan asuntoon. Vasta tämän jälkeen asumismenot huomioidaan kohtuullisina. Jos jo 11

toimeentulotuen asiakkuudessa oleva henkilö muuttaa omaehtoisesti ylikalliiseen asuntoon, kohtuullistetaan hänen vuokransa heti. 6.3.2 Kohtuulliset taloussähköstä aiheutuvat menot Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta on vahvistanut seuraavat taloussähköstä aiheutuneet menot kuukaudessa alkaen 19.1.2016 14. Sähkönsiirron korotuksista johtuen, taloussähkö huomioidaan edelleen pääsääntöisesti esitetyn laskun mukaan. 1 henkilö 320,09 euroa / v 27 euroa / kk 2 henkilöä 380,36 euroa / v 32 euroa / kk 3 henkilöä 450,92 euroa / v 38 euroa / kk 4 henkilöä 511,92 euroa / v 43 euroa / kk 5 henkilöä 575,86 euroa / v 48 euroa / kk 6 henkilöä 633,19 euroa / v 53 euroa / kk 7 henkilöä 690,53 euroa / v 58 euroa / kk 8 henkilöä 747,85 euroa / v 62 euroa / kk 9 henkilöä 50 euroa aina lisää / henkilö Jos talossa on lämmityssähkö, huomioidaan se vain enimmäisasumismenoihin asti. Sähkövakuus kuuluu täydentävään toimeentulotukeen. 6.3.3 Kotivakuutus Kotivakuutuksesta huomioidaan menoksi koti-irtaimiston osuus ja kotivakuutuksessa pakollisena oleva vastuuvakuutus (Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 5.7.2011 11/0433/1). Asiakkaan on toimitettava vakuutuskirja tai erittelyosa, josta ilmenee mistä vakuutus koostuu. Omakotitalossa asuville hyväksytään menoksi myös palovakuutus, enintään 220 euroa / vuosi. 6.3.4 Vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot Vähäistä suuremmilla terveydenhuollon menoilla tarkoitetaan kalliita tai määrältään suuria terveydenhuollon menoja, joita ei ole voitu korvata riittävästi muilla tavoin, esim. vammaistuesta. Terveydenhuollon menot huomioidaan pääsääntöisesti vain julkisen terveydenhuollon tuottamista palveluista ja määräämistä lääkkeistä. Julkisen terveydenhuollon pitää järjestää hoito sekä kiireellisissä että kiireettömissä tilanteissa. Hoidon tai lääkkeen on oltava asiakkaalle myös tarpeellinen. Kela-korvattavuus ei sinänsä ole ehtona, vaan nimenomaan tarpeen mukaisuus. Silmälääkärin vastaanottomaksu muodostaa ainoan poikkeuksen tilanteessa, jossa näkökyky on heikentynyt ja silmälääkärissäkäynti on perusteltu. Tämä siis hyväksytään toimeentulotuessa myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Vähäistä suuremmat terveydenhuollonmenot ovat seuraavia: apuvälineet, joihin ei saa muualta tukea ehkäisyvälineet (kuuluvat täydentävään toimeentulotukeen, ks sieltä) Hammashoidon maksut: Julkiseen hammashoitoon pääsee hoitotakuun puitteissa. Päivystystilanteissa hammaslääkäripäivystys toimii pääterveysaseman tiloissa ja yöaikaan Tampereen yliopistollisessa keskusairaalassa. Hammasproteesit: Käytetään pääsääntöisesti samoja hammasteknikoita, kuin julkinen hammashoito. Hedelmöityshoito, jonka kustannukset ovat syntyneet julkisessa terveydenhuollossa Lääkkeet maksukattoon asti, niiltä osin kuin maksukatto kertyy (610,37 euroa / v 2016). Maksukaton jälkeen asiakas maksaa vain 2,50 euron omavastuun korvattavaa lääkettä kohden. 12

