Curriculum Vitae Veli-Pekka Lehtola

Transkriptio

1 Curriculum Vitae Veli-Pekka Lehtola Henkilötiedot Syntymäaika: Syntymäpaikka: Inari Kansallisuus: Suomalainen (saamelainen) Osoite: Giellagas-instituutti Oulun yliopisto PL Oulun yliopisto Puh: Nykyinen asema Professori, saamelainen kulttuuri, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto Koulutus Filosofian tohtorin tutkinto pääaineena kirjallisuus Oulun yliopistossa Filosofian lisensiaatintutkinto pääaineena kirjallisuus Oulun yliopistossa Filosofian kandidaatin tutkinto pääaineena kirjallisuus Oulun yliopistossa Työhistoria Suomen Akatemian varttunut tutkija 2009 Giellagas-instituutin johtaja Professori, saamelainen kulttuuri, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto alkaen Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin vs. professori 2004 Oulun yliopiston saamen ja pohjoisten kulttuurien yliassistentti Oulun yliopiston tutkija määräajoin Oulunsalo-lehden päätoimittaja 1991 Inarin opiston saamelaiskulttuurin ja tiedotusopin opettaja Kaustisen kunnan kulttuurisihteeri Oulun yliopiston kirjallisuuden laitoksen vs. assistentti Luottamustoimia Tutkimushaun FORMAS (Forskningsrådet för miljö, areella näringar och samhällsbyggande) arviointilautakunnan jäsen, Ruotsi 2012 Sámi Allaskuvlan (Saamelaisen korkeakoulun) hallituksen jäsen Suomalaisen kirjallisuuden edistämistoimikunnan (FILI) hallituksen jäsen Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) valtuuskunnan jäsen

2 Euroopan Tiedeneuvoston (European Science Foundation ESF) alaisen EUROCORES-ohjelman BOREAS-toimikunnan jäsen Pohjoismaisen Saamelaisinstituutin (Kautokeino, Norja) hallituksen puheenjohtaja Pohjoisen kulttuurihistorian dosentti Lapin yliopistossa 1998 Vastaväitökset ja muut akateemiset vastuut Vastaväitös: Marko Jouste, Tampereen yliopisto (yhdessä prof. Heikki Laitisen kanssa) 2011 Vastaväitös: Heli Saarinen, Lapin yliopisto 2011 Väitöskirjan tarkastaja: Irja Seurujärvi-Kari, Helsingin yliopisto, 2011 Vastaväitös: Sanna Valkonen, Lapin yliopisto, 2009 (yhdessä YTT Elina Penttisen kanssa) Vastaväitös: Outi Oinas, Lapin yliopisto, 2008 Väitöskirjan tarkastaja: Erkki Pääkkönen, Lapin yliopisto, 2008 Vastaväitös: Jukka Nyyssönen, Tromssan yliopisto, Norja, 2007 Vastaväitös: Olli Löytty, Turun yliopisto, 2006 Vastaväitös: Jelena Porsanger, Tromssan yliopisto, 2006 Väitöskirjan tarkastaja: Mauno Hiltunen, Historian laitos, Oulun yliopisto, 2006 Väitöskirjan tarkastaja: Juha Ridanpää, Maantieteen laitos, Oulun yliopisto, 2005 Vastaväitös: Seija Tuulentie, Lapin yliopisto, 2001 (yhdessä prof. Pertti Alasuutarin kanssa) Projektijohtajuudet Contested Environmental Strategies in Sápmi and Nenetsia in Thule Institute, University of Oulu, in See Environment, People and Knowledge in Thule Institute, University of Oulu, in Toimitukselliset työt Sámi dieđalaš áigečálá (The journal of Sámi Studies, Kautokeino, Norja) -tieteellisen aikakauslehden toimitusneuvoston jäsen Kaltio-kulttuurilehden päätoimittaja (Oulu) Oulunsalo-lehden päätoimittaja (päätoiminen) 1991 Pohjoistuuli -kulttuurilehden (Rovaniemi) päätoimittaja Palkinnot Suomen Tietokirjailijat ry 2011: Tietokirjailijapalkinto laadukkaasta tietokirjatuotannosta Oulun Historiaseuran Olaus Magnus -palkinto pohjoisen historiatutkimuksen edistämisestä v Pohjoismaisen Saamelaisinstituutin Israel Ruong -palkinto saamelaistutkimuksen edistämisestä v Liite: Julkaisuluettelo 2

