Sisällysluettelo / Sisdoallu Esipuhe s. 2 Ovdasátni s. 3 Kaunokirjallisuus ja käännökset / Čáppagirjjálašvuohta ja jorgalusat s. 4 Runoja antologioisssa / Divttat antologiijain s. 5 Tekijänä tai toimittajana / Čállin dahje doaimmaheaddjin s. 6 Kuvituksia ja kansia / Govat ja bearbmat s. 7 Levyt / Skearrut s. 8 Sävelletyt runot / Komponeren divttat s. 9 Kuvataide / Govvadáidda s. 10 Elokuvat / Eallingovat s. 11 Radioteatteri / Radioteáhter s. 11 No-teatteri / No-teáhter s. 11 Kunnia-arvot / Gudneárvvut s. 12 Kunniamitalit / Gudnemedáljat s. 12 Palkinnot / Bálkkašumit s. 12 Nils-Aslak Valkeapäästä kirjoitettua / Čállagat Áillohaččas s. 13 Elämästä ja taiteesta / Eallimis ja dáidagas s. 13 Musiikista/ Musihkas s. 16 Runoudesta / Poesiijas s. 16 Arvosteluja, esittelyjä / Árvvoštallamat, ovdanbuktojumit s. 18 Nils-Aslak Valkeapää monipuolinen taiteilija ja saamelaisten puolestapuhuja s. 20 Runoilijana s. 20 Muusikkona s. 21 Kuvataiteilijana s. 22 Yhteiskunnallisena vaikuttajana s. 22 Kulttuurilähettiläänä s. 23 Lähteet s. 23 Nils-Aslak Valkeapää - máŋggabealát dáiddar ja sápmelaččaid bealušteaddji s. 24 Diktačállin s. 24 Musihkárin s. 25 Govvadáiddarin s. 26 Servodaga váikkuheaddjin s. 26 Kulturáirrasin s. 27 Gáldut s. 27 1
Esipuhe Nils-Aslak Valkeapää 23.3.1943 27.11.2001 Saamelaistaiteilija Nils-Aslak, Ailu/Áillohaš, Valkeapää syntyi Enontekiön kunnassa ja eli nuoruutensa Pättikän kylässä. Vanhempiensa muutettua Norjaan, hän otti kotitalon haltuunsa. Äiti oli Norjan saamelaisia, isä Ruotsin puolelta. Nils-Aslak muutti itsekin Norjaan Yykeänperään Skibotniin pysyvästi vuonna 1996. Sinne hän rakensi talonsa Lásságámmin kunnan lahjoittamalle tontille. Varsinaiselta koulutukseltaan Nils-Aslak oli opettaja Kemijärven seminaarista, mutta hänestä tuli saamelaisen musiikin uudistaja. Hän toimi aktiivisesti sittemmin lakkautetun Alkuperäiskansojen maailmanneuvostossa ja liikkui paljon maailman eri kolkilla. Hän perusti ystäviensä kanssa DATkustantamon, jossa hän valvoi tuotannon taiteellista puolta. Vuonna 1991 hän sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon kirjastaan Beavi áhčážan (1998, suomennos: Aurinko, isäni 1992). Nils-Aslak Valkeapää ehti saada useita palkintoja eri taiteenaloilta. Monitaiteilijana hän sävelsi, joikasi, maalasi, valokuvasi, kirjoitti runoja ja näytelmiä, ja vaikutti tienraivaajana, innoittajana ja tukijana. Hänen viimeiseksi työkseen jäi teos Eanni eannážan (2001), jota voi sanoa Aurinko isäni laajennukseksi ja jatkoksi. Kirja avaa laajempia näköaloja saamelaisten kulttuurista alkuperäiskansojen perinteisiin ja merkitykseen. Kertoiko sinulle yksikään että asumme Saamenmaassa Sanoiko että tämä on Saame tunnustiko myöskin että tämä on meidän Ei kai vain puhunut primitiivikulttuurista yksinkertaisesta kansasta ei kai vain sanonut että he toivat sivistyksen Nils-Aslak Valkeapää 10-vuotiaana / 10-jahkásaččan. Kuva/Govva: Lapin maakuntamuseo 2 (Kevään yöt niin valoisat, 1980)
Ovdasátni Nils-Aslak Valkeapää 23.3.1943 27.11.2001 Sápmelaš dáiddár Nils-Aslak Valkeapää, Ailu/Áillohaš, riegádii Enodaga gielddas ja elii iežas nuorravuođa Beattegis. Go su vánhemat fárriiga Norgii, de son válddii ruoktodálus iežas háldui. Su eadni leai Norgga beale sápmelaš ja áhčči fas Ruoŧa bealde. Nils-Aslak fárrii Norgii Ivgubahtii (Skibotn) bissovaččat jagis 1996. Dohko son huksii iežas dálu, Lásságámmi, gieldda skeŋken dállosadjái. Nils-Aslak skuvlii iežas oahpaheaddjin Giemajávrri semináras, muhto sus šattai sámemusihka ođasteaddji. Son doaimmai aktiivvalaččat maŋŋelis heaittihuvvon Álgoálbmogiid máilmmiráđis ja jođii ollu miehtá máilmmi. Son vuođđudii ustibiiddisguin DAT-girjegoasttádusa, mas son gozii buvttadeami dáiddalaš beali. Jagis 1991 son oaččui Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi girjjis Beaivi áhčážan (1998, suom. Aurinkoisäni 1992). Nils-Aslak Valkeapää gearggai fidnet máŋggaid bálkkašumiid sierra dáiddasurggiin. Máŋggabealat dáiddárin son ráhkadii musihka, juoiggadii, čuojahii, govvii, málii, čálii divttaid ja čájálmasaid sihke váikkuhii bálggesčuollin, movttiidahttin ja doarjaleaddjin. Su maŋimus bargun bázii Eanni eannážan (2001), man sáhttá máinnašit leat Beaivi áhčážan -girjji viiddiduvvon joatkka. Girji rahpá viidásut oidnosiid sámiid kultuvrras gitta álgoálbmogiid traditionála árbevieruide ja mearkkašupmái. Muitaliigo dunnje aktage ahte mii orrut Sámieatnamis Dajaigo son ahte dát lea Sápmi Dovddastiigo maiddái ahte dát lea min Ii suige fal hupman primitiiva kultuvrra aktageardánis olbmuin ii suige fal dadjan ahte sii bukte čuvgehusa (Ruoktu Váimmus, 1985) Kuva/ Govva: Lapin maakuntamuseo 3
Kaunokirjallisuus ja käännökset / Čáppagirjjálašvuohta ja jorgalusat GIĐA ijat čuovgađat, 1974. Kevään yöt niin valoisat [suom. Anneli Rosell]. Hki : Kirjayhtymä, 1980. LÁVLO vizár biellocizáš, [Enontekiö & Helsinki] : [Nils-Aslak Valkeapää & Sabmelašdoaimahus],1976. ADJAGA silbasuonat, *Karesuando+ : *Vuovjjuš+, 1981. RUOKTU váimmus, [Kautokeino] : DAT, 1985. = Trilogia: Gida ijat cuov'gadat (1974), Lávlo vizar biellocizaš (1976), Ádjaga silbasuonat (1981) Vidderna inom mig, [översättare: Mia Berner, John E. Utsi, Kristina Utsi], [Kautokeino] : DAT, 1987. Trekways of the wind. Translators: Ralph Salisbury, Lars Nordström, Harald Gaski. [Guovdageaidnu] : DAT ; Tuscon : University of Arizona [distr.], 1994. Vindens veier. Gjendiktet fra samisk av Laila Stien. - Oslo : Tiden,1990 Migrante est ma demeure. Traduction du same du Nord, notes et postface de M. M. Jocelyne Fernandez-Vest. - Le Mans : Cenomane, 2008. Viðernin í brjósti mér : ljóð. Einar Bragi þýddi. - Reykjavík : Ljódbylgja, 2003. ICH bin des windigen Berges Kind : Gedichte, Lieder und Texte aus Lappland. Valikoima eri teoksista. Wald : Im Waldgut, 1985. BEAIVI, áhčážan. [Guovdageaidnu] : DAT, 1988. (lyriikkakuvateos) Aurinko, isäni. Käännös Pekka Sammallahti [Guovdageaidnu] : DAT, pain. 1992. Fadir mín, sólin. [Heðin M. Klein og Rói Patursson hava umsett]. Tórshavn : Norðurlandahúsið í Føroyum, 1992. Solen, min far. [Harald Gaski, Jon Todal, Kristina Utsi har oversatt diktene fra lyrikkbilledverket Beaivi, áhcážan+. - Kautokeino : DAT, 1990. The sun, my father. [translators: Ralph Salisbury, Lars Nordström, Harald Gaski]. Guovdageaidnu : DAT, 1997. ÁDJAJOHKA silbacuojan = Aatsajoki, hopeasoitin. [tarkistamattomat raakakäännökset Helena Valkeapää ja Nils-Aslak Valkeapää]. 1991. NU guhkkin dat mii lahka = Så fjernt det nære. Guovdageaidnu : DAT, 1994. JUS gazzebiehtár bohkosivččii. Guovdageaidnu : DAT, 1996. GIRDDÁN, seivvodan. - Guovdageaidnu : DAT, 1999. (lyriikkakuvateos) EANNI, eannážan. Guovdageaidnu : DAT, 2001. Jorda, min mor. [gjendiktning: Harald Gaski]. - Guovdageaidnu : DAT, 2006. 4