Lääkekuluista pitää aina esittää resepti ja ostokuitti. Jos asiakkaalla ei ole esittää näitä, ei menoja tarvitse huomioida kuluina (hallinto-oikeuksien linjaus). Lääkekulut huomioidaan hakukuukauden menoiksi. Esimerkiksi helmikuussa ostetut lääkkeet kuuluvat helmikuun toimeentulotukeen ja ne pitää toimittaa viimeistään helmikuun viimeisenä päivänä sosiaalitoimeen virka-ajan puitteissa. Jos lääkkeen joutuu hakemaan päivystystilanteessa kuun vaihteessa siten, että sen toimittaminen edellä mainitun kriteerin mukaan on mahdotonta (ilta tai viikonloppu tms.), huomioidaan lääkekulu seuraavan kuun alussa normaalisti. Jos lääke on niin kallis, että sen maksaminen on asiakkaalle haastavaa, voidaan kirjoittaa maksusitoumus reseptiä vastaan. Maksusitoumuksen saa kahden päivän sisään. Asiakkaalla on velvollisuus seurata lääkkeiden riittävyyttä ja uusia sekä resepti että hakea maksusitoumus ajoissa. Kalliiden lääkkeiden ollessa kyseessä, pitää myös lääkärin vastaanotolla pohtia lääkkeen vaihtamista halvemmaksi. Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ollessa kyseessä, lääkekulut huomioidaan lääkärin tekemää suunnitelmaa vastaan. Lääkärin pitää olla julkisen terveydenhuollon lääkäri. Edellä mainittu koskee myös ADHD-lääkkeitä ja kannabis-valmisteita. Näihin voidaan myöntää toimeentulotukea vain, jos julkinen terveydenhuolto on selvittänyt asiakkaan hoidon tarpeen ja määrännyt lääkkeet asiakkaalle. Jos yksityisen terveydenhuollon lääkäri on kirjoittanut asiakkaalle reseptin em. lääkkeisiin, ei siihen myönnetä toimeentulotukea, vaan asiakas ohjataan julkisen terveydenhuollon piiriin arvioitavaksi (Kannabis-valmisteita esim. Sativex ja ADHD-lääkkeitä Ritalin, Concerta, Medikinet ja Equasym retard). Lääkkeen pitää olla perusteltu, esim. malarianestolääkettä tai vastaavaa lääkettä ei huomioida toimeentulotuessa. Toimeentulotuesta ei korvata myöskään ulkomailla vaadittavista rokotuksista aiheutuneita kuluja. Terveydenhuollon maksut maksukattoon asti, niiltä osin kuin maksukatto kertyy (691 euroa / v 2016: Tällaisia maksuja ovat terveyskeskuslääkärin vastaanoton maksut, julkisen terveydenhuollon fysioterapiamaksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, kuntoutushoidon maksut (kerryttävät maksukattoa) sekä sairaankuljetus ja lääkärintodistus (eivät kerrytä maksukattoa). Maksukaton jälkeen hyväksytään ne julkisen terveydenhuollon maksut, jotka edelleen lankeavat maksettavaksi. Sairaanhoidon maksut Silmälasit ( 99 euroa yksitehot, 165 euroa kaksitehot ja 199 euroa monitehot). Alle 10-vuotiaan lapsen tarvitessa silmälaseja, pitää olla selvitys, ettei laseja korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. 6.4 Perusosan alennus Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus pitää kykynsä mukaan huolta itsestään sekä omasta, puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Tämän takia toimeentulotukea hakevalla henkilöllä on velvollisuus hakea niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus. Toimeentulotukea hakeva 17-64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, ellei hän ole palkansaajana, yrittäjänä, opiskelijana tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi tai jonkin muun hyväksyttävän syyn takia esteellinen ottamaan työtä vastaan. Mikäli hakija ei ole ohjauksesta huolimatta ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, voidaan hänen perusosaansa alentaa enintään 20% ja toistuvasta laiminlyönnistä enintään 40%. Perusosan alennus perustuu aina yksilökohtaiseen harkintaan ja sosiaalityöntekijän / sosiaaliohjaajan tulee selvittää asiakkaan kokonaistilanne ennen perusosan alentamista. Alennus ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentulotukea, eikä se saa olla kohtuutonta. Alentaminen perustuu suunnitelmaan ja se on laadittava, mikäli mahdollista yhdessä asiakkaan kanssa. Perusosaa voidaan alentaa, jos asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä hänelle tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, esimerkiksi työharjoittelusta tai koulutuksesta. Perusosaa voidaan alentaa myös jos asiakas kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesta 13