3 Julkaisuluettelo Veli-Pekka Lehtola Monografiat Saamelaiset suomalaiset kohtaamisia Helsinki: SKS. Presidentin kyyditys. Presidentti Ståhlberg, kenraali Wallenius ja kiihkon aika Helsinki: Otava. Muitaleaddjiid manisboahttit. Beaivvás Sámi Teáhter Oulu - Guovdageaidnu: Giellagas-instituhtta - Beaivvás Sámi Teáhter. Saamelaisten parlamentti. Suomen saamelaisvaltuuskunta ja Saamelaiskäräjät Inari The Sámi People. Traditions in Transition. Puntsi Publisher 2002 / Alaska University Press Sámi jietna. Sámi Radio Helsinki Nickul. Rauhan mies, rauhan kansa. Kustannus-Puntsi: Inari Rajamaan identiteetti. Lappilaisuuden rakentuminen ja 1930-luvun kirjallisuudessa. Helsinki Saamelainen ääni. Saamen Radio Helsinki Saamelaiset historia, yhteiskunta, taide. Jyväskylä Wallenius. Kirjailijakenraali K.M. Walleniuksen elämä ja tuotanto. Oulu Saamelainen evakko. Rauhan kansa sodan jaloissa. Vaasa Artikkelit 2012 Lapin Sivistysseura ja saamenystävät 1930-luvulla. Historian selkosilla. Jouko Vahtolan juhlakirja. Toim. Matti Enbuske, Matti Mantylä, Matti Salo ja Reija Satokangas. Rovaniemi: Pohjois- Suomen historiallinen yhdistys. Radikaali ehdotus saamelaisten maaksi 60 vuotta sitten. Alakerta. Kaleva Beaivváš Sámi Našunálateáhter muitaleaddjiid árbbolažžan Saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš tarinankertojien perillisenä. Beaivváš Sámi National Theatre as An Heir of Storytellers. Beaivváš Sámi Našunálateáhter Berit Marit Hætta. Teáhterbiktasat / Teatteripuvustuksia / Theatre Costumes. Inari: Siida. Miten lappalainen muuttui saamelaiseksi / Lappalainen ja saamelainen riidoissa. Hiidenkivi 18: 4. Pilatut kummitustarinat. Jänkä Lapin kirjallisuus ja 1930-luvuilla. Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Toim. Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho. Helsinki: SKS Lapuan vuosi 1930 painostuksesta mielivaltaan. Mitä Missä Milloin Helsinki: Otava. Le mytogaphe des Sames. Nils-Aslak Valkeapää. ArtnOrd La revue de l actualité artistique nordique et balte 2010, Miten lappalainen muuttui saamelaiseksi. Inarilainen

4 Porojen kansallisuus? Suomen ja Norjan kiista rajaseudun poronhoidosta Faravid 34. Oulu: Oulun historiallinen yhdistys Kolttien asuttaminen Inariin Historiallinen aikakauskirja 4/2009. Lappalaiskaravaanit harhateillä, kulttuurilähettiläät kiertueella? Saamelaiset Euroopan näyttämöillä ja eläintarhoissa. Faravid Oulu: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys. Saame-sanan juuria suomalaisessa julkisuudessa. Ei kiveäkään kääntämättä. Pentti Koivusen juhlakirja Toim. Janne Ikäheimo - Sanna Lipponen. Oulu: Oulun yliopiston arkeologian laitos Staging Sámi identities. The Role of Modern Sámi Theatre in Multicultural Context. Teoksessa L Image du Sápmi. Textes réunis par Kajsa Andersson. Humanistica Oerebroensia. Arres et linguae nr 15. University of Örebro Tracing the Roots of Saami Ethnicities and Societies. Teoksessa Máddut, maddagat. Papers of the Conference held in University of Oulu 5th - 6th September Oulu: Giellagas-institute Eteläisen Suomen muinaiset lappalaiset. - Muinaistutkija 4/2008. Lappologi yhteiskunnallisena vaikuttajana. Maanmittaaja ja saamenystävä Karl Nickul tutkimuksen ja politiikan välimaastossa. - Puolesta hengen ja puolesta maan. FT Turo Mannisen 70- vuotisjuhlakirja. Oulu: Oulun historiaseura. Radikaali saamelaisliike ja saamelaisparlamentin synty. Kleion lumoissa. Oulun Historiaseuran 75- vuotisjuhlakirja ja Matti Lackmanin 60-vuotisjuhlakirja. Oulu: Oulun historiaseura Alkuperäiskansat ja modernisaatio. De Urbe Uloa Barentsin alueen tulevaisuuskonferenssi Helsinki: Suomen Kotiseutuliitto Saamenmaa sodan jaloissa. Sodan ekologia. Sodankäynnin ympäristöhistoriaa. Toim. Simo Laakkonen Timo Vuorisalo. Helsinki: SKS 2007, Sámiid davviriikkalaš oktasasbarggu vuosttas lávkkit Suoma perspektiivvas. Sámit, sánit, sátnehámit. Ed. by Jussi Ylikoski Ante Aikio. Helsinki: Société Finno-Ougrienne 2007, Vol. 253, Sámi kulturdutkamuša hástalusat. Sámis Sámi čálakultuvrralaš áigečála Nr (with L. Muller-Wille, D. Heinrich, P. Aikio, Y. Konstantinov and V. Vladimirova:) Dynamics in Human-Reindeer Relations: Reflections on Prehistoric, Historic and Contemporary Practices in Northernmost Europe. Ecological Studies, Vol Reindeer Management in Northernmost Europe. Berlin Heidelberg: Springer-Verlag 2006, Nickul, Karl. Encyclopedia of the Arctic 2. Ed. by Mark Nuttall et alii. New York and London: Routledge Research and Activism in Sámi Politics: The Ideas and Achievements of Karl Nickul towards Securing Governance for the Sámi. Acta Borealia 1/ The Radical Sámi Movement and Establishing of the Sámi Parliament in Finland, Igår, idag, imorgon samerna, politiken och vetenskapen. Red. av Peter Sköld & Per Axelsson. Umeå: Skrifter från Centrum för samisk forskning