Runoja antologioissa / Divttat antologijain TRAJEKT : Beiträge zur finnischen, lappischen und estnischen Literatur. Helsingissä : Otava ; Stuttgart : Klett-Cotta, 1981 : 1. ILDSTEDENE synger : samisk samtidslitteratur. Redigert og oversatt: Laila Stien. Oslo : Tiden, 1984. GIELLAVEALGU : antologia joatkkaskuvlii. - Doaimmaheaddjit: Jon Eldar Einejord, Per Jernsletten. Oslo : Universitetsforlaget, 1987. CUOTNAMAT : sámi ántologia 1673-1980. - Doaim.: Lars H:son Simma ; [olggosaddi:] Sámeskuvlastivra. - [Deatnu] : Jår'galæd'dji, cop. 1987. (Antologia sisältää lyhyet henkilötiedot kirjailijoista.) POÉSIE et prose de Finlande. - Textes choisis par Marianne Bargum et Jean-Pierre Salgas. - Hki : Société de litterature finlandaise, 1989. GEDICHTE und Zeichnungen (Aus Vidderna inom mig). Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen : Mitteilungen aus der Deutschen Bibliothek. - 22. Helsinki : Deutsche Bibliothek, 1990. NORDLAND : Lieder und Gedichte aus Lappland. - Toim. H. U. Schwaar ; Piirrokset: Nils-Aslak Valkeapää. Frauenfeld : Waldgut, 1991. VÅJA våja nana nana : samiske tekster. Ved Harald Gaski. Oslo : Cappelen, 1991. CANTI Lapponi. a cura di Giorgio Pieretto. -Venezia : Università degli Studi di Venezia. Dipartimento di Studi Eurasiatici, 1992. (Eurasiatica ; 33) FLÜSTERE zu dem Felsen : die Botschaft der Ureinwohner unserer Erde zur Bewahrung der Schöpfung / Klemens Ludwig ; mit Zeichnungen von Nils-Aslak Valkeapää. -Originalausgabe. Freiburg : Herder, 1993. (Spektrum ; B. 4195) BEYOND the wolf line : an anthology of Sámi poetry. - Translated from the Sámi by Pekka Sammallahti and Anthony Selbourne. -Guildford : Making Waves, 1996. In the shadow of the midnight sun : contemporary Sami prose and poetry. - Kárášjohka : Davvi Girji, 1996. TÄSTÄ alkaa tie : Barentsin alueen kirjallisuusantologia. -Teoksesta Aurinko, isäni / Nils-Aslak Valkeapää ; suomentanut Pekka Sammallahti. Jyväskylä : Atena, 1999. UNDIR norðurljósum : samísk ljóð. - Einar Bragi þýddi. - Reykjavík : Ljódbylgja, 2003. LAPIN sydän : etelän vieraat pohjoisen sielua etsimässä / Lasse Rantanen & Hannu Tarmio. - Helsinki : Nemo, 2009. Sisältää Nils-Aslak Valkeapään tekstin Kotini on tunturissa. 5
Tekijänä tai toimittajana / Čállin dahje doaimmaheaddjin Terveisiä Lapista. Pamfletti. Helsinki : Otava, 1971. Helsing frå Sameland. Omsett av Liv Hatle. - Rev. utg. - Oslo : Pax, 1979. Greetings from Lappland : the Sami-Europe's forgotten people. Transl. by Beverley Wahl. - London : Zed Press, 1983. SKABMATOLAK : sabmelaš kirjjalašvuoda antologiija = Tulia kaamoksessa : saamelaisen kirjallisuuden antologia / toaimmatam Samuli Aikio, Erkki Itkonen. Saatteeksi/Saddan: Samuli Aikio, Nils-Aslak Valkeapää (s. 12-25), Helssegist : Otava, 1974. CHARTA 79 : huuto oikeuksien puolesta Ailo Gaup... [et al.]. Suom. no:n toim. Nils-Aslak Valkeapää. Saamelainen kampanjaryhmä, 1979. Ottelu voimalaitoksesta, Alta-Kautokeino. Suomen luonto. 1980 : 2, s. 68-71, 95. ÁITI / doaimmaheaddjit: Nils-Aslak Valkeapää, Rauni Magga Lukkari. Gáresavvon : Vuovjjuš, 1981. Saamelaistaiteesta. Bálggis = Polku. 1984, s. 51-63. Gielain gielain. Teoksessa: Don canat mu alccesat / Paulus Utsi. [Guovdageaidnu] : DAT, 1992. BOARES nauti Johan Thuri / [Nils-Aslak Valkeapää: doaimmahan, hábmen, sárgon, molen]. Guovdageaidnu ; [Arjeplog] : DAT, 1994. JOY! = Illu! = Radost! / [pictures selected by = tegninger er valgt ut av = risunki otobrany Nils-Aslak Valkeapää = Áillohas lea válljen sárgumiid]. En CD med joik av Viatcheslav E. Kemlil.Guovdageaidnu : DAT, 1995. ELLE HÁNSA, Keviselie / Hans Ragnar Mathisen. DAT, 1998. En kunst at mindes mennesker på. Café Existens. Tidskrift för nordisk litteratur. Nr. 36 (4/1987), s. 59-64. 6
Kuvituksia ja kansia / Govat ja bearpmat Omien runoteosten lisäksi mm. / Iežas girjjiid lassin earret eará: PALTTO Kirsti. Risten / bearbmagovva: Nils-Aslak Valkeapää. - Helsset [Hki] : [Lapin sivistysseura], 1981 (Lapin sivistysseuran toimituksia ; 43). LUKKARI Rauni Magga. Jieŋat vulget : divttat / bearbmagovva: Nils-Aslak Valkeapää. - Helsset [Hki] : Lapin sivistysseura, 1980 ([Petit]). - 107 s. ; 21 cm. - (Sámi Cuvgetussearvvi doaimmatusat ; 42). HERBST IM LAPPLAND : Stimmungsbilder aus dem hohen Norden / H. U. Schwaar ; mit Zeichnungen von Nils-Aslak Valkeapää. - Ostermundigen : Viktoria, 1985. NORDLAND : Lieder und Gedichte aus Lappland / gesammelt, übersetzt und eingeleitet von H. U. Schwaar ; mit Zeichnungen von Nils-Aslak Valkeapää. Frauenfeld : Waldgut, 1991. FLÜSTERE zu dem Felsen : die Botschaft der Ureinwohner unserer Erde zur Bewahrung der Schöpfung / Klemens Ludwig ; mit Zeichnungen von Nils-Aslak Valkeapää. - Originalausgabe. - Freiburg : Herder, 1993. (Spektrum ; B. 4195). Inneholder dikt av Nils-Aslak Valkeapää og Ailu Gaup og tekster fra Alta-opprøret JOY! = Illu! = Radost! / [pictures selected by = tegninger er valgt ut av = risunki otobrany Nils-Aslak Valkeapää = Áillohas lea válljen sárgumiid]. - Guovdageaidnu : DAT, 1995. BEYOND the wolf line : an anthology of Sámi poetry / translated from the Sámi by Pekka Sammallahti and Anthony Selbourne. - Guildford : Making Waves, 1996. AIKIO-ARIANAICK,Inger-Mari Máilmmis dása / [govat: Inger-Mari Aikio-Arianaick, Nuccio Mazzullo, Jussi Eskelinen+ ; *olggoža vuoddogovva/-molen ja girjji hábmen: Nils-Aslak Valkeapää]. - Guovdageaidnu : DAT, 2001. Gulatgo eallima jienaid joga šávvamis biekka bossumis Dat lea visot máid áigon dadjat deat lea visot (Ruoktu vaimmus 1985) 7