aktivointisuunnitelman laatimisesta tai kieltäytyy ilman pätevää syytä kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää sen. Lisäksi perusosaa voidaan alentaa, jos maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetusta laissa tarkoitettu maahanmuuttaja kieltäytyy, ilman perusteltua syytä kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai ei osallistu suunnitelmassa yksilöllisesti sovittuihin toimenpiteisiin. Myös toimeentulotukea saavalta opiskelijalta perusosaa voidaan alentaa, jos opintoja on tuettu toimeentulotuella jo pitkään, eivätkä ne etene yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa laaditun suunnitelmankaan jälkeen. Samalla pitää arvioida onko opiskelijan mahdollista ottaa vastaan tilapäistä tai osa-aikaista työtä. Yrittäjän perusosaa voidaan alentaa, jos hän laiminlyö elatustaan jatkamalla tappiollista yritystoimintaa, eikä ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi. Jos yritystoiminta on selkeästi kannattamatonta, ei toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisella toimeentulotuella ole tarkoituksenmukaista. Yrittäjälle annetaan noin 3 kuukauden järjestelyaika, jonka jälkeen perusosaa voidaan alentaa. 7) TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Arvio tehdään aina asiakaskohtaisesti ja sen tarkoituksena on tukea itsenäistä selviämistä. Täydentävän toimeentulotuen pohjalle tehdään kuitenkin aina laskelma, jonka perusteella arvioidaan asiakkaan tilannetta. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenoja, joita ovat: - Muut asumiseen liittyvät menot - Lasten päivähoitomenot / koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot - Henkilön tai perheen erityisistä tarpeista johtuvat tarpeellisiksi harkitut menot 7.1 Muut asumiseen liittyvät menot Vuokravakuudet Vuokravakuutta pitää aina hakea hyvissä ajoin etukäteen. Vuokravakuus myönnetään maksusitoumuksena pääsääntöisesti yhden kuukauden vuokraa vastaavana summana pakottavassa asunnonvaihtotilanteessa. Työ- tai opiskelupaikan saaminen, ylikalliista asunnosta kohtuuhintaiseen asuntoon muuttaminen, perhekoon oleellinen muutos, painavat terveydelliset tai sosiaaliset syyt tai se, että yksityinen vuokranantaja myy omistamansa asunnon ovat pakottavia asunnonvaihtotilanteita. Toiseen kaupunkiin muuttamista tuetaan pääsääntöisesti, jos asunto on kohtuuhintainen suhteessa sen kaupungin enimmäisasumismenoihin. Vuokravakuus myönnetään toiseen kaupunkiin kolmen kuukauden määräajaksi. Vakuutta ei myönnetä Hämeenlinnan sisällä muutettaessa sellaiseen asuntoon, jonka asumiskustannukset ovat enemmän paikkakunnan kohtuulliset asumiskustannukset. Poikkeavan tilanteen takana pitää olla erittäin painavat syyt, joita arvioidaan sosiaalityön tiimeissä. Kotona asuvalle nuorelle ei pääsääntöisesti myönnetä vuokravakuutta, koska asuminen on turvattu. Nuori voi esimerkiksi säästää vuokravakuutta vastaavan summan kotona asumisen aikana. Vuokranantaja ei voi missään tilanteessa edellyttää, että vuokraa maksetaan ennakkona suoraan vakuudesta. Poikkeuksellisessa tilanteessa vakuutta voidaan myöntää osa toimeentulotuesta ja osan asiakas maksaa itse. Näissä tilanteissa asiakkaan oma vakuus käytetään aina ensin, jos vuokranantaja vakuuden aikanaan vaatii perustelluista syistä. 14