5 The Right to One s Own Past. Sámi cultural heritage and historical awareness. The North Calotte. Perspectives on the Histories and Cultures of Northernmost Europe. Ed. by Maria Lähteenmäki and Päivi Maria Pihlaja. Publications of the Department of History. University of Helsinki 18. Inari: Kustannus-Puntsi Publishing Saamelaiset itse tutkimuksensa tekijöiksi. Virkaanastujaispuhe. Kaltio Kaukaa alta seitsentähden saamelaiset 1900-luvun Suomessa. Suomen kulttuurihistoria 4: Koti, kylä, kaupunki. Helsinki Mielikuvien rajasota. Kiistoja koltanmaan ja kolonialismin maastossa. Rajanylityksiä. Toim. Olli Löytty. Helsinki: Gaudeamus Sámiid identitehta ja dáidda. Seminarium och workshop om Samisk nutidskonst, Jokkmokk april Umeå Inarin yhteiskuntaelämää Inari Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään. Inari Tuhon ja nousun vuodet. Inari Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään. Inari The heritage of the ancient world-view; Folklore and its present manifestations; Towards a united Sápmi. Siiddastallan. From Lapp Community to Modern Sámi Life. Oulu The Saami siida and the Nordic states from the Middle Ages to the beginning of the 1900s. Conflict and Cooperation in the North. Ed. by Kristiina Karppi and Johan Eriksson. Umeå Tunturin mytologia. Tunturi taiteen ja tieteen maisemissa. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisusarja C12. Lapin yliopisto: Rovaniemi Kaipaukseni maa. Petsamo suomalaisessa kirjallisuudessa 1910-luvulta 1940-luvulle. Turjanmeren maa. Petsamon historia Toim. Jouko Vahtola ja Samuli Onnela. Petsamo- Seura: Rovaniemi, Kansain välit monikulttuurisuus ja saamelaishistoria. Beaivvi mánát. Saamelaisten juuret ja nykyaika. Toim. Irja Seurujärvi-Kari. Helsinki Lapin kuvauksen perinne. Panorama Lapponica. Lapin maiseman synty. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C:14. Lapin yliopisto: Rovaniemi Petsamon kolttasaamelaiset. Turjanmeren maa. Petsamon historia Toim. Jouko Vahtola ja Samuli Onnela. Petsamo-Seura: Rovaniemi, s Saamelainen kirjallisuus ja jutavat identiteetit. Kukapa se sinäkin olet? Saamelaisten kansallispäivän seminaarin esitelmät. Suomen ja saamen kielen laitoksen julkaisuja 16/2000. Saamelaispolitiikan alkuvaiheet Suomessa. Faravid 24. Oulu Saamelaisten muuttuvat identiteetit ja kirjallisuus. Suomen kirjallisuus 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. Toim. Pertti Lassila. Suomalaisen kirjallisuuden seura: Helsinki The Idea of the Skolt Sámi Territory in the 1930s. Den komplexa kontinenten. Staterna på Nordkalotten och samerna i ett historiskt perspektiv. Red. Peter Sköld och Patrik Lantto. Umeå