Levyt / Skearrut JOIKUJA (1968 Otava) JUOIGAMA (1972 Finnlevy) VUOI, Biret-Máret, vuoi! (1977 Jårgalæddji) DE cábba niegut runiidit (1976 Hi-Hat) DUVVA, Áilen Niga Elle ja Aillohaš (1976 Hi-Hat) SAMI eatnan duoddariid (1978 Indigenous Records) SÁPMI lottážan : Sapmi, vuoi Sapmi (1982 DAT) SÁPMI lottážan : *1 ja 2+ (1982 DAT) SÁPMI lottážan : Davas ja geassai (1982 DAT) EANAN, eallima eadni : music for book Beaivi, áhcázan (1989 Dat) BEAIVI, áhcážan : jietnagovadas (1992 DAT) SÁPMI lottážan (1992 DAT) DÁLVELEAIKKAT = Wintergames (1993 DAT) GOASE dušše : Loddesinfoniija = La sinfonia degli uccelli = La symphonie des oiseaux (1994 DAT) THE magic of Sàmi yoik (1998 Warner Music Finland) ALIT idja lahkona = Blue night moving closer (2009 DAT) VUOI, Biret-Máret, vuoi! (2009 DAT) RITNOAIVI ja nieguid oaidni = The frost-haired and the dream-seer. Musiikkinäytelmä (2012 DAT) Kuuletko elämän ääniä kohinassa joen suhinassa tuulen Siinä kaikki mitä haluan sanoa kaikki (Ruoktu vaimmus 1985, käännös Marjatta Norman 2007) 8
Sävelletyt runot / Komponeren divttat NORDGREN Pehr Henrik. Beaivi, áhčažan. OP 70. Settings of poems by Nils-Aslak Valkeapää for vocal soloist, mixed choir and orchestra. NORDGREN Pehr Henrik. Lávllaráidu Nils-Aslak Valkeapää divttai e. Op 45 barytonii, selloi ja pianoi. 1985. PAAKKUNAINEN Seppo. Ádjajohka, silbačuojan. Lávlluráidu Nils-Aslak Valkeapää divttai e. 1986. PAAKKUNAINEN,Seppo. Tulia taivaalla, huilunsoittaja. Lauluja Herman Hessen ja Nils-Aslak Valkeapään runoihin. 1983. CHYDENIUS Kaj. Pohjoiset vuodenajat. Lauluasarja mezzosopraanolle ja jousikvartetille. 1986. Nils-Aslak Valkeapää 70 vuotta syntymästä. Näyttely Rovaniemen kirjastossa ja saamelaisalueen kirjastoissa 2013. / 70 jagi riegádeamis. Čájáhus Roavvenjárgga girjerájus ja sámeguovllu girjerájuin 2013. Juliste/ affišša: Karl Simonlehto. 9
Kuvataide / Govvadáidda Tekniikat ja materiaalit: piirrokset, akryylimaalaukset, valokuvat, puu, kivi / Teknihkat ja materiálat: sárgomat, akrylamálengovat, čuovgagovat, muorra, geađgi Näyttelyt / Čájáhusat Oulu 1973 Rovaniemi 1975 Harstad, Norja 1991 Torhavn, Färsaaret 1992 Tromssa, Norja 1992 Kööpenhamina, Tanska 1993 Atlanta, USA* 1993 Tokio, Japani* 1993 Barcelona, Espanja* 1993 München, Saksa* 1993 Lillehammer, Norja* 1994 *The Olympic artist 1993-94 Kirkkoniemi, Norja 1994 Karasjoki, Norja 1995 Harbin, Kiina 1998 Peking, Kiina 1998 Lisäksi Lillehammerin talviolympialaisissa olympialaisten tervetulojoiku ja sen esittäminen avajaisseremoniassa 1994 Käsivarren paliskunnan pöytäviiri 1995 10
Elokuvat / Eallingovat OFELAŠ (1987) THE PATHFINDER, suom. Tiennäyttäjä). Ohjaaja Nils Gaup. (Rooli siidda isid. Joikujen säveltäjä. Oscarehdokkuus.) SOLENS sonn og månens datter (1993), ohj. Sølve Skagen (rooli: Agimiela Áilu. Joikujen säveltäjä) Radioteatteri / Radioteáhter DOLA fámuin / John E. Utsi. Sámi Radio, 1992. Rooli: Lásse (Lars Nilsson). No-teatteri / No-teáhter RIDN OAIVI ja boazovázzi. Sapporo, 1995. - 12 s. (Giehtacálus/Käsikirjoitus. Japaniksi kääntänyt Junichiro Okura. Joikaamis-no, kirjoitettu no-teatterin kaavan mukaan.) Kuurapää ja unien näkijä : poesikonsertti / Nils-Aslak Valkeapää, 1995. (Rooli: Ridn oaivi. Esitys Sapporossa Japanissa 1995) 11
Kunnia-arvot / Gudneárvvut FILOSOFIAN kunniatohtori, Oulun yliopisto 1994 KASVATUSTIETEEN kunniatohtori, Lapin yliopisto 1999 Kunniamitali / Gudnemedáljat EESTI Vabariigi, Valgetähe teenetemärgi 1995 Palkinnot/ Bálkkašumit LAPIN sivistysseuran kultainen ansiomerkki 1978 DAVVIRIIKKAID Sámiráđi gudnebálkašupmi 1985 VI-LEHDEN kirjallisuuspalkinto, Tukholma 1987 LAPIN läänin taidepalkinto 1988 POHJOISMAIDEN neuvoston kirjallisuuspalkinto 1991 PRIX Italian erikoispalkinto (musiikki) 1993 SÁMI Parlamenttá kulturbálkášupmi 1994 TAITEEN Suomi-palkinto 1996 12
Nils-Aslak Valkeapäästä kirjoitettua / Čállagat Áillohaččas Elämästä ja taiteesta / Eallimis ja dáidagas PAASILINNA, Arto Nils-Aslak Valkeapää, opettaja joka ei opeta, poromies joka ei paimenna. Mitä hän tekee. Uusiapu 16.5.1969, s. 44-46 RINNO, Kenji Nipponin filmi kuvasi Lappia. Suomen kuvalehti 1969 : 9, s. 32-33. SAMMALLAHTI, Pekka Drag i Nils-Aslak Valkeapääs konstnärskap. CAFÉ Existens : tidskrift för nordisk litteratur, nr. 36 (4/1987), s. 47-50. LUKKARI, Rauni Magga. Movttiidahtti Áillohaš / Sámi áigi 20.11.1987, s. 6. LUKKARI, Rauni Magga. Eller hva, Áilluhaš! Café Existens. Tidskrift för nordisk litteratur. N:r 36, 4 /1987, s.34-36. UTSI, John E. Förut kunde jag tala med renarna och de förstod mig. Samtal med Áillohaš. Café Existens. Tidskrift för nordisk litteratur. N:r 36, 4/1987, s. 38-42. SAMMALLAHTI, Pekka Drag I Nils-Aslak Valkeapääs konstnärskap. Café Existens. Tidskrift för nordisk litteratur. N:r 36, 4/1987, s.47-50 TUORINIEMI, Heljä Unohdettu runoilija Ailu Valkeapää: Meijän filmi voipi voittaa. Saamelaisfilmi kilpailee Oscareista Hollywoodissa. Seura 1988 : 12, s. 48-50. POLLESTAD, Ellen Tusenkunstner fra Sameland (Nils-Aslak Valkeapää). Nordlys 25.11.1989, s. 38-39 NILS-ASLAK Valkeapää. Nordnorsk magasin 1990 : 8, s. 14-15. NEVALA, Tapio Tuuleen puhalletut maailmanrajat (Nils-Aslak Valkeapää). Pellervo 1991 : 13, s. 64-65. JUSSILA, Pentti Minä synnyin siihen. Pohjolan Sanomat 26.1.1991. 13
KORHONEN, Jorma Tunturissa ajatukset tulevat. Helsingin Sanomat 2.2.1991. VARIS, Tuula-Liina En valinnut elämäntapaa, elämäntapa valitse minut. Anna 1991:11, s. 36-41,112. HEIKKA, Gustaw Áillohaš 50 år : han uttrycker våra känslor och tankar bättre än vi själva kan! Samefolket 1993 : 4, s. 52-53. HIRVONEN, Vuokko 50-jahkásaš Beaivvi bardni - Áillohaš. Sápmelaš 1993 : 1-2, s. 24-26 Sisältää luettelon Valkeapään tuotannosta. OSKALL, Sara Margarethe Utsi, Anne Lajla Áillohaš ii bala nuoladeam. Š, nuoraidmagasiidna. 1994 : 4, s. 22-25 HIRVONEN, Vuokko Sydämeni palava : johdatus saamelaiseen joiku- ja kertomusperinteeseen, taiteeseen ja kirjallisuuteen. Oulu : [Oulun yliopisto], 1995 SALMI, Lena Aurinko isänä, linnut ystävinä. Lapin kansa 25.5.1997. LEHTOLA, Veli-Pekka Saamelaiset : historia, yhteiskunta, taide. - [Inari] : Kustannus-Puntsi, 1997 (Jyväskylä : Gummerus). The Sámi people : traditions in transition. Inari : Kustannus-Puntsi, 2002. JUNTTILA, Arto Nils-Aslak Valkeapää : luontoa, elämää ja taidetta. Uusi kansanmusiikki 1998 : 4, s. 28-30. PAHAJOKI, Sven Itse asiassa. [Karesuvanto : Jatunin Tarha], 1998. VÄLIMAA, Siina Elämän soiteltavana : saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapää, Ailu, kävi kuoleman rajalla. Kaleva 12.6.1999, s. 41 EI ALKUA, ei loppua : saamelaisten puheenvuoro / Elina Helander ja Kaarina Kailo (toim.). - Helsinki : Like : Suomen rauhanpuolustajat, 1999. Nils- Aslak Valkeapään Haastattelu ja otteita runokirjoista, s. 119-137. NO beginning, no end : the Sami speak up / compiled and edited by: Elina Helander and Kaarina Kailo. [Edmonton] : Canadian Circumpolar Institute, 1998. JOHNSKARENG, Ammun "Biellocizáš" ii vuordde ipmašiid : dáidda lea Áillohacca bearaš. Min áigi 1.8.2001, s. 10-11 14