Vuokravakuus voi realisoitua kunnan maksettavaksi vain tilanteissa, joissa vuokraa tai vesiennakkoa on jäänyt todistettavasti maksamatta, lukkoihin joudutaan tekemään sarjoitus tai asuntoon on kohdistunut selkeää ilkivaltaa, jonka vuokranantaja pystyy näyttämään toteen. Jos vuokravakuus joudutaan käyttämään jostakin syystä, tavataan asiakas sosiaalityössä ja selvitetään miksi tilanne on päässyt syntymään. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti korkeintaan kahdesti samalle hakijalle. Toistuvissa muuttotilanteissa sosiaalityö selvittää yhteistyössä asiakkaan kanssa mitä muuttamisen taustalla on. Kahden asunnon vuokra Toimeentulotuessa ei pääsääntöisesti hyväksytä kahden asunnon päällekkäistä vuokraa. Pakottavassa tilanteessa, esim. todisteellisesta homeasunnosta muutettaessa toiseen asuntoon, voidaan päällekkäinen vuokra huomioida sosiaalityöntekijän harkinnalla. Muuttokulut Muuttokuluihin myönnetään tukea samoin perustein kuin vakuusmaksuun. Jos vakuusmaksua ei ole hyväksytty toimeentulotuessa, ei muuttokulujakaan pääsääntöisesti hyväksytä. Muuttokuluista pitää aina neuvotella etukäteen. Kavereiden tekemiä kuitteja ei hyväksytä. Välttämätön kodin irtaimisto Kodinhankinnat ovat pääsääntöisesti perusosalla katettavia menoja, eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Tarvittaessa välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää tilanteesta riippuen etuuskäsittelijän tai sosiaalityön harkinnalla kertaluonteisesti maksimissaan 170 euroa. 7.2 Lasten päivähoitomenot / koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot Pääsääntönä on se, että päivähoitomaksuista haetaan vapautus, jos perheellä on toimeentulotuen tarve. Asiakkaan tulee toimittaa tulotiedot lasten- ja nuorten palveluille, jossa kartoitetaan mahdollinen maksuvapautuksen tarve. Asiakkaan ei tarvitse laittaa anomusta, vaan ainoastaan tulotositteet. Yksityisen päivähoidon maksuja voidaan huomioida toimeentulotuessa sosiaalityön harkinnalla määräaikaisesti järjestelyaikana tai esim. päivähoitokauden loppuun, jos se on lapsen edun mukaista. Tilanteet arvioidaan aina yksilöllisesti ja suunnitelman kautta. Esimerkkitilanne: Vanhemmat eroavat tammikuussa. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta katsotaan, että on lapsen edun mukaista jatkaa tutussa päiväkodissa esim. toukokuun loppuun. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menoihin ei yleensä saa maksuvapautusta, joten ne huomioidaan toimeentulotuessa, jos toiminta on perusteltua. Jos vanhempi on kotona, ei aamu- ja iltapäivätoimintaa korvata toimeentulotuesta. 7.3 Henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat tarpeellisiksi harkitut menot Tällaisten menojen huomioiminen edistää henkilön tai perheen itsenäistä suoriutumista ja niiden huomioiminen perustuu aina kokonaisharkintaan. Erityinen peruste voi olla pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen, pitkäaikainen tai vaikea sairaus tai muu erityinen tarve. Toimeentulotukea erityisiin tarpeisiin pitää hakea aina etukäteen. Listassa mainitut asiat perustuvat yksilölliseen harkintaan, ei ehdottomaan oikeuteen. Ammattiliiton jäsenmaksut Myönnetään etuuskäsittelystä täydentävänä toimeentulotukena Asiakasmaksut (esim. katkolla tai päihdekuntoutuksessa syntyneet) Jos hakijalla on toimeentulotukioikeus, myönnetään etuuskäsittelystä täydentävänä toimeentulotukena hakemuksen perusteella. 15