6 Aito saamelainen ei syö haarukalla ja veitsellä. Stereotypiat ja saamelainen kulttuurintutkimus. Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 1: Outamaalta tunturiin. Toim. Marja Tuominen, Seija Tuulentie, Veli-Pekka Lehtola ja Mervi Autti. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C:16. Rovaniemi, Inarin historia kulttuurien risteyksessä. Kirjoituksia Inarin historiasta. Toim. Veli-Pekka Lehtola. Oulu Lähtijät ja jääjät. Tuppisuinen mies. Kirjoitelmia sukupuolesta, kielestä ja kulttuurista. Toim. Vesa Heikkinen, Harri Mantila ja Markku Varis. Helsinki Die Identität der Saamen und ihre Literatur. Jahrbuch fur finnisch-deutsche Literaturbeziehungen. Nr Helsinki A lower culture, a people with no history? The image of the Saami in the nationalist Finland of the 1920 s and 1930 s. Stat, religion, etnisitet. Rapport fra Skibotn-konferensen mai Tromsö Den finländska samekulturens förändring under åren Föredrag vid Nordiska Samehistoriska Symposiet i Lövånger februari Umeå Nimettömän kansan historiasta. Saamelaisen historiantutkimuksen näkymistä. Historia fennougrica I:2, Congressus primus historiae fenno-ugricae. Red. Kyösti Julku. Oulu The Sami: A History of Our Own. Awakened Voice. The Return of Sami Knowledge. Ed. by Elina Helander. Sámi instituhtta: Diedut 1996: Alempi rotu, katoava kansa? Saamelaiset ja sosiaalidarwinismi ja 1930-luvun kirjallisuudessa. Faravid 17/93. Oulu Polut kahden kulttuurin rajalla. Pohjoinen identiteetti Euroopassa. Lapin tiede- ja kulttuuripäivän 1995 alustukset. Rovaniemi Saamelainen kirjallisuus rajoilla. Marginalia ja kirjallisuus. Ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta. SKS. Helsinki Polut kahden maailman rajalla. Pohjoinen valokuva. Oulu luku Die Saamen - Mythos und Wirklichkeit. Finnland. Wolfgang Albrecht (Hg.) Berlin Saamelaiskirjallisuus itsetuntoaan etsimässä. Fär-saarten, Grönlannin, Islannin ja Saamen kirjallisuus. Helsinki Vom Tierfell zu uferlosen Ufern. Zur Geschichte der lappischen Literatur. Trajekt 5/1985. Stuttgart Saamelaiskirjallisuuden vaiheet. Lappi. Elävä, toimiva maakunta. Osa 2. Hämeenlinna Saamelaiset vanhan ja uuden uskonnon rajalla. Tornionlaakson vuosikirja Tornio Toimitustyöt Peurakuopista kirkkokenttiin. Saamelaisalueen vuotta arkeologin näkökulmasta. Toim. Eeva-Kristiina Harlin ja Veli-Pekka Lehtola. Giellagas-instituutti, Oulu

7 Sámiid rievttit gillii ja historjái - Saamelaisten oikeudet kieleen ja historiaan. Toim. Tuomas Magga ja Veli-Pekka Lehtola. Giellagas-instituutti, Oulu Inari Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Inari Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Osa 1: Outamaalta tunturiin. Ed. by Marja Tuominen, Seija Tuulentie, Veli-Pekka Lehtola and Mervi Autti. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C:16. Rovaniemi, Kirjoituksia Inarin historiasta. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Oulu Special edition of Kaltio: About Sámi Culture. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Kaltio 6/1996. Special edition of Pohjoistuuli about Sámi Culture. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Davvebiegga, Special edition of Kaltio about Sámi Culture. Ed. by Veli-Pekka Lehtola. Kaltio 2/1982. Visuaaliset julkaisut Biekka eallin. Tuulen elämä. Multivisio saamelaistaiteesta ja -taiteilijoista. Sámi dáidaga doarjasearvi, Anár Sámi dáidda dálan. Oahpahusmateriala (80 s.) ja diat. Sámi dáidaga doarjasearvi. Anár Olbmo dolggit. Ihmisen sulat. Tv-dokumentti saamelaisesta nykytaiteesta. TV 2 (Finland) ja NRK (Norge) Govadas. Dála dáidda. Saamelaista nykytaidetta. CD-rom. Saamelaistaiteen tuki ry ja Edita Muita artikkeleita Anders Fjellner ja sámiid epos, mii ii riegadan. - Sápmelaš / Sámiid historjja gážaldagat. - Sápmelaš 2-5 / Sámegirjjalašvuoda bálggesčuollit Sápmelaš 7/ / Guovdageainnu villaheakkat menddo nana osku vai álbmoga čuožžaneapmi? - Sápmelaš 1-4/