HOLMA, Petteri Ailun toinen elämä. Lapin kansa 10.11.2001, s. 13-14 LEHTOLA, Veli-Pekka Nils-Aslak Valkeapään kaksi elämää. Kaleva 15.12.2001, s. 23 KARJALAINEN, Sirpa Nils-Aslak Valkeapää haudan lepoon Pirttavaaran kirkkomaahan. Ehti enemmän kuin kuusi muuta yhteensä. LK 16.12.2001. JÄRVINEN, Esa I. Nils-Aslak Valkeapää kuollut. Monialainen saamelaiskulttuurin taitaja. LK 28.11.2001. FORSBERG, Fredrik Nils-Aslak Valkeapää. Odda sápmelaš 2002 : 1, s. 10 MAGGA-MIETTUNEN, Siiri Áillohaš. Lapillinen. 2002 : 1, s. 17 JUNTTILA, Arto Nils-Aslak Valkeapää (1943-2001). Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti 2002 : 1, s. 12-13 LARSMO, Ola Nils-Aslak Valkeapää rörde sig sömlöst över gränserna : Konsten är en handling. Nordisk litteratur = Nordic literature. - Copenhagen : Nordic Literature and Library Committee (NORDBOK), 2002, s. 122-124 HIRVONEN, Vuokko The illustration and the text in one hand : multi-talented Sámi authors / Vuokko Hirvonen ;. Nordic voices : literature from the Nordic countries. Oslo : Nordbok, 2005. GASKI, Harald Nils-Aslak Valkeapää : nöyrä saamelaisääni maailmassa, hänen taiteellinen perintönsä, ja Lásságámmi-säätiö. Tornionlaakson vuosikirja = Tornedalens årsbok. - 2007. - [Tornio] : Tornionlaakson neuvosto, s. 31-35. Nils-Aslak Valkeapää : the humble Sami world artist, his legacy, and the foundation Lásságámmi.- [Tromsø] : Troms county : Arts Council Norway, 2007 (Lundblad Media). - 10 s. : kuv. ; 21 cm. Nils-Aslak Valkeapää : en ydmyk samisk stemme i verden, hans kunstneriske arv, og stiftelsen Lásságámmi. Tornionlaakson vuosikirja = Tornedalens årsbok. - 2007. - [Tornio] : Tornionlaakson neuvosto, s. 20-25. LAPPALAINEN, Seija Ihminen myytin takana. Lapin kansa 29.3.2013 15
Musiikista / Musihkas BRUNILA, Kaisu-Leena Joikaava länsituuli. Hopeapeili 1967 : 34, s.22. SUOMINEN, Raili Ailluhas joikaaja Lapista. TS Extra 30.3.1972. LAINE, Riitta-Liisa Ailu ehti etelään. HS 19.2.1975. LAINE, Riitta- Eliisa Ailun joukko valloitti. HS 27.2.1975. LAPPALAINEN, Seija Saamelais-suomalainen joikusinfonia Dvorákin malliin : Sámi luondu gollerisku ilmestyi cd-levynä ; Multitaide vetää Ailua puoleensa. Lapin kansa 16.8.1992, s. 9. SAHAVIRTA, Helena Aillohaš joikaa Lillehammarin maailmalle (Nils-Aslak Valkeapää). Kaleva 6.2.1994, s. 11 ARCTIC paradise : contemporary Finnish folk music 1996-97. [Helsinki] : Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, 1996. LAITINEN, Heikki Joiun monet kasvot. Iski sieluihin salama : kirjoituksia musiikista. - Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. HIRVASVUOPIO-LAITI, Annukka Gárddi luhtte lávddi ala - Poroaidalta esiintymislavalle : saamelaiset elementit tenonsaamelaisessa musiikissa kolmen sukupolven aikana. [Tampere] : Tampereen yliopisto, 2008. Runoudesta / Poesiijas ERIKSEN Hans Kristian. Så flytter jag då till tidernas hav : Nils Aslak Valkeapää - universalkunstneren på Nordkalotten. Nordnorsk magasin 1987 : 6, s. 4-6. HANSSEN, Hermod SAME hav i oss alle : den estiske dikaren (!) Jaan Kaplinski sett i samanheng med Nils-Aslak Valkeapää. Nordnorsk magasin 1989 : 3-4, s. 16-17. BLINDH, IngaBritt Nils-Aslak Valkeapää/Áillohaš (Samiska författare ; 2). BD-landet 1989 : 5, s. 11-13. VARS, Elle Márjá "Ealán otne, dál ja dás" (Nils-Aslak Valkeapää). Sámi áigi 10.11.1989, s. 7 16
HIRVONEN, Vuokko Gumppe luodis Áillohažžii : luodi šládjateorehtalaš guorahallan ja Valkeapää divttat njálmmálaš tradišuvnna joatkin. Oulu, 1991. ÁILUI davviriikkalaš girjjálašvuodabálkkašupmi : Áillohaš iežas birrasis (Nils-Aslak Valkeapää). Sápmelaš 1991 : 1-3, s. 2-3 ÁILLOHAŠ rahpamin uvssaid Kebenhápmanis (Nils-Aslak Valkeapää). Samefolket 1991 : 3, s. 14. NILS Aslak Valkeapäälle PN:n kirjallisuuspalkinto. Pohjolan Sanomat 26.1.1991. TALVENSAARI, Leena Ailulle runot elävät myös kuvina ja musiikkina. Palkitun teoksen suomentaminen on lähes mahdotonta. Lapin Kansa 2.2.1991. LEHTOLA, Erkka Words and silences (Saamenkielinen runous: Nils-Aslak Valkeapää). Books from Finland 1991 : 1, s. 31-36. LEHTOLA, Veli-Pekka Áillohaš - läpileikkaus saamelaisesta kulttuurista. Oktavuohta : teemalehti saamelaiskulttuurista. Sodankylä : Saamelaisten koulutusasiainneuvosto, 1993, s. 16. LEHTOLA, Veli-Pekka Saamelaiskirjallisuus vanhan ja uuden risteyksessä. Teoksessa: Marginalia ja kirjallisuus : ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta / toimittanut Matti Savolainen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995 KUOKKANEN, Rauna Etnostreassas sápmelašvuoda oddasis huksemii - sápmelašvuoda govven dálá sápmelaš girjjálašvuodas / Rauna Kuokkanen. Oulu, 1997. Etnostressistä sillanrakennukseen : saamelaisen nykykirjallisuuden minäkuvat. Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 1 : Outamaalta tunturiin. [Rovaniemi] : Lapin yliopisto (Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. C, s. 95-112. 1999. UTSI, Mikkel Magnus Viimmat áhccái guoibmi maid lea vaillahan : Áillohaš almmuhii odda girjji. Áššu 24.4.2001, s. 12-13. DANA, Kathleen Osgood Áillohaš the shaman-poet and his govadas-image drum : a literary ecology of Nils-Aslak Valkeapää. Oulu : Oulun yliopisto, 2003. GASKI, Harald Sámi cállit : 25 sámi cáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára. Kárášjohka : CálliidLagádus, 2006. 17