Ehkäisyvälineet (KHO 28.02.2003) Myönnetään etuuskäsittelystä täydentävänä toimeentulotukena. Elatusapumaksut Uudelle asiakkaalle voidaan huomioida sopimuksella vahvistettu tai käräjäoikeuden tuomiolla määrätty elatusapu etuuskäsittelystä kertaluonteisesti täydentävän toimeentulotuen menona. Asiakasta ohjataan varaamaan aika välittömästi lastenvalvojan luota elatusmaksun tarkistamista varten. Työmarkkinatuen lapsikorotusta ei oteta huomioon tulona eikä menona. Asiakas on velvollinen ohjaamaan sen itse lähivanhemmalle, jos maksu ei siirry suoraan Kelasta. Tilanteessa, jossa toinen vanhempi maksaa elatuskyvystään huolimatta liian vähän tai ei mitään ja toinen vanhempi hyväksyy tämän, tehdään hallinto-oikeuteen perintä elatusvelvollisuuden laiminlyömisestä. Perintä tehdään sille vanhemmalle, jonka epäillään syyllistyneen elatusvelvollisuuden laiminlyömiseen. Erikoislääkkeet, joihin ei saa kelakorvausta ja joita joudutaan käyttämään hyvin harvinaisissa sairauksissa. Myönnetään etuuskäsittelystä täydentävänä toimeentulotukena lääkärin lausuntoa vastaan. Lausunnon pitää olla julkisesta terveydenhuollosta. Erikoismaidot lapsille Myönnetään etuuskäsittelystä täydentävänä toimeentulotukena lääkärin lausuntoa vastaan. Lausunnon pitää olla julkisesta terveydenhuollosta. Kulut huomioidaan vain sen mukaan millä maitomäärällä lapsi kasvaa ja kehittyy suositusten mukaan. Erityisruokavalio Voidaan myöntää täydentävänä toimeentulotukena sosiaalityön harkinnalla joissakin tilanteissa. Asiakkaan pitää esittää lääkärinlausunto erityisravinnon tarpeesta. Tarvittaessa konsultoidaan ravitsemusterapeuttia. Tavanomaisiin ruokavalioihin, kuten laktoosi-intoleranssiin ei myönnetä erityiskorvausta. Fysioterapia Fysioterapiasta aiheutuneet kulut eivät ole pääsääntöisesti toimeentulotuella katettavia menoja. Jos asiakkaan tilanne vaatii ehdottomasti fysioterapeuttista hoitoa, on terveydenhuolto vastuussa sen järjestämisestä. Hautauskulut Hautauskuluja voidaan myöntää etuuskäsittelystä täydentävänä toimeentulotukena varattomalle vainajalle perunkirjoitusta vastaan. Vaikka perunkirja olisi tappiollinen, eli varat eivät riitä sekä hautauskulujen että velkojen maksamiseen, mutta kuolinpesän varat riittävät hautaukseen, ei hautauskuluja myönnetä. Jos vainajalla on kiinteää omaisuutta, mutta ei varoja tilillä, myönnetään hautaus takaisinperinnällä. Kohtuulliset hautauskulut ovat 500 euroa sekä seurakunnan kulut, joista seurakunta lähettää laskun hautaustoimistolle. Vainajan asunnon tyhjentäminen kuuluu vuokranantajalle, joten siihen ei myönnetä toimeentulotukea. Tätä ei myöskään korvata vuokravakuudesta. Jos omaisia löytyy, on pesänilmoittaja aina joku omaisista, siinäkin tapauksessa, että välit olisivat huonot tai kokonaan katkenneet. Henkilöllisyystodistus Voidaan huomioida pakottavassa tilanteessa etuuskäsittelystä täydentävänä toimeentulotukena. Henkilöllisyystodistus myönnetään vain maksusitoumuksella. Jos asiakas ilmoittaa henkilöllisyystodistuksen varastetuksi, tekee sosiaalityö automaattisesti ilmoituksen siitä poliisille. 16