POHJOIS-SUOMEN kirjallisuushistoria Toimittaneet Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho. Helsinki, SKS, 2010. MATTILA, Hanna VAIKKO NAMAT JA ÁIGGIT/ RIIKKAT JA VUOGIT MOLSÁSIT/ IEŠ ÁŠŠI II RIEVDDA. Aika nostalgia ja etninen identiteetti Nils-Aslak Valkeapään runokokoelmassa Ruoktu váimmus. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto, 2011. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05413.pdf SEURUJÄRVI-KARI, Irja Kirjallisuus ja taiteet sulautumisen uhasta kohti sisäistä elämää. Teoksessa: SAAMENTUTKIMUS TÄNÄÄN. Tietolipas 234. SKS, 2011 VALKEAPÄÄ, Leena Luonnossa : vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa. [Helsinki] : Maahenki, 2011. VALKEAPÄÄ, Leena Tuuli Nils-Aslak Valkeapään runojen maisemassa. Teoksessa SAAMENMAA : kulttuuritieteellisiä näkökulmia / toimittaneet Veli-Pekka Lehtola, Ulla Piela ja Hanna Snellman. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. Arvosteluja, esittelyjä / Árvvoštallamat, ovdanbuktojumit KESKINEN, Olavi Nils-Aslak Valkeapään viehättävää eksotiikkaa (Rovaniemen taidenäyttelyn arvostelu). Kaleva 30.5.1975 MAGGA, Tuomas Nils-Aslak Valkeapää: Lávlo vizár biellocizáš. Kaltio 4/1977, s. 117-118. HEIKKA, Gustaw Mu ruoktu lea mu váimmus". Arvosteltu teos: Ruoktu váimmus. Samefolket 1986 : 5, s. 24. PALTTO, Kirsti Kun lakkaamme uskomasta, lakkaamme olemasta. Arvosteltu teos Ruoktu váimmus. Kaleva 27.1.1988. HEIKKA, Gustaw Sámiide ráhkisvuodain. Arvosteltu teos: Beaivi, áhcážan. Samefolket 1989 : 1, s. 92-93. GASKI, Harald: Nils Aslak Valkeapää: Solen, min far : uttrykk for samisk kulturhistorie og viser rikdommene ved det samiske språketa. Arvosteltu teos: Beaivi, áhcážan / Nils-Aslak Valkeapää. Nordisk kontakt 1989 : 15, s. 48. 18
MAGGA, Tuomas Päivän pojat tässä maailmassa. Runoja ja valokuvia Lapista (arvosteltu teos Beaivi áhčažan). Kaleva 11.7.1989. GASKI, Harald Ger samerna tro på och stolthet över det egna språket". Arvosteltu teos: Beaivi, áhcážan. Samefolket 1990 : 1, s. 19. KENDZIOR, Nøste Solen, min far. Arvosteltu teos: Beaivi, áhcážan - Solen, min far. KulturKontakt 1991: 1, s. 34-35. POHJOISMAIDEN neuvoston kirjallisuuspalkinto 1991. Sivulla 16 Harald Gaskin arvostelu Nils-Aslak Valkeapään kirjasta Beaivi, áhcážan. [Tukholma] : Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin valtuuskunta, 1991. GASKI, Harald Ailu rikkoo kielen rajat. Arvostelu teos: Beaivi áhčažan. Pohjolan Sanomat 26.1.1991. LEHTOLA, Veli-Pekka Nils-Aslak Valkeapää ja Saamen kansan eepos (Aurinko, isäni). Pohjoistuuli 1992 : 2, s. 14-15. KJELLBERG, Hanna Identiteettieepos avaa silmät saamelaisuudelle. Arvosteltu teos: Aurinko, isäni. LK 4.7.1992. LEHTOLA, Veli-Pekka Niin kaukana se mikä lähellä. Arvosteltu teos: Nu guhkkin dat mii lahka = Så fjernt det nære. Kaleva 19.3.1994. ALANEN, Päivi Tunturien runoilijan sydäntä pusertaa huoli luonnosta. Arvostelu teos: jus gazzebiehtár bohkosivččii. LK 17.11.1996. 19
Nils-Aslak Valkeapää monipuolinen taiteilija ja saamelaisten puolestapuhuja Nils-Aslak Valkeapää on itse sanonut, että ennen syynä saamelaistaiteilijoiden monipuolisuudelle oli se, että piti osata melkein kaikkea ja myöhemmin se, että yhdellä taidemuodolla ei Saamenmaassa elä. Taustalla on kuitenkin saamelainen ajattelutapa laajemminkin. Yksityiskohtia ei eroteta kokonaisuudesta, eikä ihminen voi irrottautua ympäristöstään ja luonnosta. (Lehtola 1993.) Kun minä maalaan, kuulen sen musiikkina ja sanoina; kun teen musiikkia, näen sen väreinä ja sanoinakin; kun kirjoitan, minulla soi mielessä koko ajan ja näen värejä. Rajojen ja lajien ylittäminen on aina tuntunut minusta luonnolliselta. (Lehtola 1997, 129.) Valkeapää sopi hyvin voimahahmoksi ja keulakuvaksi saamelaisten kadonneen identiteetin etsinnälle, koska hän ei ollut kadottanut kieltään ja identiteettiään. Hän saattoi tukeutua omiin kokemuksiinsa, erityisesti lapsuusmuistoihinsa. Esimerkiksi joiku, saamen kieli, saamenvaatteet ja poroelämä kuuluivat Valkeapään arkeen, mutta ehkä merkittävin kulttuurinen voimavara oli läheinen ja arkinen yhteys luontoon. Runoilijana Nils-Aslak Valkeapään runouden keskeisiä teemoja ovat saamelainen identiteetti, rakkaus, ihmisyys sekä erityisesti ihmisen ja luonnon välinen yhteys. Valkeapää oli intohimoinen perinteisen saamelaisen elämäntavan ja luonnon puolustaja. (Seurujärvi-Kari 2011, 307.) Suomalaiselle yleisölle Valkeapään runot ovat jääneet melko tuntemattomiksi, koska kahdeksasta saamenkielisestä runoteoksesta on suomennettu vain kaksi, Gida ijat cuov'gadat (Kevään yöt niin valoisat) ja Beaivi, áhčažan (Aurinko isäni). (Leena Valkeapää 2011, 23.) Valkeapään runoteoksissa kokonaisuuteen kuuluvat runojen ohella muiden taiteiden elementit, kuten graafiset kuvat, lyijykynäpiirrokset ja nuotit. Monitaiteilijana Valkeapää otti visuaaliset taiteet dialogiin kielen kanssa. Joskus kirjan oheismateriaalina on äänilevy. (Sallamaa 2012, 123.) Valkeapää tiesi jo nuorena, millaisen elämäntyön tekisi. Kirjalliset teokset elivät hänen mielessään jo kauan ennen kun ne saivat konkreettisen muodon. Kun hän alkoi kirjoittaa ensimmäistä runokokoelmaansa (Gida ijat cuov'gadat 1974) oli trilogian hahmotelma mielessä jo valmis. Suunnitelmaan kuului myös auringolle ja maalle omistettu teospari. (Lehtola 2001.) Valkeapää pyrkii runoteoksissaan hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia. Hän on halunnut luoda kokonaiskuvan koko saamelaiskansan ajattelumaailmasta ja perinnöstä. Ruoktu váimmus trilogia (1985) kuvaa saamelaislapsen kasvamista. Se on kuitenkin myös runollinen näkemys kahden kulttuurin ja ajattelutavan törmäyksestä. Teoksen kieli muistuttaa lyyrisen joiun sanoituksia. (Lehtola 1997, 102.) Beaivi, áhčažan (1988) on tietoinen yritys luoda saamelaiskansallinen eepos. Valkeapään ilmaisu on niukkasanaista ja jättää sanojen väliin paljon tilaa. Eepoksesta on kaksi versiota: erikieliset käännköset ilman valokuvia sekä pohjoissaamenkielinen kokonaistaideteos, jonka runojen lisäksi muodostavat eri 20