Hygieniapassi ja tulityökortti Voidaan myöntää etuuskäsittelystä täydentävänä toimeentulotukena tilanteessa, jossa se katsotaan välttämättömäksi työllistymisen edistämiseksi. Kansalaisuuden hakeminen Kansalaisuuden hakemisesta aiheutuvat kustannukset ovat toimeentulotuessa huomioitavia, jos kansalaisuuden saaminen tosiasiallisesti edistää asiakkaan tai hänen perheensä itsenäistä suoriutumista. Sosiaalityö arvioi tämän. (KHO 22.8.2001/1903) Kuolinpesä Omaiset esittävät usein laskuja, jotka ovat jääneet vainajalta maksamatta. Myös kiinteän omaisuuden ylläpitoon saatetaan hakea toimeentulotukea, esim. yhtiövastikkeeseen. Näitä ei kuitenkaan makseta toimeentulotukena, vaan ne tulee merkitä perunkirjaan velaksi. Lapsi lastensuojelun asiakkaana Huostaanotto ja avohuollon sijoitustilanteissa tapaamisiin liittyvät kustannukset myönnetään lastensuojelusta. Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot ovat pääsääntöisesti perusosalla katettavia menoja. Lapsen yhteen harrastusmenoon / vuosi voidaan kuitenkin myöntää etuuskäsittelystä täydentävää toimeentulotukea, jos se arvioidaan lapsen edun mukaiseksi ja lasta tukevaksi. Tällainen syy on esim. pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus (yli vuoden). Lapsen harrastusmenoa voidaan tukea vuodessa alle kouluikäinen 50 euroa / vuosi 7-11- vuotias 250 euroa / vuosi 12-17-vuotias 400 euroa / vuosi Tämä ei tarkoita sitä, että lapsen harrastusmenoon myönnetään vähintään tämä summa, vaan todellisen kustannuksen mukaan. Kustannuksesta pitää esittää aina joko maksettu kuitti tai lasku. Harrastusmenoja ei voi saada useista paikoista, esim. sekä lastensuojelusta ja etuuskäsittelystä. Lapsen tapaaminen ja matkakulut ja vuoroviikkoasuminen a) Lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot Alle 18-vuotialla lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, jos se on lapsen edun mukaista. Lapsen oikeus tapaamisiin turvataan tarvittaessa myöntämällä tarkoitusta varten toimeentulotukea. Toimeentulotuen järjestämisvastuu on sillä kunnalla, jossa tapaajavanhempi asuu. Toimeentulotuessa huomioidaan lapsen iän mukainen perusosa tapaamispäiviltä, kuitenkin vain täysiltä vuorokausilta. Tämän takia esimerkiksi viikolla lapsen koulun tai päiväkodin jälkeen tapahtuvasta tapaamisesta aiheutuvia kuluja ei hyväksytä menoiksi toimeentulotuessa. Toimeentulotuesta korvattavat tapaamiskulut perustuvat joko lastenvalvojan luona tehtyyn sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen. Toimeentulotukea tapaamisiin myönnetään siis ainoastaan tapaamissopimuksen mukaisesti. Jos lapsi on tosiasiallisesti tapaamissopimusta enemmän etävanhemman luona, ohjataan vanhempia tekemään uusi tapaamissopimus. Tilanteissa, joissa etävanhempi tapaa lastaan tapaamissopimusta laajemmin, on lähivanhemmalla elatusvelvollisuus lapseensa nähden myös silloin, kun he ovat etävanhemmalla enemmän kuin tapaamisia on vahvistettu. Lähivanhempi saa tuolta ajalta lapsilisät ja elatustuet ja näin hänellä on käytännössä mahdollisuus vastata lastensa elatuksesta (Turun ja Porin LO 1857/4010/97 ja 109/2/98) b) Tapaajavanhemman matkakulut Suomessa Tapaamisista aiheutuneisiin matkakuluihin voidaan Suomen rajojen sisäpuolella myöntää toimeentulotukea niihin matkoihin, jotka on vahvistettu tapaamissopimuksessa / päätöksessä. Matkakulujen on oltava todellisia ja niiden syntymisestä on esitettävä selvitys tai kuitit. Kustannukset voidaan tämän jälkeen hyväksyä 17

menoksi. Pääsääntönä on halvin mahdollinen matkustustapa. Tavoitetilana on, että vanhemmat jakavat kustannukset ja sopivat jakamisesta jo lastenvalvojan tapaamisella. Oheishuoltajalla ei ole lain mukaan tapaamisoikeutta lapseen nähden, siksi vanhempien tekemää tapaamissopimusta ei voida vahvistaa. Näissä tilanteissa huoltajien pitää sopia keskenään tapaamiskulujen jakamisesta. c) Vuoroviikkoasuminen Laki ei tunne vuoroviikkoasumista. Lain mukaan kyse on laajasta tapaamisoikeudesta. Lapsella voi olla vain yksi virallinen osoite. Tästä syystä se vanhempi, jonka luona lapsen osoite on, saa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksineen. Toimeentulotuessa hänelle huomioidaan yksinhuoltajan perusosa ja lapsen perusosa. Toinen vanhempi on silloin virallisesti etävanhempi ja häneen sovelletaan yksiasuvan kriteereitä sekä Kelan että toimeentulotuen näkökulmasta. Toimeentulotuella ei voida ensisijaisesti korvata vuoroasumisesta aiheutuvia kuluja sille vanhemmalle, joka on etävanhemman asemassa. Lapsilisän ja elatustuen jakaminen on näissä tilanteissa ensisijaista. Vuoroviikkoasumisessa vanhempia ohjataan tekemään lastenvalvojan luona selkeä sopimus siitä, miten vanhemmat jakavat lapseen liittyviä hankintoja. Poikkeustilanne: jos vanhemmilla on lastenvalvojan luona vahvistettu tapaamissopimus tai käräjäoikeuden päätös, jossa on vahvistettu tapaamiset 2 viikkoa kuukaudessa, huomioidaan lapsen ikätasoinen perusosa vahvistetuille päiville. Lasten tarvikkeet (välttämättömät) Toimeentulotuessa voidaan hyväksyä menoiksi lasten välttämättömien tarvikkeiden kohtuullisia kustannuksia, yleensä kuittia vastaan. Tuen myöntäminen perustuu aina yksilökohtaiseen harkintaan. Lastenvaunuihin ja rattaisiin myönnetään tukea pääsääntöisesti vain kerran. On tärkeää huomioida, että suurin osa lastentarvikkeista voidaan hankkia käytettynä. - lastenrattaat 70 euroa - yhdistelmävaunut (vaunut ja rattaat) 205 euroa - lapsen sänky ja patja 80 euroa - lapsen polkupyörä 60 euroa (ei alle 4-vuotiaalle) - turvaistuin 50 euroa - turvakaukalo 90 euroa - Sukset ja luistimet hankitaan pääsääntöisesti käytettynä, esimerkiksi Hope-yhdistyksestä. Liikuntatunteja varten ei myönnetä näitä erikseen, koska kyseiset välineet saa koulusta. Leirikoulut Pääsääntöisesti ei myönnetä toimeentulotukea Lukion kirjat Voidaan myöntää etuuskäsittelystä pitkäaikaiselle toimeentulotukiperheen alaikäiselle nuorelle kuittia vastaan. Lukiokirjojen pitää olla kuitenkin hankittu käytettynä lukuvuonna 2015-2016. Opetussuunnitelman vaihtuessa lukuvuonna 2016-2017 tilanne arvioidaan uudelleen. Lukio-opintoja voidaan tukea myös erilaisten säätiöiden kautta, opinto-ohjaajat voivat auttaa niiden etsimisessä. Lääkärinlausunnot Kelaan etuuksien saamista varten (b-lausunnot) Asiakkaan pitää saada ilmaiseksi (Avin tiedote 21.10.2015) Matkakustannukset Kuuluvat pääsääntöisesti perusosaan. Poikkeuksen muodostavat seuraavat tilanteet, joissa tuki myönnetään täydentävänä toimeentulotukena etuuskäsittelystä. 18