puolilta maailmaa kerätyt vanhat valokuvat saamelaisista, tekijän omat piirrokset ja valokuvat. Valkeapää on usein sanonut, että teos on saamelaisten perhealbumi, sisäryhmäkulttuuria. Sen vuoksi valokuvia ei saanut lisätä käännöksiin. (Sallamaa 2012, 124-125.) Viimeiseksi jäänyttä runoteosta Eanni Eannážan (2001) voidaan pitää Beaivi, áhčažan teoksen parina. Se kertoo koko maailman alkuperäiskansoista. (Utsi 2001.) lapsena ihmettelin miksei minulla ei siipiä kuten muillakin linnuilla ja vaikka en ole enää lapsi ihmettelen silti (Aurinko, isäni, 1992, 214) Muusikkona Nils-Aslak Valkeapään musiikillinen ura oli hyvin monipuolinen. Häneltä luonnistui musiikkityylit kantrista laulelmiin puhumattakaan joiuista, joihin hän ennennäkemättömän ennakkoluulottomasti yhdisteli jazzia. Annukka Hirvasvuopio-Laitin (2008) mukaan ennen Valkeapään vuonna 1968 julkaisemaa Joikuja-levyjä saamelaista populaarimusiikkia ei ollut olemassa. Paroni Paakkunaisen kanssa Valkeapää julkaisi 1980- luvun taitteessa useita levyjä: Sámi eatnan duoddariid (1978), Davás ja geassai (1982) ja Sápmi, vuoi Sápmi! (1982), mutta jo ennen trilogiaa hän oli julkaissut laulelmallisen kokoelmalevyn Vuoi, Biret-Máret, vuoi! vuonna 1974. Myöhemmin Valkeapää laajensi ilmaisuaan entisestään Veli-Pekka Lehtolan sanoin saamelaisen sinfonian suuntaan. Sápmi lottázan 1-2 (Saamenmaa, lintuseni 1992) sisältää osia mm. edellä mainitun trilogian musiikista. Lopulta Valkeapää valjasti käyttöönsä sinfoniaorkesterin soittimet päätyen viimein sulauttamaan mukaan koko luonnon. Tästä esimerkkinä luonnonäänistä rakentuva radiosinfoninen teos Goase dusse Loddesinfonija (Lintusinfonia, 1994). (Lehtola, www.galdu.org.) Valkeapään aloittaessa lapsena joikaamisen, sitä pidettiin vielä syntinä. Valkeapään itsensä mukaan joiku ei olekaan pelkkää musiikkia, vaan saamelaisten kommunikointitapa. Olennaista on vapaamuotoisuus: Siinä voi tehdä melkein mitä haluaa. 21
Kuvataiteilijana Perinteinen saamelainen kuvasto ja väriainekset näkyivät selkeästi Nils-Aslak Valkeapään töissä. Valkeapää on kehitellyt noitarumpujen kuvioita uusiin muotoihin maalauksissaan ja kirjankuvituksissaan. Hänen käyttämänsä tekniikat ja materiaalit olivat monipuolisia. (Lehtola 1997, 118.) Valkeapään maalaukset sekoittavat vanhaa saamelaista symboliikkaa uuden ajan väri- ja muotomaailmaan. Peruselementteinä ovat kalliopiirroksista tutut figuurit shamaaneineen ja aurinkokuvioineen. Ne on kuitenkin tuotu esille uudenlaisina sommitelmina ja häikäisevän runsaissa väreissä. (Lehtola 1997, 129.) Valkeapään runoteoksissa kuvataide on tiiviissä vuoropuhelussa sanojen kanssa. Valkeapään taidetta voi ihailla myös levyjen kansissa. Hän piti lukuisia taidenäyttelyjä ympäri maailmaa 1970-luvun alkupuolelta 1990-luvun lopulle. Yhteiskunnallisena vaikuttajana 1960-luvun lopulla alkoi saamelainen liikehdintä, jonka taustalla oli vähemmistöjen maailmanlaajuinen herääminen puolustamaan oikeuksiaan. Saamelaisliikehdinnälle ominaista oli saamelaiskulttuurin läpimurto laajalla rintamalla. Olennaista oli kirjallisuuden ja musiikin osuus. Nils-Aslak Valkeapää nosti joiun keskeiseksi kansallistunteen symboliksi ja myös estraditaiteeksi. Kätketyn sanoman antamien mahdollisuuksien vuoksi se sopi hyvin taisteluaseeksi. Oma yhteisö tunnistaa sisällön eri tavalla kuin ulkopuoliset. Valkeapää kokosi joikaajia yhteen ja järjesti suuria konsertteja, jotka vahvistivat joiun asemaa. (Lehtola 1997, 70 ja 106) Valkeapään runoudessa keskeinen teema on ristiriita luonnonkansan ja länsimaisen kulttuurin edustamien ajattelutapojen välillä (Lehtola 1997, 98). Runoudellaan osallistui siis myös saamelaisten itsetunnon etsimiseen. Valkeapää kirjoitti jo hyvin nuorena mielipidekirjoituksia lehtiin saamelaisten tilanteesta. Hän seurasi aikaansa, ja tärkeitä aiheita olivat myös mm. rotukysymys maailmanlaajuisesti ja pasifismi. Lähimpänä sydäntä Valkeapäällä oli kuitenkin saamelaisten asema. Oli paljon asioita joiden puolesta piti taistella, mm. saamen kieli ja sen ortografia. (Aikio, luento 2013) Nils-Aslak Valkeapää julkaisi vuonna 1971 suomenkielisen pamfletin Terveisiä Lapista, joka on käännetty myös norjaksi ja englanniksi. Pamfletissaan Valkeapää halusi murskata myyttejä saamelaisista. Hän vaati saamelaisille oikeutta elää omilla ehdoillaan omilla maillaan, elää ja kehittyä, säilyttää kulttuuriaan, mutta myös uudistaa sitä. Hän halusi todistaa, että Suomella on todellinen vähemmistöongelma, jonka merkitystä oli vähätelty jo aivan liian kauan tuhoisin seurauksin. (Valkeapää 1971.) Terävimmin Valkeapää sivaltaa kirjassaan suomalaisia, mutta osansa saavat myös saamelaiset. Valkeapää tarkoitti pamflettinsa elämään juuri sen ilmestymisajan tilanteeseen, ei pysyväksi monumentiksi, mutta sittemmin siitä on tullut kulttiteos ainakin englanninkielisessä maailmassa, ja Norjassa myös suunnitellaan uuden painoksen ottamista. (Aikio, luento 2013) 22
Kulttuurilähettiläänä Nils-Aslak Valkeapään voi sanoa olevan läpileikkaus saamelaiskulttuurista ja -taiteesta. Hän on porosaamelaisen perheen kasvatti, joka kouluajoista lähtien imi vaikutteita myös länsimaisesta kulttuurista. Hän oli tottunut elämään monen kulttuurin rajalla. (Lehtola 1997, 129.) Valkeapää tunnettiin 1970-luvulta lähtien saamelaisten suurlähettiläänä, joka edusti saamelaisia taiteilijana ja kulttuuripoliitikkona kaikkialla maailmassa. Hän oli aktiivisesti mukana alkuperäiskansojen yhteisessä toiminnassa alusta lähtien. Hän osallistui mm. Port Albernissa 1975 pidettyyn ensimmäiseen kansainväliseen alkuperäiskansojen maailmankonferenssiin, jossa hänet valittiin alkuperäiskansojen kulttuurilähettilääksi. Hyvä esimerkki Valkeapään kulttuurilähettilään työstä on vuosina 1979 ja 1993 järjestetty, Valkeapään ideoima Davvi Šuvva -festivaali tunturissa, Karesuvannossa. Festivaali oli alkuperäiskansojen musiikillinen kohtaaminen. (Lehtola 1997, 129; Seurujärvi-Kari 2011, 308.) Valkepäällä oli tärkeä rooli esim. Lillehammerin olympialaisten avajaisissa (1994), joissa hän esitti tervetuliaisjoiun. Valkeapään mukaan, joiku ei voi saavuttaa suuria yleisöjä Euroopan metropoleissa, mutta maailmassa on paljon kulttuureja, joissa joiku ymmärretään. Esiinnyn hyvin mielelläni sellaisille kansoille kuin japanilaiset ja intiaanit. Mutta ennen kaikkea: Itse suuntaan koko toimintani meille itsellemme, saamelaisille, sillä meiltä puuttuu melkein kaikki. (Sahavirta 1994.) Lähteet AIKIO, Marjut: Luento Rovaniemen kaupunginkirjastossa 8.4.2013. Nils-Aslak Valkeapää: rauhaa rakastava taistelija. HIRVASVUOPIO-LAITI, Annukka: Gárddi luhtte lávddi ala Poroaidalta esiintymislavalle. saamelaiset elementit tenonsaamelaisessa musiikissa kolmen sukupolven aikana. Etnomusikologian pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto, musiikintutkimuksen laitos, 2008. LEHTOLA, Veli-Pekka: Áillohaš - läpileikkaus saamelaisesta kulttuurista. Oktavuohta : teemalehti saamelaiskulttuurista. Sodankylä : Saamelaisten koulutusasiainneuvosto, 1993, s. 16. LEHTOLA, Veli-Pekka: Saamelaiset historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi, 1997. LEHTOLA, Veli-Pekka: Nils-Aslak Valkeapään kaksi elämää. Kaleva 15.12.2001 LEHTOLA, Veli-Pekka: Saamelainen nykymusiikki (www.galdu.org). LINDFORS, Jukka: Ailu Valkepää toi joiun julkisuuteen (www.yle.fi). VALKEAPÄÄ, Leena: Luonnossa : vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa. Maahenki, 2011. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak: Terveisiä Lapista. Pamfletti. Otava, 1971. SAHAVIRTA, Helena: Aillohaš joikaa Lillehammerin maailmalle. Kaleva 6.2.1994. SALLAMAA, Kari: Nils-Aslak Valkeapää ja saamen kansan eepos. Teoksessa SAAMENMAA : kulttuuritieteellisiä näkökulmia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. SEURUJÄRVI-KARI, Irja: Kirjallisuus ja taiteet sulautumisen uhasta kohti sisäistä elämää. Teoksessa: SAAMENTUTKIMUS TÄNÄÄN. Tietolipas 234. SKS, 2011 UTSI, Mikkel Magnus: Viimmat áhccái guoibmi maid lea vaillahan : Áillohaš almmuhii odda girjji. Áššu 24.4.2001, s. 12-13. ÄÄNITETIETOKANTA www.fono.fi 23
Nils Aslak Valkeapää - máŋggabealát dáiddar ja sápmelaččaid bealušteaddji Áillohaš lea ieš dadjan, ahte ovdal sivvan sámedáiddáriid máŋggabealatvuhtii leai dat, ahte galggai máhttit measta visot ja maŋŋá dat, ahte ovtta dáiddasurggiin ii Sámeeatnamis eale. Duogážin lea goittotge sámiid jurddašanvuohki viidásabbotge. Ovttaskasáššit eai earuhuvvo ollisvuođas iige olmmoš sáhte luvvet iežas birrasis ja luonddus. (Lehtoal 1993.) Valkeapää heivii bures váikkuheaddjin ja njunušgovvan sápmelaččaid láhppon identitehta ohcamii, daningo son ii lean láhppán iežas giela ja identitehta. Son sáhtii dorvvastit iežas vásáhusaide, eandalitge mánnávuođa muittuide. Ovdamearkka dihte juoiggus, sámegiella, sápmelaš biktasat ja boazoeallin gulle Valkeapää árgabeaivái, muhto kánske eanemus mearkkašahtti kultuvrralaš fápmu leai lagaš ja árgabeaivválaš oktavuohta lundui. (Leena Valkeapää 2011, 118.) Go mun málen, de gulan dan musihkkan ja sániin; go ráhkadan musihka, de oainnán dan ivnniin ja sániinge; go čálán de mu mielas čuodjá oppa áigge ja oainnán ivnniid. Rájiid ja surggiid rasttildeapmi lea alo leamašan munnje lunddolaš. (Lehtola 1997, 129.) Diktačállin Nils-Aslak Valkeapää divttaid guovddáš temát leat sápmelaš identitehta, ráhkisvuohta, olmmošvuohta ja earenoamážit olbmo ja luonddu gaskavuohta. Valkeapää bealuštii garrasit sápmelaš eallivuogi ja luonddu. (Seurujärvi-Kari 2011, 307.) Suomas Valkeapää divttat leat oalle dovdameahttumat, daningo su gávcci sámegielat diktačoakkaldagas lea jorgaluvvon dušše guokte, namalassii Gida ijat čuov'gadat (Kevään yöt niin valoisat) ja Beaivi, áhčažan (Aurinko isäni). (Leena Valkeapää 2011, 23.) Valkeapää diktačoakkáldahkii gullet divttaid lassin sierra dáidagiid oasit, nugo gráfalaš govat, liántasárgumat ja nuohtat. Máŋggabealat dáiddárin Valkeapää válddii visuálalaš dáidagiid iežas dialogii ovttas gielain. Muhtumin girjji lassin gullá jietnaskierru. (Sallamaa 2012, 123.) Valkeapää diđii jo nuorran makkár eallinbarggu son barggašii. Girjjálaš barggut elle su mielas juo guhká ovdal go dat ožžo konkrehtalaš hámi. Go son álggii čállit vuosttaš diktačoakkáldaga (Giđa ijat čuov'gadat 1974), de sus leai juo trilogiija hápmi gárvvisin. Su plánii gulai maiddái beaivvážii ja eatnamii oamastuvvon bargobárra. (Lehtola 2001.) Valkeapää iskkai diktačoakkáldagain hábmet viiddis ollisvuođaid. Son lea háliidan ráhkadit ollislaš gova oppa sámeálbmoga jurddašanvuogis ja árbevierus. Ruoktu váimmus trilogiija (1985) govve sámemáná bajásšaddama. Dat lea goittotge maiddái diktahámis su oaidnu guovtti kultuvrra ja jurddašanvuogi oktii beaškkeheamis. Barggu giella sulastahttá lyrihkalaš juigosa sániid. (Lehtola 1997, 130.) Beaivi, áhčážan (1988) lea diđolaš iskkadeapmi ráhkadit sámi álbmotlaš eposa. Valkeapää olggosbuktin lea vátnasánálaš ja guođđá sániid gaskii ollu saji. Eposis leat guokte veršuvdna: jorgalusat govaid haga ja 24
davvisámegielat ollislaš dáiddabargu, mas divttaid lassin leat boares govat sápmelaččain sierra guovlluin máilmmis, dahkki sárgumat ja govat. Valkeapää lea ieš dadjan, ahte bargu lea sápmelaččaid bearašalbum, sisjoavkokultuvra. Danin son ii suovvan lasihit govaid jorgaluvvon girjjiide. (Sallamaa 2012, 124-125.) Su maŋimus diktagirji Eanni Eannážan (2001) sáhttá atnit Beaivi, áhčažan girjji bárran. Dat muitala oppa máilmmi álgoálbmogiin. (Utsi 2001.) go ledjen mánná imaštallen manin mus eai soajit dego earánai lottiin ja vaikko in leat šat mánná imaštalan lihkká. (Beaivi, áhčážan 1991, 214) Musihkárin Nils-Aslak Valkeapää bargu musihkarin leai hui máŋggabealat. Son hálddašii sierra musihkkavugiid countrymusihkas lávlagiidda ja dieđusge juigosiid maid. Musihkkii son ovttastahtii ovdagáttuid haga jazz-musihka. Annukka Hirvasvuopio-Laiti (2008) mielde ovdal Valkeapää jagis 1968 almmustahttán Joikuja -skierru ii gávdnon ollege sámegielat populáramusihkka. Valkeapää almmustahtii 1980-logu álggus máŋga skierru, main lei mielde maid Paroni Paakkunainen: Sámi eatnan duoddariid (1978), Davás ja geassái (1982) ja Sápmi, vuoi Sápmi! (1982), muhto juo ovdal trilogiija son leai jagis 1974 almmustahttán lávllahápmásaš skierročoakkáldaga Vuoi, Biret-Máret, vuoi!. Maŋŋá Valkeapää viiddidii iežas olggosbuktima ain ovddosguvlui professor Veli-Pekka Lehtola sániiguin sápmelaš sinfoniija guvlui. Sápmi lottázan 1-2 (1992) doallá sisttis osiid ee. ovddabealde máinnašuvvon trilogiija musihkas. Valkeapää válddii atnui sinfoniaorkeastara čuojanasaid ja bođii viimmat dan dillái ahte válddii fárrui oppa luonddu. Das ovdamearkan lea luonddujienain ráhkaduvvon radiosinfoniahápmásaš bargu Goase dušše. Loddesinfoniija (1994.) (Lehtola, www.galdu.org.) Go Valkeapää mánnán juoigagođii, de dat adnojuvvui vel suddun. Valkeapää lea ieš lohkan, ahte juoiggus ii leatge dušše musihkka, muhto maiddái sápmelaččaid vuohki gulahallat gaskaneaset. Buot deháleamos lea friddjavuohta: Don sáhtát bargat measta maid háliidat. 25
Govvadáiddarin Árbevirolaš sápmelaš govat ja ivdneávdnasat oidnojit čielgasit Nils-Aslaha bargguin. Valkeapää lea ráhkadan meavrresgáriid govaid ođđa hámiide iežas málenbargguin ja girjjiid govain. (Lehtola 1997, 118.) Su geavahan teknihkat ja materiálat leat máŋggabealagat. Valkeapää málenbarggut seaguhit boares sápmelaš symbolihka ođđa áiggi ivdne- ja hápmemáilbmái. Vuođđoelemeantan leat báktesárgumiin oahpes figurat, mas leat mielde šamánat ja beaivvášgovadagat. Dat leat goit bukton ovdan ođđalágan ráhkadussan ja valjis ivnniiguin. (Lehtola 1997, 129.) Valkeapää diktabargguin govvadáidda lea teahttasit vuorroságastallamis sániiguin. Valkeapää dáidaga sáhttá hervvošit maiddái skierrobearpmain. Son doalai máŋggaid dáiddačájáhusaid birra máilmmi 1970- logu álgobealis gitta 1990-logu rádjái. Servodaga váikkuheaddjin 1960-logu loahpas álggii sápmelaččaid lihkadus, man duogážin leai vehádatálbmogiid máilbmiviidosaš morráneapmi bealuštit rivtiideaset. Sámelihkadussii gulai sámekultuvrra viiddis čađagaikun`. Girjjalašvuohta ja musihkka leaigga guovddáš sajis. Nils-Aslak Valkeapää loktii juigosa čeardadovddu symbolan ja maiddái estradadáidagin. Dasa čihkkojuvvon sáhka attii vejolašvuođa geavahit dan maiddái vearjun. Sápmelaččat dovde juigosiid sisdoalu earáláhkai go olggobeale olbmot. Valkeapää čohkkii juoigiid oktii ja ordnii stuorra konsearttaid, mat nannejedje juigosa saji. (Lehtola 1997, 129.) Valkeapää divttain guovddášteman lea ruossalasvuohta luonduálbmogiid ja oarjemáilmmi kultuvrra ovddastan jurddašanvugiid gaskas (Lehtola 1997, 98). Son oassálasttii nappo maiddái sápmelaččaid iešdovddu ohcamii. Valkeapää čálii juo hui nuorran oaivilčállosiid áviissaide sápmelaččaid dilis. Son čuovui áiggi ja dehálaš fáttat ledje maiddái ee. čeardagažaldagat máilmmiviidát ja pasifisma. Lágamuš sutnje leai goittotge sápmelaččaid dilli. Ledje ollu áššit, maid beales galggai dáistalit, ee. sámegiella ja dan ortografiija. (Aikio, logahallan 2013.) Nils-Aslak Valkeapää almmustahtii jagis 1971 suomagielat pamfleahta Terveisiä Lapista, mii lea jorgaluvvon maiddái dárogillii ja eaŋgalsgillii. Pamfleahtas Valkeapää hálidii cuvket myhtaid sápmelaččaid birra. Son gáibidii sápmelaččaide vuoigatvuođa eallit iežaset eavttuid mielde iežaset eatnamiin, eallit ja ovdánit, seailluhit kultuvrra, muhto maiddái ođasmahttit dan. Son háliidii duođaštit, ahte Suomas lea duođalaš vehádatálbmoga problema, man mearkkašupmi leai badjelgehččojuvvon juo menddo guhká duššadeaddji bohtosiin. Bastilit Valkeapää čállá girjjisttis suopmelaččaid, muhto oasi ožžot maiddái sápmelaččat ieža. (Valkeapää 1971.) Valkeapää oaivvildii iežas pamfleahta eallit aiddo dan almmustahttináiggi dillái, ii bissovaš monumeantan, muhto maŋŋelis das lea šaddan kulta-girji goittotge eaŋgalsgielat máilmmis ja Norggas plánejuvvo ođđa prentehusa váldin. (Aikio, logahallan 2013.) 26
Kulturáirrasin Sáhttá dadjat, ahte Nils-Aslak Valkeapää lea dego čađačuohpus sámekultuvrras ja -dáidagis. Son lea boazosápmelaš bearraša bárdni, gii skuvlaáiggiid rájes njamai ideaid maiddái oarjemáilmmi kultuvrras. Son leai hárjánan eallit máŋgga kultuvrra rájá alde. (Lehtola 1997, 129.) Valkeapää leai dovddus 1970-logu rájes sápmelaččaid áirrasin, gii ovddastii sápmelaččaid dáiddárin ja kulturpolitihkarin juohke guovllus máilmmis. Son leai aktiivvalaččat mielde álgoálbmogiid oktasaš doaimmain juo álggu rájes. Son oassálasttii ee. jagis 1975 Port Albernis Kanadas dollojuvvon vuosttas Álgoálbmogiid máilbmekonferensii, mas son válljejuvvui álgoálbmogiid kulturáirrasin. Buorre ovdamearka kulturáirasa barggus lea jagiin 1979 ja 1993 ordnejuvvon, Valkeapää hutkan Davvi Šuvva - festivála duoddaris, Gáresavvonis. Festivála leai álgoálbmogiid musihkalaš deaivvadeapmi. (Lehtola 1997, 129; Seurujärvi-Kari 2011, 308.) Valkeapääs leai dehálaš rolla ovdamearkka dihte Lillehammara olympiagilvvu rahpandoaluin (1994), gos son rohttestii rahpanjuigosa. Valkeapää mielas juigosiin ii sáhte fáhtet stuorra joavkkuid Eurohpa metropoliin, muhto máilmmis leat ollu kultuvrrat, main juoiggus áddejuvvo. Loaiddastan hui mielas dakkár álbmogiidda go japánalaččat ja indiánat. Muhto buot buohkanassii: Ieš hálidan doaibmat iežan álbmoga, sámiid buorrin, danin go mis váilu measta visot. (Sahavirta 1994.) Gáldut AIKIO, Marjut: Luento Rovaniemen kaupunginkirjastossa 8.4.2013. Nils-Aslak Valkeapää: rauhaa rakastava taistelija. HIRVASVUOPIO-LAITI, Annukka: Gárddi luhtte lávddi ala Poroaidalta esiintymislavalle. saamelaiset elementit tenonsaamelaisessa musiikissa kolmen sukupolven aikana. Etnomusikologian pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto, musiikintutkimuksen laitos, 2008. LEHTOLA, Veli-Pekka: Áillohaš - läpileikkaus saamelaisesta kulttuurista. Oktavuohta : teemalehti saamelaiskulttuurista. Sodankylä : Saamelaisten koulutusasiainneuvosto, 1993, s. 16. LEHTOLA, Veli-Pekka: Saamelaiset historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi, 1997. LEHTOLA, Veli-Pekka: Nils-Aslak Valkeapään kaksi elämää. Kaleva 15.12.2001 LEHTOLA, Veli-Pekka: Saamelainen nykymusiikki (www.galdu.org). LINDFORS, Jukka: Ailu Valkepää toi joiun julkisuuteen (www.yle.fi). VALKEAPÄÄ, Leena: Luonnossa : vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa. Maahenki, 2011. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak: Terveisiä Lapista. Pamfletti. Otava, 1971. SAHAVIRTA, Helena: Aillohaš joikaa Lillehammerin maailmalle. Kaleva 6.2.1994. SALLAMAA, Kari: Nils-Aslak Valkeapää ja saamen kansan eepos. Teoksessa SAAMENMAA : kulttuuritieteellisiä näkökulmia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. SEURUJÄRVI-KARI, Irja: Kirjallisuus ja taiteet sulautumisen uhasta kohti sisäistä elämää. Teoksessa: SAAMENTUTKIMUS TÄNÄÄN. Tietolipas 234. SKS, 2011 UTSI, Mikkel Magnus: Viimmat áhccái guoibmi maid lea vaillahan : Áillohaš almmuhii odda girjji. Áššu 24.4.2001, s. 12-13. ÄÄNITETIETOKANTA www.fono.fi 27
Sámi eatnan duoddarii Sámi eatnan duoddariid, dan sámi máná ruovttu, galbma garra geađgegietkka, liegga litna salla. Vuoi dan guorba duoddara, dan galbma garra guovllu, davvi geađge-, borgamáilmmi sámi mánáid ruovttu. Biegga doalvu, biegga buktá, duottar dat lea duottar, duoddar duohken duoddar askkis sámi salla dorvu. Vuoi daid golleduoddariid, daid jávrriid silba násttiid, sámi mánáid divrras ruovttu, eallin náhpečoalli. Sámi eatnan duoddariid, dán sámi mánáid ruovttu, galbma garra geađgegietkka, liegga litna salla. Sävel ja sanat / Nuohtta ja sánit: Nils-Aslak Valkeapää 28